Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA"

Transkriptio

1 16. TAMMIKUUTA NUMERO 1/ KYSYMYSTÄ MYRSKY- PUISTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO HISTORIA Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla SUURI VERO- NUMERO Uudet lait voimaan Syystaimet maistuvat myyrille Miten metsäristikko syntyy?

2 Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: Olemme Facebookissa: Metsäkirjakauppa

3 SISÄLLYS KIMMO BRANDT LAURI SELIN METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu 6 METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä 12 UUTISET: Vuosirytmi sekaisin 14 Uudet lait voimaan 15 METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA? Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. 16 MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla 19 VERKOSTA: Puun hinta vuonna Ahkeroi verovapaasti 32 Alvit takaisin 33 Hankala saunamökki 34 RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä myrskypuista 39 PIKATESTI: Pureva nostokoukku 40 METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta 42 TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon 48 TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi 50 TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin. 57 KOLUMNI: Cascade uusi kirosana 58 LUHTA: Sydäntalven valo 62 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Runebergintorttu talkkunasta 64 KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä 69 LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen 70 MAKASIINIKRYPTO TEEMA: METSÄVEROTUS 20 NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. 44 METSÄPERINTÖ: 7 kohdan veroremontti 46 KYSY POIS: Haittaako vaihteen vääntyminen? 72 PILKKEET: Elämää syvässä varjossa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Silmälasit viilusta MAKASIINI

4 PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI Ryske jatkuu Metsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes metsänomistajaa. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. Rahaa projektiin kului vajaat puoli mil- joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoito- ja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. Sen ensimmäisen osa sivuilla käsittelee kasvupaikkoja. KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. Maanantaina 3. helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ LAURI SELIN

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TAMMIKUUSSA Porvoon edustalla Emäsalossa Varlaxuddenin virkistysalueella oli sunnuntaina 5.1. ruuhkaista. Kaikki nuotio- ja grillauspaikat olivat täynnä: ulkoilijoita, kalastajia, lintubongareita ja valokuvaajia oli runsaasti liikenteessä. Aurinkokin hieman pilkotti. Kuva Sami Heiskanen

6 METSÄNOMISTAJA Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä euroa, Västi kertoo. 6 MAKASIINI

7 LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

8 METSÄNOMISTAJA Kimmo Västi, 37, si ee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Matkasta jäi hyvä fiilis, Västi kertoo. Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä pelto- ja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi. Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren. Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkaus- ja ojitustyöt. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO 5-VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN. Ylistaro Urho-poika on viisi- ja Elle-tytär kolmivuotias. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostuvat kolmestatoista erillisestä tilasta. Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita. Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita, sanoo mies mahtai- lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien pelto- ja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus. Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää. Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin. Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Pienen tila- ja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä. Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa. Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. 8 MAKASIINI

9 Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin.

10 METSÄNOMISTAJA MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA. Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa. Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajauduttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen. Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehokkaasti mielessä vain yksi tavoite. Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta. Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan. En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia. Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä. Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. Siitä on myös omaa kokemusta. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt. Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan pe- 10 MAKASIINI

11 rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi. Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi. Kahvimuki kielii peri pohjalaisesta isänmaallisuudesta. Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. Kolmenkymmenen vuoden ojitusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti. Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta. Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä. Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: MAKASIINI

12 UUTISET Rytmi sekaisin Leuto ja sateinen alkutalvi jarrutti puunkorjuuta, työllisti metsureita ja tarjosi otolliset olot tuholaisille. Paikoin kasvukin käynnistyi. TIIA PUUKILA JOULUKUUN loppupuoli ja tammikuun alkupuoli olivat maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen leutoja. Vuorokauden keskilämpötila kipusi yli viiden plusasteen joulupäivänä niinkin pohjoisessa kuin Kruunupyyssä ja Kokkolassa. Vasta vuodenvaihde tiputti lukemat alle viiteen asteeseen kautta maan. Näin leutoa nykyilmastossa on pari kolme kertaa sadassa vuodessa, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteenlaitokselta. Perämereltä Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä myös vesisadetta piisasi joulukuussa tavanomaista enemmän. Monin paikoin pohjaveden pinta on korkealla, vesi virtaa metsämailla ja routa on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kateissa. Ajankohdan keskiarvoon verrattuna routaa on huomattavasti vähemmän. Etelä- ja Keski-Suomessa sitä ei juuri joulukuun lopussa ollut, kun tavallisesti sen syvyys tähän aikaan on ollut senttiä, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Vaikka pakkaset kiristyivät tammikuun puolivälissä, välitöntä helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Kostea maaperä vaatii yli viikon kovan pakkasjakson routaantuakseen, Orvomaa muistuttaa. Talvileimikot korjaamatta Kostea ja lämmin alkutalvi on ajanut puunkorjuun kovien maiden kohteille. Talvileimikot ovat odottaneet korjaajaansa, ja puun kaukokuljetuksia on jarruttanut sateiden pehmentävät sivutiet. Maat kestävät huonommin kuin kesällä. Osa koneketjuista on jo pantu seisomaan, osa vielä sinnittelee, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju tammikuun alkua. Tilanne on ollut sama lukuisten muidenkin yhdistysten alueilla. Talven pituus, lumisuus ja pakkaset ratkaisevat, ehditäänkö kaikkia talvileimikoita hakata tämän talven aikana. Uusille talviharvennuksille ei ole kysyntää, mutta kesäkorjuukohteista saatetaan keväämmällä käydä kiivasta kauppaa. Monin paikoin kovan maan kohteet on jouduttu hakkaamaan lähes yhdettömiin. Energiapuuvarannot puolestaan ovat lämpimän alkutalven aikana kuluneet tavanomaista hitaammin, mikä voi hillitä energiapuunkysyntää tulevalle lämmityskaudelle. Maanmuokkausta tammikuussa Tavanomaista leudommalla ja lumettomalla säällä on kääntöpuolensa. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ennakkoraivuu, taimikonhoito, ojitukset ja teiden rakentaminen ovat jatkuneet vuodenvaihteen yli. Lyhyesti Metla hakee oikeuksia Punahilkkaan Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka nimeksi on ehdotettu Punahilkkaa. Prosessi kestää 2 3 vuotta. Kasvinjalostajanoikeudet antavat mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostusoikeuksia. Punahilkka on saanut nimensä ulkomuotonsa perusteella. Lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa. TEIJO NIKKANEN Pirkanmaalla ryskyi onnistuneesti Pirkanmaan Ryskettä metsiin -hankkeen 234 koulutustilaisuuteen osallistui metsänomistajaa. Näin 130 tilaisuuden ja osallistujan tavoite ylitettiin lähes kaksinkertaisesti. Opiskelija Tommi Kivimäen arvioinnin mukaan taimikonhoitomäärät saatiin nousuun. Vuotuinen työmäärä on lisääntynyt noin hehtaaria. Tukkisaanto kasvaa noin satatuhatta kuutiota, mikä lisää kantorahatuloja noin neljä miljoonaa euroa. 12 MAKASIINI

13 P-G WICKSTRÖM / KUVALIITERI.FI Metsänhoitotyöt ovat täydessä käynnissä, maatakin on muokattu vielä tammikuun toisella viikolla. Metsureiden mahdollinen lomautus jää lyhyeksi, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Silmut turvonneet Metsissä leuto alkutalvi on sotkenut paikoin puiden vuosirytmiä. Lämmin sateinen sää on saanut puiden silmut turpoamaan ja jopa kasvamaan. Kova pakkanen palelluttaa ennen aikojaan kasvuun lähteneitä silmuja. Havupuilla tämä aiheuttaa kasvutappioita, mutta lehtipuilla tilanne on hankalampi. Jos lehtipuun kaikki silmut paleltuvat, puu voi kuolla tai ainakaan sen lehdet eivät puhkea keväällä ajallaan. Hätäillä ei kannata, mutta ellei lehtiä tule heinäkuun loppuun mennessä, ei niitä tule seuraavanakaan keväänä, sanoo professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta. Kasvuun lähteneet silmut saattavat maistua myös myyrille, sillä niissä suoja-aineita, kuten pihkaa, on vähemmän. Lämmin sää on kuitenkin tarjonnut runsaasti muutakin ravintoa vahvistuvalle myyräkannalle. Saa nähdä, vähentääkö leuto sää metsämyyrien latvasyöntiä. Jos lumi ei ole haittana ja vihreää itua on saatavilla, se voi hillitä peltomyyrätuhoja. Talven aikana ehtii kuitenkin tapahtua kaikennäköistä, arvioi professori Heikki Henttonen Metlasta. Metlan varttunut tutkija Antti Pouttu ennakoi talven olevan suosiollinen tuhohyönteisille. Nyrkkisääntönä pidetään, että vasta parinkymmenen asteen pakkaset karsivat hyönteiskantaa. Karikkeessa, jossa kaarnakuoriaisetkin talvehtivat, lämpötila harvoin tippuu näin alas, mikäli lumi suojaa maata. Lumettoman talven jatkuminen toisi helpotusta myös hirvituhoihin. Jos talvi tulee myöhään ja on vähäluminen, hirvet siirtyvät talvilaitumille myöhemmin eivätkä tuhot keskity samalla tavalla tiettyihin taimikoihin, kertoo vanhempi tutkija Juho Matala Metlasta. Koko laki sallispuistoista kanon niin sairas, että uudet hankkeet pitäisi ehdottomasti jäädyttää. VELI-MARKUS HALONEN, METSÄSTYS JA KALASTUS 1/2014. Bioöljy ja puusta tai muusta biomassasta tehty kaasu, vaikkapa metaani, saattavatkin nousta varsinaisiksi menestystuotteiksi jopa ennen puudieseliä. PÄÄTOIMITTAJA TAGE FREDRIKSSON, BIOENERGIA 1/2014. Tämä osoitti, että pienilläkin resursseilla saadaan isoja asioita aikaan. Lisäksi tästä tuli itselle valtavan hyvä mieli. UPM:N VIESTINTÄJOHTAJA PIRKKO HARRELA METSÄ- YHTIÖIDEN JALKAUTUMISES- TA KOULUIHIN, KAUPPALEHTI Lammaspaimenen pestit taas haussa Metsähallitus hakee lammaspaimenia myös ensi kesäksi Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin. Ensi kesän lammaspaimenviikot ovat varattavissa maanantaihin 20. tammikuuta kello 12 asti osoitteessa Paimenviikot ovat maksullisia. Paimenet arvotaan helmikuun aikana. Aikaisempina vuosina läheskään kaikkia halukkaita ei ole onnistanut. Naismetsästäjien määrä kasvaa Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Kortin maksoi naista. Miehet ovat edelleen metsästäjien ylivoimainen enemmistö. Metsästyskortin lunasti miestä, eli suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna. Yhteensä metsästyskortteja lunastettiin kappaletta, 203 enemmän kuin vuonna Kortin saaminen edellyttää, että hakija on suorittanut metsästäjätutkinnon. 112 Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus on nykyään 112 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 40 vuotta sitten oli vain 75 kuutiometriä. MAKASIINI

14 UUTISET Uusi aika alkaa Metsälakiin tehtiin viime hetken muutoksia, kirjanpainaja laittoi metsätuholain uusiksi ja metsänhoitomaksu kerätään vielä kerran. Siinä Arkadianmäen uutiset alkaneelle metsävuodelle. MIKKO HÄYRYNEN METSÄLAKI ja metsätuholaki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Metsälehti esittelee metsälain keskeisen sisällön helmikuun Makasiinissa. Maa- ja metsätalousvaliokunta teki metsälakiin kaksi loppusuoran muutosta. Uudistamisvelvoitteen täyttävän taimikon vähimmäispituus nostettiin puoleen metriin ja luontokohteiden taloudellisen haitan sietokynnys laskettiin kolmeen tuhanteen euroon. Vaihtoehtoisesti haitansiedon raja on neljä prosenttia markkinakelpoisen puuston arvosta. Haitansietoa tarkastellaan tilakohtaisesti, kun aiemmin katsottiin metsänomistajan saman kunnan alueella olevia tiloja. Haittarajan ylittyminen oikeuttaa poikkeuslupaan tai ympäristötukeen. Kolme vyöhykettä Laki metsätuhojen torjunnasta korvaa aiemman, ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta. Laki koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta ylittää kymmenen senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Laki velvoittaa, että tuore havupuutavara pitää kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastolta tiettyihin määräaikoihin mennessä. Uutta on, että maa on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen aiemman kahden sijasta. Aluejako on nyt A, B ja C. A-alue kattaa Salpausselän eteläpuolisen osan eli kirjanpainajatuhojen pahimman esiintymisalueen. Määräaikoja on kuusen osalta aikaistettu A-alueella kahdella viikolla ja maan keskiosissa viikolla. Uutta on, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä. Männyn aikarajoja ei ole muutettu. Poisviemisvelvoitteen rajat ovat nyt kuutiometrejä hehtaarilla entisten kappalemäärien ja prosenttiosuuksien sijasta. Raja on kuusella kymmenen ja männyllä 20 kuutiometriä, ja velvoite koskee ylimenevää osuutta. Laki koskee myös kantoja Metsälain kymppipykälän lakikohteilla poisviemisvelvoitetta ei ole, mutta vahingoittuneista puista on ilmoitettava metsäkeskukselle. Metsänomistajalla on korvausvastuu, jos näiltä alueilta leviää tuho toisen metsään. Naapurihaitan korvausvelvollisuuden raja on hehtaarikohtaisesti 20 kuutiometriä kuollutta puuta tai yli kymmenen kuutiometrin kasvun väheneminen enintään viiden vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö tarkentaa asetuksella poiskuljettamisen vaihtoehtoja. Mahdollisuus varastoida puut tietyn vähimmäisetäisyyden päähän riskialttiista metsiköstä poistuu kuusen osalta, koska kirjanpainajat pystyvät lentämään useita kilometrejä. Juurikääpäriskin vuoksi laki säätää nyt myös kantojen nostosta. Nostetut kannot pitää kuljettaa pois nostoajankohdasta riippuen 2 2,5 vuodessa. A C Kuusipuutavara ja vahingoittuneet kuuset on kuljetettava pois A-alueella viimeistään 15. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) B-alueella viimeistään 24. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) C-alueella viimeistään 15. elokuuta Mäntypuutavara ja vahingoittuneet männyt on kuljetettava pois A-alueella viimeistään 1. heinäkuuta B-alueella viimeistään 1. heinäkuuta C-alueella viimeistään 15. heinäkuuta B Mh-maksu vielä kerran Metsänhoitoyhdistyslain muutokset astuvat voimaan kaksiportaisesti siten, että metsänhoitomaksu poistui tämän vuoden alussa. Yhdistysten isot muutokset alkavat vuoden 2015 alusta, jolloin toimialue- ja liiketoimintarajoitukset poistuvat. Metsänhoitomaksu kuitenkin kerätään vielä kerran, sillä vuoden 2013 maksu maksetaan ensi syksyn veronkannon yhteydessä. Yhdistykset saavat ne käyttöönsä vuoden kuluttua. Vuodelta 2014 metsänhoitomaksua ei enää kerätä. 14 MAKASIINI

15 METSÄTYYPPI Puukaupan nousu tuli aikaisin Yleistalouden nousukaudesta on nyt merkkejä, kovin kasvu puu kaupassa nähtiin jo viime vuonna. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPPA sujui viime vuonna huomattavasti paremmin kuin yleistaloustilanteen perusteella olisi voinut odottaa, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Yksityismetsien puukauppamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä 31,8 miljoonaan kuutiometriin. Yhtä vilkasta kauppa oli edellisen kerran vuonna Järvinen arvioi, että vaikka puukauppa kävisi tänäkin vuonna hyvin, niin määrät pysyvät viime vuoden tasolla. Isoin kysymysmerkki on Eurooppa. Jos Euroopan talous lähtee vetämään paremmin ja rakentaminen kasvuun, se tekee hyvää myös puutuoteteollisuudelle ja pakkauskartongille. Talousnousun pysyvyyttä on kuitenkin vaikea arvioida ja maittain on isoja eroja. Saksan vahva talous pitää Kuvio Ötököistä miljoonakorvaukset Kirjanpainajatuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten maksamissa metsätuhokorvauksissa. Hyönteistuhokorvaus Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 euron kurssia ylhäällä, mikä vaikeuttaa vientiä euroalueen ulkopuolelle. Onneksi Aasia vetää puutuotteita. Liikkuuko puu? Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että edellytykset hyvälle puumarkkinavuodelle ovat olemassa. Hänen mukaansa kyse on kotimaan toimista, sillä sahausmääriä voidaan kasvattaa merkittävästi, mikäli puuta voidaan hankkia kilpailukykyisin kustannuksin. Kysymys tiivistyy siihen, onko markkinaosapuolilla riittävä yhteinen näkemys siitä, miten puuta saadaan liikkeelle järkevillä ehdoilla, Salo toteaa. Metsäteollisuus yrittää sähköistä kauppapaikkaa raakapuulle nyt tosissaan. Tämä vuosi näyttää, onnistuuko kauppapaikka markkinaosapuolten yhteisenä ponnistuksena. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat kehittäneet Puumarkkinat.fi-palvelun, joka on lähinnä tapa tarjota puuta myytäväksi. Metsäteollisuus haluaa laa jemman palvelun, jossa voidaan edetä kaupantekoon saakka Mikä on hauskin metsäsana? Helsinkiläinen Erkki Vuokila on laatinut sanaristikkoja Metsälehteen liki 40 vuotta. Työ innostaa aina vain. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVA KIMMO BRANDT/COM.PIC 1 Miten ristikkoja laaditaan? Yleisin tapa on se, että otetaan kuvat, kehitetään niiden ympärille avainsanat ja rakennetaan siitä eteenpäin. Liikkeelle voi myös lähteä aivan toisesta ristikon kulmasta. Tai asetella mukavia, pitkiä sanoja ristikkäin ja jatkaa siitä. 2 Miten syntyy metsäristikko? Tehdään lehden henkeen sopiva työ, jossa käsitellään metsäaiheita. Metsälehteen laadin ristikot itse, koska olen alan ihminen, mutta en suuntaa niitä asiantuntijoille vaan tavallisille lukijoille. Vuodenaikaa huomioin jonkin verran, ja kuvat tietysti vaikuttavat ristikon sisältöön. 3 Minkälainen on hyvä ristikkosana? Sellainen, joka on useimmille tuttu. Metsä on parempi kuin sen ennen vanhaan usein KUKA: Metsänhoitaja Erkki Vuokila, 56 MITÄ: Johtaa perustamaansa Sanaris Oy:tä, joka tekee ristikoita noin sataan julkaisuun. Seitsemän työntekijää ja kymmeniä avustajia. MITEN: Ura alkoi harrastuksesta. Valmistuessaan metsänhoitajaksi 1986 oli elättänyt perheensä ristikonteolla jo muutaman vuoden. käytetty synonyymi outa, vaikka outa on helpompi sijoittaa ruudukkoon. Laatijalle helppo ristikkosana ei siis aina miellytä ratkojaa. 4 Mistä metsään liittyvästä sanasta pidät erityisesti? Sanotaan vaikka että sembramännystä, koska siinä on kiva rakenne ja vierasperäinen kirjain mukana. 5 Kauanko yhden ristikon tekeminen kestää? Yhdestä tunnista kahteen päivään. Riippuu siitä, millä tekniikalla tekee. Itse nautin, kun saan tehdä hitaasti miettiä pitkän, rauhallisen rupeaman. Helmikuussa tulee 43 vuotta siitä, kun ensimmäinen ristikkoni julkaistiin. Pidän työstä yhä, mutta nykyisin firman pyörittämiseen menee turhan paljon aikaa. MAKASIINI

16 MARKKINAT Rauhallisesti liikkeelle Metsälakiuudistus toi uusia vaihtoehtoja hakkuisiin. Vielä ei mahdollisuuksia ole juuri hyödynnetty. HANNU JAUHIAINEN SUURTA RYNTÄYSTÄ uusien hakkuumenetelmien pariin ei näytä tapahtuneen. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että tammikuun alku on melko hiljaista puukaupassa. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo, että uuden metsälain suomista mahdollisuuksista on jonkin verran kyselty. Suurin osa metsänomistajista näyttää kuitenkin olevan tyytyväisiä vanhan mallin mukaiseen metsänhoitoon. Onhan meillä aikaisemminkin voitu korjata puuta esimerkiksi kesämökkien läheisyydestä ilman avohakkuuta, jos siihen on ollut tarvetta, Vaario kertoo. Tämäkin talvi osoittaa, että kovin suurta tarvetta ei ole lisätä erimallisten harvennushakkuiden määrää. Korjuuvaurioita ja lahovikoja syntyy jo nykyisinkin aivan tarpeeksi. Vapaus tuo haasteita Vaarion mukaan uuden lain tuoma vapaus on metsänomistajien kannalta myös haastava. Etenkin pienten puunostajien kanssa on syytä sopia kauppakirjassa tarkkaan, mitä ja miten harvennushakkuita tehdään. Jos harvennustavasta ja pohjapinta-aloista ei ole mainintaa, saattaa sahapuuta haluava ostaja kerätä metsän parhaat tukkipuut. Jäljelle jäävä metsän kuva ei välttämättä vastaa sitä, mikä on ollut metsänomistajan tarkoitus. Tämän kasvatusmetsän voisi uuden lain mukaan jo hakata. Uuden lain aikana metsänomistajalla on kovin vähän mahdollisuuksia valittaa hakkuutavasta. Ostajahan voi perustella hakkuutaan jatkuvan kasvatuksen teoreetikkojen laskelmilla, sanoo Vaario. Kauppakirjaan pitää hänen mukaansa kirjata hakkuutapa, esimerkiksi ylä- tai alaharvennus, sekä jäävän puuston pohjapinta-ala. Jos metsänomistaja haluaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun, niin siitäkin on hyvä sopia. Metsälaki sallii nyt uudistushakkuun ilman puuston järeyteen ja ikään liittyviä rajoituksia. Vaario ei usko, että tässäkään suhteessa tapahtuu suurta muutosta. Uuden lain ensimmäisiä soveltajia lienevät lähinnä omatoimiset hankintahakkaajat, jotka voivat tehdä pienimuotoista puunkorjuuta, Vaario arvioi. MIKKO HÄYRYNEN Syksy näyttää suunnan Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo kuulleensa vuoden ensimmäisellä viikolla yhdestä tapauksesta, jossa päätehakkuuseen oli menossa muutama vuosi sitten harvennettu metsä. Sitä ei vielä viime vuonna olisi voinut päätehakata. Alkuvuosi on yleensä täällä hiljaista. Luultavaa on, että uuden metsälain suomat mahdollisuudet tulevat enemmän esille vasta kesän ja syksyn aikana, kertoo Orajärvi. Vähätuottoisiksi jääneiden ojitusalueiden päätehakkuita Orajärvi ennustaa tulevan enemmänkin. Sellaisia alueita on Rovaniemellä runsaasti, niitä ei uuden lainsäädännön mukaan enää tarvitse uudistaa. Kitukasvuisten ojitusalueiden hakkuumahdollisuuksista on yhdistykselle tullut jo jonkin verran kyselyjä. Myös paljon puhuttu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu saattaa kiinnostaa joitakin metsänomistajia. Menetelmä on kuitenkin haasteellinen Lapin olosuhteissa. Maaperän taimettuminen on ilman muokkausta huonoa. Mutta jos joku haluaa näin metsiään käsitellä, niin se mahdollisuus on nyt olemassa, toteaa Orajärvi. Jos Lapin metsät uudistuisivat jatkuvalla kasvatuksella, niin takavuosien satojen tuhansien hehtaarien vajaatuottoisten metsien määrä ei olisi syntynyt. Kaadettujen tukkipuiden tilallehan olisi kasvanut uusia. Kainuussa rauhallista Mitään suurta rynnistystä aiempaa nuorempien metsien päätehakkuisiin ei ole havaittu myöskään Suomussalmella. Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilainen ei usko, että tämäntyyppisiä leimikoita tulee kovin paljoa jatkossakaan. Suomussalmellakin on vajaatuottoisia ojitusalueita, mutta huono energiapuun kysyntä rajoittaa näiden alueiden hakkuita, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus. Paavilainen kertoo, että soiden laiteilla on jo nyt tehty ylispuuhakkuun luonteisia hakkuita, jos siihen on ollut tarvetta. 16 MAKASIINI

17 Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,39 56,01 40,17 15,72 17,44 15,76 Uudistushakkuu 57,04 56,98 41,62 17,39 18,52 17,64 Harvennushakkuu 49,47 48,18 37,29 14,36 15,01 14,22 Ensiharvennus 46,13 46,38 31,38 14,37 14,98 13,79 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,31 56,74 38,59 15,51 17,84 15,66 Uudistushakkuu 57,77 57,63 39,80 16,48 18,86 17,00 Harvennushakkuu 50,41 49,30 36,91 14,79 15,74 14,33 Ensiharvennus 46,25 45, ,52 15,02 14,24 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,21 56,88 38,26 15,39 17,55 15,64 Uudistushakkuu 57,81 58,17 40,54 17,33 19,04 17,89 Harvennushakkuu 48,58 48,76 36,77 14,18 15,15 14,27 Ensiharvennus - 47,65-14,68 15,16 14,50 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,15 54,71 40,60 14,89 16,20 14,96 Uudistushakkuu 56,52 55,86 42,20 16,98 17,47 17,45 Harvennushakkuu 51,99 45,68-14,02 13,84 14,28 Ensiharvennus 45,54 45,75-13,47 13,58 12,51 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,48 55,98 42,12 15,56 17,32 15,87 Uudistushakkuu 57,84 56,92 43,26 16,77 18,26 17,48 Harvennushakkuu 50,64 48,22 37,84 14,85 15,00 14,49 Ensiharvennus 46,37 46,12 34,65 14,36 15,33 13,75 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,33 54, ,18 18,06 16,81 Uudistushakkuu 56,84 55, ,83 18,64 18,39 Harvennushakkuu 45, ,47 14,93 14,43 Ensiharvennus 46,36 46,20-15, ,69 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,25 52,91-15,93-16,06 Uudistushakkuu 53,83 53,39-17,86-18,04 Harvennushakkuu Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,15 46,04-15,22-14,17 Uudistushakkuu 48,59 47,03-17,25-15,82 Harvennushakkuu Ensiharvennus , Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2,0 1,75 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 0, Kantohintojen kehitys Euroa m / / Puutavaralajien kantohintaindeksit / 1/ Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Indeksi kertoo muutoksista Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta MAKASIINI

18 MARKKINAT Kuukauden puukauppa Männyt myytiin runkohinnalla HANNU JAUHIAINEN KAINUULAISEN kuolinpesän osakkaat tarvitsivat rahaa perintöverojen maksuun, minkä vuoksi tehtiin puukaupat. Pesä jätti leimikon teon ja puukauppojen hoitamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Leimikkoon koottiin kiireelliset ylispuukohteet sekä sopiva määrä päätehakkuukuvioita. Siemenpuiden poistoa mukaan tuli 4,6 hehtaaria ja avohakkuuta 7 hehtaaria. Leimikko sijaitsi kokonaisuudessaan kuivalla kangasmaalla ja olisi ollut kesäkorjuukelpoinen. Metsänomistajien rahantarpeen vuoksi hakkuut tehtiin kuitenkin heti kaupan teon jälkeen, korjuu saatiin päätökseen alkuvuodesta. Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta neljältä ostajalta, kahdelta tuli tarjous. Kummassakin tarjouksessa osa puusta oli hinnoiteltu joko kokonaan tai osittain runkohinnalla. Koko ainespuuosan runkohinta tarkoittaa sitä, että kaikilla puusta saatavilla puutavaralajeilla on sama hinta. Kuitupuuosan runkohinta taas tarkoittaa, että kuitu- PUUKAUPPA KAINUUSSA Puutavaralaji m3 /m3 Mäntyainespuu ,70 Kuusitukki 24 48,00 Kuusityvitukki 12 53,00 Kuusisahakuitu 65 22,00 Koivukuitu 32 14,00 Yhteensä puu ja pikkutukki ovat hinnoiteltu samaksi, sahakuiduksi. Ostaja voi näin katkoa puutavaran haluamiinsa mittoihin. Kahdesta tasaväkisestä tarjouksesta toinen oli laskennallisesti hieman parempi ja kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Kaupassa mäntyainespuulla oli runkohinta. Kuusikuitu sisälsi myös pikkutukit ja hinnoittelu oli sen mukainen. Mäntyainespuusta maksettiin 47,70 euroa, kun kilpailevassa tarjouksessa mäntytukin hinta oli 54,50 ja mäntykuitupuun (sahakuidun) 23,50 euroa kuutiometriltä. Uudistusalat viljellään ensi kesänä. Pääasiallinen menetelmä on äestys ja konekylvö. Osa alueesta mätästetään ja istutetaan männylle. Vientikatsaus Myönteisissä merkeissä MIKKO HÄYRYNEN KUIDUTTAVAN metsäteollisuuden kannalta alkanut vuosi ei näytä ollenkaan huonolta. Kaikki muu on nosteessa paitsi painopaperit, yleistalouden kohentuminen loiventanee niidenkin alamäkeä. Markkinasellun kysyntää nostaa etenkin se, että ensikuitu korvaa kierrätyskuitua pehmo- ja hygieniapapereissa. Valkoisesta kierrätyskuidusta on niukkuutta, koska sen kertymä supistuu. Myös tuotanto kasvaa, sillä Brasiliassa käynnistyi vuoden vaihteessa Suzanon 1,5 miljoonan tonnin lehtipuusellutehdas. Kevätkaudella käynnistyvät Stora Enson ja Araucon tehdas Uruguayssa ja japanilaisen Ojin tehdas Kiinassa. Liikatuotannon uhkaa hälventää se, että kapasiteettia poistuu vanhimmasta päästä. Marokossa on suljettu tonnin tehdas. Laitoksia on myös käännetty liukosellulle, jota käytetään lähinnä tekstiiliteollisuudessa ja jonka Pitkäkuituisen markkinasellun tuotanto kasvaa uusien tehtaiden myötä. Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteinen Veracelin tehdas käynnistyi jo kysyntä kasvaa paperimassoja nopeammin. Markkinoita sotkee Kiina määräämä rangaistustulli etelä- ja pohjoisamerikkalaiselle liukosellulle, tulli koskee kaikkia muita paitsi yhtä kiinalaisomistuksessa olevaa tehdasta. Osa liukosellun tuotannosta käännettäneen takaisin paperimassalle, mikä yhdessä uuden sellukapasiteetin kanssa lisää hintojen laskun riskiä. Talouskasvu tarkoittaa enemmän kaupankäyntiä, mainontaa ja pakkaamista, mikä loiventaa painopapereiden kysynnän laskua teollisuusmaissa ja lisää kartonkien kulutusta. Työllisyyden paraneminen näkyy toimistopapereiden kysynnässä. Suuret mediatapahtumat lisäävät paperin menekkiä edelleen, vaikka laimeammin kuin ennen tiedonvälityksen digitalisoitumista. Tälle vuodelle osuvat talviolympialaiset ja maailman toiseksi seuratuin urheilutapahtuma, jalkapallon MM-kilpailut. Euroopassa on silti ylikapasiteettia, jota voidaan purkaa seisokeilla, sulkemisilla tai viennillä euroalueen ulkopuolelle. Vienti ei euron nykykurssilla onnistu ja viennin supistuminen muuttuu suoraan ylikapasiteetiksi. Paperitehtailijoiden on kohdistettava kiinteät kustannukset pienentyneille tuotantomäärille ja tonnikohtainen kustannusrasite kasvaa. Parhaillaan käytävissä paperin hintaneuvotteluissa korotustavoitteet ovat dollaria tonnilta. Jonkinlaisia korotuksia saataneen lävitse, mutta tuskin tavoitellun suuruisia. STORA ENSO 18 MAKASIINI

19 METSALEHTI.FI Keskustelua Puun hinta vuonna 2014 Verkko keskustelijat arvioivat, miten puun hinta kehittyy. Tällä hetkellä puun hinta on ei myy -tasolla. Kun 60 euron raja puhkeaa havutukkien osalta, on trendi kääntynyt nousuun. Nousu kannattaa sitten hyödyntää. Vakavarainen ja hyvän maksuvalmiuden omaava metsänomistaja voi itse määrätä milloin kaupat tehdään. METSÄNVARTIJA Täytyy entiset myydyt leimikot saada hakkuutettua, katsotaan kesän tullen hintasuhdanteita. Yllättävän hyvin metsäteollisuus on selvinnyt taantumasta, sahatkin laulavat ja puu liikkuu. METSÄKUPSA Tällaisina aikoina on korostunut investointien positiivinen vaikutus metsätalouteen. Voin rehellisesti sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen. PUUN TAKAA Millainen vaikutus leimikon koolla on kantohintaan? Noin kuution yhtenäinen päätehakkuuleimikko, metsäautotie tulee ihan viereen ja pohja kestää mennä vaikka huomenna. PUU-UKKO Jos jostain niin tuosta leimikosta pitäisi saada korkeita yksikköhintoja. Kai tuossa pitää jo 70 euroa mennä rikki. Sanoohan ne, että tuhat mottia on sellainen rajapyykki, mutta kyllä jokaisen motin sen päällekin pitää vaikuttaa. KORPITUVAN TANELI Itse en usko 70 euron kantohintaan tällä hetkellä. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien tuloksiin, niin voi helposti huomata, kuinka hirveän kapea kate tukista jää. SAMMELI Sammeli on oikeassa ja otaksunkin, että kevään hinta taitaa taaplata alavireessä juuri huonon talven jättämien leimikoiden ja pitkään hyvin sujuneen syyskelin antaman raaka-aineen kertymän vuoksi. JEES H-VALTA Ihan hyvä, jos maksaisivat tuon 70 ekee tukista. Useimmilla 60 tekee tiukkaa. Idässä tuontipuu on halvempaa tehtaan portilla kuin kotimainen. Ikävä kyllä. RÖÖRI-ROOPE Osallistu keskusteluun osoitteessa Gallup Kaipaako metsä verotus uudistamista? KYLLÄ 42% EI 58% Lukijan kuva Verkossa nyt Suomen lämpöyrittäjien tiedot ja kuulumiset yhdessä osoitteessa. Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastot ovat vuoden alusta lähtien olleet ilmaisia. JÄTKÄNKYNTTILÄSTÄ NOUSI HAAMU Snellmannihan se siinä taitaa olla. Taisi olla aikoinaan myös tehokas metsäriitelijä, joten ei ihme, jos hiukan vielä pölkyissä haamuilee. HEMPUTTAJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelussa voi seurata pannoitettujen susien liikkeitä. PANTASEURANTA.RKTL.FI MAKASIINI

20 TEEMA: METSÄVEROTUS NÄIN SE SUJUU Kuinka metsävähennys lasketaan? Kannattaako tehdä menovaraus? Entä miten moottorisahan hankintakulut vähennetään? Seuraavilta sivuilta löytyy vastaukset näihin ja moniin muihin verokysymyksiin sekä perusteelliset ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. HANNU JAUHIAINEN 20 MAKASIINI

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C)

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS (2C) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETOLUETTELO... 2 5 TARKISTUKSET... 5 6 HUOMAUTUKSET... 6 Muutoshistoria

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Tervetuloa Metsäveroiltaan!

Tervetuloa Metsäveroiltaan! Tervetuloa Metsäveroiltaan! Matti Äijö asiakasneuvoja p. 0400 392 887 matti.aijo@metsakeskus.fi www.metsään.fi 2 Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot lasketaan pääomatuloiksi

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS. 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS. 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015 METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015 Verohallinnon lähettämä metsätalouden harjoittajan veroilmoitusmateriaali 1 kpl esitäytetty 2C-lomake Täyttöopas Palautuskuori Maatalouttakin

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Metsätalous Asteri malli

Metsätalous Asteri malli Metsätalous 2016 - Asteri malli LASKELMA METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOSTA 1.1.-31.12.2016 METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOT 1. Puun myyntitulot puukaupan tekoajan mukaan Pystykaupat Hankintakaupat Poltto- ja joulupuukaupat

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot