Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen

Transkriptio

1 Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen Taina Eskola 15F ja Jemina Harjuranta 15A Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologia 7v,1

2 Sisältö: Sisältö..sivu 1 Aloitus.. sivu 2-3 Aikaisempi teoria.....sivu 4-5 Miesten tutkimuksen tulokset..sivu 6 Naisten tutkimuksen tulokset..sivu 7-8 Yhteenveto tutkimuksesta ja päätelmät.sivu 9 Sivu 1

3 Aloitus Teimme tutkimuksen siitä, vaikuttaako musiikin harrastuneisuus matemaattiseen tai kielelliseen älykkyyteen. Hypoteesimme oli että se vaikuttaa molempiin positiivisesti. Tutkimus suoritettiin kyselemällä nettilomakkeen avulla 248 Lohjan Yhteislyseon lukion toisen, kolmannen ja neljännen vuositason opiskelijoilta seuraavia asioita: - sukupuoli - vuositaso - matematiikan viimeisimmästä kurssista tullutta arvosanaa (matematiikan opintojen laajuus huomioon ottaen) - A-kielenä opiskeltavan englannin viimeisimmästä kurssista tullutta arvosanaa - Valitsiko henkilö musiikin toisen kurssin? - Valitsiko henkilö muita kursseja musiikista ensimmäisen ja mahdollisen toisen kurssin lisäksi? - Harrastaako henkilö musiikkia vapaa-ajalla? (esim. soittaa jotain soitinta tai laulaa) - Kuinka kauan henkilö on harrastanut musiikkia? - Kuinka paljon aikaa henkilö käyttää musiikin harrastamiseen viikossa? Kaikki kysymykset olivat monivalintakysymyksiä. Pitkälle ja lyhyelle matematiikalle oli erillinen kysymys matematiikan viimeisimmästä arvosanasta, jotta pitkä ja lyhyt matematiikka voitaisiin eritellä toisistaan. Lisäksi tytöille ja pojille tehtiin kokonaan eri kyselyt, jotta sukupuolten välisiä eroja olisi selkeämpää tulkita. Tutkimukseen osallistui 131 poikaa, joista 65 oli toiselta vuositasolta, 58 oli kolmannelta vuositasolta ja 8 oli neljänneltä vuositasolta. Tyttöjä tutkimukseen osallistui 117, joista 73 oli toisen- 42 kolmannen- ja 2 neljännen vuositason opiskelijaa. Tutkimus tuloksiin saattaa vaikuttaa se, etteivät kaikki ottaneet kyselyä vakavasti ja vastasivat mitä sattuu. Hypoteesi: Mitä enemmän musiikkia opiskelija on valinnut (ja harrastanut) sitä paremmat arvosanat hänellä on matematiikassa ja kielissä. Kirjassa nimeltä Music, Thought, and Feeling: Understanding the Psychology of Music kerrotaan, että musiikin harrastamisella on pieniä, mutta positiivisia vaikutuksia matemaattisten aineiden kanssa. sivu 2

4 Samassa kirjassa johon viittasimme äskettäin on mainittu musiikin harrastamisen vaikuttavan positiivisesti kielten oppimiseen mm. erikielisten kappaleiden yhteydessä. Toisaalta tutkimusotoksemme perusjoukosta on hyvin pieni, jolloin musikaalisuuden vaikutus ei välttämättä erotu tutkimustuloksistamme. sivu 3

5 Aikaisempia tutkimuksia ja teorioita Howard Gardnerin moniälykkyysteoria käsittelee eri älykkyyden lajeja, joihin kuuluvat mm. kielellinen älykkyys, matemaattis-looginen älykkyys ja musiikillinen älykkyys. Musiikillisen älykkyyden määritelmä moniälykkyysteorian wikipedia sivulla: "Musiikillisesti älykäs ihminen muistaa helposti melodioita sekä kappaleita. Hän kuulee musiikissa paljon erilaisia vivahteita ja mm. erottaa tarkasti eri instrumenttien stemmat. Hän nauttii musiikista muita enemmän ja pystyy ilmaisemaan musiikilla itseään. Luultavasti hän kiinnittää muiden puheessa huomiota sen musiikillisiin elementteihin, äänen korkeuteen ja rytmiin. Hän saattaa myös opetella puhelinnumeroita sekä sanalistoja rytmittämällä niitä. Musiikin säveltäminen ja esittäminen voidaan paikantaa aivoissa. Esimerkiksi autistiset lapset, jotka eivät pysty kommunikoimaan kielellisesti, voivat taas menestyä musiikkiesityksissä erityisen hyvin." Kielellisen älykkyyden määritelmä moniälykkyysteorian wikipedia sivulla: "Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta. Älykkyysosamäärän kannalta kielellinen älykkyys on erittäin tärkeää, sillä siinä tieto on suurimmilta osin kirjallisessa muodossa, vaikka pitäähän osaamistaan osata ilmaista myös kirjoittamalla. Kielellinen lahjakkuus voidaan jakaa suulliseen- ja kirjalliseen ilmaisuun että ymmärtämiseen. Vaurio Brocan alueella voi heikentää ihmisen kykyä sivu 4

6 ilmaista itseään selkeästi, vaikkei henkilö olisikaan menettänyt puhekykyään" Matemaattis-loogisen älykkyyden määritelmä moniälykkyysteorian wikipedia sivulla: "Matemaattis-looginen älykkyys ei tarkoita pelkkää laskutaitoa, vaan laajemmin kykyä loogiseen ongelman ratkaisuun, esimerkiksi päässälaskutehtäviin. Tällä tavoin lahjakas nauttii yleensä myös johdonmukaisuudesta ja pyrkii hahmottamaan millaisia loogisia rakenteita ja malleja todellisuudessa esiintyy.matemaattis-loogisesti älykäs henkilö voi usein käsitellä suuriakin lukuja päässään. Tämä ominaisuus on jossain määrin edellytys hyvälle päättelytaidolle. Tunnetuin esimerkki lienee Albert Einstein, joka suorastaan lumoutui laskemisesta ja matemaattisten mallien luomisesta. Matemaattis-loogista kykyä tarvitaan arjessakin, kun pitää esimerkiksi perustella kantansa väittelyssä. Matemaattis-loogiseen älykkyyteen ei tarvitse verbaalista älykkyyttä nimeksikään. Verbalistiikkaa tarvitaan vasta silloin, kun ratkaisua yritetään selittää muille." Teorian mukaan älykkyyden lajeja on kahdeksan, mutta tutkimuksemme kannalta vain edellä mainitut osa-alueet ovat tärkeitä. Teoria kertoo myös että älykkyyden lajit ovat itsenäisiä, eivätkä liity paljoa toisiinsa esim. jos olet matemaattis-loogisesti älykäs, ei se liity siihen onko sinulla musiikillista älykkyyttä. sivu 5

7 Miesten tutkimustulokset Miehillä musiikin toisen kurssin valinta ei ollut juurikaan yhteydessä englannin tai matematiikan numeroihin, numeroiden vaihtelut olivat pieniä; - pitkän matematiikan opiskelijoiden jotka olivat valinneet musiikin toisen kurssin keskiarvo pitkässä matematiikassa oli 6,444, kun taas pitkän matematiikan opiskelijoilla, jotka eivät olleet valinneet musiikin toista kurssia keskiarvo oli 6, lyhyen matematiikan opiskelijat, jotka olivat valinneet musiikin toisen kurssin lyhyen matematiikan keskiarvo oli 6,525 niiden lyhyen matematiikan opiskelijoiden, jotka eivät valinneet musiikin toista kurssia keskiarvo oli 7, englannin numeroiden keskiarvo niillä jotka valitsivat musiikin toisen kurssin oli 7,816 ja oppilailla jotka eivät valinneet musiikin toista kurssia keskiarvo oli 8,153. Tutkimuksemme tuloksen mukaan musiikin toiselle kurssille menevillä opiskelijoilla on huonompi keskiarvo kuin kuvaamataidon toisen kurssin valinneilla. Tutkimme myös, voisiko musiikin vapaa-ajan harrastamisella olla jonkinlaista yhteyttä matematiikan ja/tai englannin numeroihin tulokseksi saimme seuraavat asiat: - pitkän matematiikan keskiarvo musiikin harrastajilla oli 6,526 kun taas niillä jotka eivät harrasta musiikkia se oli 6,836 - lyhyen matematiikan keskiarvo musiikin harrastajilla oli 6,583 ja niillä jotka eivät harrastaneet musiikkia keskiarvo oli 6,924 - englannin keskiarvo musiikin harrastajilla oli 8,131 kun taas niillä jotka eivät harrasta musiikkia se oli 7,948 Tuloksista näkyy että mikäli musiikin harrastaminen liittyy matematiikan numeroon, se vaikutta siihen negatiivisesti ja jos musiikin harrastaminen on yhteydessä englannin numeroihin se vaikuttaa positiivisesti. sivu 6

8 Naisten tutkimustulokset Naisten tutkimustuloksia analysoidessa voidaan huomata, että pitkän matematiikan arvosanojen keskiarvoihin ei juuri vaikuttanut oliko opiskelija suorittanut musiikin- vai kuvaamataidon kurssin; Keskiarvo musiikin 2. kurssin valinneista laskettuna: 6,944 Keskiarvo kuvaamataidon 2. kurssin valinneista laskettuna: 6,875 Lyhyen matematiikan opiskelijoiden musiikin toisen kurssin ja kuvaamataidon toisen kurssin väliset keskiarvoero oli suurempi kuin pitkää matematiikkaa opiskelevilla; Keskiarvo musiikin 2.kurssin valinneista laskettuna: 6,906 Keskiarvo kuvaamataidon 2. kurssin valinneista laskettuna: 7,437 Englannin kursseilla menestymisessä musiikin toisen ja kuvaamataidon toisen kurssin valinneiden välillä ei juuri ollut eroja. Keskiarvo musiikin 2. kurssin valinneista laskettuna: 7,517 Keskiarvo kuvaamataidon 2. kurssin valinneista laskettuna: 7,966 Toisin kuin miesten tutkimustuloksia analysoidessa, musiikin toiselle kurssille osallistuneilla opiskelijoilla jotka osallistuvat matematiikan pitkään opintomäärään menestyivät paremmin kuin ne jotka osallistuivat kuvaamataidon toiselle kurssille. Kurssiarvosanojen keskiarvojen vaihtelut olivat kuitenkin hyvin pieniä, eikä niitä voida yleistää suhteellisen pienen otoksen vuoksi. Tutkiessamme musiikin harrastuneisuuden vaikutusta englannin ja matematiikan lukio-opinnoissa menestymiseen, voidaan alla olevista tutkimustuloksista huomata, että opiskelijat jotka eivät harrasta musiikkia pärjäävät paremmin matematiikan- ja englannin opinnoissa, kuin ne jotka harrastavat musiikkia; keskiarvot opiskelijoilta, jotka eivät harrasta musiikkia englanti: 7,837 lyhyt matematiikka: 7,186 pitkä matematiikka: 6,947 sivu 7

9 keskiarvot opiskelijoilta, jotka harrastavat musiikkia englanti: 7,400 lyhyt matematiikka: 6,937 pitkä matematiikka: 6,750 sivu 8

10 Päätelmät ja yhteenveto Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen on joko hyvin pientä ja/tai hyvin yksilöllistä, joten se ei tutkimustuloksissamme selkeästi painotu. Tutkimustuloksemme näkyy miesten ja naisten väliset erot kyseisissä oppiaineissa menestymisessä, mutta musiikin harrastuneisuuden vaikutuksesta tähän ei ole näyttöä. Tutkimustuloksia analysoidessamme huomasimme myös, että anonyyminä kyselynä tuotettu tutkimus ei välttämättä ole paras mahdollinen tutkimusmenetelmä, mikäli halutaan täysin luotettavia tietoja. Otoksen perusjoukosta oli myös pieni verrattuna perusjoukkoon (kaikki lukio opiskelijat) ja opiskelussa menestymiseen vaikuttaa myös monta muutakin asiaa kuin harrastukset (esimerkiksi motivaatio ja elämäntilanne) sivu 9