Nimi Tehtävä Lisätieto 3. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Hänninen Jyri. 1. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Härkönen Juha

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ AIKA klo 15:00-17:48 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Härkönen Juha Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Kakkola Risto Puheenjohtaja Luottamushenkilö Kukkonen Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Munnukka Riitta Jäsen Luottamushenkilö Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Puolakka Helena Jäsen Luottamushenkilö Turkia Juha Jäsen Luottamushenkilö Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Luottamushenkilö Muut osallistujat Kujansivu Alina Willberg Juha Jarva Kimmo Hirvonen Olli Leimi Pasi Lankinen Markus Väyrynen Johanna Natunen Sanna Huovila Krista Willberg Tuija Iskanius Jari II kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri Kaupunginjohtaja Kaupungininsinööri Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Strategiajohtaja Sidosryhmäjohtaja Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Talous- ja kehittämispäällikkö Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Rahoitusjohtaja

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Poissaolevat Torniainen Ari Luottamushenkilö Grönlund Joonas Luottamushenkilö Holopainen Hanna Luottamushenkilö Arvela Eeva Luottamushenkilö Kiljunen Anneli Luottamushenkilö Jäsen

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 326 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Strategian toimintasuunnitelma Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi 331 Talouden ja toiminnan puolivuosikatsaus Valtuustoaloite uusista rahoitusmalleista 18 rakennusinvestoinneissa 333 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite uudesta Joutsenon 22 hirsi- tai puukoulusta 334 Kuntalain 28 :n mukainen aloite: Panssarimuseon 25 perustaminen 335 Lausunto sosialidemokraattisen valtuustoryhmän lapsi- ja 30 perheasianneuvoston perustamista koskevaan valtuustoaloitteeseen 336 Kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan v arviointikertomuksessa esittämiin kysymyksiin ja selvityspyyntöihin 337 Rico Martikaisen eroanomus Lappeenrannan kaupungin 47 luottamustoimista 338 Joutsenon S-marketin asemakaavan muutos ja tonttijako, Lintukangas, korttelin 204 ohjeelliset tontit 1 ja Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, 53 Läntisen osa-alueen osayleis-kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville 340 Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 65

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kaupunginhallituksen jäsenet Juha Härkönen ja Päivi Kukkonen. Päätös Hyväksyttiin.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Käsittelyjärjestyksen muutos Kaupungininsinööri Olli Hirvonen ja elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi olivat saapuneet selvittämään joukkoliikenneasioita. Pois klo Strategiajohtaja Markus Lankinen oli saapunut esittelemään strategian toimenpidesuunnitelmaa. Läsnä myös sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, talous- ja kehittämispäällikkö Krista Huovila, Pasi Leimi, hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg, rahoitusjohtaja Jari Iskanius. Pois klo Jari Iskanius oli saapunut esittelemään Puolivuotiskatsausta. Pois klo Merkittiin, että Juha Turkia poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Strategian toimintasuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1649/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Strategiajohtaja Lankinen Markus Kehitysjohtaja Heinonen Markku Sidosryhmäjohtaja Väyrynen Johanna Talous- ja kehittämispäällikkö Huovila Krista etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Strategian toimintasuunnitelma kaupunginhallitustaso Oheismateriaali 1. Strategian toimintasuunnitelma oheismateriaali Esitys kaupunginhallitukselle Kaupunginvaltuusto on vuoden 2018 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa hyväksyessään päättänyt kahdesta uudesta rahoituskomponentista: strategisesta erillisrahoituksesta, johon on varattu 6 miljoonaa euroa ja strategisesta kehitysrahoituksesta, johon on varattu 5 miljoonaa euroa. Lisäksi strategian toteuttamiseen on jo saatu ja haetaan merkittävästi ulkopuolista rahoitusta. Toimintasuunnitelma muodostuu Lappeenranta 2033 strategian valmisteluprosessin aikana ja sen jälkeen esitetyistä hankkeista ja strategiateoista. Kaupungin henkilöstö ja kaupungin sidosryhmät ovat olleet aktiivisesti ideoimassa strategiatekoja ja esittäneet elokuun alkuun mennessä 158 ideaa. Osa esityksistä näkyy toimintasuunnitelmassa sellaisinaan, osa on ryhmitetty isompiin kokonaisuuksiin ja tarkennettu tukemaan kaupunkiorganisaation eri puolilla toteutettavaa kehitystyötä. Strategian toteutumisen

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ kannalta keskeisessä roolissa toimintasuunnitelman lisäksi on koko kaupunkikonsernissa strategian linjausten tehtävä työ. Liitteenä oleva strategian toimintasuunnitelma kokoaa esitykset yhdeksi kokonaisuudeksi kaupunginhallituksen päätöksentekoa varten. Kaupunginhallitus päättää strategisen erillisrahoituksen osoittamisesta Kasvua ja osaamista-, Puhdasta ja kestävää-, ja Sykettä ja säpinää- erillisohjelmille sekä yhteisten palveluiden toimenpidesuunnitelmalle. Lisäksi kaupunginhallitus osoittaa rahoituksen hyvinvointi ja sivistyspalvelujen sekä elinvoima ja kaupunkikehityksen kehittämisrahoitukseen, jotka toimialojen alaiset lautakunnat ovat hyväksyneet ja esittäneet rahoitettavaksi. Strategian yksityiskohtaiset toimenpiteet sekä erillisrahoituksen että kehittämisrahoituksen osalta on kuvattuna oheismateriaalissa. Toimintasuunnitelman painopisteet Toimintasuunnitelma painottaa lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Tasa-arvon toteutumiseen investoidaan lukuisilla toimenpiteillä. Katuverkon korjausvelan kasvun pysäyttämiseen ja liikenneväylien pintauksen lisäämiseen panostetaan merkittävästi kahden vuoden määräajaksi. Kaikilla toimialoilla digitalisaatio ja sähköiset palvelurakenteet valjastetaan kaupungin palvelutuotannon tueksi ja palveluiden jakelun tehostamiseksi eri kohderyhmille. Työssä korostuu eri toimialoilla tuotettavien palveluiden muotoilu yhteisiä työkaluja ja jakelukanavia huomioon ottaen. Lisäksi panostetaan lappeenrantalaisten media- ja digiosaamisen tukemiseen. Toimialojen ja yhteisten palveluiden ohjelmat on laadittu toimialojen esitysten pohjalta ja tarkennettu yhteisissä neuvotteluissa. Kolmessa erillisohjelmassa panostetaan kaupungin valittuihin erityispainopisteisiin: Puhdasta ja kestävää ohjelmaan, Osaaminen ja kasvua ohjelmaan sekä Sykettä ja säpinää ohjelmaan. Kasvua ja osaamista erillisohjelman resursseja sidotaan tässä vaiheessa muiden ohjelmien resursseja enemmän, erityisesti Junior University kokonaisuuteen ja uudistettuun osana ammattikorkeakoulua toimivaan hautomotoimintaan. Puhdasta ja kestävää sekä Sykettä ja säpinää ohjelmissa panostetaan erityisesti kiinteistöjen operoinnin ja käytön tehostamiseen ja uusien tilaratkaisujen kokeilemiseen, lappeenrantalaisten liikkumiseen ja harrastamiseen koulujen

