Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA MYRSKY- PUISTA

Transkriptio

1 16. TAMMIKUUTA NUMERO 1/ KYSYMYSTÄ MYRSKY- PUISTA VEROTUS NÄIN TÄYTÄT VERO- ILMOITUKSEN METSÄN HOIDON PERUSTEET KASVU VOIMA LÄHTEE MAASTA METSÄN OMISTAJA TAVOITTEENA KOVA TUOTTO HISTORIA Toisenlainen savotta Suomalaisia Kanadan hakkuutyömailla SUURI VERO- NUMERO Uudet lait voimaan Syystaimet maistuvat myyrille Miten metsäristikko syntyy?

2 Metsäkirjojen ale on käynnissä Toimi heti! Alennuskirjoja on rajoitettu määrä. Katso kaikki alekirjamme ja tee tilaus osoitteessa: Olemme Facebookissa: Metsäkirjakauppa

3 SISÄLLYS KIMMO BRANDT LAURI SELIN METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 1/ PÄÄKIRJOITUS: Ryske jatkuu 6 METSÄNOMISTAJA: Lakeuksilla ei levätä 12 UUTISET: Vuosirytmi sekaisin 14 Uudet lait voimaan 15 METSÄTYYPPI: MIKÄ ON HAUSKIN METSÄSANA? Erkki Vuokila on laatinut ristikoita Metsälehteen jo liki 40 vuotta. 16 MARKKINAT: Rauhallisesti liikkeelle 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Männyt runkohinnalla 19 VERKOSTA: Puun hinta vuonna Ahkeroi verovapaasti 32 Alvit takaisin 33 Hankala saunamökki 34 RAHAPUU: Opetuksen ongelmat OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä myrskypuista 39 PIKATESTI: Pureva nostokoukku 40 METSÄNHOIDON PERUSTEET: Kasvu lähtee maasta 42 TUTKIMUS: Syystaimet maistuvat myyrille 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Tärkein työkalu huoltoon 48 TUOTEUUTUUDET: Pystykarsijan avuksi 50 TUKISTA MITTAA Lauri Selin lähti 50-luvulla Kanadaan metsätöihin. 57 KOLUMNI: Cascade uusi kirosana 58 LUHTA: Sydäntalven valo 62 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Runebergintorttu talkkunasta 64 KÄSIN TEHTY: Tulta käävästä 69 LUKIJOILTA: Lisätieto verotuksesta tarpeen 70 MAKASIINIKRYPTO TEEMA: METSÄVEROTUS 20 NÄIN SE SUJUU Metsälehden ohjeilla veroilmoitus täyttyy helposti. 44 METSÄPERINTÖ: 7 kohdan veroremontti 46 KYSY POIS: Haittaako vaihteen vääntyminen? 72 PILKKEET: Elämää syvässä varjossa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Silmälasit viilusta MAKASIINI

4 PÄÄKIRJOITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Ryske jatkuu Metsäveroilmoituksen teko lähestyy, joten kohta on aika järjestää kuitit. Työtä tositteiden ja lomakkeiden parissa on kaikkein eniten niillä, jotka ovat olleet ahkeria myös metsässä. Kun bensaa palaa, kuitteja kertyy. Toimeliaisuutta olisi voinut olla enemmänkin, sillä viime vuosina metsien hoitotöissä on ollut tavallista hiljaisempaa. Yksi syy siihen on, että vuosituhannen lopulta lähtien uudistushakkuita on tehty tavallista vähemmän. Toisaalta hoitorästejä on selitetty metsänomistajien ikääntymisellä ja kaupungistumisella. Joka tapauksessa ryteiköt ovat lisääntyneet. Metsäntutkimuslaitoksen viime syksynä julkistamat inventointitulokset osoittivat, että harvennuksen tarpeessa on lähes 1,6 miljoonaa hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä. Pirkanmaalla kokeiltiin, voisiko asialle tehdä jotain. Metsäkeskuksen johdolla ja alueen metsäväen yhteistyöllä käynnistettiin vuonna 2009 Ryskettä metsiin -projekti. Vuodenvaihteessa päättynyt hanke ylitti odotukset. Neuvontatilaisuuksia ja käytännön töihin opastavia kursseja järjestettiin yli 200 ja niihin osallistui lähes metsänomistajaa. Määrä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin järjestäjät olivat asettaneet tavoitteeksi. Viidessä vuodessa myös nuorten metsien hoitorästit alkoivat purkautua. Vuodesta 2009 alkaen taimikonhoidon hehtaarimäärät kasvoivat parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Ensiharvennukset lisääntyivät melkein 40 prosenttia. Rahaa projektiin kului vajaat puoli mil- joonaa euroa, josta valtaosa oli Pirkanmaan ely-keskuksen kanavoimaa EU-rahaa. Investointi tuotti aluetalouteen melkoisen summan euroja. Vaikuttavuusarviossa todetaan, että pelkästään yhteisomistustiloille tehdyt tilakäynnit poikivat hoito- ja hakkuutöitä 3,8 miljoonan arvosta. Kaikkiaan Ryskettä metsiin -projektin arvioidaan aiheuttaneen jopa 7,8 miljoonan arvoisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Esimerkki todistaa, että metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsiensä hoidosta. Perinteiselle neuvonnalle on edelleen tilausta, sillä kaikkea ei opi tietokoneelta. Myös Metsälehti on perustettu aikanaan metsäneuvonnan työvälineeksi. Viime vuonna lehti täytti 80 vuotta, ja edelleen jatkamme samoissa merkeissä. Tässä numerossa aloitamme uuden metsänhoidon perusteita avaavan juttusarjan. Sen ensimmäisen osa sivuilla käsittelee kasvupaikkoja. KAIKKI KESTOTILAAJAT saavat tämän numeron mukana toimittaja Hannu Jauhiaisen kirjoittaman Metsäverokirjan. Maanantaina 3. helmikuuta avautuu Metsälehden veroneuvontapuhelin. Sähköpostilla kysymyksiä voi lähettää Hannu Jauhiaiselle jo nyt. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Eliisa Kallioniemi p Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p Tiia Puukila p Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Katja Raninen p Ansa Seppälä p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva PEFC/ LAURI SELIN

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TAMMIKUUSSA Porvoon edustalla Emäsalossa Varlaxuddenin virkistysalueella oli sunnuntaina 5.1. ruuhkaista. Kaikki nuotio- ja grillauspaikat olivat täynnä: ulkoilijoita, kalastajia, lintubongareita ja valokuvaajia oli runsaasti liikenteessä. Aurinkokin hieman pilkotti. Kuva Sami Heiskanen

6 METSÄNOMISTAJA Pohjanmaalla joutuu puntaroimaan, tuottaako metsämaa paremmin peltona. Taustan parin hehtaarin uudistusalue muuttuu isännän omalla kaivurilla pelloksi. Enimmillään peltohehtaarista on maksettu täällä euroa, Västi kertoo. 6 MAKASIINI

7 LAKEUKSILLA EI LEVÄTÄ Ylistarolainen Kimmo Västi viljelee maata, hoitaa metsiä ja myy suomalaista metsäkoneosaamista maailmalle. Tekee siis juuri niitä töitä, joita itse pitää tärkeinä. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN

8 METSÄNOMISTAJA Kimmo Västi, 37, si ee aamukahvia suojeluskuntalogolla varustetusta mukistaan. Kofeiini tulee tarpeeseen, sillä vain muutama tunti aiemmin mies on palannut työmatkalta Puolasta. Kävimme neuvottelemassa kaupoista parin mahdollisen asiakkaan kanssa. Matkasta jäi hyvä fiilis, Västi kertoo. Päätyönään hän myy metsäkoneita Logsetin palkkalistoilla muun muassa Baltian maihin ja Puolaan. Siinä sivussa mies hoitaa kotitilansa neljääkymmentä pelto- ja sataaviittäkymmentä metsähehtaaria. Kohtalaista kovempi työmäärä ei hirvitä. Pohjanmaalla on totuttu ajattelemaan, ettei ole mies eikä mikään, jos ei tee kellon ympäri töitä. On mukana omaa kilpailuviettiäkin. Kun on kakarana nujunnut puolialasti painimatolla, niin ei enää tarvitse niin ujostella, mies kuittaa ja kääntää suupielensä duudsonimaiseen virneeseen. Totta puhuen saan tehdä nyt juuri sellaisia töitä, jotka itse koen tärkeiksi. Tavoitteena tuplata tilakoko Kuulijalle ei jää epäselväksi, että ollaan aivan Etelä-Pohjanmaan sydämessä Ylistarossa, joka on nykyään osa Seinäjokea. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä Jääskänjoen kylän pelloille ja metsäsaarekkeisiin. Parin sadan metrin päässä pellolla liikehtii verkkaisesti viisikymmenpäinen teeriparvi. Se ei saa isännältä juuri huomiota osakseen. Teeriä näillä lakeuksilla on ollut aina hyvin, monesti ne istuvat pihapuissa. Sorsan saaminen saaliiksi on nykyisin paljon vaikeampaa kuin teeren. Kotitilaansa Västi on isännöinyt vuodesta 2006 lähtien. Hän on sukunsa neljäs mies talon ohjaksissa. Seuraavakin sukupolvi varttuu hyvää vauhtia: isän syliin kavunnut Kimmo Västi kehitti metsätalousinsinööritutkinnon opinnäytetyönä tuhkanrakeistimen. Omalla kaivinkoneella hoituvat maanmuokkaus- ja ojitustyöt. Viisivuotias Urho Vaara Verneri Västi on tottunut kaivurikuski. METSÄSSÄ PITÄISI TOIMIA KUTEN MAATALOUDESSA, ELI OTETAAN TULEVA ISÄNTÄ JO 5-VUOTIAANA OPPIIN TRAKTORIN KOPPIIN. Ylistaro Urho-poika on viisi- ja Elle-tytär kolmivuotias. Omalla valtakaudellaan Västi on kasvattanut tilan metsäpinta-alaa, tällä hetkellä metsähehtaarit koostuvat kolmestatoista erillisestä tilasta. Seuraan myytäviä kohteita aktiivisesti, mutta tilojen hinnat ovat vuoden 2007 puunhintapiikin jälkeen karanneet käsistä. Jos oman tilan rajalta tulisi palsta myyntiin, niin asiaa voisi harkita. Maausko elää siis lakeuksilla edelleen lujana. Faarin ja isän perintönä tavoitteenani on tuplata tilan pinta-ala. Se ei ole itseisarvo, vaan kaikessa kehittyvässä yritystoiminnassa pitää asettaa tavoitteita, sanoo mies mahtai- lematta. Pohjanmaalla myytävät metsätilat kiinnostavat sijoittajien lisäksi myös maanviljelijöitä. Kalleimmillaan peltohehtaarista on maksettu euroa, joten metsän raivaaminen pelloksi voi kannattaa. Kilometrin pitkä ja kaksikymmentä metriä leveä tila ei ole Ylistarossa harvinaisuus. Niinpä metsäpinta-alan järkevä kasvattaminen ei ole tilarakenteenkaan takia helppoa. Uutta isojakoa tänne ei kannata yrittää. Jokainen meistä pitää jääräpäisesti kiinni esi-isien pelto- ja metsätilkuista, mutta jollain keppi-porkkanamenetelmällä asiaa pitäisi edistää. Yksi keino olisi naapuritilalle tarjottava etuosto-oikeus. Ylistaron metsätilojen joukossa on paljon myös niitä, jotka ovat jääneet hoitamatta esimerkiksi perikunnan omistuksessa. Arvokkaan pääoman riutuminen oman onnensa nojassa kismittää. Metsässä pitäisi toimia kuten maataloudessa, eli otetaan tuleva isäntä jo 5-vuotiaana oppiin traktorin koppiin. Vanhan isännän tehtäviin kuuluu ampua hulluimpia ideoita alas kiikkustuolista käsin. Oppia ulkomailta Tilojen pirstaloituminen on Västin mielestä iso ongelma paitsi yksittäisen metsänomistajan myös koko metsäalan kannattavuuden kannalta. Olen nähnyt, miten Venäjän puolelle hakataan aukkoja, jotka ovat kooltaan 20 kilometriä kanttiinsa. Siihen verrattuna kotimaan metsätalous on piperrystä. Pienen tila- ja kuviokoon vuoksi metsäkoneiden aika kuluu lavetin päällä. Uudesta metsälaista saattaisi tulla pidemmän aikavälin apu kotimaan tilanteeseen. Se mahdollistaa kuviokoon kasvattamisen, kun uudistamisläpimitat poistuvat. On muutenkin hyvä, että vapaus hyödyntää omaa metsää taloudellisesti lisääntyy. Onhan järjetöntä, että voit omistaa satojen tuhansien arvoisen metsätilan, muttet tiukan paikan tullen saa sieltä irti senttiäkään rahaa. Västi arvelee, että suomalaisilla olisi metsätaloudessa muutenkin paljon opittavaa ulkomailta. 8 MAKASIINI

9 Kimmo Västin metsästä löytyy 11 hehtaarin laajuinen visakoivikko. Kuivien oksien katkominen rungoista on suorastaan hypnoottista hommaa, jossa on kulunut ilta jos toinenkin.

10 METSÄNOMISTAJA MINUN LASKUPÄÄLLÄNI LYHEMPI KIERTOAIKA TARKOITTAA PAREMPAA TULOSTA. Meillä on totuttu vakuuttelemaan, että olemme metsätalouden mallimaa, mutta ei se enää ole aina näin. Meillä osataan metsästatistiikka, mutta moni muu maa osaa tehdä metsistä rahaa. Esimerkiksi Baltian maissa yrittäjyyteen suhtaudutaan eri tavalla. Metsäalan yrittäjiksi ei ole ajauduttu vaikka maatalouden sivutoimena, vaan ensin on otettu laskin käteen ja tutkittu, onko tämä tuottavaa. En yllättyisi, jos Baltian maista alkaisi rantautua koneyrittäjiä Suomeen. Paukut tuottaville maille Omissa metsissään Kimmo Västi on perinteisten linjojen mies. Metsät hoidetaan ja harvennetaan tehokkaasti mielessä vain yksi tavoite. Pyrin saamaan metsistä mahdollisimman kovan taloudellisen tuoton. Se on yleensä eri asia kuin puuntuoton maksimointi. Tavoitteessa onnistuminen edellyttää metsien tilan aktiivista seurantaa sekä hakkuiden ja hoitotöiden tekemistä mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Minun laskupäälläni lyhempi kiertoaika tarkoittaa parempaa tulosta. Rivien välistä on helppo tulkita, ettei mies varsinaisesti lukeudu luonnonsuojelijoihin. Jos jokin kuvio on järkevä tehdä pelloksi tai myydä turvesuoksi, niin silloin näin toimitaan. En vastusta suojelua, jos metsässä on suojelemisen arvoinen kohde, mutta suojelua ei pidä tehdä suojelun itsensä takia. Miehen Ylistarossa ja Ilmajoella sijaitsevissa metsissä maapohjat vaihtelevat karusta avosuosta reheviin lehtomaisiin kankaisiin. Puhelin on nykyään Kimmo Västin tärkeimpiä työkaluja niin metsänomistajana kuin Logsetin konemyyjänäkin. Järeä energiakuitu on myyty pystykaupalla EPM Metsälle. Metsänhoidossa paukut kannattaa laittaa reheville maille, joilla on kasvupotentiaalia. Niiden puuston kehitykseen on mahdollista omin toimin vaikuttaa, mutta jos maapohja on karu, ei taikatemppuja ole tehtävissä. Poikkeukseksi Västi lukee sopivissa kohteissa turvemaametsien tuhkalannoituksen. Siitä on myös omaa kokemusta. Västi haki isänsä kanssa tuhkaa suoraan voimalaitokselta ja levitti sitä kasteltuna neljän hehtaarin harvennusalueelle. Tuhkaa tuli 21 tonnia hehtaarille. Vähän hätäännyinkin, että kuoleeko puusto moisesta lastista ja soitin Metlaan. Sieltä rauhoiteltiin, että ovat hekin kokeilleet isoja määriä ilman ongelmia. Tänä päivänä alueella on tuuheammat männyn latvukset kuin olen missään nähnyt. Oma kaivinkone kannattaa Metsäalaa Västi on päntännyt perusteellisesti. Hän suoritti ensin Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan pe- 10 MAKASIINI

11 rustutkinnon, luki sen jälkeen Kullaalla metsäteknikoksi ja palasi sieltä Tuomarniemelle opiskelemaan insinööriksi. Mutta vaikka takana on kahdeksan vuotta metsäkoulua, ei ammattilaisen silmä aina toimi omassa metsässä toivotulla tavalla. Metsänomistajalla pitää olla sisäänrakennettu vietti käydä tarkkailemassa oman metsänsä tilaa. Mutta yhtä tärkeää on aika ajoin tehdä tilakäynti toisen ammattilaisen kanssa, sillä omalle metsälle tulee tavallaan sokeaksi. Sukupolvenvaihdoksen ja perheenlisäyksen takia Västin oma aika ei nykyisin riitä metsätöihin, vaan työt on teetetty pääasiassa ostopalveluna. Poikkeuksena ovat maanmuokkaukset ja ojitukset, joita varten hän hankki oman kaivinkoneen. Mättäät tulee rakennettua liiankin huolellisesti, mutta kaivuri on ollut mielestäni kannattava investointi. Kahvimuki kielii peri pohjalaisesta isänmaallisuudesta. Kunnostusojituksiin tarvetta on löytynyt huomattavasti useammin kuin metsäsuunnitelmassa on esitetty. Kolmenkymmenen vuoden ojitusväli on yleensä liian pitkä, eivätkä alkuperäiset ojat ole aina edes toimineet suunnitellusti. Vuosittainen hakkuusuunnite Västin metsissä on reilut viisisataa kuutiometriä ja painopiste on harvennuksissa. Puukaupoissa ratkaisevin tekijä on yleensä katkonta. Viime aikoina puut on ostanut useimmin EPM Metsä, joka hankkii puuta muun muassa Mylly & Korpi Oy:n sahalle Lapualle. He ottavat pikkutukin tarkasti talteen ja puu käy kaupaksi myös hankintana. Testaamme toisinaan Logsetin koneita metsässäni, joten hankintapuuta kertyy sitä kautta. Vaikka Västin palo sahan kahvoihin on kova, pystyy omista metsistä nauttimaan nykytilanteessakin. Metsän kasvattaminen on kiehtovaa puuhaa ja omien päätösten vaikutusta tulokseen on mukava seurata. Sama pätee myös viljanviljelyyn. Nämä ovat töitä, joilla on oikeasti merkitystä. Siirtymällä e-laskuun säästät aikaa ja vaivaa. Maksa Metsälehden tilaus kätevästi e-laskulla. Voit maksaa Metsälehden tilausmaksun vaivattomasti e-laskuna omassa verkkopankissasi tai ottaa laskun vastaan NetPostin kautta. E-laskun sisältö ja maksuehdot ovat samanlaiset kuin paperisen laskun. Lisätietoja saat omasta pankistasi. Voit ohjata laskusi myös NetPostin sähköiseen postilaatikkoon. Se on Postin tarjoama, maksuton palvelu. Palvelun saat käyttöösi Postin nettisivuilta: MAKASIINI

12 UUTISET Rytmi sekaisin Leuto ja sateinen alkutalvi jarrutti puunkorjuuta, työllisti metsureita ja tarjosi otolliset olot tuholaisille. Paikoin kasvukin käynnistyi. TIIA PUUKILA JOULUKUUN loppupuoli ja tammikuun alkupuoli olivat maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen leutoja. Vuorokauden keskilämpötila kipusi yli viiden plusasteen joulupäivänä niinkin pohjoisessa kuin Kruunupyyssä ja Kokkolassa. Vasta vuodenvaihde tiputti lukemat alle viiteen asteeseen kautta maan. Näin leutoa nykyilmastossa on pari kolme kertaa sadassa vuodessa, kertoo meteorologi Henriikka Simola Ilmatieteenlaitokselta. Perämereltä Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä myös vesisadetta piisasi joulukuussa tavanomaista enemmän. Monin paikoin pohjaveden pinta on korkealla, vesi virtaa metsämailla ja routa on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta kateissa. Ajankohdan keskiarvoon verrattuna routaa on huomattavasti vähemmän. Etelä- ja Keski-Suomessa sitä ei juuri joulukuun lopussa ollut, kun tavallisesti sen syvyys tähän aikaan on ollut senttiä, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Vaikka pakkaset kiristyivät tammikuun puolivälissä, välitöntä helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Kostea maaperä vaatii yli viikon kovan pakkasjakson routaantuakseen, Orvomaa muistuttaa. Talvileimikot korjaamatta Kostea ja lämmin alkutalvi on ajanut puunkorjuun kovien maiden kohteille. Talvileimikot ovat odottaneet korjaajaansa, ja puun kaukokuljetuksia on jarruttanut sateiden pehmentävät sivutiet. Maat kestävät huonommin kuin kesällä. Osa koneketjuista on jo pantu seisomaan, osa vielä sinnittelee, kuvailee Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Mikko Harju tammikuun alkua. Tilanne on ollut sama lukuisten muidenkin yhdistysten alueilla. Talven pituus, lumisuus ja pakkaset ratkaisevat, ehditäänkö kaikkia talvileimikoita hakata tämän talven aikana. Uusille talviharvennuksille ei ole kysyntää, mutta kesäkorjuukohteista saatetaan keväämmällä käydä kiivasta kauppaa. Monin paikoin kovan maan kohteet on jouduttu hakkaamaan lähes yhdettömiin. Energiapuuvarannot puolestaan ovat lämpimän alkutalven aikana kuluneet tavanomaista hitaammin, mikä voi hillitä energiapuunkysyntää tulevalle lämmityskaudelle. Maanmuokkausta tammikuussa Tavanomaista leudommalla ja lumettomalla säällä on kääntöpuolensa. Pohjois-Suomea lukuun ottamatta ennakkoraivuu, taimikonhoito, ojitukset ja teiden rakentaminen ovat jatkuneet vuodenvaihteen yli. Lyhyesti Metla hakee oikeuksia Punahilkkaan Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka nimeksi on ehdotettu Punahilkkaa. Prosessi kestää 2 3 vuotta. Kasvinjalostajanoikeudet antavat mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostusoikeuksia. Punahilkka on saanut nimensä ulkomuotonsa perusteella. Lajike sopii hyvin viherrakentamiseen Suomen ankarissa oloissa. TEIJO NIKKANEN Pirkanmaalla ryskyi onnistuneesti Pirkanmaan Ryskettä metsiin -hankkeen 234 koulutustilaisuuteen osallistui metsänomistajaa. Näin 130 tilaisuuden ja osallistujan tavoite ylitettiin lähes kaksinkertaisesti. Opiskelija Tommi Kivimäen arvioinnin mukaan taimikonhoitomäärät saatiin nousuun. Vuotuinen työmäärä on lisääntynyt noin hehtaaria. Tukkisaanto kasvaa noin satatuhatta kuutiota, mikä lisää kantorahatuloja noin neljä miljoonaa euroa. 12 MAKASIINI

13 P-G WICKSTRÖM / KUVALIITERI.FI Metsänhoitotyöt ovat täydessä käynnissä, maatakin on muokattu vielä tammikuun toisella viikolla. Metsureiden mahdollinen lomautus jää lyhyeksi, arvioi Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toiminnanjohtaja Juha Laitinen. Silmut turvonneet Metsissä leuto alkutalvi on sotkenut paikoin puiden vuosirytmiä. Lämmin sateinen sää on saanut puiden silmut turpoamaan ja jopa kasvamaan. Kova pakkanen palelluttaa ennen aikojaan kasvuun lähteneitä silmuja. Havupuilla tämä aiheuttaa kasvutappioita, mutta lehtipuilla tilanne on hankalampi. Jos lehtipuun kaikki silmut paleltuvat, puu voi kuolla tai ainakaan sen lehdet eivät puhkea keväällä ajallaan. Hätäillä ei kannata, mutta ellei lehtiä tule heinäkuun loppuun mennessä, ei niitä tule seuraavanakaan keväänä, sanoo professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitokselta. Kasvuun lähteneet silmut saattavat maistua myös myyrille, sillä niissä suoja-aineita, kuten pihkaa, on vähemmän. Lämmin sää on kuitenkin tarjonnut runsaasti muutakin ravintoa vahvistuvalle myyräkannalle. Saa nähdä, vähentääkö leuto sää metsämyyrien latvasyöntiä. Jos lumi ei ole haittana ja vihreää itua on saatavilla, se voi hillitä peltomyyrätuhoja. Talven aikana ehtii kuitenkin tapahtua kaikennäköistä, arvioi professori Heikki Henttonen Metlasta. Metlan varttunut tutkija Antti Pouttu ennakoi talven olevan suosiollinen tuhohyönteisille. Nyrkkisääntönä pidetään, että vasta parinkymmenen asteen pakkaset karsivat hyönteiskantaa. Karikkeessa, jossa kaarnakuoriaisetkin talvehtivat, lämpötila harvoin tippuu näin alas, mikäli lumi suojaa maata. Lumettoman talven jatkuminen toisi helpotusta myös hirvituhoihin. Jos talvi tulee myöhään ja on vähäluminen, hirvet siirtyvät talvilaitumille myöhemmin eivätkä tuhot keskity samalla tavalla tiettyihin taimikoihin, kertoo vanhempi tutkija Juho Matala Metlasta. Koko laki sallispuistoista kanon niin sairas, että uudet hankkeet pitäisi ehdottomasti jäädyttää. VELI-MARKUS HALONEN, METSÄSTYS JA KALASTUS 1/2014. Bioöljy ja puusta tai muusta biomassasta tehty kaasu, vaikkapa metaani, saattavatkin nousta varsinaisiksi menestystuotteiksi jopa ennen puudieseliä. PÄÄTOIMITTAJA TAGE FREDRIKSSON, BIOENERGIA 1/2014. Tämä osoitti, että pienilläkin resursseilla saadaan isoja asioita aikaan. Lisäksi tästä tuli itselle valtavan hyvä mieli. UPM:N VIESTINTÄJOHTAJA PIRKKO HARRELA METSÄ- YHTIÖIDEN JALKAUTUMISES- TA KOULUIHIN, KAUPPALEHTI Lammaspaimenen pestit taas haussa Metsähallitus hakee lammaspaimenia myös ensi kesäksi Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän maisemiin. Ensi kesän lammaspaimenviikot ovat varattavissa maanantaihin 20. tammikuuta kello 12 asti osoitteessa Paimenviikot ovat maksullisia. Paimenet arvotaan helmikuun aikana. Aikaisempina vuosina läheskään kaikkia halukkaita ei ole onnistanut. Naismetsästäjien määrä kasvaa Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Kortin maksoi naista. Miehet ovat edelleen metsästäjien ylivoimainen enemmistö. Metsästyskortin lunasti miestä, eli suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna. Yhteensä metsästyskortteja lunastettiin kappaletta, 203 enemmän kuin vuonna Kortin saaminen edellyttää, että hakija on suorittanut metsästäjätutkinnon. 112 Metsämaalla kasvavan puuston keskitilavuus on nykyään 112 kuutiometriä hehtaarilla, kun se 40 vuotta sitten oli vain 75 kuutiometriä. MAKASIINI

14 UUTISET Uusi aika alkaa Metsälakiin tehtiin viime hetken muutoksia, kirjanpainaja laittoi metsätuholain uusiksi ja metsänhoitomaksu kerätään vielä kerran. Siinä Arkadianmäen uutiset alkaneelle metsävuodelle. MIKKO HÄYRYNEN METSÄLAKI ja metsätuholaki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Metsälehti esittelee metsälain keskeisen sisällön helmikuun Makasiinissa. Maa- ja metsätalousvaliokunta teki metsälakiin kaksi loppusuoran muutosta. Uudistamisvelvoitteen täyttävän taimikon vähimmäispituus nostettiin puoleen metriin ja luontokohteiden taloudellisen haitan sietokynnys laskettiin kolmeen tuhanteen euroon. Vaihtoehtoisesti haitansiedon raja on neljä prosenttia markkinakelpoisen puuston arvosta. Haitansietoa tarkastellaan tilakohtaisesti, kun aiemmin katsottiin metsänomistajan saman kunnan alueella olevia tiloja. Haittarajan ylittyminen oikeuttaa poikkeuslupaan tai ympäristötukeen. Kolme vyöhykettä Laki metsätuhojen torjunnasta korvaa aiemman, ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta. Laki koskee kaikkea havupuutavaraa, jonka tyviläpimitta ylittää kymmenen senttiä, energiapuu mukaan luettuna. Laki velvoittaa, että tuore havupuutavara pitää kuljettaa pois hakkuupaikalta ja välivarastolta tiettyihin määräaikoihin mennessä. Uutta on, että maa on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen aiemman kahden sijasta. Aluejako on nyt A, B ja C. A-alue kattaa Salpausselän eteläpuolisen osan eli kirjanpainajatuhojen pahimman esiintymisalueen. Määräaikoja on kuusen osalta aikaistettu A-alueella kahdella viikolla ja maan keskiosissa viikolla. Uutta on, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä. Männyn aikarajoja ei ole muutettu. Poisviemisvelvoitteen rajat ovat nyt kuutiometrejä hehtaarilla entisten kappalemäärien ja prosenttiosuuksien sijasta. Raja on kuusella kymmenen ja männyllä 20 kuutiometriä, ja velvoite koskee ylimenevää osuutta. Laki koskee myös kantoja Metsälain kymppipykälän lakikohteilla poisviemisvelvoitetta ei ole, mutta vahingoittuneista puista on ilmoitettava metsäkeskukselle. Metsänomistajalla on korvausvastuu, jos näiltä alueilta leviää tuho toisen metsään. Naapurihaitan korvausvelvollisuuden raja on hehtaarikohtaisesti 20 kuutiometriä kuollutta puuta tai yli kymmenen kuutiometrin kasvun väheneminen enintään viiden vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö tarkentaa asetuksella poiskuljettamisen vaihtoehtoja. Mahdollisuus varastoida puut tietyn vähimmäisetäisyyden päähän riskialttiista metsiköstä poistuu kuusen osalta, koska kirjanpainajat pystyvät lentämään useita kilometrejä. Juurikääpäriskin vuoksi laki säätää nyt myös kantojen nostosta. Nostetut kannot pitää kuljettaa pois nostoajankohdasta riippuen 2 2,5 vuodessa. A C Kuusipuutavara ja vahingoittuneet kuuset on kuljetettava pois A-alueella viimeistään 15. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) B-alueella viimeistään 24. heinäkuuta (vanha laki: 1.8.) C-alueella viimeistään 15. elokuuta Mäntypuutavara ja vahingoittuneet männyt on kuljetettava pois A-alueella viimeistään 1. heinäkuuta B-alueella viimeistään 1. heinäkuuta C-alueella viimeistään 15. heinäkuuta B Mh-maksu vielä kerran Metsänhoitoyhdistyslain muutokset astuvat voimaan kaksiportaisesti siten, että metsänhoitomaksu poistui tämän vuoden alussa. Yhdistysten isot muutokset alkavat vuoden 2015 alusta, jolloin toimialue- ja liiketoimintarajoitukset poistuvat. Metsänhoitomaksu kuitenkin kerätään vielä kerran, sillä vuoden 2013 maksu maksetaan ensi syksyn veronkannon yhteydessä. Yhdistykset saavat ne käyttöönsä vuoden kuluttua. Vuodelta 2014 metsänhoitomaksua ei enää kerätä. 14 MAKASIINI

15 METSÄTYYPPI Puukaupan nousu tuli aikaisin Yleistalouden nousukaudesta on nyt merkkejä, kovin kasvu puu kaupassa nähtiin jo viime vuonna. MIKKO HÄYRYNEN PUUKAUPPA sujui viime vuonna huomattavasti paremmin kuin yleistaloustilanteen perusteella olisi voinut odottaa, MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo. Yksityismetsien puukauppamäärät kasvoivat viime vuonna noin viidenneksellä 31,8 miljoonaan kuutiometriin. Yhtä vilkasta kauppa oli edellisen kerran vuonna Järvinen arvioi, että vaikka puukauppa kävisi tänäkin vuonna hyvin, niin määrät pysyvät viime vuoden tasolla. Isoin kysymysmerkki on Eurooppa. Jos Euroopan talous lähtee vetämään paremmin ja rakentaminen kasvuun, se tekee hyvää myös puutuoteteollisuudelle ja pakkauskartongille. Talousnousun pysyvyyttä on kuitenkin vaikea arvioida ja maittain on isoja eroja. Saksan vahva talous pitää Kuvio Ötököistä miljoonakorvaukset Kirjanpainajatuhot näkyvät vakuutusyhtiöiden ja -yhdistysten maksamissa metsätuhokorvauksissa. Hyönteistuhokorvaus Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013 euron kurssia ylhäällä, mikä vaikeuttaa vientiä euroalueen ulkopuolelle. Onneksi Aasia vetää puutuotteita. Liikkuuko puu? Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että edellytykset hyvälle puumarkkinavuodelle ovat olemassa. Hänen mukaansa kyse on kotimaan toimista, sillä sahausmääriä voidaan kasvattaa merkittävästi, mikäli puuta voidaan hankkia kilpailukykyisin kustannuksin. Kysymys tiivistyy siihen, onko markkinaosapuolilla riittävä yhteinen näkemys siitä, miten puuta saadaan liikkeelle järkevillä ehdoilla, Salo toteaa. Metsäteollisuus yrittää sähköistä kauppapaikkaa raakapuulle nyt tosissaan. Tämä vuosi näyttää, onnistuuko kauppapaikka markkinaosapuolten yhteisenä ponnistuksena. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat kehittäneet Puumarkkinat.fi-palvelun, joka on lähinnä tapa tarjota puuta myytäväksi. Metsäteollisuus haluaa laa jemman palvelun, jossa voidaan edetä kaupantekoon saakka Mikä on hauskin metsäsana? Helsinkiläinen Erkki Vuokila on laatinut sanaristikkoja Metsälehteen liki 40 vuotta. Työ innostaa aina vain. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVA KIMMO BRANDT/COM.PIC 1 Miten ristikkoja laaditaan? Yleisin tapa on se, että otetaan kuvat, kehitetään niiden ympärille avainsanat ja rakennetaan siitä eteenpäin. Liikkeelle voi myös lähteä aivan toisesta ristikon kulmasta. Tai asetella mukavia, pitkiä sanoja ristikkäin ja jatkaa siitä. 2 Miten syntyy metsäristikko? Tehdään lehden henkeen sopiva työ, jossa käsitellään metsäaiheita. Metsälehteen laadin ristikot itse, koska olen alan ihminen, mutta en suuntaa niitä asiantuntijoille vaan tavallisille lukijoille. Vuodenaikaa huomioin jonkin verran, ja kuvat tietysti vaikuttavat ristikon sisältöön. 3 Minkälainen on hyvä ristikkosana? Sellainen, joka on useimmille tuttu. Metsä on parempi kuin sen ennen vanhaan usein KUKA: Metsänhoitaja Erkki Vuokila, 56 MITÄ: Johtaa perustamaansa Sanaris Oy:tä, joka tekee ristikoita noin sataan julkaisuun. Seitsemän työntekijää ja kymmeniä avustajia. MITEN: Ura alkoi harrastuksesta. Valmistuessaan metsänhoitajaksi 1986 oli elättänyt perheensä ristikonteolla jo muutaman vuoden. käytetty synonyymi outa, vaikka outa on helpompi sijoittaa ruudukkoon. Laatijalle helppo ristikkosana ei siis aina miellytä ratkojaa. 4 Mistä metsään liittyvästä sanasta pidät erityisesti? Sanotaan vaikka että sembramännystä, koska siinä on kiva rakenne ja vierasperäinen kirjain mukana. 5 Kauanko yhden ristikon tekeminen kestää? Yhdestä tunnista kahteen päivään. Riippuu siitä, millä tekniikalla tekee. Itse nautin, kun saan tehdä hitaasti miettiä pitkän, rauhallisen rupeaman. Helmikuussa tulee 43 vuotta siitä, kun ensimmäinen ristikkoni julkaistiin. Pidän työstä yhä, mutta nykyisin firman pyörittämiseen menee turhan paljon aikaa. MAKASIINI

16 MARKKINAT Rauhallisesti liikkeelle Metsälakiuudistus toi uusia vaihtoehtoja hakkuisiin. Vielä ei mahdollisuuksia ole juuri hyödynnetty. HANNU JAUHIAINEN SUURTA RYNTÄYSTÄ uusien hakkuumenetelmien pariin ei näytä tapahtuneen. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että tammikuun alku on melko hiljaista puukaupassa. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Markku Vaario kertoo, että uuden metsälain suomista mahdollisuuksista on jonkin verran kyselty. Suurin osa metsänomistajista näyttää kuitenkin olevan tyytyväisiä vanhan mallin mukaiseen metsänhoitoon. Onhan meillä aikaisemminkin voitu korjata puuta esimerkiksi kesämökkien läheisyydestä ilman avohakkuuta, jos siihen on ollut tarvetta, Vaario kertoo. Tämäkin talvi osoittaa, että kovin suurta tarvetta ei ole lisätä erimallisten harvennushakkuiden määrää. Korjuuvaurioita ja lahovikoja syntyy jo nykyisinkin aivan tarpeeksi. Vapaus tuo haasteita Vaarion mukaan uuden lain tuoma vapaus on metsänomistajien kannalta myös haastava. Etenkin pienten puunostajien kanssa on syytä sopia kauppakirjassa tarkkaan, mitä ja miten harvennushakkuita tehdään. Jos harvennustavasta ja pohjapinta-aloista ei ole mainintaa, saattaa sahapuuta haluava ostaja kerätä metsän parhaat tukkipuut. Jäljelle jäävä metsän kuva ei välttämättä vastaa sitä, mikä on ollut metsänomistajan tarkoitus. Tämän kasvatusmetsän voisi uuden lain mukaan jo hakata. Uuden lain aikana metsänomistajalla on kovin vähän mahdollisuuksia valittaa hakkuutavasta. Ostajahan voi perustella hakkuutaan jatkuvan kasvatuksen teoreetikkojen laskelmilla, sanoo Vaario. Kauppakirjaan pitää hänen mukaansa kirjata hakkuutapa, esimerkiksi ylä- tai alaharvennus, sekä jäävän puuston pohjapinta-ala. Jos metsänomistaja haluaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun, niin siitäkin on hyvä sopia. Metsälaki sallii nyt uudistushakkuun ilman puuston järeyteen ja ikään liittyviä rajoituksia. Vaario ei usko, että tässäkään suhteessa tapahtuu suurta muutosta. Uuden lain ensimmäisiä soveltajia lienevät lähinnä omatoimiset hankintahakkaajat, jotka voivat tehdä pienimuotoista puunkorjuuta, Vaario arvioi. MIKKO HÄYRYNEN Syksy näyttää suunnan Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä kertoo kuulleensa vuoden ensimmäisellä viikolla yhdestä tapauksesta, jossa päätehakkuuseen oli menossa muutama vuosi sitten harvennettu metsä. Sitä ei vielä viime vuonna olisi voinut päätehakata. Alkuvuosi on yleensä täällä hiljaista. Luultavaa on, että uuden metsälain suomat mahdollisuudet tulevat enemmän esille vasta kesän ja syksyn aikana, kertoo Orajärvi. Vähätuottoisiksi jääneiden ojitusalueiden päätehakkuita Orajärvi ennustaa tulevan enemmänkin. Sellaisia alueita on Rovaniemellä runsaasti, niitä ei uuden lainsäädännön mukaan enää tarvitse uudistaa. Kitukasvuisten ojitusalueiden hakkuumahdollisuuksista on yhdistykselle tullut jo jonkin verran kyselyjä. Myös paljon puhuttu eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu saattaa kiinnostaa joitakin metsänomistajia. Menetelmä on kuitenkin haasteellinen Lapin olosuhteissa. Maaperän taimettuminen on ilman muokkausta huonoa. Mutta jos joku haluaa näin metsiään käsitellä, niin se mahdollisuus on nyt olemassa, toteaa Orajärvi. Jos Lapin metsät uudistuisivat jatkuvalla kasvatuksella, niin takavuosien satojen tuhansien hehtaarien vajaatuottoisten metsien määrä ei olisi syntynyt. Kaadettujen tukkipuiden tilallehan olisi kasvanut uusia. Kainuussa rauhallista Mitään suurta rynnistystä aiempaa nuorempien metsien päätehakkuisiin ei ole havaittu myöskään Suomussalmella. Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Paavilainen ei usko, että tämäntyyppisiä leimikoita tulee kovin paljoa jatkossakaan. Suomussalmellakin on vajaatuottoisia ojitusalueita, mutta huono energiapuun kysyntä rajoittaa näiden alueiden hakkuita, vaikka siihen nyt olisi mahdollisuus. Paavilainen kertoo, että soiden laiteilla on jo nyt tehty ylispuuhakkuun luonteisia hakkuita, jos siihen on ollut tarvetta. 16 MAKASIINI

17 Raakapuun kantohinnat joulukuussa viikolla 52 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,39 56,01 40,17 15,72 17,44 15,76 Uudistushakkuu 57,04 56,98 41,62 17,39 18,52 17,64 Harvennushakkuu 49,47 48,18 37,29 14,36 15,01 14,22 Ensiharvennus 46,13 46,38 31,38 14,37 14,98 13,79 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,31 56,74 38,59 15,51 17,84 15,66 Uudistushakkuu 57,77 57,63 39,80 16,48 18,86 17,00 Harvennushakkuu 50,41 49,30 36,91 14,79 15,74 14,33 Ensiharvennus 46,25 45, ,52 15,02 14,24 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,21 56,88 38,26 15,39 17,55 15,64 Uudistushakkuu 57,81 58,17 40,54 17,33 19,04 17,89 Harvennushakkuu 48,58 48,76 36,77 14,18 15,15 14,27 Ensiharvennus - 47,65-14,68 15,16 14,50 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,15 54,71 40,60 14,89 16,20 14,96 Uudistushakkuu 56,52 55,86 42,20 16,98 17,47 17,45 Harvennushakkuu 51,99 45,68-14,02 13,84 14,28 Ensiharvennus 45,54 45,75-13,47 13,58 12,51 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,48 55,98 42,12 15,56 17,32 15,87 Uudistushakkuu 57,84 56,92 43,26 16,77 18,26 17,48 Harvennushakkuu 50,64 48,22 37,84 14,85 15,00 14,49 Ensiharvennus 46,37 46,12 34,65 14,36 15,33 13,75 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,33 54, ,18 18,06 16,81 Uudistushakkuu 56,84 55, ,83 18,64 18,39 Harvennushakkuu 45, ,47 14,93 14,43 Ensiharvennus 46,36 46,20-15, ,69 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,25 52,91-15,93-16,06 Uudistushakkuu 53,83 53,39-17,86-18,04 Harvennushakkuu Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 47,15 46,04-15,22-14,17 Uudistushakkuu 48,59 47,03-17,25-15,82 Harvennushakkuu Ensiharvennus , Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 2,0 1,75 1,5 1,25 1,0 0,75 0,5 0, Kantohintojen kehitys Euroa m / / Puutavaralajien kantohintaindeksit / 1/ Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Indeksi kertoo muutoksista Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta MAKASIINI

18 MARKKINAT Kuukauden puukauppa Männyt myytiin runkohinnalla HANNU JAUHIAINEN KAINUULAISEN kuolinpesän osakkaat tarvitsivat rahaa perintöverojen maksuun, minkä vuoksi tehtiin puukaupat. Pesä jätti leimikon teon ja puukauppojen hoitamisen paikallisen metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Leimikkoon koottiin kiireelliset ylispuukohteet sekä sopiva määrä päätehakkuukuvioita. Siemenpuiden poistoa mukaan tuli 4,6 hehtaaria ja avohakkuuta 7 hehtaaria. Leimikko sijaitsi kokonaisuudessaan kuivalla kangasmaalla ja olisi ollut kesäkorjuukelpoinen. Metsänomistajien rahantarpeen vuoksi hakkuut tehtiin kuitenkin heti kaupan teon jälkeen, korjuu saatiin päätökseen alkuvuodesta. Yhdistys pyysi tarjoukset leimikosta neljältä ostajalta, kahdelta tuli tarjous. Kummassakin tarjouksessa osa puusta oli hinnoiteltu joko kokonaan tai osittain runkohinnalla. Koko ainespuuosan runkohinta tarkoittaa sitä, että kaikilla puusta saatavilla puutavaralajeilla on sama hinta. Kuitupuuosan runkohinta taas tarkoittaa, että kuitu- PUUKAUPPA KAINUUSSA Puutavaralaji m3 /m3 Mäntyainespuu ,70 Kuusitukki 24 48,00 Kuusityvitukki 12 53,00 Kuusisahakuitu 65 22,00 Koivukuitu 32 14,00 Yhteensä puu ja pikkutukki ovat hinnoiteltu samaksi, sahakuiduksi. Ostaja voi näin katkoa puutavaran haluamiinsa mittoihin. Kahdesta tasaväkisestä tarjouksesta toinen oli laskennallisesti hieman parempi ja kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Kaupassa mäntyainespuulla oli runkohinta. Kuusikuitu sisälsi myös pikkutukit ja hinnoittelu oli sen mukainen. Mäntyainespuusta maksettiin 47,70 euroa, kun kilpailevassa tarjouksessa mäntytukin hinta oli 54,50 ja mäntykuitupuun (sahakuidun) 23,50 euroa kuutiometriltä. Uudistusalat viljellään ensi kesänä. Pääasiallinen menetelmä on äestys ja konekylvö. Osa alueesta mätästetään ja istutetaan männylle. Vientikatsaus Myönteisissä merkeissä MIKKO HÄYRYNEN KUIDUTTAVAN metsäteollisuuden kannalta alkanut vuosi ei näytä ollenkaan huonolta. Kaikki muu on nosteessa paitsi painopaperit, yleistalouden kohentuminen loiventanee niidenkin alamäkeä. Markkinasellun kysyntää nostaa etenkin se, että ensikuitu korvaa kierrätyskuitua pehmo- ja hygieniapapereissa. Valkoisesta kierrätyskuidusta on niukkuutta, koska sen kertymä supistuu. Myös tuotanto kasvaa, sillä Brasiliassa käynnistyi vuoden vaihteessa Suzanon 1,5 miljoonan tonnin lehtipuusellutehdas. Kevätkaudella käynnistyvät Stora Enson ja Araucon tehdas Uruguayssa ja japanilaisen Ojin tehdas Kiinassa. Liikatuotannon uhkaa hälventää se, että kapasiteettia poistuu vanhimmasta päästä. Marokossa on suljettu tonnin tehdas. Laitoksia on myös käännetty liukosellulle, jota käytetään lähinnä tekstiiliteollisuudessa ja jonka Pitkäkuituisen markkinasellun tuotanto kasvaa uusien tehtaiden myötä. Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteinen Veracelin tehdas käynnistyi jo kysyntä kasvaa paperimassoja nopeammin. Markkinoita sotkee Kiina määräämä rangaistustulli etelä- ja pohjoisamerikkalaiselle liukosellulle, tulli koskee kaikkia muita paitsi yhtä kiinalaisomistuksessa olevaa tehdasta. Osa liukosellun tuotannosta käännettäneen takaisin paperimassalle, mikä yhdessä uuden sellukapasiteetin kanssa lisää hintojen laskun riskiä. Talouskasvu tarkoittaa enemmän kaupankäyntiä, mainontaa ja pakkaamista, mikä loiventaa painopapereiden kysynnän laskua teollisuusmaissa ja lisää kartonkien kulutusta. Työllisyyden paraneminen näkyy toimistopapereiden kysynnässä. Suuret mediatapahtumat lisäävät paperin menekkiä edelleen, vaikka laimeammin kuin ennen tiedonvälityksen digitalisoitumista. Tälle vuodelle osuvat talviolympialaiset ja maailman toiseksi seuratuin urheilutapahtuma, jalkapallon MM-kilpailut. Euroopassa on silti ylikapasiteettia, jota voidaan purkaa seisokeilla, sulkemisilla tai viennillä euroalueen ulkopuolelle. Vienti ei euron nykykurssilla onnistu ja viennin supistuminen muuttuu suoraan ylikapasiteetiksi. Paperitehtailijoiden on kohdistettava kiinteät kustannukset pienentyneille tuotantomäärille ja tonnikohtainen kustannusrasite kasvaa. Parhaillaan käytävissä paperin hintaneuvotteluissa korotustavoitteet ovat dollaria tonnilta. Jonkinlaisia korotuksia saataneen lävitse, mutta tuskin tavoitellun suuruisia. STORA ENSO 18 MAKASIINI

19 METSALEHTI.FI Keskustelua Puun hinta vuonna 2014 Verkko keskustelijat arvioivat, miten puun hinta kehittyy. Tällä hetkellä puun hinta on ei myy -tasolla. Kun 60 euron raja puhkeaa havutukkien osalta, on trendi kääntynyt nousuun. Nousu kannattaa sitten hyödyntää. Vakavarainen ja hyvän maksuvalmiuden omaava metsänomistaja voi itse määrätä milloin kaupat tehdään. METSÄNVARTIJA Täytyy entiset myydyt leimikot saada hakkuutettua, katsotaan kesän tullen hintasuhdanteita. Yllättävän hyvin metsäteollisuus on selvinnyt taantumasta, sahatkin laulavat ja puu liikkuu. METSÄKUPSA Tällaisina aikoina on korostunut investointien positiivinen vaikutus metsätalouteen. Voin rehellisesti sanoa olevani tällä hetkellä tyytyväinen. PUUN TAKAA Millainen vaikutus leimikon koolla on kantohintaan? Noin kuution yhtenäinen päätehakkuuleimikko, metsäautotie tulee ihan viereen ja pohja kestää mennä vaikka huomenna. PUU-UKKO Jos jostain niin tuosta leimikosta pitäisi saada korkeita yksikköhintoja. Kai tuossa pitää jo 70 euroa mennä rikki. Sanoohan ne, että tuhat mottia on sellainen rajapyykki, mutta kyllä jokaisen motin sen päällekin pitää vaikuttaa. KORPITUVAN TANELI Itse en usko 70 euron kantohintaan tällä hetkellä. Jos viitsii nähdä vaivaa ja tutustua sahaajien tuloksiin, niin voi helposti huomata, kuinka hirveän kapea kate tukista jää. SAMMELI Sammeli on oikeassa ja otaksunkin, että kevään hinta taitaa taaplata alavireessä juuri huonon talven jättämien leimikoiden ja pitkään hyvin sujuneen syyskelin antaman raaka-aineen kertymän vuoksi. JEES H-VALTA Ihan hyvä, jos maksaisivat tuon 70 ekee tukista. Useimmilla 60 tekee tiukkaa. Idässä tuontipuu on halvempaa tehtaan portilla kuin kotimainen. Ikävä kyllä. RÖÖRI-ROOPE Osallistu keskusteluun osoitteessa Gallup Kaipaako metsä verotus uudistamista? KYLLÄ 42% EI 58% Lukijan kuva Verkossa nyt Suomen lämpöyrittäjien tiedot ja kuulumiset yhdessä osoitteessa. Metsäntutkimuslaitoksen metsätilastot ovat vuoden alusta lähtien olleet ilmaisia. JÄTKÄNKYNTTILÄSTÄ NOUSI HAAMU Snellmannihan se siinä taitaa olla. Taisi olla aikoinaan myös tehokas metsäriitelijä, joten ei ihme, jos hiukan vielä pölkyissä haamuilee. HEMPUTTAJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palvelussa voi seurata pannoitettujen susien liikkeitä. PANTASEURANTA.RKTL.FI MAKASIINI

20 TEEMA: METSÄVEROTUS NÄIN SE SUJUU Kuinka metsävähennys lasketaan? Kannattaako tehdä menovaraus? Entä miten moottorisahan hankintakulut vähennetään? Seuraavilta sivuilta löytyy vastaukset näihin ja moniin muihin verokysymyksiin sekä perusteelliset ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. HANNU JAUHIAINEN 20 MAKASIINI