Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA"

Transkriptio

1 16. TAMMIKUUTA NUMERO 1/ KYSYMYSTÄ MYRSKY- PUISTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO HISTORIA Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla SUURI VERO- NUMERO Uudet lait voimaan Syystaimet maistuvat myyrille Miten metsäristikko syntyy?

2 Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: Olemme Facebookissa: Metsäkirjakauppa

3 SISÄLLYS KIMMO BRANDT LAURI SELIN METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu 6 METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä 12 UUTISET: Vuosirytmi sekaisin 14 Uudet lait voimaan 15 METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA? Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. 16 MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla 19 VERKOSTA: Puun hinta vuonna Ahkeroi verovapaasti 32 Alvit takaisin 33 Hankala saunamökki 34 RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä myrskypuista 39 PIKATESTI: Pureva nostokoukku 40 METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta 42 TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon 48 TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi 50 TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin. 57 KOLUMNI: Cascade uusi kirosana 58 LUHTA: Sydäntalven valo 62 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Runebergintorttu talkkunasta 64 KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä 69 LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen 70 MAKASIINIKRYPTO TEEMA: METSÄVEROTUS 20 NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. 44 METSÄPERINTÖ: 7 kohdan veroremontti 46 KYSY POIS: Haittaako vaihteen vääntyminen? 72 PILKKEET: Elämää syvässä varjossa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Silmälasit viilusta MAKASIINI

4 PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI Ryske jatkuu Metsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes metsänomistajaa. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. Rahaa projektiin kului vajaat puoli mil- joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoito- ja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. Sen ensimmäisen osa sivuilla käsittelee kasvupaikkoja. KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. Maanantaina 3. helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ LAURI SELIN

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TAMMIKUUSSA Porvoon edustalla Emäsalossa Varlaxuddenin virkistysalueella oli sunnuntaina 5.1. ruuhkaista. Kaikki nuotio- ja grillauspaikat olivat täynnä: ulkoilijoita, kalastajia, lintubongareita ja valokuvaajia oli runsaasti liikenteessä. Aurinkokin hieman pilkotti. Kuva Sami Heiskanen

6 METSÄNOMISTAJA Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä euroa, Västi kertoo. 6 MAKASIINI

7 LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

8 METSÄNOMISTAJA Kimmo Västi, 37, si ee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Matkasta jäi hyvä fiilis, Västi kertoo. Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä pelto- ja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi. Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren. Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkaus- ja ojitustyöt. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO 5-VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN. Ylistaro Urho-poika on viisi- ja Elle-tytär kolmivuotias. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostuvat kolmestatoista erillisestä tilasta. Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita. Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita, sanoo mies mahtai- lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien pelto- ja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus. Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää. Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin. Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Pienen tila- ja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä. Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa. Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. 8 MAKASIINI

9 Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin.

10 METSÄNOMISTAJA MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA. Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa. Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajauduttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen. Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehokkaasti mielessä vain yksi tavoite. Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta. Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan. En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia. Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä. Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. Siitä on myös omaa kokemusta. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt. Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan pe- 10 MAKASIINI

11 rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi. Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi. Kahvimuki kielii peri pohjalaisesta isänmaallisuudesta. Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. Kolmenkymmenen vuoden ojitusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti. Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta. Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä. Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: MAKASIINI

12 UUTISET Rytmi sekaisin Leuto ja sateinen alkutalvi jarrutti puunkorjuuta, työllisti metsureita ja tarjosi otolliset olot tuholaisille. Paikoin kasvukin käynnistyi. TIIA PUUKILA JOULUKUUN loppupuoli ja tammikuun alkupuoli olivat maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen leutoja. Vuorokauden keskilämpötila kipusi yli viiden plusasteen joulupäivänä niinkin pohjoisessa kuin Kruunupyyssä ja Kokkolassa. Vasta vuodenvaihde tiputti lukemat alle viiteen asteeseen kautta maan. Näin leutoa nykyilmastossa on pari kolme kertaa sadassa vuodessa, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteenlaitokselta. Perämereltä Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä myös vesisadetta piisasi joulukuussa tavanomaista enemmän. Monin paikoin pohjaveden pinta on korkealla, vesi virtaa metsämailla ja routa on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kateissa. Ajankohdan keskiarvoon verrattuna routaa on huomattavasti vähemmän. Etelä- ja Keski-Suomessa sitä ei juuri joulukuun lopussa ollut, kun tavallisesti sen syvyys tähän aikaan on ollut senttiä, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Vaikka pakkaset kiristyivät tammikuun puolivälissä, välitöntä helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Kostea maaperä vaatii yli viikon kovan pakkasjakson routaantuakseen, Orvomaa muistuttaa. Talvileimikot korjaamatta Kostea ja lämmin alkutalvi on ajanut puunkorjuun kovien maiden kohteille. Talvileimikot ovat odottaneet korjaajaansa, ja puun kaukokuljetuksia on jarruttanut sateiden pehmentävät sivutiet. Maat kestävät huonommin kuin kesällä. Osa koneketjuista on jo pantu seisomaan, osa vielä sinnittelee, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju tammikuun alkua. Tilanne on ollut sama lukuisten muidenkin yhdistysten alueilla. Talven pituus, lumisuus ja pakkaset ratkaisevat, ehditäänkö kaikkia talvileimikoita hakata tämän talven aikana. Uusille talviharvennuksille ei ole kysyntää, mutta kesäkorjuukohteista saatetaan keväämmällä käydä kiivasta kauppaa. Monin paikoin kovan maan kohteet on jouduttu hakkaamaan lähes yhdettömiin. Energiapuuvarannot puolestaan ovat lämpimän alkutalven aikana kuluneet tavanomaista hitaammin, mikä voi hillitä energiapuunkysyntää tulevalle lämmityskaudelle. Maanmuokkausta tammikuussa Tavanomaista leudommalla ja lumettomalla säällä on kääntöpuolensa. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ennakkoraivuu, taimikonhoito, ojitukset ja teiden rakentaminen ovat jatkuneet vuodenvaihteen yli. Lyhyesti Metla hakee oikeuksia Punahilkkaan Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka nimeksi on ehdotettu Punahilkkaa. Prosessi kestää 2 3 vuotta. Kasvinjalostajanoikeudet antavat mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostusoikeuksia. Punahilkka on saanut nimensä ulkomuotonsa perusteella. Lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa. TEIJO NIKKANEN Pirkanmaalla ryskyi onnistuneesti Pirkanmaan Ryskettä metsiin -hankkeen 234 koulutustilaisuuteen osallistui metsänomistajaa. Näin 130 tilaisuuden ja osallistujan tavoite ylitettiin lähes kaksinkertaisesti. Opiskelija Tommi Kivimäen arvioinnin mukaan taimikonhoitomäärät saatiin nousuun. Vuotuinen työmäärä on lisääntynyt noin hehtaaria. Tukkisaanto kasvaa noin satatuhatta kuutiota, mikä lisää kantorahatuloja noin neljä miljoonaa euroa. 12 MAKASIINI

13 P-G WICKSTRÖM / KUVALIITERI.FI Metsänhoitotyöt ovat täydessä käynnissä, maatakin on muokattu vielä tammikuun toisella viikolla. Metsureiden mahdollinen lomautus jää lyhyeksi, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Silmut turvonneet Metsissä leuto alkutalvi on sotkenut paikoin puiden vuosirytmiä. Lämmin sateinen sää on saanut puiden silmut turpoamaan ja jopa kasvamaan. Kova pakkanen palelluttaa ennen aikojaan kasvuun lähteneitä silmuja. Havupuilla tämä aiheuttaa kasvutappioita, mutta lehtipuilla tilanne on hankalampi. Jos lehtipuun kaikki silmut paleltuvat, puu voi kuolla tai ainakaan sen lehdet eivät puhkea keväällä ajallaan. Hätäillä ei kannata, mutta ellei lehtiä tule heinäkuun loppuun mennessä, ei niitä tule seuraavanakaan keväänä, sanoo professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta. Kasvuun lähteneet silmut saattavat maistua myös myyrille, sillä niissä suoja-aineita, kuten pihkaa, on vähemmän. Lämmin sää on kuitenkin tarjonnut runsaasti muutakin ravintoa vahvistuvalle myyräkannalle. Saa nähdä, vähentääkö leuto sää metsämyyrien latvasyöntiä. Jos lumi ei ole haittana ja vihreää itua on saatavilla, se voi hillitä peltomyyrätuhoja. Talven aikana ehtii kuitenkin tapahtua kaikennäköistä, arvioi professori Heikki Henttonen Metlasta. Metlan varttunut tutkija Antti Pouttu ennakoi talven olevan suosiollinen tuhohyönteisille. Nyrkkisääntönä pidetään, että vasta parinkymmenen asteen pakkaset karsivat hyönteiskantaa. Karikkeessa, jossa kaarnakuoriaisetkin talvehtivat, lämpötila harvoin tippuu näin alas, mikäli lumi suojaa maata. Lumettoman talven jatkuminen toisi helpotusta myös hirvituhoihin. Jos talvi tulee myöhään ja on vähäluminen, hirvet siirtyvät talvilaitumille myöhemmin eivätkä tuhot keskity samalla tavalla tiettyihin taimikoihin, kertoo vanhempi tutkija Juho Matala Metlasta. Koko laki sallispuistoista kanon niin sairas, että uudet hankkeet pitäisi ehdottomasti jäädyttää. VELI-MARKUS HALONEN, METSÄSTYS JA KALASTUS 1/2014. Bioöljy ja puusta tai muusta biomassasta tehty kaasu, vaikkapa metaani, saattavatkin nousta varsinaisiksi menestystuotteiksi jopa ennen puudieseliä. PÄÄTOIMITTAJA TAGE FREDRIKSSON, BIOENERGIA 1/2014. Tämä osoitti, että pienilläkin resursseilla saadaan isoja asioita aikaan. Lisäksi tästä tuli itselle valtavan hyvä mieli. UPM:N VIESTINTÄJOHTAJA PIRKKO HARRELA METSÄ- YHTIÖIDEN JALKAUTUMISES- TA KOULUIHIN, KAUPPALEHTI Lammaspaimenen pestit taas haussa Metsähallitus hakee lammaspaimenia myös ensi kesäksi Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin. Ensi kesän lammaspaimenviikot ovat varattavissa maanantaihin 20. tammikuuta kello 12 asti osoitteessa Paimenviikot ovat maksullisia. Paimenet arvotaan helmikuun aikana. Aikaisempina vuosina läheskään kaikkia halukkaita ei ole onnistanut. Naismetsästäjien määrä kasvaa Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Kortin maksoi naista. Miehet ovat edelleen metsästäjien ylivoimainen enemmistö. Metsästyskortin lunasti miestä, eli suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna. Yhteensä metsästyskortteja lunastettiin kappaletta, 203 enemmän kuin vuonna Kortin saaminen edellyttää, että hakija on suorittanut metsästäjätutkinnon. 112 Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus on nykyään 112 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 40 vuotta sitten oli vain 75 kuutiometriä. MAKASIINI

14 UUTISET Uusi aika alkaa Metsälakiin tehtiin viime hetken muutoksia, kirjanpainaja laittoi metsätuholain uusiksi ja metsänhoitomaksu kerätään vielä kerran. Siinä Arkadianmäen uutiset alkaneelle metsävuodelle. MIKKO HÄYRYNEN METSÄLAKI ja metsätuholaki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Metsälehti esittelee metsälain keskeisen sisällön helmikuun Makasiinissa. Maa- ja metsätalousvaliokunta teki metsälakiin kaksi loppusuoran muutosta. Uudistamisvelvoitteen täyttävän taimikon vähimmäispituus nostettiin puoleen metriin ja luontokohteiden taloudellisen haitan sietokynnys laskettiin kolmeen tuhanteen euroon. Vaihtoehtoisesti haitansiedon raja on neljä prosenttia markkinakelpoisen puuston arvosta. Haitansietoa tarkastellaan tilakohtaisesti, kun aiemmin katsottiin metsänomistajan saman kunnan alueella olevia tiloja. Haittarajan ylittyminen oikeuttaa poikkeuslupaan tai ympäristötukeen. Kolme vyöhykettä Laki metsätuhojen torjunnasta korvaa aiemman, ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta. Laki koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta ylittää kymmenen senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Laki velvoittaa, että tuore havupuutavara pitää kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastolta tiettyihin määräaikoihin mennessä. Uutta on, että maa on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen aiemman kahden sijasta. Aluejako on nyt A, B ja C. A-alue kattaa Salpausselän eteläpuolisen osan eli kirjanpainajatuhojen pahimman esiintymisalueen. Määräaikoja on kuusen osalta aikaistettu A-alueella kahdella viikolla ja maan keskiosissa viikolla. Uutta on, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä. Männyn aikarajoja ei ole muutettu. Poisviemisvelvoitteen rajat ovat nyt kuutiometrejä hehtaarilla entisten kappalemäärien ja prosenttiosuuksien sijasta. Raja on kuusella kymmenen ja männyllä 20 kuutiometriä, ja velvoite koskee ylimenevää osuutta. Laki koskee myös kantoja Metsälain kymppipykälän lakikohteilla poisviemisvelvoitetta ei ole, mutta vahingoittuneista puista on ilmoitettava metsäkeskukselle. Metsänomistajalla on korvausvastuu, jos näiltä alueilta leviää tuho toisen metsään. Naapurihaitan korvausvelvollisuuden raja on hehtaarikohtaisesti 20 kuutiometriä kuollutta puuta tai yli kymmenen kuutiometrin kasvun väheneminen enintään viiden vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö tarkentaa asetuksella poiskuljettamisen vaihtoehtoja. Mahdollisuus varastoida puut tietyn vähimmäisetäisyyden päähän riskialttiista metsiköstä poistuu kuusen osalta, koska kirjanpainajat pystyvät lentämään useita kilometrejä. Juurikääpäriskin vuoksi laki säätää nyt myös kantojen nostosta. Nostetut kannot pitää kuljettaa pois nostoajankohdasta riippuen 2 2,5 vuodessa. A C Kuusipuutavara ja vahingoittuneet kuuset on kuljetettava pois A-alueella viimeistään 15. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) B-alueella viimeistään 24. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) C-alueella viimeistään 15. elokuuta Mäntypuutavara ja vahingoittuneet männyt on kuljetettava pois A-alueella viimeistään 1. heinäkuuta B-alueella viimeistään 1. heinäkuuta C-alueella viimeistään 15. heinäkuuta B Mh-maksu vielä kerran Metsänhoitoyhdistyslain muutokset astuvat voimaan kaksiportaisesti siten, että metsänhoitomaksu poistui tämän vuoden alussa. Yhdistysten isot muutokset alkavat vuoden 2015 alusta, jolloin toimialue- ja liiketoimintarajoitukset poistuvat. Metsänhoitomaksu kuitenkin kerätään vielä kerran, sillä vuoden 2013 maksu maksetaan ensi syksyn veronkannon yhteydessä. Yhdistykset saavat ne käyttöönsä vuoden kuluttua. Vuodelta 2014 metsänhoitomaksua ei enää kerätä. 14 MAKASIINI

