Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö 3 Hanke 1 Savo-Karjala yhteistoiminta-alueen käynnistäminen asukkaan väestöpohjalla 3

Transkriptio

1 1 SOPEUTTAMISOHJELMA JOHDANTO 2 SOPEUTTAMISTOIMENPITEET 3 A 3 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö 3 Hanke 1 Savo-Karjala yhteistoiminta-alueen käynnistäminen asukkaan väestöpohjalla 3 B 4 Tietohallinnon hyödyntäminen sopeuttamisratkaisuissa 4 Hanke 2: Virtuaalipäätteet 5 Hanke 3: Mobiilikotihoito 6 C 6 Toimitilojen optimointi 6 Hanke 4: Itäisen terveysaseman vuokratiloista luopuminen 7 Hanke 5: Psykiatrian päiväosaston/mielitiimin siirto Linja-autoasemalta. 8 Hanke 6: A-Klinikan siirto Pihlajasta 8 Hanke 7: Pärnälän huoltokodin lakkauttaminen. 9 D 10 Muut toiminnalliset sopeuttamistoimenpiteet 10 Hanke 8: Kotihoidon toimintojen tehostaminen 10 Hanke 9: Terveyskeskusten vuodeosastojen profiloinnin toteuttaminen ja asiaan liittyvien asumispalvelumuutosten toteuttaminen 11 Hanke 10: Pihlajan vanhainkodin sekä vuodeosaston 4 toiminnan lopettaminen ja palvelujen korvaaminen ostopalveluilla 12 (aiemmin päätetty 2 vanhainkotiosastonsulkemisesta sekä vuodeosaston 4 sulkemisesta) 12 Hanke 11: Essurae-sterilisaatiomenetelmän siirtäminen poliklinikalle 13 Hanke 12: Rantasalmen hammashuollon siirto omaksi toiminnaksi 13 Hanke 13: Psykiatrian yksikön ostopalveluina toteutettavien sairaalahoitopäivien vähentäminen 14 Hanke 14: laboratoriotutkimusten määrän vähentäminen enintään hoitosuosituksia vastaavaksi 15 Hanke 15: Sulkavan röntgenin lakkauttaminen 15 Hanke 16: Yksi johtava lääkäri kahden sijasta 15 E 16 Henkilöstöä koskevat sopeuttamistoimenpiteet 16 Hanke 17: Osastojen 4 A, 4 B ja 5 A yhdistäminen (paikkaluku alenee 18 kpl yhteensä 60 paikkaan) 17 Hanke 18: Päivystyksen ja tarkkailun toiminnan kehittäminen osana erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminnan supistamista 18 Hanke 19: Toimintojen yhdistäminen kirurgian, synnytys- ja naistentautien sekä lastentautien akselilla siten, että yksi osasto (24h / 7vrk) lakkaa. 18 Hanke 20: Punkaharjun lääkärivakanssien vähennys kolmesta kahteen 19 Hanke 21: Rantasalmen lääkärivakanssien vähennys kolmesta kahteen 20 Hanke 22: Sulkavan lääkärivakanssien vähennys kahdesta 1½:een. 20

2 2 YHTEENVETO KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA 21 Johdanto Sopeuttamisohjelman laatimiseen ja viime kädessä hyväksyttyjen sopeuttamistoimenpiteiden toimeenpano perustuu moneen, yhtä aikaa toteutuvan riskitekijän realisoitumiseen. Elinkeinoelämää syvästi koskettava lama tulee vaikuttamaan viiveellä kuntatalouden kantokyvyn heikkenemiseen ja tätä kautta myös kuntayhtymän vastuulla olevien terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ylläpitämiseen. Toisen riskitekijän, jäsenkuntarakenteen supistuminen (aiemmin Kangaslampi, Kesälahti ja Joroinen ja lukien Parikkala) vaikuttaa laman samanaikaisesti toteutuessa myös sairaanhoitopiiristä irrottautuneiden kuntien mahdollisuuksiin ostopalvelujen hankkimiseen SOSTERI:lta samassa laajuudessa kuin ennen. Toisiin sairaanhoitopiireihin siirtyneet kunnat tulevat mitä todennäköisimmin sitoutumaan käyttämään uuden sairaanhoitopiirin palveluja SOSTERI:n sijaan. Kolmas riskitekijä, terveydenhoitolain sekä ns. järjestämislain valmistelun ja mahdollisesti lain antamisen viivästyminen jättävät lukuisat, pitkäjänteisyyttä edellyttävät kehittämistoimet tyhjän päälle. Lain valmistumisen viivästyminen ei sinänsä ole este nyt esiteltävien sopeuttamistoimien tarkastelulle ja toteutukselle, mutta se olisi luonnollisesti valmistelua selkeyttävä ja jäntevöittävä perusta tehtäville ratkaisuille niin jäsenkuntien kuin itse kuntayhtymänkin kannalta. Sopeuttamisohjelman valmistelutyön lähtökohtana on ollut vapaat kädet. Esityksiä sopeuttamistoimista on tullut omat vastuualueet ylittävästi. Kuntayhtymähallitus on iltakoulussaan linjannut osan esityksistä pois ohjelmasta ja evästänyt eri painotuksin tehtyjen esitysten jatkovalmistelua. Samalla yhtymähallitus jäsensi jatkovalmistelua ja tehtävän sopeuttamisohjelman esittämistapaa alla kuvattuun muotoonsa. Kaikkiaan 22 sopeuttamisesitystä on ryhmitelty viiteen eri asiakokonaisuuteen, jotka sisältävät erisuuruisen määrän sopeuttamistoimia. Tavoitteena on kuvattujen osa-alueiden analysoinnin avulla helpottaa kokonaiskuvan muodostamista sen sijaan, että jokaista esitystä arvioitaisiin erillisenä. Syy-seuraussuhteiden kuvaaminen palvelee näin esitettynä paremmin myös päätöksentekoa ja toteutusta. Sopeuttamistoimien välttämättömyys ja ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden sisällyttäminen jo vuoden 2010 talousarvioon on tietoinen valinta ja riskikin. Talousarviokehyksessä pysyminen edellyttää jo toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kulurakenteita keventävästi viimeistään kesäkauden jälkeen (mm. osastojen yhdistämiset). Luonnollisesti kaikki koko toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa kustannuksia alentavasti tai hillitsevästi (mm. henkilöstön käyttö) ovat keskeinen osa hyväksyttävää sopeuttamisohjelmaa. Tämä sopeuttamisohjelma käsitellään erillisenä sopeuttamisohjelmana valtuustossa samassa kokouksessa kuin v talousarvio ja vv taloussuunnitelma. Ohjelman valmistelusta informoidaan jäsenkuntien johtoa valmistelutyön edetessä.

3 3 Sopeuttamistoimenpiteet A Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö Toimenpiteiden analysointi Valmisteilla olevat terveydenhuollon uudet lait asettavat sairaanhoitopiirien väliselle yhteistyölle uusia tavoitteita. Yhteistyö on nähtävä erityisesti palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamisena pääosin nykyisen sairaalaverkoston kautta. Erityisvastuualueen yhteinen päätöksenteko korostuu ja erityisvastuualueelle muodostetaan tulevaisuudessa yhteystyöelin, jonka tehtävä on valmistella sairaaloiden välistä yhteistyötä ja hoidonporrastusta. Todennäköisesti valmistelu etenee siten, että KYS:n esitysvastuualueelle syntyy keskussairaaloiden välisiä yhteistyömalleja, joilla pienten erikoisalojen ja toisaalta harvinaisten sairauksien ja kalliita investointeja vaativien hankkeiden toteutus tapahtuu entistä enemmän sairaanhoitopiirien yhteisen päätöksenteon ja sitoutumisen kautta. Samanaikaisesti maantieteellisesti toisiaan lähellä olevat sairaalat tulevat lisäämään yhteystyötä. Vuoden 2008 alussa toimintansa aloitti Pohjois-Karjalan keskussairaalan (PKKS) ja Savonlinnan keskussairaalan (SKS) yhteinen silmätautien klinikka, joka palvelee kahta sairaanhoitopiiriä. Kokemukset tämän tyyppisestä yhteistyöstä ovat olleet hyvät. Tältä pohjalta on nostettu esiin yhteistyön lisääminen sisätautien erikoisalalla PKKS:n ja SKS:n välillä. Maantieteellistä seikoista johtuen tämä yhteystyökuvio on looginen ja tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia resursseja molemmissa sairaaloissa. Esim. siten, että Kiteen seudun potilaat voisivat saada tiettyjä palveluita myös SKS:sta ja toisaalta Itä-Savon sairaalanhoitopiirin alueella asuvat ihmiset voisivat erityispalveluissa asioida entistä enemmän PKKS:ssa. Jotta yhteistyökuvioiden hoitaminen sujuisi mahdollisimman jouhevasti, on yhtenä mallina valmisteltu yhteistä sisätautien erikoisalan hallintoa, samaan tapaan kuin silmäsairauksien klinikan toimintamallissa on jo toteutettu. Toimenpideluettelo Hanke 1 Savo-Karjala yhteistoiminta-alueen käynnistäminen asukkaan väestöpohjalla Laaja puitesopimus tehdään valmiiksi viimeistään Tämän jälkeen aloitetaan välitön erikoisalojen yhteistoiminta potilastyön toteuttamisessa. Huomioidaan yhteistoiminta-alueen henkilöstö- ja tilaresurssit, kalustoinvestointien jako, kiinteistöjen tehokas käyttö ja muut vastaavat operatiiviset kysymykset. Silmäklinikka toiminut em. periaatteella vuodesta 2008 lukien ja sisätautien yhteistyömalli on jo rakennettu valmiiksi.

4 4 turvataan palvelujen laatu ja saatavuus koko alueella voidaan tarkastella palveluja koko alueen yhteisestä näkökulmasta henkilöstömäärään: - merkittävä etu henkilöstön kokonaistarkasteluun ostopalveluihin; - yhteisostot, asiantuntijoiden ristiinkäyttö hankintoihin: - yhteinen hankintasuunnittelu, ei päällekkäisyyksiä investointeihin - ei päällekkäisiä investointeja vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin: - piirien käytössä olevan kiinteistömassan, kokonaistarkastelu, vuokratilojen karsinta Suunnittelu mennessä. Sisätautien yhteistyön käynnistyminen B Vuodelle 2010 ei euromääräistä vaikutusta Tietohallinnon hyödyntäminen sopeuttamisratkaisuissa Toimenpiteiden analysointi Tietohallinnon hyödyntäminen on nähtävä laajana, mahdollistavana välineenä lähes kaikissa sopeuttamiskohteissa. Erilliset, selkeitä säästöjä tuovat toimenpiteet kuvataan kahdessa esitetyssä hankkeessa. Nekin jo sinänsä osoittavat, että tehtyjen ja tehtävien tietohallintoratkaisujen avulla voidaan saada tuntuvia kustannussäätöjä. Olennaisen tärkeää on jo nykyisessä toimintaympäristössä, saati sitten muutostilanteessa hyödyntää kaikin keinoin käytössämme olevat tietohallinnon keinot ja erityisen tärkeää on varmistaa, että muutostilanteessa tai kohteissa ei jätetä hyödyntämättä tietoteknisiä ratkaisuja ja toteuttaa vanhaa tekniikkaa/käytäntöjä, jotka joka tapauksessa tulevat toteutettavaksi muutaman vuoden kuluttua. Henkilöstön kannalta ratkaisevan tärkeää on muutoksen hyväksymisen välttämättömyys. Käyttöön otettavat uudet järjestelmät (vaativat myös panostusta) tuovat toteutuessaan selkeitä toimintaprosesseja tehostavia välineitä, joista toimenpideluettelossa esitetyt ratkaisut ovat hyvä esimerkki. Siksi on välttämätöntä, että koko organisaatio kaikilla tasoilla tekee uhrautuvasti muutosvaiheen väistämättä eteen tulevaa lisätyötä.

5 5 Runkona tietoteknisten muutosten välttämättömyydelle ovat ensisijaisesti omien toimintaprosessien tehostaminen mutta myös kansallisten sähköisten ns. e-hankkeiden (arkisto, resepti) toimeenpano omassa organisaatiossamme eturintamassa. Nykyinen it perusinfra ja jo nyt tehty kehittämistyö antavat erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää valtakunnallisen suurhakkeen toteutus ensimmäisten joukossa. Esim. kertakirjautumisen ja varmennetunnistamisen edelläkävijyys on jo tällä hetkellä kiistatta tuonut hyötyä päivittäisen toiminnan tehostamisessa niin ydin- kuin tukipalvelujenkin toteutuksessa. Logistiset hyödyt ovat kiistattomia (mm. sähköinen allekirjoitus). Sopeuttamistoimenpiteiden toteutus ei saa johtaa sellaiseen priorisointiin, jossa selkeästi toimintoja tukevat tietotekniset ratkaisut siirretään toteutettavaksi myöhemmin. Muutosten tulee kulkea käsi kädessä tavoitteena uudistuksen tuottaman hyödyn maksimointi. Toimenpideluettelo Hanke 2: Virtuaalipäätteet henkilöstömäärään ei vaikutusta investointeihin Vähentää investointikustannuksia, koska virtuaalipäätteen hinta verrattuna normi työasemaan on n. 30 % Muu infra jo olemassa, jokaista 250 kpl virtuaalipäätettä varten tarvitaan kaksi palvelinta, eli lisäys nykyiseen nähden 4 kpl. Aloitettu v ja pääosa toteutuksesta tapahtuu vuosien aikana. säästö investoinneissa on 800 kappaleella Patja käyttötukisäästö 800 päätteen kohdalla tavoitteena /vuosi Hanke 3: Mobiilikotihoito

6 6 henkilöstömäärään 40 kotihoitajaa kohden säästö 1 htv investointeihin Hankittava jokaiselle vuorossa olevalle käyttöön kannettava työasema. Muu infra jo olemassa, ei käyttäjämäärä vaikutusta Poistaa tarpeen ns. kiinteään työpisteeseen, jossa tehtäisiin potilastietojen kirjaamista. Kirjaamistyö tehdään jo asiakkaan luona ja loput mahdollisesti vaikka työntekijän kotona tai yhteisessä työtilassa. Aloitettu v ja pääosa toteutuksesta tapahtuu vuosien aikana, mikäli teleoperaattorien yhteyskehitys etenee toivotulla tavalla. säästö n. 3,5 htv = /vuosi Työasemakulut: (kertakustannus) (40 kpl) Käyttökustannus: /vuosi 80 yhtäaikaisella käyttäjällä C Toimitilojen optimointi Toimenpiteiden analysointi Sairaanhoitopiirin toiminnot sijaitsevat nykyisellään useissa kiinteistöissä jotka sijainniltaan, kunnoltaan tai rakenneratkaisuiltaan eivät ole kaikilta osin kustannustehokkaan tuotannon mahdollistavia. Kiinteistökannan supistaminen ja toimintojen keskittäminen on toiminnallisena tavoitteena useiden jäsenkuntien alueilla. Välitön investointitarve korjausrakentamisen ja saneerauksen osalta luo oman lisäpaineensa tarkastella kiinteistömassaa myös tuotannon näkökulmasta. Piirin suurimpien jäsenkuntien kohdalla kiinteistöjen tehostamistarve on akuutein. Osissa kuntia on kuitenkin muutettava palvelutuotannon toteuttamismalleja ennen kuin kiinteistöjen käytön tehostamistoimenpiteitä voidaan hallitusti toteuttaa. Asiantuntijahenkilöstön työajan tehokas käyttö edellyttää mahdollisimman rajoitetulla ja kompaktilla toimintasäteellä sijaitsevia kiinteistöjä. Tuotannon tehostumisen lisäarvo saadaan aikaan muuttamalla toimintamalleja. Tilasuunnittelussa on myös huomioitava että nykyaikainen toimitila voi mahdollistaa sellaisia henkilöstömitoitusta alentavia hoito- ja hoivaprosesseja, jotka vanhemmissa kiinteistöissä eivät olisi mahdollisia. Sairaanhoitopiirin omien tuotantotilojen tehokkaammalla hyödyntämisellä pyritään vähentämään kiinteistöjen kautta peruskunnille syntyvää menorasitusta. Kiinteistöjen energiakulutuksen, ylläpitokustannuksien ja investointitarpeiden seurantaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Sosiaali- ja terveyden-

7 huollon henkilöstökustannusten kasvu tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Huolellisella ja kattavalla tilatarkastelulla luodaan edellytyksiä resurssien rationaaliseen allokointiin ja samalla mahdollisestaan työprosessien kokonaisvaltainen tarkastelu koko sairaanhoitopiirin alueella. 7 Toimenpideluettelo Hanke 4: Itäisen terveysaseman vuokratiloista luopuminen Kokonaissuunnitelma: 1 Toiminta Itäisen terveysaseman toiminnot (diabeteshoitajan ja neuvolan palvelut sekä kotihoidon tukipiste) keskitetään muihin Sosterin käytössä oleviin tiloihin. Alustavan suunnitelman mukaan toiminnot keskitetään Karpalokotiin ja pääterveysasemalle syyskuun alusta Neuvolan yhdistyminen tehostaa henkilöstöresurssin käyttöä. 2 Asiakkaat Neuvolan ja diabeteshoitajan asiakkaat saavat nykyiset palvelut toisesta toimipisteestä, mutta asiointimatka pidentyy 4-5 km. Kotihoidon asiakkaat saavat palvelut kotiin kuten aiemminkin. Ainoastaan henkilökunnan toimisto- ja taukotila vaihtuu toiseen kiinteistöön. 3 Henkilöstövaikutus Kahden neuvolatoimipisteen yhdistyessä yhdeksi toimipisteeksi säästetään tukipalveluissa yhden sihteerin työpanos (1 htv = / vuosi). Lääkärin työajankäyttöä voidaan tehostaa, kun toimipisteestä toiseen siirtyminen vähenee. 4 Hankinnat Toimintojen yhdistyessä voidaan siirtää joitakin laitteita ja kalusteita Sosterin muihin neuvoloihin, jolloin vältytään uudishankinnoilta (arvioitu hyöty ). Hoitotarvikkeissa ja valistusmateriaaleissa säästöä ( arvio /v). 5 Tilat ja puhtaanapito Säästö / vuosi (vuokrakulut / vuosi ja puhtaanapitopalvelut / vuosi). Neuvoloiden yhdistymisen johdosta tarvitaan toimitiloihin pieniä muutostöitä. Kiinteistön omistaja vastaa muutostöistä. Vaikutus talousarvioon 2010: palkat (sihteerin palkka 4 kk) vuokra (4 kk), puhtaanapito 4700 (4kk) laitehankinnat hoitotarvikkeet - 300

8 8 Kokonaiskustannusvaikutus vuodelle 2010: Hanke 5: Psykiatrian päiväosaston/mielitiimin siirto Linja-autoasemalta. henkilöstömäärään: ostopalveluihin; hankintoihin investointeihin vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin: Kiinteistökustannukset vähenevät n euroa vuodessa Marraskuu 2009 Perhepalvelukeskuksen alakertaan tai Pihlajan osastoilta vapautuvaan tilaan. Pihlajan käyttö on mahdollista vuoden 2010 loppuun. - Päiväosaston, A-klinikan ja psykiatrian poliklinikoiden tilat tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti siten, että 2011 tilat vastaa toiminnan tarpeita. n vuodessa Hanke 6: A-Klinikan siirto Pihlajasta henkilöstömäärään: 4 henkilötyövuotta siirretään Sosterin omiin tiloihin. ostopalveluihin; hankintoihin investointeihin - Mikäli Pihlaja tyhjenee kokonaan vuoden 2011 alusta lukien vuokranantajalla ei tarvetta kiinteistöinvestointeihin n. 3-5 miljoonaa euroa. vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin: Kiinteistökustannukset vähenevät n euroa vuodessa - Päiväosaston, A-klinikan ja psykiatrian poliklinikoiden tilat tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti siten, että 2011 tilat vastaa toiminnan tarpeita.

9 9 Suunnittelu 2010 aikana toteutus Mikäli tiloja tiivistetään vuodessa Hanke 7: Pärnälän huoltokodin lakkauttaminen. henkilöstömäärään: 3 henkilötyövuotta siirretään päihdehuoltokeskukselle. Pärnälän sijaismäärärahatarve vähenee n euroa. Työllisyysmäärärahan tarve vähenee päihde- huoltokeskuksella euroa ostopalveluihin; hankintoihin investointeihin vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin: Kiinteistökustannukset vähenevät n euroa vuodessa vuokrasopimuksen päättyessä Maaliskuu euroa vuonna euroa vuonna 2011 D Muut toiminnalliset sopeuttamistoimenpiteet Toimenpiteiden analysointi

10 Toimenpiteiden lähtökohtina ovat olleet toisaalta Sosterin strategisen tavoitteen mukainen koko hoitoketjun parempi hallinta ja toisaalta se, mikä lyhyellä aikavälillä on mahdollista toteuttaa. Esityksissä on huomioitu väestöpohjan väheneminen koko alueella ja kaikissa jäsenkunnissa, mikä koskettaa kaikkia palvelualueita mutta erityisesti erikoissairaanhoitoa. Esitykset kohdistuvat sekä vanhustenhuoltoon, perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Osa on kunkin palvelualueen sisäisiä uudelleen järjestelyjä (erikoissairaanhoidon vuodeosastojärjestelyt) ja osa palvelualueiden välisiä toimenpiteitä (äitiyshuollon tarkastusten uudelleen järjestelyt). Eräiden toimien toteutuminen edellyttää toisten toimien toteutumista ensin (terveyskeskusten vuodeosastojen profilointi koko alueella tulee tehdä ennen Rantasalmen vuodeosaston lakkautusta). Eräät toiminnat vaativat lisäpanostusta (päivystyksen ja tarkkailun kehittäminen), jotta toisissa toiminnoissa syntyisi pitemmällä aikavälillä säästöjä (sairaalan vuodeosastojen sisäänotot). Osassa säästö syntyy ostopalvelujen siirtymisestä omaksi toiminnaksi (Rantasalmen hammashuolto). Osa toimenpiteistä tuo säästöjä/kustannushyötyjä suoraan (Sulkavan röntgenyksikön lakkautus), osassa ne välittyvät henkilöstömuutosten etupäässä sijaismäärärahojen säästymisen kautta (osastojen yhdistämiset). 10 Toimenpideluettelo Hanke 8: Kotihoidon toimintojen tehostaminen Tavoite: Yhdessä päivystys- ja tarkkailualueen kehittämisen kanssa tukee erikoissairaanhoidon hoitopaikkojen vähentämistä. Kotihoidon sisäisen työnjaon kehittäminen lisää sairaanhoitajien työaikaa sairauksienhoidossa Kotisairaanhoidon vastuulääkäri aloittaa työnsä (määräaikainen vuoden 2010 loppuun saakka) vanhusten hoidon laatu paranee laitoshoidon tarve vähenee vältetään turhia sairaalakäyntejä hidastaa ikäihmisten palvelujen kustannusten nousua Kotisairaanhoidon vastuulääkärin vakanssi tulee määräaikaisesti tulosalueen sisältä erikoissairaanhoidosta (keuhkosairaudet) Osana Pihlajan vanhainkodin muutosta siirtyy kahden sairaanhoitajan työpanos kotisairaanhoidolle. Kotihoidon tulosyksikön sisällä työnjaon painotuksilla ja muutoksilla on suuri merkitys päivittäiseen toimintaan. Ikäihmisten kotona tapahtuvan hoidon laadun paraneminen hidastaa

11 11 Talousarviossa 2010 ei suoraa kustannusten alenemista. Kustannuksia siirretään tulosyksiköiden välillä. Hanke 9: Terveyskeskusten vuodeosastojen profiloinnin toteuttaminen ja asiaan liittyvien asumispalvelumuutosten toteuttaminen Rantasalmen akuuttipotilaat hoidetaan Savonlinnassa Rantasalmen toimintojen muutos liittyy terveystalossa olevien toimintojen siirtoon terveysasemalle. lopullinen terveysasemalle jäävien paikkojen määrä ratkeaa terveystalosta siirtyvien työntekijöiden tilatarpeiden myötä (hoiva)osastolle jää asukasta; yövalvonta mietittävä kunnan kanssa yöpartiotoiminta aikataulu 2011 vuoden aikana henkilöstövaikutus: riippuen paikkamäärästä ja yötoiminnasta 2-5 työntekijää vähemmän Punkaharjun akuuttipotilaat hoidetaan Kerimäellä mahdollisuus siirtää vanhainkoti Rauhalasta heikkokuntoisimmat hoivaosastolle (nykyinen t-vuodeosasto) Rauhala palvelutaloksi ja toiminta yhdellä yötyöntekijällä (Toivola-Rauhala) yöpartiotoiminta loppuu nykymuodossaan aikataulu 2009 loppuvuosi 2010 kesä henkilöstövaikutus: 3 työntekijää nykyistä vähemmän Savonlinnan osasto 1 hoitaa jatkossa savonlinnalaiset ja rantasalmelaiset akuuttipotilaat Savonlinnan osasto 3 säilyy pitkäaikaisosastona ja painottuu muistiongelmaisiin mietittävä osastojen 1 ja 3 paikkojen vaihtoa ja vuodeosaston 3 muutosta hoivaosastoksi ja paikkaluvun alentamista asumisvaatimusten vuoksi (mahdollisuus yötyöntekijän vähentämiseen) Savonlinnan osasto 2 pääosin nykyisellä profiilillaan Savonlinnan osalta suunnittelu loppuun 2010 ja toteutus 2011 Sulkavan osasto nykyisellä profiilillaan Sulkavalla suhteessa liikaa laitosasumista, mutta voidaan käyttää muiden osastojen apuna. Kerimäen osasto hoitaa jatkossa Kerimäen, Enonkosken ja Savonrannan sekä Punkaharjun akuuttipotilaat Kerimäen vuodeosaston hoitokäytännöt yhdenmukaistetaan muiden osastojen kanssa (suurin lähettämismäärä esh:oon; tarve arvioitava) toteutus kesään 2010 mennessä ei vaikuta ostopalveluihin ei vaikuta vuokrauskustannuksiin

12 12 suunnittelu syksy 2009, toteutus 2010/2011 arvioitavat säästöt liittyvät koko toimintaprosessien tarkasteluun (lääkäreiden määrä, kotihoidon mahdollisuudet, yhtenäiset käytännöt yhdessä sairaalan kanssa, jne.) Punkaharjun osalta vuonna 2010 n Rantasalmen osalta vuonna 2011 n Savonlinnan osalta vuonna 2011 n Hanke 10: Pihlajan vanhainkodin sekä vuodeosaston 4 toiminnan lopettaminen ja palvelujen korvaaminen ostopalveluilla (aiemmin päätetty 2 vanhainkotiosastonsulkemisesta sekä vuodeosaston 4 sulkemisesta) nettovähennys 56 vakanssia paikat korvataan ostopalveluin (MedOne aiemmin päätettyjen paikan lisäksi ostetaan lisäpaikkaa, Rosina (mahdollisuudet), Rede-Riikka (aiemmin päätetyt paikat eivät ole kaikki vielä Sosterin käytössä) ja osin siirtämällä asukkaita tk-vuodeosastoille sekä kuntoutusyksikkö Karpaloon (jonne 5 työntekijän lisäys) Pihlajan sulkemisen kustannusvaikutus (vanhainkoti -2,5 M, vuodeosasto -1,0 M, ilman vyörytyksiä) vyörytykset (vanhainkoti) ja (vuodeosasto) Ostopalvelujen lisääntyminen 3,45 M Karpalon toiminnassa kustannusten lisäys n aterioiden tuottaminen MedOnelle kustannus n ei välittömiä huoneiden korjaustarpeita alentaa vuokrauskustannuksia (jos Pihlajasta luovutaan; sisältyy yllä oleviin kuluihin) suunnittelu syksy 2009, toteutus maalis-/huhtikuu (jos vyörytyskustannukset alenevat)

13 13 Hanke 11: Essurae-sterilisaatiomenetelmän siirtäminen poliklinikalle Essurae-menetelmä ei vaadi nukutusta ja potilas voi lyhyen seurannan jälkeen kotiutua suoraan poliklinikalta. henkilöstömäärään: - 1/3 henkilötyövuotta ostopalveluihin hankintoihin investointeihin vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin Leikkaussalissa tarvitaan tiimi, pkl:lla vain yksi hoitaja. Lisäksi pyritään noin 40 sterilisaatiota tekemään kokonaan polikliinisesti ja lopettamaan l-skopiasterilisaatiot (tarvitaan leikkaustiimi, nukutuslääkäri, nukutus) suurilta osilta. Tällä hetkellä 20 tehdään l-skopialla ja 20 ESSURELLA. L-skopian kustannus vaikuttaisi olevan ainakin kolmanneksen kalliimpi. 12/ Hanke 12: Rantasalmen hammashuollon siirto omaksi toiminnaksi henkilöstömäärään ; n.0,8 hammaslääkärityöpanoksen siirto Savonlinnan hammashoitolasta+ hammashoitaja vakanssin siirto takaisin Sosterille ostopalveluihin, vain oikomishoidon osalta hankintoihin, ei muutosta investointeihin, ei muutosta vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin; >

14 14 Varsinainen säästö n ,- Hanke 13: Psykiatrian yksikön ostopalveluina toteutettavien sairaalahoitopäivien vähentäminen SKS:n osastolle 7A tuodaan ulkopuolisista sairaaloista yhteensä 1400 hoitopäivää vuoden 2010 aikana ja vuoden 2011 aikana 700 hoitopäivää lisää. ostopalveluihin; kotiutetaan Moision sairaalassa ja Niuvanniemen sairaalassa hoidettavana olevia pitkäaikaispotilaita Henkilöstömäärään: ei vaikutusta hankintoihin; ei vaikutusta investointeihin; osastolla 7A tarvitaan pienehköjä muutostöitä osaston potilasrakenteen muutoksen vuoksi, arvio vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin: ei vaikutusta Hoitopäivät toteutetaan nykyisillä henkilöstöresursseilla osastojen 6A ja 7A toiminnan paremmalla koordinaatiolla, parantamalla yhteistyötä avohoidon ja päiväosaston kanssa, lisäämällä pth-konsultaatioita sekä lyhentämällä akuuttihoidon hoitoaikoja Toteutuksen ajankohta Moision sairaalan akuuttiosastojen käytöstä on kokonaan luovuttu jo vuoden 2009 aikana Sopeuttaminen toteutetaan asteittain vuosien 2010 ja 2011 aikana vuonna 2010 kokonaissumma vuonna 2011 kokonaissumma Hanke 14: laboratoriotutkimusten määrän vähentäminen enintään hoitosuosituksia vastaavaksi päällekkäisten tutkimusten estäminen tk/sks, tietohallinto avuksi tutkimuksia tilaavien lääkärien ja hoitajien tarkempi ohjeistaminen ostopalveluihin: ISLABilta ostettujen tutkimusten määrä vähenee, palvelujen laatu ei huonone

15 15 ohjeistus alkaa heti 10 % PTH:n laboratoriokuluista: Hanke 15: Sulkavan röntgenin lakkauttaminen Toiminta ei ole kustannustehokasta eikä järkevää; kuvauksia on vähän eivätkä laitteet ole muun röntgentoiminnan kanssa yhteensopivat henkilöstömäärään 1 henkilötyövuotta: rtg-hoitajan ei tarvitse enää käydä Sulkavalla, voi tehostaa Savonlinnan röntgenin toimintoja säästö 1 henkilötyövuosi 2010 ostopalveluihin vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin: röntgentilat vapautuvat muuhun käyttöön eikä laitteiden huoltoa enää tarvita Vuonna Hanke 16: Yksi johtava lääkäri kahden sijasta Lääkäriliitto edellytti SOSTERI:iin siirryttäessä myös kansanterveyslain mukaisen johtavan lääkärin nimeämistä. Tätä tarkoitusta varten keskushallinnon ja terveyden edistämisen tulosalueella on varauduttu 60 %:n hallinnollisiin palkkausmenoihin. Yhtymähallitus on määrännyt kansanterveystyölle vastuulääkärin saakka Terveydenhuoltolakiesitys lähtee siitä, että kaksi keskeistä terveydenhuollon lakia yhdistetään. SOSTERI- konsepti jo sinällään purkaa raja-aitoja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Ei ole perustetta enää ylläpitää raja-aitoja korostavaa virkarakennetta varsinkin, kun kaikki liikenevä lääkäriresurssi tulee kohdentaa kliiniseen työhön perusterveyden lääkäritilanteen helpottamiseksi

16 16 henkilöstömäärään 0,6 henkilötyövuotta (resurssin suuntaaminen kliiniseen työhön) ostopalveluihin (vähenee vähintään vastaavan resurssimäärän) E Henkilöstöä koskevat sopeuttamistoimenpiteet Toimenpiteiden analysointi Sopeuttamistoimilla vapautuvaa henkilöstömäärää on tarkasti vaikea arvioida. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on eri tulosalueilla avoinna olevia virkoja ja toimia, joihin on määrärahat talousarvioesityksessä 2010 varattu, mutta joihin ei toistaiseksi ole haettu täyttölupia. Sopeuttamistoimin vapautuvaa henkilöresurssia on ensisijaisesti käytettävä avointen vakanssien täyttämiseen. Ulkopuolisten sijaisten käyttöä on vähennettävä ja ns. varahenkilöjärjestelmän perustaminen on oltava suunniteltua. Työhönottajan rooliin on istutettava tämän hetkisen lisäksi myös vakinaisesta henkilöstöstä rakennetun varahenkilöjärjestelmän hallinnointi. Mikäli esimerkiksi osastonhoitaja tarvitsee sairaanhoitajan yksikköönsä tietyksi ajaksi, on yhteys otettava työhönottajaan ja hänen tehtävänsä on varahenkilöjärjestelmästä hakea henkilö tuohon tehtävään. Ns. varahenkilöjärjestelmässä olevien henkilöiden kotipesä on vielä pohdittava, samoin myös järjestelmä, jolla kustannukset kohdennetaan sinne missä ne syntyvät. Kuntien Eläkevakuutukselta on saatu tietoa millaisia määriä ja mitä ammattiryhmiä on mahdollisesti eläköitymässä lähivuosina. Suurimpana ammattiryhmänä siinä ovat lähi- ja perushoitajat, sairaanhoitajat, sairaala-apulaiset ja laitoshuoltajat. Vuosina mahdollisesti eläköityvien määrä on noin 120 henkilöä. Toimenpideluettelo Hanke 17: Osastojen 4 A, 4 B ja 5 A yhdistäminen (paikkaluku alenee 18 kpl yhteensä 60 paikkaan) Kokonaissuunnitelma:

17 1 Potilaiden hoito Vuodeosasto 4 B:n keuhkosairauksien potilaat siirretään vuodeosastolle 4 A tai vuodeosaston 4 A potilaat siirretään vuodeosastolle 4 B Vuodeosasto 4 B:n neurologiset potilaat siirretään vuodeosastolle 5 A 2 Osastojen paikkamäärät Vuodeosastolla 4 A/ 4 B on 20 sisätautipaikkaa ja 10 keuhkosairauksien paikkaa Vuodeosastolla 5 A on 20 sisätautipaikkaa ja 10 neurologista paikkaa 3 Muut tila-asiat ja aikataulut sekä sopeuttamisohjelman edellytykset Osastojen yhdistäminen alkaen Vuodeosaston 4 B aivohalvauspotilaiden hoito siirretään teho-osastolle Vuodeosaston 5 A CCU-potilaiden hoito siirretään teho-osastolle sen jälkeen kun Dialyysin ja teho-osaston tilaratkaisut on toteutettu Keuhkosairauksien poliklinikka siirretään sairaalassa vapautuvan osaston tiloihin ennen dialyysin remontin aloitusta Ihotautien poliklinikka siirretään sairaalassa vapautuvan osaston tiloihin ennen dialyysin remontin aloitusta (yhteistyö keuhkopoliklinikan kanssa) Vapautuvan osaston tiloihin jää hoitajien ja lääkäreiden työskentelytilaa sekä varastotilaa Neurologian poliklinikka saa käyttöönsä ihotautien poliklinikalta vapautuvat tilat Sisätautien poliklinikka saa käyttöönsä keuhkosairauksien poliklinikalta vapautuvat tilat Päivystysyksikön ja tarkkailun toimintaa tehostettava ja resursoitava. Vaikutukset talousarvioon 2010: 17 hoitohenkilön palkkamenot 8 kk = ,70 erilliskorvaukset 8 kk = potilaskuljetukset laboratoriopalvelut lääkekulut vähenevät hoitotarvikekulut vähenevät Kokonaiskustannusvaikutus käyttötalousmenoihin 2010: ,70 (ilman vyörytyskuluja) 17 Hanke 18: Päivystyksen ja tarkkailun toiminnan kehittäminen osana erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminnan supistamista Tavoite: Alentaa erikoissairaanhoitoon tulevien potilaiden ohjautumista vuodeosastohoitoon Toiminta alkaa

18 18 5 henkilön palkkamenot 9 kk = erilliskorvaukset 8 kk = laboratoriopalvelut lääkekulut vähenevät hoitotarvikekulut vähenevät menot kasvavat (ilman vyörytyskuluja) Hanke 19: Toimintojen yhdistäminen kirurgian, synnytys- ja naistentautien sekä lastentautien akselilla siten, että yksi osasto (24h / 7vrk) lakkaa. Kokonaissuunnitelma: 1 Potilaiden hoito Nykyisen osasto 2B:n toiminta itsenäisenä yksikkönä lakkaa. Synnytyksiin liittyvä osastohoito ja vastasyntyneiden hoito sekä rintakirurgiaan liittyvä osastohoito toteutetaan kirurgisella osastolla. Naistentauteihin liittyvä osastohoito ja lastentautien (os 1B) osastohoito yhdistetään. Toteutuu Osastojen hoitopaikat Potilaspaikat vähenevät 20 sairaansijan verran. Muutoksen jälkeen kirurgisia potilaspaikkoja on 48, synnytystoiminnan edellyttämiä paikkoja 6, naistentautien potilaspaikkoja 5 ja lastentautien paikkoja 9. 3 Henkilöstövaikutus Sopeuttamisen myötä vakituisesta hoitohenkilökunnasta noin 10 siirtyy Sosterin avoimiin hoitajien vakansseihin tai varahenkilöbooliin. Tukipalveluhenkilöstön tarve vähenee 4 henkilön verran (2 sihteeriä ja 2 laitoshuoltajaa). Säästö henkilöstökuluissa: 10 henkilötyövuotta (sisältää erilliskorvaukset ja sivukulut). sijaismäärärahat tukipalvelut 4 htv (sisältää sivukulut) Muu säästövaikutus Koulutuskulut Aineet, hoitotarvikkeet ja muut tavarat noin Vaikutukset investointeihin Sopeuttamisen edellyttämiä tiloihin liittyviä muutostöitä noin

19 19 Vaikutukset talousarvioon 2010: Hoito- ja tukipalveluhenkilöstön palkkakulut (sivukuluineen) Sijaismäärärahat (sivukuluineen) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8000 Kokonaiskustannusvaikutus vuodelle 2010: sopeuttamisen edellyttämä investointitarve vuodessa 2011 alkaen Hanke 20: Punkaharjun lääkärivakanssien vähennys kolmesta kahteen Punkaharjun väkiluku on 4000 asukasta joten väestömäärä / lääkäri olisi 2000 as. Toisen lääkäreistä tulisi olla apulaisylilääkärin nimikkeellä (terveysaseman vastaavana lääkärinä). henkilöstömäärään 1 henkilötyövuotta ostopalveluihin: mikäli saadaan Punkaharjulle 2 virkalääkäriä, voidaan ostopalveluista luopua alusta. Jos 2 virkalääkäriä, säästö nykyiseen tilanteeseen verrattuna / vuosi Tarkastelu tehdään koko suunnitelmakaudelle, kun esitetyt lääkärivirat saatu täytettyä Hanke 21: Rantasalmen lääkärivakanssien vähennys kolmesta kahteen Rantasalmen väkiluku on 4200 as joten väestömäärä / lääkäri olisi 2100 as. Toisen lääkäreistä tulisi olla apulaisylilääkäri. Tähän täytyy liittää Rantasalmen vuodeosaston lakkauttaminen jolloin lääkäriä ei enää tarvita vuodeosastolle, muuten työmäärä on kahdelle liian suuri.

20 20 henkilöstömäärään 1 henkilötyövuotta ostopalveluihin: jos saadaan vielä toinen virkalääkäri Nykyisen viranhaltijan ohella, ostopalveluja ei tarvita. vuokrauskustannuksiin ja muihin toimitilojen ylläpitoon liittyviin kustannuksiin: 1 lääkärinhuone vapautuu pysyvästi muuhun käyttöön kun vuodeosaston lakkautus toteutuu. Jos 2 virkalääkäriä, säästö nykyiseen verrattuna /vuosi Tarkastelu tehdään koko suunnitelmakaudelle, kun esitetyt lääkärivirat saatu täytettyä Hanke 22: Sulkavan lääkärivakanssien vähennys kahdesta 1½:een. Sulkavalla on 3000 as joten väestömäärä / lääkäri olisi 2000 as. henkilöstömäärään 0,5 henkilötyövuotta määräraha vuoden 2010 alusta / v. Tarkastelu tehdään koko suunnitelmakaudelle, kun esitetyt lääkärivirat saatu täytetty Yhteenveto kustannusvaikutuksista Sopeuttamistoimien kustannusvaikutukset on esitetty alla olevassa taulukossa jaoteltuna A E kohtien mukaisesti ja sellaisina kuin ne ovat kussakin esityksessä. Mikäli kustannusvaikutus on esitetty liukuvana, on summa otettu alimman arvion mukaan.

21 21 Sopeuttamistoimien kustannusvaikutukset on huomioitu talousarviossa sekä suunnitelmakautena. Kaikki sopeuttamistoimet vaikuttavat myös palveluihin tavalla tai toisella paikallisesti ja alueellisesti, todennäköisesti myös jossain määrin määrällisesti, toivottavasti ei laadullisesti. Terveys on halvempaa kuin sairaus, joten hoidon laatuun on jatkuvasti panostettava. Sopeuttamistoimet vaativat myös sopeutumista sekä kuntalaisilta että henkilöstöltä, päättäjiltä sopeutumista vaikeidenkin ratkaisujen taakkaan. Sopeuttamisten kustannusvaikutukset v jäävät sopeuttamistarpeeseen nähden vielä riittämättömiksi, koska ne eivät ehdi kattaa koko vuotta. Parhaimmillaankin vaikutukset alkavat näkyä kustannuksissa vasta touko kesäkuun aikaan. Suurin osa sopeuttamisesityksistä vaatii vielä täsmennyksiä ja tarkennuksia. Henkilöstön käyttö erilaisissa muuttuvissa ympäristöissä ja tehtävissä vaatii suunnittelua, perehdyttämistä ja koulutustakin. Eläkkeelle siirtyviä on arvioitu olevan vv noin 120 henkilöä. Tästä seuraa tehtävien ja töiden sekä myös sijoittumisen uusjakoa. Sopeuttaminen ei ole pelkästään kulujen leikkaamista, vaan esim. päivystyksen ja tarkkailun kehittäminen vaatii lisäpanostusta, jotta erikoissairaanhoidon vuodeosastotoimintaa voidaan supistaa tai, että osastojen yhdistäminen vaatii tilojen muutostöitä ja varautumista investointiin (kohta E). Kuntalaskutuksen kokonaismäärän on arvioitu jäävän hieman päätetyn menokehyksen alle. Kuntakohtaisesti kokonaismuutos ei riitä alentamaan laskutusta, koska jakajien määrä vähenee vuoden 2010 alusta. Erityisesti tämä koettelee erikoissairaanhoidosta tulevaa kuntalaskutusta. Esillä olevan muutoksen merkitys varsinkin alueen erikoissairaanhoitoon on suuri. Tässä sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö, mahdolliset uudet yhteenliittymät ja konkreettiset yhdistymiset sekä sovitut työnjaot saattavat avata mahdollisuuksia aiempaa tehokkaampaan ja tuloksellisempaan palveluun. Vv kuntalaskutuksen arvioidaan alenevan vajaat 4 m. Se on tämän hetken arvio ja perustuu sopeuttamistoimien vaikutukseen. Kuntalaskutuksen hinnanmuodostuksessa on olennaista menojen pitäminen suunnitellulla, alhaisella tasolla, palvelujen käytön olevan toiminnan kannalta optimaalista ja palvelujen myynnin toteutuvan kilpailukykyisin hinnoin. Kustannuslaskentaa parannetaan tuottamaan relevanttia tietoa palvelutuotannon tehokkuuden parantamiseksi ja tueksi. Edellä olevat 22 esitystä eivät ratkaise kaikkia Sosterin toimintaan ja palveluihin liittyviä muutos- ja korjaustarpeita. Tarvitaan myös uusia toimia palvelukokonaisuuden tehokkuuden ja toimivuuden parantamiseksi. Sopeuttamistoimien toteuttamista seurataan (kyhallitus, johtoryhmä) pitkin vuotta 2010 ja siitä raportoidaan päättäjille ja kunnille.

22 Olosuhteet siitä hetkestä, jolloin kuntasopimukset on tehty, ovat muuttuneet. Terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset eivät alentuneet silloin eivätkä alene nyt. Alueen väestön ikärakenne ja sairastavuus eivät ole muuttuneet parempaan suuntaan. Silti sopeuttamistoimien tavoite on edelleen - Sosterin tavoitteiden mukaisesti hillitä kustannusten nousua. 22