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ yhteydessä sekä kaikkia lappeenrantalaisia liikkumiseen kannustavaan infrastruktuuriin ja puhtaaseen ympäristöön. Strategiakauden jatko ja päätöksenteko Toimintasuunnitelmaesityksessä osa henkilökunnan ja sidosryhmien ideoista jää työstettäväksi ja edelleen kehitettäväksi toimintasuunnitelman jatkotoimeenpanoa varten. Osa ohjelmien esityksistä vaatii vielä tarkempaa suunnittelua, joka heijastuu myös ohjelmien rahoitussuunnitteluun. Toimintasuunnitelma tarkentuu näiden osalta kuluvan valtuustokauden ja strategian toimeenpanokauden aikana. Talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kaupunginhallitus päättää molempien strategisten rahoitusmuotojen sekä erillisrahoituksen että kehittämisrahoituksen käytöstä. Kaupunginjohtaja voi kuitenkin päättää enintään euron suuruista ja ohjelmajohtajat enintään euron suuruisista hankkeista. Yli euron suuruisista strategisen kehitysrahoituksen hankkeista esityksen tekee lautakunta. Kaupunginhallitus päättää yli euron hankkeista ja seuraa yhdessä valtuuston kanssa toimintasuunnitelman ja strategian toteutumista. Valtuustokauden aikana jatketaan strategiatekojen ideointia ja esitysten keräämistä uusien toimintatapojen tunnistamiseksi ja kaupungin työn tuloksellisuuden parantamiseksi. Toimialojen yhteinen ohjausryhmä käsittelee uudet esitykset ja arvioi myös käynnistettyjen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja mahdollisia muutostarpeita koko valtuustokauden aikana. Toimintasuunnitelman toimeenpanon osalta seurataan em. strategisen panostuksen tuloksellisuutta. Liitteenä oleva Strategian toimintasuunnitelma on käsitelty aiemmin toimialojen yhteisessä ohjausryhmässä. Lisäksi Lasten ja nuorten lautakunta, Elinvoima- ja kaupunkikehityslautakunta sekä Kulttuuri- ja liikuntalautakunta on omalta osaltaan käsitellyt vastuullaan olevat kehittämistoimenpide-ehdotukset ja esittänyt niiden rahoittamista kaupunginhallitukselle. Ohjausryhmän ja lautakuntien käsittelyn jälkeen on tehty teknisiä tarkistuksia mittareihin ja vastuuhenkilöihin. Tärkeimmät tarkistukset liittyvät 2. Työelämä osaksi opiskelua toimenpidekokonaisuuteen, jossa valtuuston 2017 hyväksymät mittarit kohdissa 2.3 ja 2.4 on tarpeen tarkistaa siten, että mittarit kuvaavat paremmin tavoitteena olevia vaikutuksia.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Strategian toimintasuunnitelman mukaiset rahoitusesitykset erillisja kehittämisohjelmille on esitetty alla: Strategiset erillisohjelmat Kasvua ja osaamista Puhdasta ja kestävää Sykettä ja säpinää Strategiset kehittämisohjelmat Yhteiset palvelut Hyvinvointi ja sivistys Elinvoima ja kaupunkikehitys Kaupungin hallituksessa päätettävä strategian toimintasuunnitelma on esitetty liitteenä. Toimintasuunnitelmassa rahoitettavaksi esitettävät toimenpidekokonaisuudet on merkitty punaisella ja lihavoituna. Strategian toimintasuunnitelma yksityiskohtaisine toimenpiteineen on esitetty kokonaisuudessa oheismateriaalina. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee lautakuntien päätökset tiedoksi. Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan toimintasuunnitelman ja osoittaa strategisen rahoituksen erillis- ja kehittämisohjelmille edellä esitetysti. Kaupunginhallitus saattaa toimintasuunnitelman strategiaan tehdyillä teknisillä muutoksilla valtuustolle tiedoksi toteutumisen seurantaa varten. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginjohtaja täydensi esitystään seuraavasti: Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että Sykettä ja säpinää erillisohjelmasta varaudutaan osoittamaan kohtaan 7.2. Elävä tapahtumakaupunki /tapahtumatoiminnan strategiseen kehittämiseen enintään euroa vuosina

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Kaupunginhallitukselle tuodaan erillinen suunnitelma hyväksyttäväksi lokakuun loppuun mennessä. Hyväksyttiin täydennetyssä muodossa.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Lausunto Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1386/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 179 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupungininsinööri Hirvonen Olli Tuotantopäällikkö Multaharju Pentti Oheismateriaali 1. Liite 8: Valtuustoaloite kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamisesta Valtuustoaloitteessa todetaan, että koska tehtyjen tyytyväisyystutkimusten ja kustannusvertailujen muiden vastaavankokoisten kaupunkien kanssa on todettu, että Lappeenranta on käyttänyt 1,6 M vuodessa vähemmän rahaa katujen kunnossapitoon, tulisi tehdä kahden vuoden projekti, jossa kunnossapidon laatua parannettaisiin. Valtuustoaloitteessa esitetään, että projektiin varattaisiin puolet mainitusta rahoitusvajeesta, eli 0,8 M /vuosi ja että se suunnattaisiin eniten asuinalueille ja että rahoitus osoitetaan strategiarahoituksesta. Kadut ja ympäristö vastuualueen mielestä asukkaiden tyytyväisyyttä voidaan lisätä korjaamalla kerrostaloalueiden huonokuntoisimpia päällystyksiä koko ajoradan leveydeltä urapaikkauksien sijaan. Tällä saavutetaan mahdollisimman monen käyttäjän kulkureitin paraneminen, sekä kesäkäytössä, että myös paremman talviaurausjäljen vuoksi, koska pohja on tasainen. Kun strategiarahaa saadaan näihin pintauksiin, voidaan

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. säästynyt summa sijoittaa talvikunnossapidon laadun parantamiseen myös muilla asuinalueilla ja edistää asukkaiden tyytyväisyyttä. Myös pyöräteiden liukkaudentorjuntaa tulee tehostaa. Aloitteessa mainittu aurauksen aikaisempi aloitus on toki mahdollista, mutta sen teho riippuisi kuitenkin lumisateen kestosta, eli jos jo aiemmin yöllä aurattu väylä lumeutuu, se on aamuyöstä aurattava uudestaan ennen mahdollista liukkauden torjuntaa ja aamulla lisääntyvää liikennettä. Tällöin ensimmäinen aurauskerta olisi turha. Yhden aurauskerran aloittaminen on toki tapahduttava kuitenkin riittävän ajoissa, jotta aamuliikenteelle saadaan liikennöintikelpoiset väylät. Nykyisellään auraus aloitetaan tarvittaessa jopa klo Liikenneväylien kunnossapito toteutetaan noin 50 % omana työnä ja ulkopuolisella urakoinnilla loput. Omaa kalustoa on noin 20 hoitoyksikköä, kun kokonaistarve on noin 80 hoitoyksikköä. Oma kalusto on mitoitettu siten, että sille on tarvetta ympärivuotisesti, ja urakoitsijat tasaavat ruuhkahuippuja talvikautena. Oma talvikalusto koostuu yhdestätoista (11) kuormaautosta, joista kymmenessä varusteina on aura sekä alusterä ja kahdessa lisäksi hiekoitin ja yhdessä pelkkä aura. Lisäksi käytössä on neljä (4) tiehöylää sekä kolme (3) traktoria ja kaksi pyöräkuormaajaa, joissa on aura. Kaupunkikehityslautakunta antaa edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle edelleen toimitettavaksi kaupunginvaltuustolle. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely:

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamisesta Strategiajohtajan lausunto : Korjausvelan kasvun pysäyttäminen, pintauksen lisääminen kahden vuoden määräajaksi Kaupunginvaltuusto on vuoden 2018 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa hyväksyessään päättänyt kahdesta uudesta rahoituskomponentista: strategisesta erillisrahoituksesta, johon on varattu 6 miljoonaa euroa ja strategisesta kehitysrahoituksesta, johon on varattu 5 miljoonaa euroa. Strategisen kehitysrahoituksen ja erillisrahoituksen käytöstä on tehty toimintasuunnitelmaesitys kaupunginhallitukselle. Toimialojen ja yhteisten palveluiden ohjelmat on laadittu toimialojen esitysten pohjalta ja tarkennettu yhteisissä neuvotteluissa. Esityksen mukaan kaupunginhallitus osoittaa rahoituksen hyvinvointi ja sivistyspalvelujen sekä elinvoima ja kaupunkikehityksen kehittämisrahoitukseen, jotka toimialojen alaiset lautakunnat ovat hyväksyneet ja esittäneet rahoitettavaksi. Elinvoima- ja kaupunkikehityslautakunnan käsittelemä toimintasuunnitelma vastaa kohdassa 19. Toimiva Infra strategiseen tavoitteeseen korjausvelan määrän pienentämisestä. Toimenpide-esityksessä Teiden pintauksen lisääminen on yhdistetty teiden paikkaus sekä Lappeenrannan infrastruktuurin kilpailukyvyn kannalta merkittävä tietoliikenneverkkojen tason parantaminen. Esitetty euron rahoitus kuituyhteyksien ja muiden infratoimenpiteiden toteuttamiseen samanaikaisesti tukee korjausvelan pienentämisen lisäksi myös muiden strategisten

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ tavoitteiden toteuttamista. Esittelijän ehdotus Merkitään aloite ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Talouden ja toiminnan puolivuosikatsaus 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/775/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Talousarviopäällikkö Lammi Risto Liitteet 1. Puolivuosikatsaus 2018 pdf Kuntien verotulot ovat jäämässä tänä vuonna ennakoidusta määrästä koko maan tasolla jopa 400 miljoonalla eurolla. Keskeisimmin tähän vaikuttavat poikkeuksellisen suuret veronpalautukset. Muun muassa kilpailukykysopimus on vaikuttanut ansiotuloihin ennakoitua enemmän. Lappeenrannan osalta kunnallisveron tuotto on jäämässä 3,7 miljoonaa euroa budjetoidusta. Yhteisöveron hyvä kertymä paikkaa tätä vajetta runsaalla miljoonalla, mutta verotulot ovat jäämässä 2,6 miljoonaa euroa alle budjetin. Valtionosuuksia kertyy noin puoli miljoonaa euroa talousarviossa odotettua paremmin, jolloin verorahoitus kokonaisuutena on jäämässä pari miljoonaa euroa budjettia pienemmäksi. Toimialojen talousarviot ovat pääosin toteumassa budjetoidusti. Suurimmat ylityspaineet ovat tänä vuonna kaupunkikehityksellä. Pitkään jatkunut talvi lisäsi katujen kunnossapidon kuluja ja paikallisliikenteen menot ovat budjetoitua korkeammat. Kehykseen ennakoidaan liki 0,7 miljoonan euron ylitystä, mikä on katettava seuraavina vuosina. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut pysyy talousarviossaan ja teatterikin on saavuttamassa taloudelliset tavoitteensa.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Esittelijän ehdotus Tonttien myyntitulojen hyvän kertymän ja muutamien alittuvien talousarviokohtien ansiosta toimintakate on toteutumassa pari miljoonaa euroa budjetoitua parempana. Se riittäisi kattamaan tänä vuonna verorahoitukseen tulevan vajeen. Eksote ennustaa oman tilinpäätöksensä painuvan yli 11 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Lappeenrannan olisi tehtävä omassa tilinpäätöksessään noin 5,5 miljoonan euron varaus kaupungin osuuden kattamiseksi, jos alijäämä toteutuisi tällä tasolla. Ilman varausta Lappeenrannan tilikauden tulos olisi lievästi ylijäämäinen, mutta varaus painaisi tuloksen yli viisi miljoonaa euroa miinukselle. Kaupungin lainakannan arvioidaan kasvavan runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Talousarviossa oli varauduttu liki 12 miljoonan euron lisäykseen, mutta koulu- ja päiväkoti-investointien lykkääntyminen siirtää velan voimakkaampaa kasvua seuraaville vuosille. Lappeenrannan konsernitilinpäätöksen tuloksen ennakoidaan olevan noin kuusi miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitus merkitsee puolivuosikatsauksen tiedoksi ja saattaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Valtuustoaloite uusista rahoitusmalleista rakennusinvestoinneissa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1383/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Willberg Juha Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Tolvanen Katri Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite LATO Oy:n lausunto : Joukko kaupunginvaltuutettuja on esittänyt päivätyssä valtuustoaloitteessaan, että Lappeenrannan kaupungin tulee selvittää ja soveltuvin osin myös ottaa käyttöön esimerkiksi Helsingin Merihaan väestösuojan rahoittamisessa käytetyn mallin mukainen rahoituselementti tai siitä Lappeenrantaan soveltuvia osia. Aloitteessa todetaan: Merihaassa Helsingin kaupunki rahoitti ja rakennutti Merihaan väestönsuojan omasta budjetistaan. Kyseisen hankkeen kustannusarvio vuonna 1999 oli mk (alv 0 %}. Kiinteistöille kohdennetuista suojapaikoista perittiin taloyhtiöiltä kertakorvaus. Kertakorvaus vapautti kyseiset kiinteistöt velvollisuudesta rakentaa omaa väestönsuojaa. Kiinteistöjen väestönsuojan rakentamisvelvoite järjestettiin kaupungin toimesta keskitettynä ratkaisuna. Helsingissä erään toisen väestönsuojan kertakorvaus puolestaan oli 42 /rakennettavan kiinteistön kerrosneliö. Edelleen aloitteessa todetaan:

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Väestönsuojien keskittäminen mahdollistaa normaaliolosuhteissa väestönsuojan tehokkaan käytön erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkki: Merihaan väestönsuojan lattia pinta-ala on brm/. Kiinteistöjen yhteissuojapaikkoja on 5200 ja yleisiä suojapaikkoja 800. Alun perin suojassa oli viisi salibandykenttää, sauna- ja sosiaalitilat, kahvio sekä 75 autopaikkaa. Lappeenrannassa tulee selvittää ja soveltuvin osin myös toteuttaa vastaavanlainen hanke sillä erolla, että kiinteistöjen velvollisuuksiin lisättäisiin myös laskennallinen osuus väestönsuojeluvälineistön ylläpidon kustannuksista. Sekä rakennus- että ylläpitokorvauksen pitää vastata aitoja kustannuksia eikä niitä tule yli- tai alimitoittaa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan, että kaikissa uusissa rakennushankkeissa on tehtävä selvitys siitä, mikä toteutusmalli ja omistusmuoto on kaupunkikonsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Päätös ohjaa valmistelijoita hakemaan erilaisia keinoja toteuttaa hankkeet siten, että kaupunkikonsernin kokonaisinvestoinnit ja toimialojen vuokrat toteutuisivat pienempinä kuin, mitä valtuuston hyväksymässä pitkän tähtäimen investointiohjelmassa on esitetty. Kiinteistökohtaiset väestönsuojat pyritään saamaan hyötykäyttöön normaaliajaksi. Esimerkiksi kouluilla väestönsuojatiloihin on toteutettu luontevasti musiikkiluokkatilat, teknisen työn tilat ja henkilöstötilat. Myös yleisiä väestönsuojia on toteutettu samalla ajatuksella: Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimen käytössä olevat Sammonlahden kentän pukusuoja- ja kenttähoitotilat aputiloineen on toteutettu väestönsuojatiloihin, jotka toimivat Kiinteistö Oy Sammontorin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n väestönsuojatilana. Myllymäen koulun väestönsuojatilat on toteutettu Hyrymäen kalliosuojaan, missä sijaitsevat myös Tarulantuvan väestönsuojatilat. Lappeenrannassa on toteutettu jonkin verran pienehköjä yleisiä väestönsuojia, joista jotkut niistä saattavat hankaloittaa rakennusten myyntiä tai aiheuttaa kaupungille vain ylläpitokustannuksia. Väestönsuoja-asetuksen mukaan väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan uhka-arvioon perustuen erityisistä syistä päättää, että pelastuslain 71 :n 4 momentin mukainen yleinen väestönsuoja saadaan sijoittaa edellä 1 momentissa säädettyä kauemmaksi.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Yleisen väestönsuojan toteuttamismahdollisuuksien ja suojan tilojen normaaliajan käyttömahdollisuuksien selvittäminen on perusteltua. Samassa yhteydessä on syytä selvittää olemassa olevien yleisten suojien tilanne. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n rakennushankkeiden valmistelijat katsovat, että selvitystyötä varten tulisi varata resurssit ja selvitystyö tai -projekti voitaisiin toteuttaa vuoden 2019 alkupuolella. Lappeenrannan Toimitilat Oy toteuttaisi projektin yhteistyössä viranomaisten ja mahdollisten muiden osapuolten kanssa. Rahoitusjohtajan lausunto: Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, tulevien vuosien investointipaine suhteessa kaupungin tulorahoituskykyyn on huolestuttavan suuri. Tästäkin syystä johtuen on kaupunginvaltuuston tekemässä päätöksessä Investointien puiteohjelmasta vuosille ( 53) kohta 2 Kaikissa uusissa rakennushankkeissa on selvitettävä modulaarisen rakentamisen mahdollisuudet siten, että käytössä olevat tilat voivat joustaa rakennuksen elinkaaren aikana. Samoin kaikissa uusissa rakennushankkeissa on tehtävä selvitys siitä, mikä toteutusmalli ja omistusmuoto on kaupunkikonsernin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kaupunginvaltuusto on siten jo kokouksessaan velvoittanut uusien rakennushankkeiden valmistelusta vastaavat tahot selvittämään mahdolliset toteutus- ja rahoitusmallit ja tekemään niistä vertailun päätöksenteon pohjaksi. Valtuustoaloitteessa viitataan erityisesti Helsingin kaupungin toteuttamaan Merihaan väestösuojahankkeeseen ja esitetään, että Lappeenrannassa tulee selvittää ja soveltuvin osin toteuttaa vastaavanlainen hanke. Valtuustoaloitteessa kuvattu hankkeen toteutustapa on samankaltainen kuin Williparkki Oy:n toteuttamissa pysäköintitalohankkeissa. Pysäköintitaloissa osa rahoitusosuudesta on kerätty käyttövelvoitepaikkojen rahoituksella. Uusien rahoitushankkeiden osalta esitetty toteutustapa on kannatettava silloin, kun se on aidosti kaikkia osapuolia hyödyttävä ja vähentää kaupungin omarahoitusosuutta sekä elinkaaren aikaisia käyttökustannuksia. Siihen, onko pitkällä investointilistalla sellaisia hankkeita, jotka voitaisiin kyseisellä

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ mallilla toteuttaa, pystyvät paremmin vastaamaan Lappeenrannan Toimitilat Oy:n ja kaavoituksen/rakennusvalvonnan henkilöt. Esittelijän ehdotus Merkitään aloite ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Kaupunginhallitus pitää perusteltuna, että LATO Oy yhdessä asianomaisten viranomaisten kanssa laatii yhtiön esittämän selvityksen väestönsuojien rakentamisesta ja käytöstä jatkossa. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite uudesta Joutsenon hirsi- tai puukoulusta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1384/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Liite 6: Valtuustoaloite uudesta Joutsenon hirsi- tai puukoulusta Lasten ja nuorten lautakunnan lausunto 14.8: Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lappeenrannassa ryhdytään rakentamaan koulurakennukset puusta. Ensimmäiseksi esitetään puurakentamista Joutsenon koulua uudistettaessa. Lasten ja nuorten lautakunnan näkemyksen mukaan koulutilojen tulee olla terveellisiä, turvallisia ja tarkoituksenmukaisia. Tilojen tulee olla tehokkaita ja monikäyttöisiä sekä rakentamis- ja ylläpitokustannuksiltaan sellaisia, että toimialan määrärahat riittävät opetuksen laadukkaaseen järjestämiseen. Joutsenon sekä Lauritsalan koulut ovat varsin suuria kouluja. Tilojen tulee olla sopivia esiopetuksesta lähtien kaikille peruskoululaisille, mutta tilojen tulee palvella myös iltakäyttäjien tarpeita. Lasten ja nuorten lautakunta suosittelee selvitettäväksi puurakenteisten koulujen rakentamista Green Lappeenrannan seuraavana askeleena. Kustannusvaikutuksissa tulee ottaa huomioon välittömien kustannusten lisäksi rakentamisen laatu ja terveellisyys, jotta jatkossa ei tule uusia kustannuksia esim. sairauspoissaoloista.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Mikäli rakentamiskustannukset tai tilojen ylläpito tulee muuta rakentamismuotoa kalliimmaksi, tulee toimialalle aiheutuvat lisäkustannukset ottaa huomioon toimialan määrärahoissa. LATO Oy:n lausunto 16.8: Joukko kaupunginvaltuutettuja on esittänyt päivätyssä valtuusto-aloitteessaan, että uusi Joutsenon koulu toteutettaisiin hirsi- tai puukouluna. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Lauritsalan koulu harkittaisiin toteutettavan puukouluna ja mahdollisuuksien mukaan muuallekin Lappeenrantaan rakennettaisiin puurakennuksia. Rakennusmateriaaleista on aloitteessa tuotu esiin hirsi, lamellihirsi ja CLT-elementit. Valtuustoaloitteessa on nostettu esiin uusia ja toteutettavia puisia koulurakennuksia. Puurakentamisen esimerkkeinä on esitetty Pudasjärven, Kuhmon, Hämeenkyrön, Joutsenon ja Imatran puukoulut. Puurakentamisen etuina on mainittu muun muassa rakennusten terveellisyys ja sisäilmaongelmattomuus. Uusi Joutsenon koulu on tällä hetkellä toteutussuunnitteluvaiheessa. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n/Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallitus hyväksyi Joutsenon koulun hankesuunnitelman kokouksessaan Joutsenon koulun hankesuunnitelmassa ja sen hyväksymiseen liittyvässä päätösesityksessä todetaan, että koulu rakennetaan modernina uudisrakennuksena, jossa ainakin osittain tullaan käyttämään puuta. Hyväksyessään hankesuunnitelman hallitus päätti, että massiivipuurakentaminen pidetään yhtenä vaihtoehtona. Edelleen hallitus päätti, että laaditaan vertailulaskelma massiivipuurakenteisen päiväkotikoulun osalta koko-naistaloudellisuus huomioiden. Kustannukset arvioidaan luonnossuunnitteluvaiheen valmistuttua ja viedään tiedoksi ja päätettäväksi Lappeenrannan Toimitilat Oy:n/Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n hallitukseen ja Kaupunkikehityslautakuntaan. Kourulan päiväkotikoulun hakesuunnitelmassa ja hankesuunnitelman hyväksymiseen liittyneessä päätösesityksessä on todettu, että Kourulan päiväkotikoulu toteutetaan uudisrakennuksena, modernina puurakennuksena, ensisijaisesti massiivipuurakenteisena. Myös Lauritsalan koulun kohdalla yhtenä vaihtoehtona on osittainen massiivipuurakenne, mikäli se täyttää vaatimukset kokonaistaloudellisesti parhaasta vaihtoehdosta.

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Lappeenrannan Toimitilat Oy:n rakennushankkeiden valmistelijat pitävät hyvänä, että päättäjät kannustavat rakennushankkeiden valmistelijoita puurakentamiseen. Lappeenrannan Toimitilat Oy on huomioinut puurakentamisen uudisrakennushankkeita valmistellessaan ja massiivipuu rakennusmateriaalina pidetään vaihtoehtona jatkossakin. Esittelijän ehdotus Merkitään aloite ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Kuntalain 28 :n mukainen aloite: Panssarimuseon perustaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. II kaupunginsihteeri Kujansivu Alina Kuntalaisaloite: Enemmän vetovoimaa toisi Lappeenrannalle enemmän elinvoimaa Panssarimuseon perustaminen ilmailumuseon yhteyteen Nykyinen ilmailumuseoyhdistys toimii harrastelijain voimin ilman julkista rahoitusta. Yhdistys ylläpitää ilmailumuseota ( alle euron omarahoitteisella budjetilla. Museolla on reilusti toista tuhatta kotija ulkomaista vierailijaa kesäkauden aikana, jolloin museo on avoinna yleisölle. Esitetyillä toimilla erittäin kiinnostava vierailukohde lisää merkittävästi mielenkiintoisen vierailukohteen vetovoimaa sekä itse kaupunkilaisille että koti- ja ulkomaisille matkailijoille. Esitän kunnioittavasti seuraavaa: 1) Museolle järjestetään valtioneuvoston päätöksen ja tieliikenneasetuksen mukainen opastus (Liite 1), sillä nykyinen opastus on riittämätön. 2) Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museonkehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin yhtiön oma varainhankinta on, kuitenkin enintään euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Lisäksi esitän kunnioittavasti seuraavaa: 3) IImailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisämaata lentokentälle. Panssarimuseotoiminnan organisoimisen yksityiskohdista IImailumuseoyhdistyksen puitteissa tai sen kanssa sovitaan, tai muulla tavoin, erillisessä yhteistyösopimuksessa. Lappeenrannan museon lausunto : Panssarimuseon perustaminen ilmailumuseon yhteyteen Lausuntoa Lappeenrannan museoilta on pyytänyt II kaupunginsihteeri kyseisestä aloitteesta Aloitteessa Matti S. Kurkela kirjaa kolme eri kohtaa vetovoimaisuuden lisäämiseksi alueella. 1. Museolle järjestetään valtionneuvoston päätöksen ja tieliikenneasetuksen mukainen opastus (Liite 1), sillä nykyinen opastus on riittämätön. 2. Kaupunki myöntää yhtä suuren taloudellisen tuen yhdistyksen käyttöön museon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kuin on yhdistyksen oma varainhankinta, kuitenkin enintään euroa vuodessa, jolloin kaupungilla on oikeus nimittää yhdistykselle tilintarkastaja. Asiasta solmitaan yhteistyösopimus. 3. Ilmailumuseon yhteyteen perustetaan panssarimuseo, jonne mm. Rakuunamäellä olevat panssarit siirretään. Kaupunki vuokraa laajennukselle lisä maata lentokentältä. Aloitteen tekijä ehdottaa yksityiskohtaisempaa organisointia Ilmailumuseon kanssa yhdessä erillisillä yhteistyösopimuksilla. Aloitteen takana on yksityishenkilö, ei Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry. IImailumuseoyhdistyksen henkilöt ovat tietoisia, että kuntalain mukainen aloite on tullut Lappeenrannan kaupungille. Aloite kohta 1: OPASTUS Palvelukohdeopasteet ovat tieliikenneasetuksen mukaisia liikennemerkkejä, jotka sijoitetaan maantien tiealueelle ja niille tarvitaan aina lupa ELY-keskukselta. Jos kohteella on jo luvalliset opasteet, mutta opasteisiin halutaan muutoksia, tulee luvansaajan

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ hakea uutta lupaa. Katuverkolla luvan palvelukohteiden opasteiden sijoittamiseen myöntää kunta ja yksityisteillä tien omistaja. Toimijan on itse haettava palvelukohde opastetta. Mikään ulkopuolinen taho (kaupunki tai ELY-keskus) ei järjestä opastusta. Lupaa haetaan Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Tiehallinnon palvelukohteiden viitoitusoppaassa 07-v-palvelukohteiden viitoitus.pdf todetaan seuraavaa nähtävyysmerkkiryhmän merkeistä: Museo tai historiallinen rakennus (772 a), nähtävyysmerkkiryhmän merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa (LMP 384/94). Opastuksen edellytyksenä on myös, että kohteet ovat hyvin hoidettuja, aukioloajoiltaan riittäviä ja avoinna kesäaikaan vähintään viitenä päivänä viikossa. Kohteen kunnossapitäjä tulee olla määritelty ja maanteiltä viitoitettavassa kohteessa tulee olla riittävästi pysäköintitilaa. Suosituksen museon, historiallisesti merkittävän rakennuksen tai rakennushistoriallisen kohteen viitoituskelpoisuudesta antaa Museovirasto. Museoista viitoituskelpoisia ovat yleensä ainakin maakunnan merkittävimpään neljännekseen kuuluvat kohteet. Taajamassa sijaitseva museo tai historiallinen rakennus voidaan viitoittaa lähiopastuksena, jos viitoitukselle on liikenteellinen tarve tai viitoitustarve on todettu kunnan opastussuunnitelmassa. Taajamassa olevaa kohdetta ei yleensä viitoiteta maantieltä. v-palvelukohteiden viitoitus.pdf Muu nähtävyys (772 f), merkkiä ei yleensä käytetä taajamassa (LMP 384/94) Muu nähtävyys voi olla arkeologinen kohde, muistomerkki, taiteellinen nähtävyys tai historiallinen nähtävyys, joka ei ole rakennus. Tällaisia nähtävyyksiä ovat muun muassa linnavuoret, muinaisjäännösalueet, linnojen rauniot, linnoitukset, sotiin liittyvät vallit ja muut rakennelmat, kanavat, sillat, museotiet, kansalliset kaupunkipuistot ja kokonaisuudet, joissa on useanlaisia elementtejä. Suosituksen merkittävästä historiallisesta nähtävyydestä antaa Museovirasto. Suosituksen merkittävästä taiteellisesta nähtävyydestä antaa läänin taidetoimikunta. Aloite kohta 2. TALOUDELLINEN TUKEMINEN Maakuntamuseo ei jaa alueellaan toimiville paikallismuseoille avustuksia. Konsultoimme ja avustamme apurahahakemuksissa mm. harkinnan varaiset Museoviraston rahoitukset.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Aloite kohta 3. ILMAILUMUSEON YHTEYTEEN PERUSTETAAN PANSSARIMUSEO Karjalan ilmailumuseo toimii ansiokkaasti harrastajapohjalta ja kunnioittaa Lappeenrannan lentokentän historiaa ja Suomen sotilasilmailun historiaa. Lappeenrannan lentokenttä on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista kentistä. Sisällissodan päätyttyä keväällä 1918 maahamme alettiin puuhata paremmin organisoitua systemaattista hävittäjäkoulutusta. Ensimmäiset maakoneita varten tarkoitetut koulutuskentät perustettiin Antrean Päähkjärven jälkeen Lappeenrantaan, Uttiin ja sittemmin myös Santahaminaan. Vuosina kenttä toimii sotilaskenttänä ja kesällä 1944 yhtenä hävittäjien tärkeimmistä tukikohdista. Vuonna 1951 aloitettiin säännöllinen matkustajaliikenne aiemmin sotilaskäytössä olleelle lentokentälle. Karjalan ilmailumuseon toiminta nykyisen lentokentän kupeessa on siis perusteltua ja liittyy Lappeenrannan historiaan. Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys ry. pitää yllä Karjalan ilmailumuseota Lappeenrannan lentokentän läheisyydessä (Lentokentäntie 37) kahdessa hallissa. Suomessa on tarpeeksi kattava sotahistoriallinen museoverkko, eikä uudelle museolle ole tarvetta. Suomessa on kolme ammatillisesti hoidettua sotahistoriallista museota, Panssarimuseo, Sotamuseo ja museo Militaria. Ne kaikki kolme omalta osaltaan jo tallentavat sotahistoriaa. Panssarimuseo on ammatillisesti hoidettu sota historiallinen erikoismuseo, jonka päätehtävä on kerätä, tallentaa, entisöidä, tutkia ja esitellä suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa. Panssarimuseo toimii puolustushallinnon keskusmuseona, Sotamuseon ohjauksessa ja valvonnassa, niin kuin asiasta puolustusministeriön päätöksellä 149/5/Järj/ on määrätty. Museo harjoittaa yhteistyötä muiden sotahistoriallisten erikoismuseoiden kanssa ja on yhteistyössä sitä hyödyttävällä tavalla muiden museoiden kanssa maailmanlaajuisella tasolla. Museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Sotamuseolla on puolustusvoimien omistaman esineistön osalta kokonaisvastuu. Panssarimuseon näyttelyt suunnitellaan ja toteutetaan osittain yhteistyössä Sotamuseon kanssa. Kts. Sotamuseo on Puolustusvoimien keskusmuseo ja valtakunnallinen sotahistoriallinen erikoismuseo. Puolustusvoimien sotilasmuseotoiminta koostuu Sotamuseosta, sen yhteistyömuseoista sekä joukko-osastojen ja sotilaslaitosten

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Esittelijän ehdotus perinnehuoneista. Sotamuseoon on vuosikymmenten aikana talletettu satoja tuhansia Suomen sotahistoriaan liittyviä esineitä ja valokuvia ja ne ovat laajimmat sotahistorialliset kokoelmat Suomessa. Sotamuseo tarjoaa sotahistoriaan liittyvää osaamista ja palveluja suurelle yleisölle, Puolustusvoimille ja muille viranomaisille sekä alan tutkijoille. Lisäksi Suomessa toimii museo Militaria, jonka tehtävänä on aselajien kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen tallentamalla ja säilyttämällä niiden aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä, harjoittamalla tutkimusta, opetustoimintaa, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä järjestämällä museotapahtumia. Militaria on ammatillisesti hoidettu museo ja se on Sotamuseon yhteistyömuseo. IImailumuseolla on vahva side Lappeenrannan ja Etelä-karjalan alueen lennostojen ja ilmailun historiaa jo kohta sadan vuoden ajalta (1918). Valtakunnalliset ammatillisesti hoidetut sotamuseot kattavat hyvin sotahistoriaan ja eri aselajien kulttuuriperintöön liittyvän sektorin museomaailmassa, eikä siksi ole syytä perustaa uutta panssarimuseota Etelä-Karjalaan, jonne panssarijoukkoosastoilla ei ole luonnollista yhtymäkohtaa- eikä historiaa. Lisäksi keskustelussa Kaakkois-Suomen ilmailuyhdistyksen puheenjohtajan Kimmo Marttisen kanssa, ilmeni, ettei IImailumuseoyhdistyksellä ole halua laajentaa toimintaansa panssarivaunuihin. Yhdistys on sanonut, että Rakuunamäellä olevat neljä panssarivaunua voidaan väliaikaisesti siirtää museon tontille tarvittaessa. Kaupunginhallitus merkitsee kuntalaisaloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi ja saattaa sen vastauksenaan aloitteentekijälle. Päätös Hyväksyttiin.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Lausunto sosialidemokraattisen valtuustoryhmän lapsi- ja perheasianneuvoston perustamista koskevaan valtuustoaloitteeseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1382/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 94 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh puh Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite : Lappeenrannan kaupungin lapsi- ja perheasiainneuvoston perustaminen Lasten ja perheiden hyvinvointi on tällä hetkellä monella tapaa heikentynyt, eikä vähiten viimeaikaisten valtakunnallisten päätösten johdosta. Myös kaupunkimme monilla toimialoilla on ollut havaittavissa päätöksenteossa lasten ja perheiden näkökulman ohentumista. Päätöksenteossa kyllä yleensä tehdään lapsivaikutusten arviointi, mutta usein se jää liian vähälle painoarvolle ja kaipaisi tuekseen esim. moniammatillisen toimielimen lausunnon. Lappeenrannan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrannan kaupunkiin perustetaan lapsi- ja perheasiainneuvosto nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston tapaan. Neuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin lasten ja perheiden arjessa työtään tekevien ammattilaisten osaamista ja tältä neuvostolta pyydettäisiin jatkossa myös aina lausunto niihin Lappeenrannan kaupungissa päätöksentekoa vaativiin asioihin, jotka koskevat kaupunkimme lapsia ja perheitä.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Valtuustoaloitteessa sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrannan kaupunkiin perustetaan moniammatillinen lapsi- ja perheasiainneuvosto nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston tapaan. Aloitteen mukaan neuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin lasten ja perheiden arjessa työtään tekevien ammattilaisten osaamista ja tältä neuvostolta pyydettäisiin jatkossa myös aina lausunto niihin Lappeenrannan kaupungissa päätöksentekoa vaativiin asioihin, jotka koskevat kaupunkimme lapsia ja perheitä. Kuntalain 5 luvussa säädetään kunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta. Luvun alussa määritellään äänioikeus kuntavaaleissa. Äänioikeuden lisäksi kuvataan miten kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita. Lisäksi kuntalain 26 :ssä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto sekä vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Lakisääteisten osallistumis- ja vaikuttamiselinten lisäksi Lappeenrannan kaupunki on perustanut myös Lasten Parlamentin, jonka työskentelyyn osallistuvat alakouluikäiset lasten edustajat. Valtuustoaloitteessa esitetään, että lapsi- ja perheasiainneuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ ammattilaisten osaamista ja että ryhmän kokoonpano olisi moniammatillinen. Aloitteessa ei siis esitetä, että neuvosto tulisi perustaa lasten ja perheiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, vaan lapsi- ja perhealan asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämiseksi ja lasten ja perheiden hyvinvoinnin huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Lastensuojelulain 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomion kuntalain mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; - lastensuojelun tarpeesta kunnassa; - lastensuojeluun varattavista voimavaroista; - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :n mukaan lastensuojelulaissa tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava: - opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; - arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; - toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; - tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (EKSOTE) on laatinut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jonka valmisteluun ovat osallistuneet myös kuntien edustajat. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman HTM Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa päätavoitteet ovat: - Ennalta ehkäisevien palveluiden riittävä resursointi - Hyvän vanhemmuuden vahvistaminen - Asiakaslähtöinen integroitu palvelujärjestelmä ja lapsen ja perheen toimintaympäristöön vietävät palvelut. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeiset tavoitteet on otettu huomioon kaupunginvaltuuston viime joulukuussa hyväksymässä strategiassa mm. tavoitekokonaisuus 15.Hyvinvoivat lapset ja nuoret. Ennen voimaan tullutta Lappeenrannan kaupungin organisaatiouudistusta kaupungissa oli lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Ryhmässä oli kaupunginhallituksen nimeämät luottamushenkilöedustajat. Ryhmässä oli edustettuina myös Lappeenrannan alueella vuotiaiden ja heidän perheidensä parissa toimivat tahot. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän tehtävänä oli edistää monitoimijaisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tavoitteet ja tehtävät oli määritelty kaupunginhallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä laati kaikkiaan viisi Lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoa, joiden toteutumisesta tehtiin loppuraportit. Selonteoissa asetettiin yleisiä tavoitteita ja päämääriä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä lakkautettiin, kun muodostettiin kaupungin uusi organisaatio ja perustettiin lasten ja nuorten lautakunta. Samalla lakkasivat Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alaisuudessa toimineet strategian tavoitteiden toteuttamisen tukemista varten muodostetut monitoimijaiset työryhmät. Lapsia ja nuoria koskevat tavoitteet on nyt sisällytetty kaupungin yhteiseen strategiaan.

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 25/ Lasten ja nuorten lautakunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus ja nuorisotoimi. Lasten ja nuorten lautakunnalle on siirretty myös tehtäviä, jotka kuuluivat em. hyvinvointityöryhmälle. Tällaisia tehtäviä ovat mm. Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta - toimintamallin koordinaatioryhmä, Lappeenrannan kaupungin Lapsi- ja perhepoliittisen (LAPE) muutosohjelman kuntaryhmä. Lasten ja nuorten lautakunta vastaa myös nuorisolain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lisäksi lasten ja nuorten lautakunnalle on annettu tehtäväksi päättää kaupungille kuuluvasta lasten ja nuorten hyvinvointityön koordinoinnista. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen jatkaminen kaupungin sekä Lappeenrannassa toimivien lasten ja nuorten hyvinvointityötä tekevien ns. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on nähty tarpeellisena. Yhteistyö on tarpeen tiedon ja asiantuntijanäkemysten molemminpuolisen välittämisen sekä yhteisen ennakoinnin, tarpeiden määrittelyn sekä toiminnan kehittämisen vuoksi. Jotta tiedonkulku olisi suoraa ja välitöntä, on lasten ja nuorten lautakunta päättänyt, että yhteistyö toteutetaan siten, että lasten ja nuorten lautakunta pitää vuosittain kaksi työkokousta, johon kutsutaan yhteistyökumppaneiden nimeämät edustajat. Yhteistyökumppanit on koottu Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä edustettuna olleista tahoista. Työkokouksessa käsitellään nuorisolain ja ehkäisevästä päihdetyöstä annetun lain mukaiset asiat sekä Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin sekä Lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman edellyttämät asiat. Työkokouksen asiat valmistellaan hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan ohjausryhmässä, joka voi tarvittaessa kuulla yhteistyökumppaneiden edustajia. Ohjausryhmästä lasten ja nuorten lautakunnan työkokoukseen osallistuvat myös strategiatyön, kulttuuri-, liikuntatoimen sekä elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan edustajat. Tarvittaessa lasten ja nuorten lautakunnalta tai sen työkokoukselta voi pyytää lausuntoa lapsia ja nuoria koskevassa asiassa. Mikäli näkemystä halutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, lausuntoa voi pyytää myös Eksotelta. Syksyllä 2018 järjestetään osana Lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman maakunnallista toteutusta viranhaltijoille ja