15 METSÄTYYPPI Puukaupan nousu tuli aikaisin Yleistalouden nousukaudesta on nyt merkkejä, kovin kasvu puu kaupassa nähtiin jo viime vuonna. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPPA sujui viime vuonna huomattavasti paremmin kuin yleistaloustilanteen perusteella olisi voinut odottaa, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Yksityismetsien puukauppamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä 31,8 miljoonaan kuutiometriin. Yhtä vilkasta kauppa oli edellisen kerran vuonna Järvinen arvioi, että vaikka puukauppa kävisi tänäkin vuonna hyvin, niin määrät pysyvät viime vuoden tasolla. Isoin kysymysmerkki on Eurooppa. Jos Euroopan talous lähtee vetämään paremmin ja rakentaminen kasvuun, se tekee hyvää myös puutuoteteollisuudelle ja pakkauskartongille. Talousnousun pysyvyyttä on kuitenkin vaikea arvioida ja maittain on isoja eroja. Saksan vahva talous pitää Kuvio Ötököistä miljoonakorvaukset Kirjanpainajatuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten maksamissa metsätuhokorvauksissa. Hyönteistuhokorvaus Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 euron kurssia ylhäällä, mikä vaikeuttaa vientiä euroalueen ulkopuolelle. Onneksi Aasia vetää puutuotteita. Liikkuuko puu? Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että edellytykset hyvälle puumarkkinavuodelle ovat olemassa. Hänen mukaansa kyse on kotimaan toimista, sillä sahausmääriä voidaan kasvattaa merkittävästi, mikäli puuta voidaan hankkia kilpailukykyisin kustannuksin. Kysymys tiivistyy siihen, onko markkinaosapuolilla riittävä yhteinen näkemys siitä, miten puuta saadaan liikkeelle järkevillä ehdoilla, Salo toteaa. Metsäteollisuus yrittää sähköistä kauppapaikkaa raakapuulle nyt tosissaan. Tämä vuosi näyttää, onnistuuko kauppapaikka markkinaosapuolten yhteisenä ponnistuksena. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat kehittäneet Puumarkkinat.fi-palvelun, joka on lähinnä tapa tarjota puuta myytäväksi. Metsäteollisuus haluaa laa jemman palvelun, jossa voidaan edetä kaupantekoon saakka Mikä on hauskin metsäsana? Helsinkiläinen Erkki Vuokila on laatinut sanaristikkoja Metsälehteen liki 40 vuotta. Työ innostaa aina vain. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVA KIMMO BRANDT/COM.PIC 1 Miten ristikkoja laaditaan? Yleisin tapa on se, että otetaan kuvat, kehitetään niiden ympärille avainsanat ja rakennetaan siitä eteenpäin. Liikkeelle voi myös lähteä aivan toisesta ristikon kulmasta. Tai asetella mukavia, pitkiä sanoja ristikkäin ja jatkaa siitä. 2 Miten syntyy metsäristikko? Tehdään lehden henkeen sopiva työ, jossa käsitellään metsäaiheita. Metsälehteen laadin ristikot itse, koska olen alan ihminen, mutta en suuntaa niitä asiantuntijoille vaan tavallisille lukijoille. Vuodenaikaa huomioin jonkin verran, ja kuvat tietysti vaikuttavat ristikon sisältöön. 3 Minkälainen on hyvä ristikkosana? Sellainen, joka on useimmille tuttu. Metsä on parempi kuin sen ennen vanhaan usein KUKA: Metsänhoitaja Erkki Vuokila, 56 MITÄ: Johtaa perustamaansa Sanaris Oy:tä, joka tekee ristikoita noin sataan julkaisuun. Seitsemän työntekijää ja kymmeniä avustajia. MITEN: Ura alkoi harrastuksesta. Valmistuessaan metsänhoitajaksi 1986 oli elättänyt perheensä ristikonteolla jo muutaman vuoden. käytetty synonyymi outa, vaikka outa on helpompi sijoittaa ruudukkoon. Laatijalle helppo ristikkosana ei siis aina miellytä ratkojaa. 4 Mistä metsään liittyvästä sanasta pidät erityisesti? Sanotaan vaikka että sembramännystä, koska siinä on kiva rakenne ja vierasperäinen kirjain mukana. 5 Kauanko yhden ristikon tekeminen kestää? Yhdestä tunnista kahteen päivään. Riippuu siitä, millä tekniikalla tekee. Itse nautin, kun saan tehdä hitaasti miettiä pitkän, rauhallisen rupeaman. Helmikuussa tulee 43 vuotta siitä, kun ensimmäinen ristikkoni julkaistiin. Pidän työstä yhä, mutta nykyisin firman pyörittämiseen menee turhan paljon aikaa. MAKASIINI

