TEORIA- JA METODIKURSSI A
|
|
- Marja-Leena Leppänen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEORIA- JA METODIKURSSI A
2 Kurssikuvaus Nopassa väärin: Kurssi koostuu 18 tunnin kontaktiopetuksesta torstaisin klo luentosalissa HU 109. Viikko 10 on ns. opetukseton viikko. Luento käsittää lähinnä teoriaosuuden. Metodiosuus suoritetaan tenttimällä kirjasta Kevin Greene & Tom Moore, Archaeology: An Introduction (2010) sivut , ei kuitenkaan sivuja (ihmistä koskeva osuus). Metoditentti pidetään viimeisellä luentokerralla 6.4. Uusintatentin aikataulusta sovitaan luennolla. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata arkeologisen tiedon luonnetta ja arkeologisen tiedontuottamisen keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä osaa selittää määrättyjen teoreettisten näkökulmien ja metodien soveltuvuuden tietynlaisten arkeologisten kysymysten ja lähdeaineistojen tutkimukseen. Opiskelija osaa antaa esimerkkejä erilaisista arkeologian teorioista. Hän osaa arvioida kriittisesti erilaisten teoreettisten suuntausten heikkouksia ja vahvuuksia sekä osaa selittää teorian merkityksen arkeologiselle tiedon muodostumiselle.
3 Kurssin suorittaminen Kokonaisuudessaan 5 op Suoritus Oheislukemisto, 2. artikkelia/viikko Löytyy nopasta (kohdasta yhteinen lisämateriaali) Läsnäolo (poissaoloista lisätehtäviä) Alustukset ja keskustelu pienryhmissä Kirjalliset työt (kuusi noin kahden sivun mittaista kirjoitelmaa seminaari-istuntojen ja kirjallisuuden pohjalta) Palautus mennessä (villephakamaki@gmail.com) Paikka: TS133 (klo )
4 Kurssin sisältö Kurssi koostuu kahdesta johdantoluennosta (8.1. ja 15.1.) ja kuudesta seminaariistunnosta Seminaari-istuntojen ohjelma Materiallisuus Spatiaalisuus 5.2. Ajallisuus Kenttätutkimus Identiteetti Vuorovaikutus
5 Oheislukemisto Materiaalisuus Fahlander, F. & Oestigaard, T The Materiality of Death: Bodies, Burials, Beliefs. In F. Fahlander & T Oestigaard (eds.), The Materiality of Death Bodies, burials, beliefs. BAR International Series 1768, Haselgrove, C. & Krmnicek The Archaeology of money. Annual review of Anthropology 41, Spatiaalisuus Chapman, H The Landscape Archaeology of Bog Bodies. Journal of Wetland Archaeology 15 (1), Kantner, J. & Hubgood, R A GIS-based viewshed analysis of Chacoan tower kivas in the US Southwest: were they for seeing or to be seen? Antiquity 90 (353), Ajallisuus 5.2. Bill, J. & Daly, A The plundering of the ship graves from Oseberg and Gokstad: an example of power politics? Antiquity 86, Ikäheimo, J Valmarinniemen uudet radiohiiliajoitukset ja bayesilaiset ajoitusmallit. Faravid 43.
6 Oheislukemisto Kenttätutkimus Drewett, P.L What is an archaeological site? How it is formed and transformed? In P.L. Drewett (ed.), Field archaeology: an introduction. London, Taylor & Francis, Hedman, S.D. & Olsen, B Transition and order: A study of Sámi rectangular hearths in Pasvik, Arctic Norway. Fennoscandia Archaeologica XXVI, Identiteetti Lucy, S Ethnic and Cultural Identities. In M. Diaz-Andreau, S. Lucy, S. Babić & D.N. Edwards (eds.), The Archaeology of Identity: Approaches to Gender, Age, Status, Ethnicity and Religion. London & New York, Routledge, Naum, M Multi-Ethnicity and Material Exchanges in Late Medieval Tallinn. European Journal of Archaeology 17 (4), Vuorovaikutus Ylimaunu, T., Lakomäki., S. Kallio-Seppä, T., Mullins, P.R., Nurmi, R. & Kurilehto, M Borderlands as spaces: Creating third spaces and fractured landscapes in medieval Northern Finland. Journal of Social Archaeology 14 (2), Begman, I. & Edlund, L.-E Birkarlar and Sámi inter-cultural contacts beyond state control: reconsidering the standing of external tradesmen (birkarlar) in medieval Sámi societies. Acta Borealia 33(1),
7 Johdannoksi Tieto Vaikea määritellä = hyvin perusteltu tosi uskomus Vaatii subjektin, siis jonkun joka tietää Väärää tietoa ei oikeastaan olemassa väärä tieto (ei tosi)=ei tietoa Esim. Pseudotiede A priori-tieto järkeen perustuva, rationaalinen, rationalismi A posteriori-tieto Kokemuksiin perustuva tieto, empiria, henkilökohtainen tieto Myös muunlaista tietoa, esim. hiljainen tieto, tietotaito
8 Johdannoksi Informaatio Tietoa laajempi käsite eri yhteyksissä eri merkityksiä Tieto sisältyy informaatioon Informaatio voi olla väärää, harhaanjohtavaa Ei vaadi subjektia Data Itsenäistä Tarkoittaa usein myös tutkimusaineistoa Tiedon arvoketju: aineisto informaatio tieto
9 Tutkimusprosessi Ihan aluksi tutkimusongelma Tarkasti ja selkeästi määritelty valistunut kysymys Sidottu teoriaan ja metodeihin Tarkasti rajattu Miten Varsinais-Suomen Viikinkiaikaisista kalmistoista löydetyt karhunkynsiriipukset heijastelevat rautakauden yhteisöjen uskomusmaailmaa?
10 Tutkimusprosessi Tutkimusongelma
11 Tutkimusprosessi Primääriaineisto Oma ajattelu Tutkimusongelma Kirjallisuus
12 Teoria ja metodi Teoria on selitys tai otaksuma, joka (yleensä) pohjautuu havaintoihin. Metodi on menetelmä eli tapa, jolla tutkimus tehdään Teorian toimiminen testataan tutkimusmenetelmillä Esim. ns. Galileon koe
13 Tieteellinen teoria Theoria (kreik.)=katselu Analyysin, tulkinnan, ajattelun viitekehykset Käsitteet, ilmiöt ja niiden väliset suhteet Mikä on tärkeää, mihin kiinnitetään huomiota; silmälasit
14 Tieteellinen teoria Erilaisia ja eri tason teorioita Esim. ontologia, epistemologia, yhteiskunta- ja kulttuuri Teoria sitoo faktat toisiinsa Havaitseminen ei riitä; selittäminen ja ymmärtäminen
15 Tieteellinen teoria Miksi terve järki ei riitä? Terve järki = uskomuksia ja piilo-oletuksia Esim. monet arkaaiset käsitykset maapallosta ja kosmoksesta Teoria yläpilveä ja jargonia? Kapulakielisyys voi olla ongelma Termistö välttämätön
16 Tieteellinen teoria Teoria vääristää todellisuutta? Pyrkimys objektiivisuuteen Tietoisuus oletuksista; henkilökohtainen ja sosiaalinen painolasti Ihmiselämä on liian mutkikasta teorioille? Mikään ei selitä kaikkea Yksinkertaistaminen ja ymmärtäminen Ei välttämättä oikein/väärin, näkökulmat
17 Hypoteesi Ei sama kuin teoria, vaikka käyttö arkikielessä usein synonyymistä Havaintoihin perustuva looginen olettamus tai otaksuma Testattavuus Yksinkertaisuus (esim. Occamin partaveitsi) Laajuus Sopivuus olemassa oleviin järjestelmiin Eräänlainen lähtökohta tutkimukselle Joskus puhutaan myös työhypoteesista Vilhelm Occamilainen ( )
18 Tieteellinen teoria ja arkeologia Ominaista teoreettisten suuntausten moninaisuus ja vaihtuvuus Kolme (neljä) pääsuuntausta (Antikvaarinen arkeologia) Kulttuurihistoriallinen arkeologia Prosessualistinen arkeologia Postprosessualistinen arkeologia
19 Tieteellinen teoria ja arkeologia Antikvaarinen arkeologia ( 1880-luku) Kiinnostus muinaisuutta kohtaan juontaa juurensa kauas menneisyyteen Leimallista vääriin olettamuksiin perustuvat käsitykset menneisyydestä Maailma äskettäin luotu Ihmisen alkukoti Edenin puutarhassa Ihmiset muuttumattomia Tutkimuksella ei juurikaan teoreettista taustaa
20 Tieteellinen teoria ja arkeologia Kulttuurihistoriallinen suuntaus (1880-luku) Taustalla muiden tieteenalojen murros Kulttuurievolutionismi, uniformitarianismi Leimallista läheinen suhde historiantutkimukseen Kulttuurialueet, -piirit ja diffuusionismi Historiallinen partikularismi Merkittäviä vaikuttajia mm. V. Gordon Childe, Gustaf Kossina ja Oscar Montelius V. Gordon Childe ( )
21 Tieteellinen teoria ja arkeologia Prosessualistinen arkeologia (1960-luku) Ns. Uusi arkeologia Taustalla antropologia ja luonnontieteellisten metodien kehitys (American) archaeology is anthropology or it is nothing (Wiley & Philips 1958) Kritiikin kohteina esinekeskeisyys Uudet tutkimusmenetelmät Esim. Radiohiiliajoitus, paleobotaniikka Keskeisiä vaikuttajia mm. David Clarke ja Lewis R. Binford Lewis R. Binford ( )
22 Tieteellinen teoria ja arkeologia Prosessualistisen arkeologian ideaalina tieteellinen positivismi Alemman tason teoriat Suppeita, tiettyä kysymystä, aikakautta tai aineistokokonaisuutta selittävät Ei yleistettävä Keskitason teoriat Välittävät teoriat Edelleen suppea-alaisia ilmiöitä selittävä, mutta yleistettävä Laajat teoriat
23 Tieteellinen teoria ja arkeologia Prosessualistisen arkeologian kritiikki Ympäristödeterminismi, kulttuurin homeostaattisuus Ihmisen toimijuuden puute Sukupuolen, etnisiteetin, identiteetin ja sosiaalisten suhteiden laiminlyönti Ihminen mekaanisesti käyttäytyvä olento kylmän prosessualistinen asenne/tulkinta/näkemys
24 Tieteellinen teoria ja arkeologia Postprosessualistinen arkeologia (1970/1980-luku) Myös tulkitseva arkeologia Taustalla prosessualistisen arkeologian kritiikki Arkeologia ei ole eikä sen tule pyrkiä olemaan luonnontieteiden kaltainen tiede Painopiste mm. yhteiskuntateorioissa, kielen- ja kirjallisuuden tutkimuksessa ja feminismissä Ihmisen sisäinen maailma Kulttuurirelativismi ja tulkintojen subjektiivisuus Merkittäviä vaikuttajia mm. Ian Hodder ja Christopher Tilley Ian Hodder (1948)
25 Keskustelua: Mitä arkeologisia teorioita tiedät?
26 Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Post-kolonialistinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?
27 Behavioristinen arkeologia Taustalla amerikkalainen prosessualisti Michael B. Schiffer (1976) Behavioral archaeology. Academic Press Keskiössä ihmisten käyttäytyminen ja toiminnot Materiaalisuus; valmistaminen, käyttäminen, hävittäminen, uusiokäyttö Mikrotason tapahtumien hahmottaminen arkeologisesta aineistosta
28 Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Post-kolonialistinen arkeologia Symmetrinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?
29 Kognitiivinen arkeologia Postprosessualistinen suuntaus, jonka mukaan ihmistoiminnan taustalla ajatukset, olettamukset, ideologiat Myös Ihmisen ajattelun kehitys, esim. paleontologiassa Taustalla kognitiivinen psykologia Keskiössä menneisyyden ihmisten käsitys maailmasta Materiaalisten aineistojen kognitiiviset tekijät Valmistusprosessi, teknologiaratkaisut, funktionaalisuus Symboliikka
30 Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Postkolonialistinen arkeologia Symmetrinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?
31 Postkolonialistinen teoria arkeologiassa Taustalla kolonialismin ja imperialismin jättämä kulttuurinen jälkivaikutus Keskeisenä teemana voimasuhteet, rajat, identiteetti, alistaminen, kontrollointi ja valta Voidaan nähdä myös esihistoriassa ja varhaismodernina aikana Esim. Suomi idän ja lännen pelinappulana Käyttö yleisintä historiallisissa konteksteissa Esim. entiset siirtomaa-alueet
32 Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Post-kolonialistinen arkeologia Symmetrinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?
33 Uuden ajan arkeologia Käytetään myös nimitystä nykyisyyden arkeologia 1990-luvulla syntynyt suuntaus, jonka tavoitteena tarkastella arkeologian mahdollisuuksia modernien ilmiöiden tutkimuksessa Tutkimuskohteina mm. Festivaalit, kaatopaikat, sotavankileirit, ym. Myös rikospaikka-arkeologia, sota-arkeologia? Etnoarkeologiasta ja muista vastaavista suuntauksista poiketen tavoitteena ei luoda malleja menneisyyden ymmärtämiselle, vaan fokus nykyisyydessä Esim. Tusconin roskaprojekti
34 Tieteellinen teoria ja arkeologia Arkeologinen teoria tänään, mm. Behavioristinen arkeologia Kognitiivinen arkeologia Sosiaaliarkeologia Post-kolonialistinen arkeologia Symmetrinen arkeologia Paikan ja maiseman arkeologia Uuden ajan arkeologia Materiaalinen käänne (material turn) Teoreettinen kenttä laaja Onko arkeologialla omaa teoriaa?
35 Tieteellinen metodi Methodos (kreik.) kuljettava tie Tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka tavoitteena Hypoteesien testaaminen ja Uuden tiedon tuottaminen (parempaa teknologiaa, ennustetavien mallien luominen, olemassa olevan tiedon jäsentäminen) Jatkuva ja dynaaminen prosessi Esim. kaivausmenetelmät ja kenttädokumentaatio Huomattavasti tieteenalakohtaista vaihtelua
36 Tieteellinen metodi Tieteellisen metodi tiukasti sidoksissa tieteen historiaan Juuret viimeistään antiikissa Esim. Aristoteles ja deduktiivinen päättely Kokeelliset metodit ja tieteellisen metodin todellinen synty renessanssista lähtien Induktiivinen päättely Esim. Francis Bacon, Galileo Galilei, Isaac Newton Isaac Newton
37 Tieteellinen metodi Modernien metodien synty 1700-luvulta alkaen Deduktion ja induktion yhdistäminen Abduktiivinen päättely Jos se näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka Keskeinen vaikuttaja amerikkalainen tieteenfilosofi Charles Sanders Pierce (1877) The Fixation of Belief. Popular Science Monthy 12, Charles Sanders Pierce
38 Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 1. itsepäisyyden metodi ( the method of tenacity ) Taustalla itsepintaisuus ja jääräpäisyys Olemassa olevista tiedoista ja uskomuksista pidetään kiinni Vanhalle koiralle ei voi opettaa uusia temppuja Esim. poliittiset ideologiat uskontoihin liittyvät käytännöt
39 Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 2. auktoriteetin metodi ( the method of authority ) Taustalla voimakkaat auktoriteetit uskomme sen, mitä meille sanotaan Ei voi vaikuttaa kaikkiin tahoihin, ei aina konsensusta Esim. uskonnolliset kirjoitukset tohtori Tötterströmin mukaan...
40 Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 3. maalaisjärkeen vetoava metodi ( the method of intuition ) Tiedon omaksuminen perustuu olettamuksiin ja arvioihin Uskomus hyväksytään totuudeksi, koska se tuntuu hyvältä Totuus usein epäintuitiivista Esim. Selvitymisharha (Abraham Wald)
41 Tieteellinen metodi Neljä uskomusten ja mielipiteiden muodostamisen tapaa (Piercen [1877] mukaan): 4. tieteellinen metodi ( the scientific method ) Tiedon hankkiminen tutkimusongelman ja systemaattisen tarjastelun kautta Suunnitelmallisuus Tavoitteena mahdollisimman tarkasti todellisuutta vastaava tieto
42 Tieteellinen metodi Tieteellinen metodi tarkoittaa myös oikeaa tapaa tehdä tiedettä Tieteellisen metodin keskeiset periaatteet: objektiivisuus julkisuus, läpinäkyvyys eettisyys kriittisyys itseäänkorjaavuus (esim. vertaisarvioit) autonomisuus edistyvyys
43 Tieteellinen metodi ja arkeologia Aluksi: ei pelkkää kenttätyötä tai kaivausmenetelmiä vaikka näin usein luullaan Arkeologia on tiede joka tutkii ihmistä artefaktien kautta huolimatta siitä ovatko nämä materiaalisia (esim. keramiikka) tai käsitteellisiä (esim. Raamattu, myytit, ym.) Pitää sisällään huomattavia vahvuuksia Ilmiöiden havainnointi pitkällä aikajänteellä Eräänlainen objektiivisuus (esim. historiaa kirjoittavat voittajat ei välttämättä päde arkeologiseen tutkimukseen)
44 Tieteellinen metodi ja arkeologia Churchill nähdään usein merkkihenkilönä ja eräänlaisena Englannin pelastajana Toisessa maailmansodassa Kuitenkin Epäonnistunut sotilasjohtaja (esim. Gallipoli) Poliittinen tuuliviiri, motiivina vallanhimo Antoi tukensa sotarikoksille (esim. saksalaiskaupunkien palopommitukset) Operation unthinkable
45 Tieteellinen metodi ja arkeologia
46 Tieteellinen metodi ja arkeologia
47 Tieteellinen metodi ja arkeologia Arkeologiassa myös huomattavia heikkouksia Ajan, ympäristön ja ihmisvaikutuksen destruktiivinen vaikutus aineistoon aineiston puutteellisuus Myös tutkimus tuhoavaa Joissain tapauksissa tutkimus/koe ei toistettavissa
48 Tieteellinen metodi ja arkeologia Tulkinnat keskeisessä roolissa koviin tieteisiin verrattuna Tutkinnat taipuvaisia muuttumaan tutkimuksen edetessä, vain aineiston tuottajat tietävät todellisen merkityksen Ongelma ehkä ennen kaikkea kenttätöissä Myös laajemmat analyysit Tulkintojen riskinä, että tutkimus päätyy toteuttamaan tutkijansa tahtoa Yli- ja alitulkinnan ongelmat
49 Tieteellinen metodi ja arkeologia Funktion tai merkityksen asettaminen tutkimuskohteelle sen perusteella, mikä meille on järkeenkäypää tai loogista ei välttämättä mielekästä kulttuuristen konventioiden eri merkitykset Etic näkökulma Ainoastaan tutkittavalla ihmisyhteisöllä tieto arkeologisen aineiston merkityksestä, mutta tieto usein unohtunut Emic näkökulma Voidaan yrittää hahmottaa esim. etnografisilla analogioilla Arkeologian vahvuudet ja heikkoudet tiedostettava tutkimusmenetelmiä valittaessa
50 Keskustelua: Mitä arkeologisia metodeita tiedät?
51 Esimerkkejä arkeologian metodeista Kenttämenetelmät Kaivaus Inventointi Kartoitus Konservointi Kajoavat ja kajoamattomat menetelmät Tutkimuksen laatuvaatimukset Tutkimuksen toistettavuus
52
53 Esimerkkejä arkeologian metodeista
54 Esimerkkejä arkeologian metodeista Luonnontieteellisiä menetelmiä Fosfaattianalyysi Makrofossiilianalyysit Arkeobotaniikka Röntgenkuvaus Alkuaineanalytiikka Osteologia Paleoentomologia
55 Esimerkkejä arkeologian metodeista Luonnontieteellisiä ajoitusmenetelmiä Radiohiiliajoitus Termoluminenssi Dendrokronologia Rannansiirtymäkronologia Relatiivisia ajoitusmenetelmiä Numismatiikka Esinetypologiat Menetelmien ongelmat Näytteenottoluvat, ym.
56 Esimerkkejä arkeologian metodeista Spatiaaliset menetelmät Paikkatietojärjestelmä LIDAR Intrasite/intersite analyysit Rekonstruoivat menetelmät Talous Yhteisö Asutus
57 Esimerkkejä arkeologian metodeista Laskennalliset (kvantitatiiviset) menetelmät Tilastolliset analyysit Empiirinen havaintoaineisto Laadulliset (kvalitatiiviset) menetelmät Etnografiset analogiat Etnoarkeologia Nojatuoliarkeologiaa, vekkihamearkeologiaa?
58 Lopuksi Moderni arkeologia rakentaa vanhan päälle ja yhdistelee eri teorioita ja metodeja Vaikutteita kulttuurihistoriallisesta suuntauksesta, prosessualismista ja postprosessualismista Eri suuntausten välinen kuilu kaventunut Tutkimusmenetelmät monitieteisiä ja uusia metodeja sovelletaan laajasti myös vanhat käytössä Esim. kenttätyöt ja esinetutkimus säilyttäneet asemansa Uusia teoreettisia suuntauksia mm. nykyisyyden arkeologia Arkeologian määritelmän murros ja kentän pirstaloituminen
59 Ensi kertaa varten Lukekaa Fahlander, F. & Oestigaard, T The Materiality of Death: Bodies, Burials, Beliefs. In F. Fahlander & T Oestigaard (eds.), The Materiality of Death Bodies, burials, beliefs. BAR International Series 1768, Haselgrove, C. & Krmnicek The Archaeology of money. Annual review of Anthropology 41, Alustajat valmistelevat esityksen (noin. 10 min)
yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh
2.2. - 6.4.2017 torstaisin klo 14-16 HU109, ei 9.3. kontaktiopetusta 18 t suoritus: a) teoriaessee b) metodiosuus kirjatenttinä 6.4. ja uusintatenttinä luennolla sovittuna päivänä kirjasta Kevin Greene
Lisätiedota) Mihin liittyy uusi arkeologia (New Archaeology)? 1 Kulttuurihistoriallinen arkeologia, 2 Prosessualismi, 3 Postprosessualismi
Arkeologian valintakoe 4.6.2009 1. Mikä asia kuuluu selkeimmin mihin kategoriaan, jos mahdolliset vaihtoehdot ovat: 1) Oppihistoria, 2) Arkeologinen kaivaus, 3) Ryhmittelevät menetelmät, 4) Spatiaaliset
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotEntäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana
Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotVastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt
Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotArkeologian teoriaa. Terminä varsin uusi; 1960-luvulle saakka harvinainen arkeologiapuheessa Ei ainoaa oikeaa teoriaa ollut tai ole
Terminä varsin uusi; 1960-luvulle saakka harvinainen arkeologiapuheessa Ei ainoaa oikeaa teoriaa ollut tai ole Vas. kuva: T. Edgren, Carl Fredrik Meinander - Arkeolog med perspektiv. 2013. Teorioiden vahvuudet
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotUusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma
Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotEKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV
EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luentokurssi 15.3-3.5.2011 13-17 PR XV Roomalainen vesijohto Palmyrassa Osaamistavoitteet Vrt. uudet EK263 tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan
LisätiedotHYPOTEESI IBE-päättely
HYPOTEESI IBE-päättely (inference to the best explanation) o Verrataan useita keskenään kilpailevia hyviä hypoteeseja, joista löytyy se parhaiten perusteltavissa oleva o Suodatetaan hypoteesit esim. niiden
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328
TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 14.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Ehdotus kokonaisuuksista I kokoonpano Irina&Talvikki: Niiniskorpi, Soile (2009). Käsityksiä
LisätiedotTherapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)
Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan
LisätiedotKandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa
Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa
LisätiedotUuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)
Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden
LisätiedotVerkkokeskustelulla tuettu massaluento
Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen
LisätiedotARKEOLOGIA JA HISTORIANTUTKIMUS ANNALISTINEN ARKEOLOGIA
FENOMENOLOGIA Fenomen (ilmiö) materiaa tai asia; fenomenologian perustajateoreetikko E. Husserl Pyrkimys puhtaaseen havaintoon sulkeistamalla objektiin/ilmiöön liittyvät ennakko-oletukset = havainnoinin
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotScientific Method Mistä on kysymys?
Scientific Method Mistä on kysymys? Janne Rautasuo 29.11.2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services 29.11.2016 1 Palontutkinnasta kuultua
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
Lisätiedot1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op
LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotTUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU. MAOL:n syyskoulutuspäivät
TUTKIMUSLÄHTÖINEN FYSIIKAN OPISKELU MAOL:n syyskoulutuspäivät 7.10.2017 TUTKIMUSLÄHTÖINEN OPPIMINEN IBE - Inquiry Based Education Opetusjärjestely, jossa oppilas laitetaan tutkijan asemaan keräämään ja
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotDESIGN JA ASIAKKAAN ERIKOISKAUPASSA
DESIGN JA ASIAKKAAN KOKEMUS ERIKOISKAUPASSA KTM, FM Maria Pecoraro Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 DESIGN Menettelytapa, yleinen käsite Toimintaa Suunnitelma tai
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotAmmattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus
Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedot