Lappeenrannan kaupunki Kaupunginvaltuusto. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite :

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginvaltuusto Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite : Lappeenrannan kaupungin lapsi- ja perheasiainneuvoston perustaminen Lasten ja perheiden hyvinvointi on tällä hetkellä monella tapaa heikentynyt, eikä vähiten viimeaikaisten valtakunnallisten päätösten johdosta. Myös kaupunkimme monilla toimialoilla on ollut havaittavissa päätöksenteossa lasten ja perheiden näkökulman ohentumista. Päätöksenteossa kyllä yleensä tehdään lapsivaikutusten arviointi, mutta usein se jää liian vähälle painoarvolle ja kaipaisi tuekseen esim. moniammatillisen toimielimen lausunnon. Lappeenrannan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Lappeenrannan kaupunkiin perustetaan lapsi- ja perheasiainneuvosto nuorisovaltuuston ja vanhusneuvoston tapaan. Neuvoston kokoonpanossa hyödynnettäisiin lasten ja perheiden arjessa työtään tekevien ammattilaisten osaamista ja tältä neuvostolta pyydettäisiin jatkossa myös aina lausunto niihin Lappeenrannan kaupungissa päätöksentekoa vaativiin asioihin, jotka koskevat kaupunkimme lapsia ja perheitä.

2 Valtuustoaloite 1#.f Uusia rahoitusmalleja rakennusinvestointeihin Lappeenrannan talouden kestävyys on koetuksella tulevista investoinneista johtuen. Välttämättömät varhaiskasvatus-, koulu- sekä liikuntapaikkainvestoinnit tulevat lisäämään merkittävästi Lappeenrannan velkataakkaa. Lappeenrannassa tulee selvittää ja soveltuvilta osin ottaa käyttöön esimerkiksi Helsingin Merihaan väestösuojan rahoittamisessa käytetyn mallin mukainen rahoituselementti tai siitä Lappeenrantaan soveltuvia osia. Merihaassa Helsingin kaupunki rahoitti ja rakennutti Merihaan väestönsuoja n omasta budjetistaan. Kyseisen hankkeen kustannusarvio vuonna 1999 oli mk (alv. 0 %}. Kiinteistöille kohdennetuista suojapaikoista perittiin taloyhtiöiltä kertakorvaus. Kertakorvaus vapautti kyseiset kiinteistöt velvollisuudesta rakentaa omaa väestönsuojaa. Kiinteistöjen väestönsuoja n rakentamisvelvoite järjestettiin kaupungin toimesta keskitettynä ratkaisuna. Helsingissä erään toisen väestönsuojan kertakorvaus puolestaan oli 42 /rakennettavan kiinteistön kerrosneliö. Mikäli vastaavanlainen hanke aloitettaisiin Helsingissä nyt, korvaus olisi merkittävästi korkeampi jo kustannusten nousun takia. Väestönsuojien keskittäminen mahdollistaa normaaliolosuhteissa väestönsuojan tehokkaan käytön erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkki: Merihaan väestönsuoja n lattia pinta-ala on brm/. Kiinteistöjen yhteissuojapaikkoja on 5200 ja yleisiä suojapaikkoja 800. Alun perin suojassa oli viisi salibandykenttää, sauna- ja sosiaalitilat, kahvio sekä 75 autopaikkaa. Lappeenrannassa tulee selvittää ja soveltuvin osin myös toteuttaa vastaavanlainen hanke sillä erolla, että kiinteistöjen velvollisuuksiin lisättäisiin myös laskennallinen osuus väestönsuojeluvälineistön ylläpidon kustannuksista. Sekä rakennus- että ylläpitokorvauksen pitää vastata aitoja kustannuksia eikä niitä tule yli- tai alimitoittaa. Lappeenrannassa Ja,r Y0-"~l,lt, orp1 r -~ \-{o ~ \4'AC"-

3 .. Valtuustoaloite. Uusi Joutsenon koulu, hirsi- tai puukoulu. Pudasjärvelle maailman suurin hirsinen koulukompleksi, puukoulu kiinnostaa Australiaa myöten. Kuhmossa Tuupalan uudesta puukoulusta on tulossa lapsille terveellinen ja stressitön opinahjo, 11 miljoonan euron kulu voi muuttua 31 miljoonan euron tuloksi. Hämeenkyrö tekee uuden koulun kokonaan hirrestä, valinnassa haluttiin painottaa terveellistä, sisäilmaongelmatonta kouluympäristöä ja laatua. Joro in en, Kuvansin uusi koulu rakennetaan puusta. Etelä-Karjalaan, Imatralle nousee Suomen suurin puukoulu. On monta paikkakuntaa Suomessa, jotka ovat havahtuneet puurakennusten olevan terveellisiä ja sisäilmaongelmattomapia rakennuksia, myös naapurikaupungissamme Imatralla. Meillä Lappeenrannassa on kaikissa vanhoissa kouluissa huono sisäilma ja mittavia kouluinvestointeja on suunnitteilla. Tehdään nyt koulurakennuksia, jotka kestävät vuosikymmeniä ja ovat terveellisiä, sisäilmaongelmattomia ja stressittömiä opinahjoja tuleville koululaisille. Materiaalina voi olla hirsi, lamellihirsi tai ristiinlaminoidut CLTelementit. Pudasjärvellä uuden hirsikoulun tilaratkaisuissa on perustana ollut rakennuksen monimuotoisuus ja muunneltavuus. Toteutettiin ns. elinkaarimallilla joka tarkoittaa sitä, että rakennuksen ylläpidosta vastaa seuraavat 25 vuoden ajalta sen rakentava yhtiö. Kuhmossa koulu rakennettiin suomalaisesta ristiinlaminoidusta CLTelementeistä sääsuojan sisällä. Jo suunnittelun alkuvaiheessa otettiin huomioon Terve Talo-kriteerit. Tämä on kirjattu myös urakka-asiakirjoihin ja yksi sen näkyvin osa on sääsuoja, ns. kuivaketju-rakentaminen.

4 ,, ' Koulurakennus työllisti myös paikallista puuelementtitehdasta ja paikallisia työntekijöitä, heitä oli prosenttia koulua rakentamassa. Hämeenkyrössä koulu tehdään kokonaan hirrestä. Valinnassa painotettiin terveellistä, sisäilmaongelmatonta kouluympäristöä ja laatua. Paino oli 60- prosenttia laadulla ja 40 prosenttia hinnalla. Joroisissa, Kuvansin kouluun rakennettavasta uudisosasta tulee puurunkoinen, ja myös sen julkisivu rakennetaan puusta. Keskelle rakennusta tulee suuri ikkunaseinä, jonka kautta rakennus saa valoa keskusaulaan saakka. Uudisosan pinta-ala on noin 850 neliömetriä. Se liitetään tuulikaapilla liikuntasaliin, joka peruskorjataa. On lukuisia hyviä esimerkkejä puurakentamisestaja puukouluista. Tehdään ensimmäinen terve, sisäilmaongelmaton puukoulu Joutsenoonja harkitaan myös Lauritsalaan puukoulua ja mahdollisuuskien mukaan muuallekin Lappeenrantaan. Lappeenranta O ,. Keskustan valtuustoryhmä / a., ~-l~ T K~ ~.. ~~.I' ~-~ ~# -fot~ j() ()t (,Jltti~ ~ i\ j,/:' ), 1().-1\j(C CC I -;fj,p11//m

5 VAL-, UCJ ~ TD A-LO I TE Ehdotamme, että valtuustokauden säästöpäätösten aikana lakkautettujen uimarantojen ylläpito mahdollistetaan niin haluttaessa. Tämän tulisi tapahtua siten, että asiasta kiinnostuneille aktiivisille alueyhdistyksille, kolmannen sektorin toimijoille tai joillekin muille vapaaehtoistoimijoille voidaan tarvittaessa määritellä vuotuinen talkootuki nimetyn uimarannan vuotuisesta ylläpidosta»rr>: A-i ' " '{ ( q - 0 vvf, - r-e,, V'\_ /)VLM~ \<vi( er-v'ö 1-e,~"\Ctl\ lld/fr10 fjtt~!~~ ~~ iif\~o ~~ot-ah~ t I. J J 'h1r- R1r-" ~/\ev\. ~~~ ~~n~:~?}tr ~#r~

6 Valtuustoaloite Lappeenrannan kaupunginvaltuustolle Lappeenrannan kaupungin teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantaminen Aloite Yhteinen huoli ja kaikkia koskettava teiden ja katujen kunnossapito on tärkeä osa kaupungin elinvoimaa. Hyvä kunnossapito luo turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä ehkäisee onnettomuuksia ja sitä kautta säästää kolarikustannuksissa ja terveydenhuollossa. Elinkeino- ja kaupunkikehitystoimialan vastaus Keskustan valtuustoryhmän aloitteeseen tuo esille rahanpuutteen teiden kunnossapidon parantamiseksi. Selvityksen mukaan tyytyväisyys teiden ja katujen kunnossapitoon on selkeästi laskenut vuosien varrella v.2012 arvo 3,25-> v arvo 2,69 (asteikko 1-5). Kehityksen suunta on huolestuttava. Muut samankokoiset vastaavat kaupungit, kuten Järvenpää, Mikkeli ja Kouvola ovat pystyneet pitämään katujen kunnossapidon tason parempana. Lappeenranta on säästänyt kunnossapidosta ja käyttänyt 1,27 /m2 vuodessa, kun muilla kaupungeilla se on ollut 1,64 /m2. Ero on 0,37 /m2 ja se näkyy tilastoissa ja kunnossapidon laadussa. Lappeenrannassa kunnossa pidettävää tie- ja katupinta-alaa on yli 4,4 milj. m2. Tällöin kustannussäästö on vuositasolla 1,6 milj. kunnossapitomäärärahoihin. Suurin tyytymättömyys on alueellisesti kaupungin asuinkaduilla, joissa teitä ei ole pystytty hoitamaan tarpeeksi hyvin, varsinkaan talvella. Toimialan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena esitämme, että puolet rahoitusvajauksesta eli 0,8 milj vuositasolla käytetään teiden ja katujen kunnossapidon laadun parantamiseksi ja suunnataan eniten asuinalueille. Lisäksi esitämme, että muilla toimilla, kuten paremmalla työn ajoituksella (riittävän ajoissa) ja oikealla kalustolla (esim tie karhut ja telikuorma-autot) tehtävät teiden kunnossapidon työt parantavat jatkossa kunnossapidon laatua. Myös alueittain tapahtuvaa teiden kunnossapitoa pitää kehittää. Esitämme, että Elinvoima- ja kaupunkikehitystoimiala perustaa projektin, jossa parannetaan teiden ja katujen kunnossapitoa 2 vuoden ajan. Kunnossapidon laatua verrataan lähtötilanteeseen ja projektin lopputilanteeseen tyytyväisyystutkimuksella. Lisäksi selvitetään kunnossapidon laadunparantamisen vaikutukset onnettomuuksiin ja terveydenhuollon kustannuksiin. Projektin rahoitus on 0,8 milj. / vuosi, kahden vuoden aikana eli yhteensä 1,6 milj. Varat projektille osoitetaan strategiarahoituksesta. Kaupungin strategia on asukkaiden turvallisuuden takaaminen ja viihtyvyyden lisääminen sekä kokonaiskustannusten alentaminen. Tällä projektilla vastataan asukkaiden tarpeisiin. Projektin tulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä.