Lausunto sosialidemokraattisen valtuustoryhmän lapsi- ja perheasianneuvoston perustamista koskevaan valtuustoaloitteeseen

Transkriptio

1 Lausunto sosialidemokraattisen valtuustoryhmän lapsi- ja perheasianneuvoston perustamista koskevaan valtuustoaloitteeseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1382/ /2018 Käsittelyhistoria Lasten ja nuorten lautakunta Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Lasten ja nuorten lautakunta 94 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh puh Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite : Lappeenrannan kaupungin lapsi- ja perheasiainneuvoston perustaminen Lasten ja perheiden hyvinvointi on tällä hetkellä monella tapaa heikentynyt, eikä vähiten viimeaikaisten valtakunnallisten päätösten johdosta. Myös kaupunkimme monilla toimialoilla on ollut havaittavissa päätöksenteossa lasten ja perheiden näkökulman ohentumista. Päätöksenteossa kyllä yleensä tehdään lapsivaikutusten arviointi, mutta usein se jää liian vähälle painoarvolle ja kaipaisi tuekseen esim. moniammatillisen toimielimen lausunnon. Lappeenrannan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrannan kaupunkiin perustetaan lapsi- ja perheasiainneuvosto nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston tapaan. Neuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin lasten ja perheiden arjessa työtään tekevien ammattilaisten osaamista ja tältä neuvostolta pyydettäisiin jatkossa myös aina lausunto niihin Lappeenrannan kaupungissa päätöksentekoa vaativiin asioihin, jotka koskevat kaupunkimme lapsia ja perheitä.

2 Valtuustoaloitteessa sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrannan kaupunkiin perustetaan moniammatillinen lapsi- ja perheasiainneuvosto nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston tapaan. Aloitteen mukaan neuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin lasten ja perheiden arjessa työtään tekevien ammattilaisten osaamista ja tältä neuvostolta pyydettäisiin jatkossa myös aina lausunto niihin Lappeenrannan kaupungissa päätöksentekoa vaativiin asioihin, jotka koskevat kaupunkimme lapsia ja perheitä. Kuntalain 5 luvussa säädetään kunnan asukkaiden osallistumisoikeudesta. Luvun alussa määritellään äänioikeus kuntavaaleissa. Äänioikeuden lisäksi kuvataan miten kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita. Lisäksi kuntalain 26 :ssä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto sekä vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Lakisääteisten osallistumis- ja vaikuttamiselinten lisäksi Lappeenrannan kaupunki on perustanut myös Lasten Parlamentin, jonka työskentelyyn osallistuvat alakouluikäiset lasten edustajat. Valtuustoaloitteessa esitetään, että lapsi- ja perheasiainneuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin ammattilaisten osaamista ja että ryhmän kokoonpano olisi moniammatillinen. Aloitteessa ei siis esitetä, että neuvosto tulisi perustaa lasten ja perheiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, vaan lapsi- ja

3 perhealan asiantuntijoiden osaamisen hyödyntämiseksi ja lasten ja perheiden hyvinvoinnin huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Lastensuojelulain 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomion kuntalain mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; - lastensuojelun tarpeesta kunnassa; - lastensuojeluun varattavista voimavaroista; - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :n mukaan lastensuojelulaissa tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava: - opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet; - arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta; - toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea; - tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (EKSOTE) on laatinut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jonka valmisteluun ovat osallistuneet myös kuntien edustajat. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman HTM

4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa päätavoitteet ovat: - Ennalta ehkäisevien palveluiden riittävä resursointi - Hyvän vanhemmuuden vahvistaminen - Asiakaslähtöinen integroitu palvelujärjestelmä ja lapsen ja perheen toimintaympäristöön vietävät palvelut. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman keskeiset tavoitteet on otettu huomioon kaupunginvaltuuston viime joulukuussa hyväksymässä strategiassa mm. tavoitekokonaisuus 15.Hyvinvoivat lapset ja nuoret. Ennen voimaan tullutta Lappeenrannan kaupungin organisaatiouudistusta kaupungissa oli lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Ryhmässä oli kaupunginhallituksen nimeämät luottamushenkilöedustajat. Ryhmässä oli edustettuina myös Lappeenrannan alueella vuotiaiden ja heidän perheidensä parissa toimivat tahot. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän tehtävänä oli edistää monitoimijaisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tavoitteet ja tehtävät oli määritelty kaupunginhallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä laati kaikkiaan viisi Lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoa, joiden toteutumisesta tehtiin loppuraportit. Selonteoissa asetettiin yleisiä tavoitteita ja päämääriä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä lakkautettiin, kun muodostettiin kaupungin uusi organisaatio ja perustettiin lasten ja nuorten lautakunta. Samalla lakkasivat Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alaisuudessa toimineet strategian tavoitteiden toteuttamisen tukemista varten muodostetut monitoimijaiset työryhmät. Lapsia ja nuoria koskevat tavoitteet on nyt sisällytetty kaupungin yhteiseen strategiaan. Lasten ja nuorten lautakunnan toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus ja nuorisotoimi. Lasten ja nuorten lautakunnalle on siirretty myös tehtäviä, jotka kuuluivat em. hyvinvointityöryhmälle. Tällaisia tehtäviä ovat mm. Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta - toimintamallin koordinaatioryhmä, Lappeenrannan kaupungin Lapsi- ja perhepoliittisen (LAPE) muutosohjelman kuntaryhmä. Lasten ja nuorten lautakunta vastaa myös nuorisolain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lisäksi lasten ja nuorten lautakunnalle on annettu tehtäväksi päättää kaupungille kuuluvasta lasten ja nuorten hyvinvointityön koordinoinnista.

5 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen jatkaminen kaupungin sekä Lappeenrannassa toimivien lasten ja nuorten hyvinvointityötä tekevien ns. kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on nähty tarpeellisena. Yhteistyö on tarpeen tiedon ja asiantuntijanäkemysten molemminpuolisen välittämisen sekä yhteisen ennakoinnin, tarpeiden määrittelyn sekä toiminnan kehittämisen vuoksi. Jotta tiedonkulku olisi suoraa ja välitöntä, on lasten ja nuorten lautakunta päättänyt, että yhteistyö toteutetaan siten, että lasten ja nuorten lautakunta pitää vuosittain kaksi työkokousta, johon kutsutaan yhteistyökumppaneiden nimeämät edustajat. Yhteistyökumppanit on koottu Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä edustettuna olleista tahoista. Työkokouksessa käsitellään nuorisolain ja ehkäisevästä päihdetyöstä annetun lain mukaiset asiat sekä Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin sekä Lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman edellyttämät asiat. Työkokouksen asiat valmistellaan hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan ohjausryhmässä, joka voi tarvittaessa kuulla yhteistyökumppaneiden edustajia. Ohjausryhmästä lasten ja nuorten lautakunnan työkokoukseen osallistuvat myös strategiatyön, kulttuuri-, liikuntatoimen sekä elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan edustajat. Tarvittaessa lasten ja nuorten lautakunnalta tai sen työkokoukselta voi pyytää lausuntoa lapsia ja nuoria koskevassa asiassa. Mikäli näkemystä halutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, lausuntoa voi pyytää myös Eksotelta. Syksyllä 2018 järjestetään osana Lapsi- ja perhepoliittisen muutosohjelman maakunnallista toteutusta viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tarkoitettu Unicefin lapsiystävällinen kuntatoimintamallin koulutus. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää kaikkien toimialojen valmistelijat sekä päättäjät lasten oikeuksien sopimukseen sekä sen noudattamiseen kaupungin päätöksenteossa. Kun päätöksillä on vaikutusta lasten ja nuorten elämään, on lapsivaikutusten arviointi osa hyvää valmistelua. Lasten ja nuorten näkökulman huomioon ottaminen ei ole vain lasten ja nuorten lautakunnan tehtävä, vaan velvoittaa kaikkia toimijoita. Osallistaminen on yksi keskeinen kaupungin strateginen tavoite ja sitä toteutetaan monella sektorilla.

6 Esittelijän ehdotus Nuorisovaltuusto edustaa nuoria. Nuorisovaltuusto käsittelee mielellään toimialojen sille esittämiä lausuntopyyntöjä. Myös Lasten parlamentti kokoontuu ja siltä voidaan pyytää lausuntoja. Strategiatekoesityksissä on ehdotus Metkumediasta, jonka avulla lasten ja nuorten näkemyksiä kaupungissa vireillä oleviin asioihin koottaisiin päätöksentekijöiden käsiteltäväksi teksteinä, videoina tms. Keskeistä tässä hankkeessa on, että valmistelussa olevia asioita muokataan tulkataan lasten ja nuorten käsittelyn mahdollistavaan muotoon ja lasten ja nuorten näkemykset kootaan valmistelumateriaaliksi tai valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden helposti saavutettavaan muotoon. Lasten ja nuorten lautakunta esittää edellä olevan selvityksen vastauksenaan sosialidemokraattisen valtuustoryhmän lapsi- ja perheasiainneuvoston perustamista koskevaan aloitteeseen. Lisäksi lautakunta esittää, että tässä vaiheessa ei perusteta uusia osallistamis- ja vaikuttamis- tai asiantuntijatoimielimiä, vaan seurataan, voidaanko nykyisellä organisaatiomallilla ja lapsiystävällinen kunta toimintamallin koulutuksella saada lasten, nuorten ja perheiden näkökulma riittävästi esille päätöksentekoon. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 335 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Willberg Juha Eksoten lausunto : Lappeenrannan kaupunginhallitus on pyytänyt Eksotelta lausuntoa sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen lapsi- ja perheasiainneuvoston perustamisesta:

7 "Lasten ja perheiden hyvinvointi on tällä hetkellä monella tapaa heikentynyt, eikä vähiten viimeaikaisten valtakunnallisten päätösten johdosta. Myös kaupunkimme monilla toimialoilla on ollut havaittavissa päätöksenteossa lasten ja perheiden näkökulman ohentumista. Päätöksenteossa kyllä yleensä tehdään lapsivaikutusten arviointi, mutta usein se jää liian vähälle painoarvolle ja kaipaisi tuekseen esim. moniammatillisen toimielimen lausunnon. Lappeenrannan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että, Lappeenrannan kaupunkiin perustetaan lapsi- ja perheasiainneuvosto nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston tapaan. Neuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin lasten ja perheiden arlessa työtään tekevien ammattilaisten osaamista ja tältä neuvostolta pyydettäisiin jatkossa myös aina lausunto niihin Lappeenrannan kaupungissa päätöksentekoa vaativiin asioihin, jotka koskevat kaupunkimme lapsia ja perheitä." Etelä-Karjalassa on parhaillaan käynnissä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), jonka tavoitteena on luoda lapselle ja nuorelle suotuisa kasvuympäristö sekä tukea perheen hyvinvointia. Muutosohjelma toteutetaan vuosina Lähtökohtana LAPE-muutoksessa on, että erilaiset lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. LAPE-muutosta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä lasten, nuorten ja perheiden sekä eri alojen ammattilaisten kanssa. Laaja-alainen yhdessä tekeminen mahdollistaa palveluiden ja tuen kohdentamisen perheiden arkiympäristöissä oikea-aikaisesti, tasalaatuisesti ja vaikuttavasti. LAPEttyöryhmissä työskentelee lähes 200 eri alojen ammattilaista eri organisaatioista sekä kokemusasiantuntijoita. Etelä-Karjalassa LAPEssa ovat mukana Etelä-Karjalan kunnat, Eksote, Nicehearts ry, Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen Piiri ry ja EteläSaimaan 4H ry, Saimaan ammattikorkeakoulu Oy sekä alueen evankelisluterilaiset seurakunnat sekä laaja joukko yhteistyökumppaneita. Eksoten näkemyksen mukaan LAPE-muutosohjelma sisältää jo nykymuodossaan paljon valtuustoaloitteessa esille tuotuja elementtejä. Muutosohjelman eri työryhmät ovat tehneet ansiokasta työtä lasten, nuorten ja heidän perheidensä palvelujensa kehittämiseksi. Palvelujen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen on LAPE-työskentelyssä kohdentunut ennen kaikkea perustason palveluiden parantamisen näkökulmaan ja verkostoissa työskentelemiseen. Tällä halutaan turvata toimivat palvelut riippumatta siitä, minkälaisissa rakenteissa lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa työtä tehdään. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä voitaneen pitää tulevaa perhekeskusmallia, jossa matalan kynnyksen palvelut ovat helposti tavoitettavissa. Tehdyn ja edelleen tehtävän kehittämistyön pohjana on, että

8 hyvät toimintakäytännöt, näyttöön perustuvat työmenetelmät, osallisuus ja lasten, nuorten ja heidän perheidensä kuuleminen, tulevat osaksi arkipäivän työtä. Lisäksi kehittämistyössä on hyödynnetty myös kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä. Valtuustoaloitteessa esiin nostettu lapsivaikutusten arviointi on tärkeää nostaa näkyvämpään rooliin niin päätöksenteossa kuin arkipäivän työskentelyssäkin. Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan lapsen oikeuksien toteutuminen sekä se, että päätökset ja toimenpiteet ovat johdonmukaisesti eri toimijoiden strategioiden ja alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisia. Etelä-Karjala on ollut mukana osana LAPE-muutosohjelmaa Suomen Unicefin Lapsiystävällinen maakunta - pilottihankkeessa. Jatkossa tavoitteena on, että maakuntaan valmistuu lapsivaikutusten arviointiin yhteinen maakunnallinen malli Unicefin suositusten pohjalta. Näiltä osin syyskaudella 2018 on suunniteltu toteutettavaksi koulutusta lapsivaikutusten arviointiin. Eksoten näkemyksen mukaan Lappeenrannan kaupungilla on ollut keskeinen rooli LAPE-muutosohjelman toteuttamisessa. Lappeenrannan vastuulla on ollut Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena - kehittämiskokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen kuuluvia pilotteja ovat muun muassa koulunuorisotyöntekijät yläkouluilla, kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen, Niceheartsin tyttöpilotti sekä ennakoiva anlytiikka ja epalvelut. Lisäksi Lappeenrannan kaupungin edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti myös muiden LAPEn kehittämiskokonaisuuksien (toimintakulttuurin muutos, perhekeskusmalli sekä eritys- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen) työstämiseen. Jo ennen LAPE-muutosohjelmaa Etelä-Karjalassa on ollut pitkät perinteet monialaiselle yhteistyölle ja sitä tukeville rakenteille. Hyvinä rakenteellisina esimerkkeinä ovat muun muassa maakunnalliset opiskeluhuollon ja varhaiskasvatuksen ohjausryhmät. Eksoten edustajat osallistuivat aikanaan myös Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työskentelyyn. Nykytilanteessa lasten ja nuorten lautakunta toimii LAPE- muutosohjelman kuntaryhmänä. Näiltä osin on tärkeää säilyttää kehittämistyön malli myös tulevissa rakenteissa. Kuntien edustajat ovat osallistuneet myös Eksoten vastuulla olevan Etelä- Karjalan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmisteluun ja toteuttamiseen. Eksoten näkökulmasta Etelä-Karjalassa on jo nykytilanteessa toimiva lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeva yhteistyörakenne. Osaltaan tätä rakennetta vahvistavat kuntakohtaiset LAPE-ryhmät. Tavoitteena on, että LAPE-

9 muutosohjelman toimeenpanon edetessä nämä ryhmät voivat jatkaa työtään. Konsernihallinnnon lausunto : Lappeenrannan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on esittänyt, että Lappeenrannan kaupunkiin perustetaan lapsi- ja perheasiainneuvosto nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston tapaan. Neuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin lasten ja perheiden arjessa työtään tekevien ammattilaisten osaamista ja neuvostolta pyydettäisiin jatkossa aina lausunto niihin Lappeenrannan kaupungissa päätöksentekoa vaativiin asioihin, jotka koskevat kaupunkimme lapsia ja perheitä. Lappeenrannan kaupungin organisaatiorakenne uudistettiin kesällä Ennen voimaan tullutta Lappeenrannan kaupungin organisaatiouudistusta kaupungissa toimi lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, johon kuului monipuolisesti eri toimijoiden ja ammattilaisten edustajia. Monet työryhmän vastuulla olleista tehtävistä siirrettiin lasten ja nuorten lautakunnalle. Lasten ja nuorten lautakunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa laajemmalla kokoonpanolla, jossa on edustettuina kaupungin konsernihallinnon, kulttuuri-, liikuntatoimen sekä elinvoima- ja kaupunkikehitystoimialan sekä Eksoten ja kolmannen sektorin edustajat. Etelä-Karjalan alueella toimii lukuisia viranhaltija- ja yhteistyötryhmiä muun muassa oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon alueella, joissa käsitellään niin lasten ja nuorten kuin perheidenkin hyvinvointiin liittyviä haasteita ja palvelujen yhteensovittamista. Myös maakunnallisessa hyvinvointityöryhmässä käsitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita ja palveluja. Kaupungilta on työryhmässä niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijaedustus. Maan hallitus on käynnistänyt Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), joka on vuosina toteutettava hallituksen kärkihanke. Hankkeen tavoitteena on luoda lapselle ja nuorelle suotuisa kasvuympäristö sekä tukea perheen hyvinvointia. LAPE-muutoksessa pyritään turvaamaan erilaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittaminen mahdollisimman hyvin. Palveluilla tarkoitetaan maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnan vastuulle jääviä sosiaali- ja terveyspalveluita, kuntien vastuulle jääviä varhaiskasvatus-, koulu-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä seurakuntien, eri järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluita. Näin laajamittainen yhteensovittaminen edellyttää kaikilta toimijoilta vahvaa tahtoa tehdä yhdessä työtä lasten,

10 nuorten ja perheiden parhaaksi. LAPE-hankkeen koordinoimiseksi Etelä-Karjalan maakunnassa toimii lukuisia työryhmiä ja ohjausryhmä, jossa on poikkihallinnollinen edustus asiantuntijoita myös kolmannen sektorin toimijoista. Myös Lappeenrannan kaupungin viranhaltijat ovat laajasti mukana työryhmissä. Aloitteessakin mainitut lasten ja perheiden arjessa työtä tekevät eri alojen ammattilaiset ovat hyvin edustettuina LAPE-työryhmissä, joissa käytännön kehittämistyötä on tehty ja tehdään laajalla skaalalla. Hankekausi päättyy 2018, mutta on mahdollista, että ohjausryhmä tai muu yhteistyörakenne lapsiperheiden palvelujen yhteensovittamiseksi jää elämään hankekauden jälkeenkin. Marraskuussa 2018 Lappeenrannassa järjestetään osana LAPEmuutosohjelmaa viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tarkoitettu Unicefin lapsiystävällinen kunta- toimintamallin koulutus. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää kaikkien toimialojen valmistelijat sekä päättäjät lasten oikeuksien sopimukseen sekä sen noudattamiseen kaupungin päätöksenteossa sekä lapsivaikutusten arviointiin. Lapsivaikutusten arviointi on osa hyvää valmistelua ja koulutuksen tavoitteena onkin vahvistaa tämän huomioimista kaikessa kaupungin valmistelussa, jolla on merkitystä lasten ja nuorten sekä perheiden elämään. Koulutuksesta ja sen sisällöstä ilmoitetaan tarkemmin alkusyksystä. Kuntalaki nostaa vahvasti esille kuntallisten osallistamisen päätöksentekoon. Lappeenranta on panostanut asukkaiden kuulemiseen ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Kaupungissa toimii muun muassa kuntalain 26 :n edellyttämä nuorisovaltuusto ja Lappeenrannan kaupunki on perustanut myös Lasten Parlamentin, jonka työskentelyyn osallistuvat alakouluikäiset lasten edustajat. Kouluissa toimii oppilaskunnat. Vaikuttamistoimielimiä kuullaan asioiden valmistelussa. Osallisuuden edistäminen on vahvasti esillä myös kaupungin uudessa strategiassa sisältäen konkreettisia toimenpide-esityksiä lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden edistämiseksi. Kaupungin käytäntö on myös ollut kytkeä lasten ja nuorten palveluista vastaavat tahot muun muassa palveluverkkotyöryhmiin ja pyytää lausuntoja eri tahoilta. Esimerkiksi Eksote on ollut edustettuna Sammonlahden palveluverkkouudistuksessa kattavasti ja yleisesti Eksotelta ja muilta yhteistyötahoilta pyydetään lausuntoja kaupungin valmistelun tueksi. Konsernihallinnon näkökulmasta Lappeenrannan kaupungissa ja Etelä-karjalan maakunnassa toimii jo tällä hetkellä lukuisia monialaisia ja poikkihallinnollisia työryhmiä, joita voidaan laajasti hyödyntää päätöksenteon valmistelussa ja kuulemisessa ja siksi Lappeenrannassa ei välttämättä tällä hetkellä ole tarvetta

11 Esittelijän ehdotus erilliselle lapsi- ja perheasiainneuvostolle. Nykyiset lausuntopyyntö- ja yhteistyökäytännöt mahdollistavat lapsiperheiden kokonaisvaltaisen huomioimisen päätöksenteon valmistelussa. Sen sijaan päätöksenteon laatua ja läpinäkyvyyttä voidaan parantaa lapsivaikutusten systemaattisella arvioinnilla. Syksyllä järjestettävä Unicefin lapsiystävällinen kuntatoimintamallin koulutus on suunnattu laajasti lasten ja nuorten sekä perheiden parissa työskenteleville niin viranhaltijoille kuin päättäjillekin ja koskettaa kaikkia kaupungin toimialoja ja koko konsernia. Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa, ettei ehdotetun neuvoston perustaminen ole nyt tarkoituksenmukaista. Aloitteessa tarkoitettu tavoite on hoidettavissa olemassaolevilla toimielimillä. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto Tämän kokouksen käsittely: Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginhallituksen ehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.