16 MARKKINAT Rauhallisesti liikkeelle Metsälakiuudistus toi uusia vaihtoehtoja hakkuisiin. Vielä ei mahdollisuuksia ole juuri hyödynnetty. HANNU JAUHIAINEN SUURTA RYNTÄYSTÄ uusien hakkuumenetelmien pariin ei näytä tapahtuneen. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että tammikuun alku on melko hiljaista puukaupassa. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo, että uuden metsälain suomista mahdollisuuksista on jonkin verran kyselty. Suurin osa metsänomistajista näyttää kuitenkin olevan tyytyväisiä vanhan mallin mukaiseen metsänhoitoon. Onhan meillä aikaisemminkin voitu korjata puuta esimerkiksi kesämökkien läheisyydestä ilman avohakkuuta, jos siihen on ollut tarvetta, Vaario kertoo. Tämäkin talvi osoittaa, että kovin suurta tarvetta ei ole lisätä erimallisten harvennushakkuiden määrää. Korjuuvaurioita ja lahovikoja syntyy jo nykyisinkin aivan tarpeeksi. Vapaus tuo haasteita Vaarion mukaan uuden lain tuoma vapaus on metsänomistajien kannalta myös haastava. Etenkin pienten puunostajien kanssa on syytä sopia kauppakirjassa tarkkaan, mitä ja miten harvennushakkuita tehdään. Jos harvennustavasta ja pohjapinta-aloista ei ole mainintaa, saattaa sahapuuta haluava ostaja kerätä metsän parhaat tukkipuut. Jäljelle jäävä metsän kuva ei välttämättä vastaa sitä, mikä on ollut metsänomistajan tarkoitus. Tämän kasvatusmetsän voisi uuden lain mukaan jo hakata. Uuden lain aikana metsänomistajalla on kovin vähän mahdollisuuksia valittaa hakkuutavasta. Ostajahan voi perustella hakkuutaan jatkuvan kasvatuksen teoreetikkojen laskelmilla, sanoo Vaario. Kauppakirjaan pitää hänen mukaansa kirjata hakkuutapa, esimerkiksi ylä- tai alaharvennus, sekä jäävän puuston pohjapinta-ala. Jos metsänomistaja haluaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun, niin siitäkin on hyvä sopia. Metsälaki sallii nyt uudistushakkuun ilman puuston järeyteen ja ikään liittyviä rajoituksia. Vaario ei usko, että tässäkään suhteessa tapahtuu suurta muutosta. Uuden lain ensimmäisiä soveltajia lienevät lähinnä omatoimiset hankintahakkaajat, jotka voivat tehdä pienimuotoista puunkorjuuta, Vaario arvioi. MIKKO HÄYRYNEN Syksy näyttää suunnan Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo kuulleensa vuoden ensimmäisellä viikolla yhdestä tapauksesta, jossa päätehakkuuseen oli menossa muutama vuosi sitten harvennettu metsä. Sitä ei vielä viime vuonna olisi voinut päätehakata. Alkuvuosi on yleensä täällä hiljaista. Luultavaa on, että uuden metsälain suomat mahdollisuudet tulevat enemmän esille vasta kesän ja syksyn aikana, kertoo Orajärvi. Vähätuottoisiksi jääneiden ojitusalueiden päätehakkuita Orajärvi ennustaa tulevan enemmänkin. Sellaisia alueita on Rovaniemellä runsaasti, niitä ei uuden lainsäädännön mukaan enää tarvitse uudistaa. Kitukasvuisten ojitusalueiden hakkuumahdollisuuksista on yhdistykselle tullut jo jonkin verran kyselyjä. Myös paljon puhuttu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu saattaa kiinnostaa joitakin metsänomistajia. Menetelmä on kuitenkin haasteellinen Lapin olosuhteissa. Maaperän taimettuminen on ilman muokkausta huonoa. Mutta jos joku haluaa näin metsiään käsitellä, niin se mahdollisuus on nyt olemassa, toteaa Orajärvi. Jos Lapin metsät uudistuisivat jatkuvalla kasvatuksella, niin takavuosien satojen tuhansien hehtaarien vajaatuottoisten metsien määrä ei olisi syntynyt. Kaadettujen tukkipuiden tilallehan olisi kasvanut uusia. Kainuussa rauhallista Mitään suurta rynnistystä aiempaa nuorempien metsien päätehakkuisiin ei ole havaittu myöskään Suomussalmella. Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilainen ei usko, että tämäntyyppisiä leimikoita tulee kovin paljoa jatkossakaan. Suomussalmellakin on vajaatuottoisia ojitusalueita, mutta huono energiapuun kysyntä rajoittaa näiden alueiden hakkuita, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus. Paavilainen kertoo, että soiden laiteilla on jo nyt tehty ylispuuhakkuun luonteisia hakkuita, jos siihen on ollut tarvetta. 16 MAKASIINI

17 Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,39 56,01 40,17 15,72 17,44 15,76 Uudistushakkuu 57,04 56,98 41,62 17,39 18,52 17,64 Harvennushakkuu 49,47 48,18 37,29 14,36 15,01 14,22 Ensiharvennus 46,13 46,38 31,38 14,37 14,98 13,79 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,31 56,74 38,59 15,51 17,84 15,66 Uudistushakkuu 57,77 57,63 39,80 16,48 18,86 17,00 Harvennushakkuu 50,41 49,30 36,91 14,79 15,74 14,33 Ensiharvennus 46,25 45, ,52 15,02 14,24 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,21 56,88 38,26 15,39 17,55 15,64 Uudistushakkuu 57,81 58,17 40,54 17,33 19,04 17,89 Harvennushakkuu 48,58 48,76 36,77 14,18 15,15 14,27 Ensiharvennus - 47,65-14,68 15,16 14,50 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,15 54,71 40,60 14,89 16,20 14,96 Uudistushakkuu 56,52 55,86 42,20 16,98 17,47 17,45 Harvennushakkuu 51,99 45,68-14,02 13,84 14,28 Ensiharvennus 45,54 45,75-13,47 13,58 12,51 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,48 55,98 42,12 15,56 17,32 15,87 Uudistushakkuu 57,84 56,92 43,26 16,77 18,26 17,48 Harvennushakkuu 50,64 48,22 37,84 14,85 15,00 14,49 Ensiharvennus 46,37 46,12 34,65 14,36 15,33 13,75 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,33 54, ,18 18,06 16,81 Uudistushakkuu 56,84 55, ,83 18,64 18,39 Harvennushakkuu 45, ,47 14,93 14,43 Ensiharvennus 46,36 46,20-15, ,69 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,25 52,91-15,93-16,06 Uudistushakkuu 53,83 53,39-17,86-18,04 Harvennushakkuu Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,15 46,04-15,22-14,17 Uudistushakkuu 48,59 47,03-17,25-15,82 Harvennushakkuu Ensiharvennus , Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2,0 1,75 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 0, Kantohintojen kehitys Euroa m / / Puutavaralajien kantohintaindeksit / 1/ Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Indeksi kertoo muutoksista Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta MAKASIINI

18 MARKKINAT Kuukauden puukauppa Männyt myytiin runkohinnalla HANNU JAUHIAINEN KAINUULAISEN kuolinpesän osakkaat tarvitsivat rahaa perintöverojen maksuun, minkä vuoksi tehtiin puukaupat. Pesä jätti leimikon teon ja puukauppojen hoitamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Leimikkoon koottiin kiireelliset ylispuukohteet sekä sopiva määrä päätehakkuukuvioita. Siemenpuiden poistoa mukaan tuli 4,6 hehtaaria ja avohakkuuta 7 hehtaaria. Leimikko sijaitsi kokonaisuudessaan kuivalla kangasmaalla ja olisi ollut kesäkorjuukelpoinen. Metsänomistajien rahantarpeen vuoksi hakkuut tehtiin kuitenkin heti kaupan teon jälkeen, korjuu saatiin päätökseen alkuvuodesta. Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta neljältä ostajalta, kahdelta tuli tarjous. Kummassakin tarjouksessa osa puusta oli hinnoiteltu joko kokonaan tai osittain runkohinnalla. Koko ainespuuosan runkohinta tarkoittaa sitä, että kaikilla puusta saatavilla puutavaralajeilla on sama hinta. Kuitupuuosan runkohinta taas tarkoittaa, että kuitu- PUUKAUPPA KAINUUSSA Puutavaralaji m3 /m3 Mäntyainespuu ,70 Kuusitukki 24 48,00 Kuusityvitukki 12 53,00 Kuusisahakuitu 65 22,00 Koivukuitu 32 14,00 Yhteensä puu ja pikkutukki ovat hinnoiteltu samaksi, sahakuiduksi. Ostaja voi näin katkoa puutavaran haluamiinsa mittoihin. Kahdesta tasaväkisestä tarjouksesta toinen oli laskennallisesti hieman parempi ja kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Kaupassa mäntyainespuulla oli runkohinta. Kuusikuitu sisälsi myös pikkutukit ja hinnoittelu oli sen mukainen. Mäntyainespuusta maksettiin 47,70 euroa, kun kilpailevassa tarjouksessa mäntytukin hinta oli 54,50 ja mäntykuitupuun (sahakuidun) 23,50 euroa kuutiometriltä. Uudistusalat viljellään ensi kesänä. Pääasiallinen menetelmä on äestys ja konekylvö. Osa alueesta mätästetään ja istutetaan männylle. Vientikatsaus Myönteisissä merkeissä MIKKO HÄYRYNEN KUIDUTTAVAN metsäteollisuuden kannalta alkanut vuosi ei näytä ollenkaan huonolta. Kaikki muu on nosteessa paitsi painopaperit, yleistalouden kohentuminen loiventanee niidenkin alamäkeä. Markkinasellun kysyntää nostaa etenkin se, että ensikuitu korvaa kierrätyskuitua pehmo- ja hygieniapapereissa. Valkoisesta kierrätyskuidusta on niukkuutta, koska sen kertymä supistuu. Myös tuotanto kasvaa, sillä Brasiliassa käynnistyi vuoden vaihteessa Suzanon 1,5 miljoonan tonnin lehtipuusellutehdas. Kevätkaudella käynnistyvät Stora Enson ja Araucon tehdas Uruguayssa ja japanilaisen Ojin tehdas Kiinassa. Liikatuotannon uhkaa hälventää se, että kapasiteettia poistuu vanhimmasta päästä. Marokossa on suljettu tonnin tehdas. Laitoksia on myös käännetty liukosellulle, jota käytetään lähinnä tekstiiliteollisuudessa ja jonka Pitkäkuituisen markkinasellun tuotanto kasvaa uusien tehtaiden myötä. Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteinen Veracelin tehdas käynnistyi jo kysyntä kasvaa paperimassoja nopeammin. Markkinoita sotkee Kiina määräämä rangaistustulli etelä- ja pohjoisamerikkalaiselle liukosellulle, tulli koskee kaikkia muita paitsi yhtä kiinalaisomistuksessa olevaa tehdasta. Osa liukosellun tuotannosta käännettäneen takaisin paperimassalle, mikä yhdessä uuden sellukapasiteetin kanssa lisää hintojen laskun riskiä. Talouskasvu tarkoittaa enemmän kaupankäyntiä, mainontaa ja pakkaamista, mikä loiventaa painopapereiden kysynnän laskua teollisuusmaissa ja lisää kartonkien kulutusta. Työllisyyden paraneminen näkyy toimistopapereiden kysynnässä. Suuret mediatapahtumat lisäävät paperin menekkiä edelleen, vaikka laimeammin kuin ennen tiedonvälityksen digitalisoitumista. Tälle vuodelle osuvat talviolympialaiset ja maailman toiseksi seuratuin urheilutapahtuma, jalkapallon MM-kilpailut. Euroopassa on silti ylikapasiteettia, jota voidaan purkaa seisokeilla, sulkemisilla tai viennillä euroalueen ulkopuolelle. Vienti ei euron nykykurssilla onnistu ja viennin supistuminen muuttuu suoraan ylikapasiteetiksi. Paperitehtailijoiden on kohdistettava kiinteät kustannukset pienentyneille tuotantomäärille ja tonnikohtainen kustannusrasite kasvaa. Parhaillaan käytävissä paperin hintaneuvotteluissa korotustavoitteet ovat dollaria tonnilta. Jonkinlaisia korotuksia saataneen lävitse, mutta tuskin tavoitellun suuruisia. STORA ENSO 18 MAKASIINI

19 METSALEHTI.FI Keskustelua Puun hinta vuonna 2014 Verkko keskustelijat arvioivat, miten puun hinta kehittyy. Tällä hetkellä puun hinta on ei myy -tasolla. Kun 60 euron raja puhkeaa havutukkien osalta, on trendi kääntynyt nousuun. Nousu kannattaa sitten hyödyntää. Vakavarainen ja hyvän maksuvalmiuden omaava metsänomistaja voi itse määrätä milloin kaupat tehdään. METSÄNVARTIJA Täytyy entiset myydyt leimikot saada hakkuutettua, katsotaan kesän tullen hintasuhdanteita. Yllättävän hyvin metsäteollisuus on selvinnyt taantumasta, sahatkin laulavat ja puu liikkuu. METSÄKUPSA Tällaisina aikoina on korostunut investointien positiivinen vaikutus metsätalouteen. Voin rehellisesti sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen. PUUN TAKAA Millainen vaikutus leimikon koolla on kantohintaan? Noin kuution yhtenäinen päätehakkuuleimikko, metsäautotie tulee ihan viereen ja pohja kestää mennä vaikka huomenna. PUU-UKKO Jos jostain niin tuosta leimikosta pitäisi saada korkeita yksikköhintoja. Kai tuossa pitää jo 70 euroa mennä rikki. Sanoohan ne, että tuhat mottia on sellainen rajapyykki, mutta kyllä jokaisen motin sen päällekin pitää vaikuttaa. KORPITUVAN TANELI Itse en usko 70 euron kantohintaan tällä hetkellä. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien tuloksiin, niin voi helposti huomata, kuinka hirveän kapea kate tukista jää. SAMMELI Sammeli on oikeassa ja otaksunkin, että kevään hinta taitaa taaplata alavireessä juuri huonon talven jättämien leimikoiden ja pitkään hyvin sujuneen syyskelin antaman raaka-aineen kertymän vuoksi. JEES H-VALTA Ihan hyvä, jos maksaisivat tuon 70 ekee tukista. Useimmilla 60 tekee tiukkaa. Idässä tuontipuu on halvempaa tehtaan portilla kuin kotimainen. Ikävä kyllä. RÖÖRI-ROOPE Osallistu keskusteluun osoitteessa Gallup Kaipaako metsä verotus uudistamista? KYLLÄ 42% EI 58% Lukijan kuva Verkossa nyt Suomen lämpöyrittäjien tiedot ja kuulumiset yhdessä osoitteessa. Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastot ovat vuoden alusta lähtien olleet ilmaisia. JÄTKÄNKYNTTILÄSTÄ NOUSI HAAMU Snellmannihan se siinä taitaa olla. Taisi olla aikoinaan myös tehokas metsäriitelijä, joten ei ihme, jos hiukan vielä pölkyissä haamuilee. HEMPUTTAJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelussa voi seurata pannoitettujen susien liikkeitä. PANTASEURANTA.RKTL.FI MAKASIINI

20 TEEMA: METSÄVEROTUS NÄIN SE SUJUU Kuinka metsävähennys lasketaan? Kannattaako tehdä menovaraus? Entä miten moottorisahan hankintakulut vähennetään? Seuraavilta sivuilta löytyy vastaukset näihin ja moniin muihin verokysymyksiin sekä perusteelliset ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. HANNU JAUHIAINEN 20 MAKASIINI

Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA

Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA 16. TAMMIKUUTA NUMERO 1/2014 9 WWW.METSALEHTI.FI 19 KYSYMYSTÄ MYRSKY- PUISTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

MetsäVero-opas. emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille

MetsäVero-opas. emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille MetsäVero-opas emetsä-opas Stora Enson puukauppa-asiakkaille 1-8_emetsaopas.indd 1 28.11.2013 12.06 Valmis veroilmoitus emetsästä emetsän vero-osio on helppo ja luotettava apuväline metsäverotuksen muistiinpanojen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016

Metsäverotuksen vinkit 2015. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Metsäverotuksen vinkit 2015 METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS- KARJALA Nurmes 10.2.2016 Verovelvollisuus Tilan omistajalla, jos hallintaa ei ole erotettu. Hallintaoikeuden haltijalla Kuolinpesällä Verotusyhtymällä

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP

7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsäverotus t Metsänomistajan Talvipäivä 7.2.2009 Petra Varonen, MHYP Metsän verot Myyntituloverotus Veroa nettotuloista Arvonlisäverotus 22 %, metsänomistajalla läpikulkuerä 2 Kiinteistöverotus rakennuksista

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA

METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas2c METSÄTALOUDEN HARJOITTAJA verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/2c SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUISTIINPANOT

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Metsätalous 2012 - Asteri malli

Metsätalous 2012 - Asteri malli Metsätalous 2012 - Asteri malli VASTAKIRJAUKSET VARAT Koneet ja kalusto Rakennukset Ojat ja tiet Metsävähennysten määrä Käyttämätön metsävähennys Saamiset Saamiset Veroilmoituksessa esiintymättömät erät

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsäverotus 2014. Jussi Linnala

Metsäverotus 2014. Jussi Linnala Metsäverotus 2014 Jussi Linnala Metsänomistaminen ja verovelvollisuus Tilan omistaja Hallintaoikeuden haltija jos eri henkilö kuin omistaja Yksin tai puolison kanssa Kuolinpesä (Erillinen verotusyksikkö)

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

METSÄVEROTUS Metsänomistajan Talvipäivä 30.10.2010

METSÄVEROTUS Metsänomistajan Talvipäivä 30.10.2010 METSÄVEROTUS Metsänomistajan Talvipäivä 30.10.2010 Metsä ja verot Metsätalouden pääomatulojen verotus Veroa nettotuloista Hankintatyön ansiotulon verotus Veroa laskennallisesta arvosta, jos määrä ylittää

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kausiveroilmoitus 2014. Jussi Linnala

Kausiveroilmoitus 2014. Jussi Linnala Kausiveroilmoitus 2014 Jussi Linnala Arvonlisäverotus Metsänomistaja alkutuottajana vuosimenettelyssä 8.500 euron vuotuinen raja -> pakollinen Ilmoittautuminen tai myös vapaaehtoisesti hakeutuminen. ALV

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsäveroiltaan!

Tervetuloa Metsäveroiltaan! Tervetuloa Metsäveroiltaan! Matti Äijö asiakasneuvoja p. 0400 392 887 matti.aijo@metsakeskus.fi www.metsään.fi 2 Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot lasketaan pääomatuloiksi

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsätalouden pääomatulojen verotus

Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot lasketaan pääomatuloiksi Veroprosentti 30 % yli 50000 32 % (v. 2013 31 %, yli 50000 33 %) Metsätalouden verotus Veroja maksetaan puhtaasta

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Tervetuloa Metsäveroiltaan!

Tervetuloa Metsäveroiltaan! Tervetuloa Metsäveroiltaan! Matti Äijö metsäneuvoja, Julkiset palvelut, Pirkanmaa p. 0400 392 887 matti.aijo@metsakeskus.fi www.metsään.fi 2 Metsätalouden pääomatulojen verotus Metsätalouden verotus Metsätulot

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Metsäveroillat 2015. Suvi Niittyoja veroasiantuntija Verohallinto

Metsäveroillat 2015. Suvi Niittyoja veroasiantuntija Verohallinto Metsäveroillat 2015 Suvi Niittyoja veroasiantuntija Verohallinto Ajankohtaisia aiheita Sähköinen ilmoittaminen Kausiveroilmoitus Metsätalouden kaluston myyminen Metsävähennyksen tulouttaminen luovutusvoittoon

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS. 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015

METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS. 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015 METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS 2C-lomakkeen täyttäminen Verovuosi 2015 Verohallinnon lähettämä metsätalouden harjoittajan veroilmoitusmateriaali 1 kpl esitäytetty 2C-lomake Täyttöopas Palautuskuori Maatalouttakin

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot