Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan pelastuslautakunta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen taloussuunnitelma vuosille / /2016 EKPELA 33 Valmistelija / lisätiedot: Pelastusjohtaja Erkki Hokkanen, puh (etunimi.sukunimi@ekpelastuslaitos.fi) Liite 5 Pelastuslaitoksen talousarvio ja investointisuunnitelma vuo sil le Liite 6 Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätös ( 361) talousarviokehyksen tarkennus Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen yh teis toi min ta so pi mus Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neu vot te lu kunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pe las tus lai tok sen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen te ke mäl lä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suun nit te lua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä kos ke vis sa asioissa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyy pe las tus lai tok sel le hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisten pal ve lui den tuottamiseksi nettomääräisesti sitovan talousarvion käyt tö ta lou den ja investointien osalta. Ennen talousarvion hy väk sy mis tä, sopijakunnille varataan mahdollisuus antaa lau sun to talousarvioehdotuksesta. Pelastuslautakunta hyväksyy käyttö- ja in ves toin ti suun ni tel mat palvelutasopäätöksen mukaisten palveluiden tuot ta mi sek si valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja ta lou del lis ten tavoitteiden mukaisesti. Pelastustoimen palvelutasopäätös Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pe las tus toi men palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja on net to muus uh kia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huo mi oon myös toiminta poikkeusoloissa. Pe las tus lai tok sel le pelastuslain 27 :ssä säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman te hok kaal la ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että on net to muus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suo rit taa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaa ties sa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

2 Etelä-Karjalan pelastuslautakunta on kokouksessaan ( 26) vahvistanut Etelä-Karjalan pelastustoimen pal ve lu ta so pää tök sen (voimassa ). Palvelutasopäätöksessä on selvitetty alueella esiin ty vät uhat, arvioitu niistä aiheutuvat riskit, määritelty toi min nan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja nii den taso. Palvelutasopäätökseen sisältyy myös suun ni tel ma palvelutason kehittämisestä. Hyväksytty pal ve lu ta so pää tös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään pal ve lu ta so pää tök sen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoit ta maan riittävät taloudelliset resurssit pe las tus lai tok sel le hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Pal ve lu ta so pää tös on sitovuudeltaan perusta alueen pe las tus toi men toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suun nit te lul le. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti: Pelastustoimen kehittäminen palvelutasokauden aikana to teu tetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen ja siihen si säl ty vän kehittämissuunnitelman mukaisesti. Käyttötalouden osalta pelastustoimen kokonaismenojen nou su sisältää julkisten menojen yleisen kustannustason nou sun edellisen vuoden talousarvion suhteen sekä vuo tui set kehittämissuunnitelman kustannukset. Investoinnit ja niihin varattavat määrärahat suunnitellaan ja toteutetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän in ves toin ti suun ni telman mukaisesti. Päätoimisen henkilöstön henkilömäärä suunnitellaan ja to teu tetaan palvelutasopäätökseen sisältyvän hen ki lös tö suun ni tel man mukaisesti. Palvelutasoon liittyvän kehittämissuunnitelman kus tan nus vaiku tuk set Henkilöstö 2014: 2 päällystövirkaa (Länsi-Saimaa ja Imatra) 2015: 4 palomiehen viran henkilöstökulut (mo niam ma til li sen yksikön perustaminen yhteistyössä Eksoten kanssa Raut jär vel le) 2016: 12 virkaa LPR:n länsialueen paloaseman mie hi tys) Investoinnit 2014: 7 / asukas 2015: 6 / asukas 2016: 7 / asukas 2017: 8 / asukas Pelastustoimen uudistus

3 Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja va rau tu mi sen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, val von taa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Pe las tus toi men uudistus toteutetaan osana it se hal lin to aluei den perustamista samassa aikataulussa ja samalla alue jaol la sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (so te-uu dis tus) kans sa. Tämä tarkoittaa, että pelastustoimen jär jes tä mi nen siir re tään kunnilta samoille itsehallinnollisille alueil le kuin so si aa li- ja terveyspalvelut. Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja ta lou delli sem paa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alu eet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suur on net to muuk siin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Uu dis tuk sella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyt tö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heik ke ne. Hallitus on linjannut neuvotteluissa maakunnille siirrettävien tehtävien osalta, että pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen osoitetaan viiden yliopistollista sai raa laa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yh teistyö alueit tain. Kaikki maakunnat hoitavat näihin liittyviä teh tä viä ja maakunnat sopivat yhteistyöalueittain jär jes tä mis vas tuus sa olevan maakunnan kanssa järjestämisen ra hoit ta mi ses ta. Käytännössä tämä hallituksen linjaus tar koit taa sitä, että pelastuslaitoksia on jatkossa viisi: Uusimaa, Pirkan maa, Varsinais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden talousarvio 2016 ja ta loussuun ni tel ma on hyväksytty pe las tus toi men neuvottelukunnan ja pelastuslautakunnan pi de tyn yhteiskokouksen esityksen mukaisesti. Käyttötalous Käyttötalousmenoihin lisätään vuosina hy väk syt tyyn palvelutasopäätökseen sisältyvät Lappeenrannan län si alu een paloaseman miehityksen edellyttämät 12 viran hen ki lös tö ku lut (7 kk vuonna 2016). Lisäksi vuosien käyttötalousmenoissa on huomioitu parlamentaarisen työ ryh män esitys pelastustoimen käyttötalousmäärärahojen va kaut ta mi ses ta säästöjä edeltäneeseen tilanteeseen (pe las tus toi men rakenneuudistuksen mukainen säästötarve on euroa vuoden 2014 talousarvion suh teen). Tämän perusteella käyttötalousmenoihin vuosina lisätään / v. Pelastuslaitoksen käyttötalousmäärärahojen vakauttaminen sääs tö jä edeltäneeseen tilanteeseen mahdollistaa nopean avun turvaamisen

4 palvelutasopäätöksen mukaisesti riit tä vil lä työvuorovahvuuksilla sekä päivystys- ja va ral la olo jär jes te lyillä. Lisäksi tämä mahdollistaa tarvittavien vapautuvien pääl lys tö vir ko jen täytön parantaen pelastuslaitoksen tar vit se maa erityisosaamista. Investoinnit Hyväksyttyyn palvelutasopäätöksen sisältyvässä ke hit tä mis suun ni telmas sa on investointimääräksi vuosille vah vis tet tu yhteensä 3,7 M (vuoden 2014 asukasluvulla 28 / asukas). Vuonna investointimäärärahaa on ke rät ty palvelutasopäätöksen mukaisia investointeja varten 1,6 M. Investointimäärärahaksi vuosille pää tet tiin varattavaksi hyväksytyn palvelutasopäätöksen mu kai sia investointeja varten 2,1 M (8 / asukas / v). Pe rus te luina investointimäärärahan korotukselle ovat val tion osuuk sien poisjääminen ja yleinen kustannustason muutos. Esi tet ty investointimääräraha (8 / as.) mahdollistaa uusia mm. Luumäellä olevan 27 vuotta vanhan säiliöauton (2016) se kä Imatran alueella olevan 30 vuotta vanhan nos to la va-au ton (2017). Etelä-Karjalan pelastustoimen neuvottelukunnan ja pe las tus lauta kun nan yhteiskokouksen esitys Etelä-Karjalan alueellisen pelastustoimen järjestämisestä teh dyn yhteistoimintasopimuksen 5 :n mukaisesti, so pi ja kun tien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neu vot te lu kun ta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toi min ta edel ly tysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pe las tus lau ta kun nal le esityksiä toiminnan suunnittelua, ta lous ar vio ta, investointeja ja palvelutason määrittelyä kos ke vis sa asioissa. Yhteistoimintasopimuksen perusteella pe las tus toi men neuvottelukunta järjestää vuosittain yh teis työ ko kouk sen pelastuslautakunnan kanssa omistajaohjauksen yh teen so vit ta mi sesta pelastustoimen kehittämisen osalta. Pelastustoimen neuvottelukunta ja pelastuslautakunta ovat yh teis kokouk ses saan käsitelleet pelastuslaitoksen laa ti maa taloussuunnitelmaesitystä vuosille Pe las tus lai tok sen esitys taloussuunnitelmaksi vuosille hyväksyttiin. Käyttötalousmenoihin vuodelle 2017 lisätään hy väk syt tyyn palvelutasopäätökseen sisältyvät Lappeenrannan län si alu een paloaseman miehityksen edellyttämät 12 vi ran henkilöstökulut (5 kk vuonna 2017). Lisäksi vuodelle 2017 käyttötalousmenoihin lisätään pelastustoimen neu vot te lu kun nan ja pelastuslautakunnan pidetyn yh teis ko kouk sen päätöksen mukaisesti pe las tus toi men käyttötalousmäärärahojen vakauttamisesta

5 sääs tö jä edeltäneeseen tilanteeseen parlamentaarisen työ ryh män esityksen mukaisesti. Taloussuunnitelmassa vuo sil le huomioidaan kil pai lu ky ky so pi muk sen kustannusvaikutukset ( euroa). Pelastustoimen neuvottelukunnan ja pe las tus lau ta kun nan pidetyn yhteiskokouksen esityksen mu kai ses ti vuodelle 2017 varataan hyväksytyn pal ve lu ta so pää tök sen mukaisia investointeja varten 8 / asukas. Pe rus te lui na ovat valtionosuuksien poisjääminen ja yleinen kus tan nus ta son muutos. Esitetty investointimääräraha (8 / as.) mahdollistaa uusia mm. Imatran alueella ole van 30 vuotta vanhan nostolava-auton sekä öl jyn tor jun ta-aluk sen, jonka hankintaan on myönnetty ÖSR:n 90 %:n avustus. Vuodelle 2018 esitetään varattavaksi in ves toin te ja varten 6 / asukas Lappeenrannan kau pun gin val tuus ton kokouksessaan ( 170) hy väk sy män kaupungin investointien puiteohjelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen ajoneuvokaluston osalta selvitetään vaih to eh to na siirtymistä leasingrahoitukseen, jos tähän pää dy tään kuntien välisissä neuvotteluissa. Investointien eri ra hoi tus vaih to eh to jen tarkoituksenmukaisen käytön osalta ko kous päätti pyytää Lappeenrannan kaupungin kon ser ni oh jaus ta. Lappeenrannan kaupunginhallituksen päätös ( 361) talousarviokehyksen tarkennuksesta Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi käyt tö ta louden tasapainotusohjelman vuosille kau pun gin oman toiminnan osalta. Tasapainotusohjelmalla pa ran ne taan kahden vuoden aikana 8,8 miljoonalla eurolla kau pun gin vuosikatetta, jotta tulorahoitus kattaisi pitkällä ai ka vä lil lä investointimenot ja velkakehitys pysyisi siten hal lin nas sa. Tasapainotusohjelman mukaan maakunnallisesta pal ve lu tuo tan nos ta säästetään vuodessa 7,6 miljoonaa eu roa. Tämä tulee toteuttaa yhteistyössä muiden Etelä-Kar ja lan kuntien kanssa syksyn aikana. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että maakunnallisen palvelutoiminnan yksiköille esi te tään tässä vaiheessa osoitettavaksi vuosille tulo- ja menokehys, jossa on huomioitu kil pai lu ky ky so pi muk sen mukainen henkilöstömenojen alentuminen ja yk si kön laskennallinen osuus tasapainotusohjelmasta. Yksiköt val mis te le vat talousarvioesityksensä tässä vaiheessa las ken nal li sen tasapainotusosuuden mukaan. Kau pun gin hal li tus tarkistaa tarvittaessa maakunnallisen valmistelun jäl keen kehyksiä. Kaupunginhallituksen päätöksessä on pe las tus lai tok sel le osoitettu kilpailukykysopimuksen kus tan nus vai ku tuk se na euroa sekä

6 talouden ta sa pai no tus oh jel man laskennallisena osuutena euroa (yh teen sä euroa). Kaupunginhallituksen päätöksen mu kai ses ti taseyksiköt voivat huomioida taseeseensa ker ty neen edellisten tilikausien ylijäämän, jota voi käyttää osana ta sa pai no tusta. Taloussuunnitelmaesitys vuosille Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoden ta lous suun ni tel ma esi tys on laadittu siten, että käyt tö ta lous me noi hin on vuodelle 2017 lisätty hyväksyttyyn pal ve lu ta so pää tök seen sisältyvät Lappeenrannan länsialueen paloaseman mie hi tyk sen edellyttämät 12 viran henkilöstökulut (5 kk vuon na 2017). Lisäksi vuodelle 2017 käyttötalousmenoihin on lisätty pelastustoimen neuvottelukunnan ja pe las tus lau ta kun nan yhteiskokouksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen käyttötalousmäärärahojen vakaut ta mi ses ta säästöjä edeltäneeseen tilanteeseen par la men taa risen työryhmän esityksen mukaisesti. Ta lous suun ni tel mas sa vuosille on huomioitu kil pai lu ky ky so pi muk sen kustannusvaikutukset euroa sekä Lap peen ran nan kaupunginhallituksen päätöksen pe rus teel la pelastuslaitokselle osoitettu talouden ta sa pai no tus oh jel man laskennallinen osuus euroa (yhteensä euroa). Pelastuslaitokselle vuosille osoitettu eu ron talouden tasapainotusvelvoite tulee vaikuttamaan suo raan pelastustoimintavalmiuteen siten, että pää toi mi ses ti miehitettyjen paloasemien nykyistä ko ko nais vuo ro vah vuu tta joudutaan vähentämään. Mikäli pelastuslaitoksen käyt tö ta lous mää rä ra hoi hin vuo si na kohdentuu edel lä esitettyä enemmän ta lou den tasapainotusvelvoitteita, se vaa tii edelleen toi min to jen sopeuttamista, ja hyväksymällä täs tä syntyvä pal ve lu ta son lasku sekä se, että kansalaisten alu eel lis ta yh den ver tais ta kohtelua ei kyetä varmistamaan. Toi min to jen so peut ta mi nen tulee vaikuttamaan pal ve lu ta so pää tök ses sä ase tet tu jen toiminnallisten tavoitteiden saavut ta mi seen, hen ki lös tön määrään, työvuorovahvuuksiin sekä päivys tys- ja va ral la olo jär jes te lyihin. Lisäksi sillä tulee ole maan vaikutuksia myös sopimispalokuntajärjestelmän yl lä pi toon. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisia investointeja var ten esitetään vuodelle 2017 varattavaksi 8 / asukas. Esi tet ty investointimääräraha (8 / as.) mahdollistaa uusia mm. alueella olevan 30 vuotta vanhan nostolava-auton sekä öl jyn tor jun ta-aluk sen, jonka hankintaan on myönnetty ÖSR:n 90 %:n avustus. Vuodelle 2018 esitetään va rat ta vak si investointeja varten 6 / asukas Lappeenrannan kau pun gin val tuus to kokouksessaan ( 170) hy väk sy män kaupungin investointien puiteohjelman mu kai ses ti.

7 Pelastuslaitoksen investointien osalta selvitetään vaih to eh to na siirtymistä leasingrahoitukseen, jos tähän päädytään so pi ja kun tien välisissä neuvotteluissa. Investointien eri ra hoi tus vaih to eh to jen tarkoituksenmukaisen käytön osalta pyy de tään Lappeenrannan kaupungin konserniohjausta. Lea sing-ra hoi tuk sel la hankittuun ajoneuvokalustoon ei ole mah dol lis ta saada erillistä avustusta esim. pa lo suo je lu ra has tol ta, jolta on vuosittain saatu noin euron avustus ras kaan pelastusajoneuvon hankintaan. Yhteistoimintasopimuksen perusteella sopijakunnan ha lu tes sa pelastuslautakunnan hyväksymän palvelutason osalta kor keam paa pelastustoimen palvelujen tasoa, sopijakunta vas taa näiden palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kus tan nuk sis ta. Mikäli jollakin sopijakunnalla on erityisvelvoitteita pal ve lu ta soon tai muihin pelastustoimen hoitoon liittyvissä asiois sa, näistä aiheutuvat kustannukset maksaa kyseinen so pi ja kun ta. Tilikaudelta kertynyt yli- tai alijäämä kirjataan pe las tus lai tok sen taseeseen. (EH) Pelj EKpela Pelastuslautakunta hyväksyy ja esittää edelleen kau pun gin hal li tuksel le ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi pe las tus lai tok sen taloussuunnitelman vuosille Lap peen ran nan kaupunginhallituksen pelastuslaitokselle vah vis ta man talousarviokehyksen mukaisesti. Hyväksyttiin.