Hongkongilaisen influenssaviruksen jälkipolvet Suomessa 30 vuotta kujanjuoksua ja perässä pysyttelyä. Reijo Pyhälä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hongkongilaisen influenssaviruksen jälkipolvet Suomessa 30 vuotta kujanjuoksua ja perässä pysyttelyä. Reijo Pyhälä"

Transkriptio

1 Katsaus Hongkongilaisen influenssaviruksen jälkipolvet Suomessa 30 vuotta kujanjuoksua ja perässä pysyttelyä Reijo Pyhälä Ihmiseen siirtyneiden influenssavirusten evoluutio on armotonta peliä. Tartunnan helppous, lyhyt itämisaika ja massiivinen virusten tuotto infektion aikana johtavat maapallon yli vyöryviin epidemioihin. Niiden aiheuttama immuniteetti pakottaa influenssaviruksen oravanpyörään, jossa mutaatiot ja alistuminen tehokkaaseen valintaan ovat ainoa keino säilyttää lisääntymiskyky. Hongkongilaisviruksen 30 evoluutiovuotta ovat muuttaneet sen antigeenirakenteita perin pohjin. Epitooppien aminohapoista valtaosa on useita kertoja muuttunut toisiksi ja osa epitoopeista on kätkössä sokerikuoren alla. Viruksen uusin keino näyttää olevan muutos rakenteessa, jolla se tunnistaa reseptorinsa isäntäsolun pinnalla. Hongkongilaisviruksen kiivas antigeenievoluutio on vaatinut influenssarokotteiden viruskantojen jatkuvaa päivitystä luvulla rokotevirukset ovat vastanneet yleensä hyvin Suomessa epidemian aiheuttaneita viruksia. Vuoden 1968 influenssapandemia tunnetaan nimellä hongkongilainen. Sen aiheutti uutta alatyyppiä (H3N2) edustanut influenssa A -virus, joka oli saanut kahdeksasta geenijaokkeestaan kaksi lintujen influenssaviruksilta (Webster ym. 1992). Immuniteetti influenssaviruksen kahta pintaproteiinia kohtaan on tehokas epidemioiden hillitsijä. Uusi hemagglutiniinigeeni teki hongkongilaisviruksesta maailmanvalloittajan. Ihmiselle onneksi neuraminidaasigeeni oli tuttu. Talvella hongkongilainen jätti jälkeensä vähemmän kuolleita kuin edellinen pandemiavirus, vuoden 1957»aasialainen» (Schwarzmann ym. 1971), jonka molemmat pintaproteiinit olivat uusia. Uskotaan, että immuniteetti neuraminidaasia kohtaan hillitsi hongkongilaisviruksen tuhoja (Potter 1998). Sairastuvuus hongkongilaiseen vaihteli kahtena ensimmäisenä talvena maasta toiseen (Oxford 2000). Syytä vaihteluun ei vieläkään tiedetä. Viruskantoja eristettiin eri puolilla maailmaa suuret määrät, mutta harvoja ymmärrettiin säästää odottamaan kehittyvän molekyyliepidemiologian uusia keinoja tutkia adaptaation ja epideemisen ärhäkkyyden mekanismeja. Noin 70 % suomalaisesta aikuisväestöstä sai H3N2-virusten kahden ensimmäisen epidemiatalven aikana kliinisen tai subkliinisen infektion, joka johti hemagglutinaatiota inhiboivien (HI) vasta-aineiden nousuun (Aho ja Pyhälä 1975). Immuniteetin äkillinen voimistuminen kaikkialla maailmassa merkitsi hongkongilaisvirukselle valintapainetta, jonka kurimuksesta vain antigeenisten muunnosten oli mahdollista selvitä. Sellainen oli jo talven virus, jonka kolmen aiemman H3N2-epidemian yhteydessä syntyneet HI-vasta-aineet vaivoin tunnistivat (Pyhälä ja Cantell 1974). Lähes vuosittain yli maa- Duodecim 2000; 116:

2 pallon levinneet epidemiat ovat merkinneet H3N2-viruksille valinkauhaa, jossa niiden hemagglutiniini ja neuraminidaasi ovat jatkuvasti muokkautuneet uuteen muotoon. Kiivas antigeeninen muuntuminen on tehnyt välttämättömäksi muuttaa samassa tahdissa influenssarokotteiden viruskantoja. Onneksi erilaiset valintapaineet ovat olleet niin tehokkaita, että H3N2-virusten evoluutio on johtanut sekä hemagglutiniini- että neuraminidaasigeenin osalta yksirunkoiseen sukupuuhun. Jos rinnakkaisia kehityshaaroja olisi jäänyt aiheuttamaan epidemioita, pintaproteiinien antigeenisuuteen perustuvien influenssarokotteiden suojatehon ylläpitäminen rokoteviruksia päivittämällä olisi ollut vaikeaa ja pahimmassa tapauksessa käynyt mahdottomaksi. Aminohappomuutokset HA1:n evoluutiossa Hongkongilaisviruksen pinnasta trimeereinä sojottavien hemagglutiniinimolekyylien (HA) kärkiosa muodostuu 328 aminohappoa käsittävästä glykosyloituneesta rakenteesta HA1:stä. Se on influenssaviruksen muuntuvin osa. HA1 sisältää reseptoritaskun, jolla virus tarttuu isäntäsolunsa pinnan N-asetyyli-neuramiinihapporeseptoriin. Tarttumista ohjaavat reseptoritaskun ympärille suppilomaisen rakenteen muodostavat polypeptidilenkit. Vahvasti antigeenisina ne ovat influenssaviruksen haavoittuvin kohta, sillä reseptoritaskun ympäristön epitooppeja tunnistavat vasta-aineet estävät helposti viruksen tarttumisen isäntäsoluun. Kuva 1 esittää H3N2-virusten kujanjuoksua, aminohappomuutosten jatkuvaa kerääntymistä immuunipaineen puristuksessa H3N2-virusten HA1:een vuosina Kaikki kuvan virukset on eristetty Suomessa. Runsaan 30 vuoden evoluutiossa 14 % HA1:n aminohapoista on muuntunut. Osuus on jo pitkään kasvanut hitaasti, mutta evoluutionopeus ei ole vähentynyt (Fitch ym. 1997). Hitaus johtuu siitä, että kaikki antigeenisesti tärkeät aminohappopositiot ovat ehtineet kertaalleen muuttua ja menossa ovat uudet muuntumiskierrokset. Ne eivät lisää prosenttiosuuksia kuvassa 1. Äskettäin on kuvattu 18 erityisen tiheään muuntuvaa aminohappopaikkaa, joihin liittyy H3N2-virusten evoluutiossa positiivinen valinta-arvo (Bush ym. 1999). Näissä paikoissa tapahtuvien muutosten otaksutaan ennustavan muita selvemmin uuden virusvariantin epideemistä menestystä. Ihmisen virukseksi siirtyminen on vaatinut lintujen influenssaviruksilta uutta evoluutiostrategiaa, jota ohjaa tarve välttää pitkäikäiselle ja hitaan sukupolvikierron omaavalle isännälle kehittyvä immuniteetin tuhovoima. Taktiset keinot eivät rajoitu epitooppien aminohappomuutoksiin. Toinen tie on peittää epitoopit sokerikuoren alle. Hongkongilaisviruksen HA1:n glykosylaatiopaikat ovat lisääntyneet 30 vuoden evoluution aikana kuudesta kymmeneen (kuva 2). Kaikki uudet glykosylaatiopaikat sijaitsevat tärkeissä antigeenipaikoissa. Neljä uutta sokeripehkoa osallistuu reseptoritaskun ympäristön epitooppien peittämiseen. Erityisen kiivasta uusien sokeripeittojen synty on ollut 1990-luvulla. Saman vuosikymmenen taktisia keinoja ovat olleet muutokset reseptoritaskussa. Niihin palataan jäljempänä. Geneettinen sukulaisuus rokotevirusten kanssa HA1-geenin sukupuu kuvassa 3 käsittää laboratoriossamme tutkitut sekvenssit seitsemästäkymmenestä H3N2 viruksesta, jotka kuutta rokotevirusta lukuun ottamatta on eristetty luvulla Suomessa, muutamat muissa Pohjoismaissa. Sukupuu osoittaa, että uusi virusmuunnos on saapunut Suomeen viimeistään kahden vuoden välein. Maailman terveysjärjestön suositus seuraavan syksyn influenssarokotteiden viruskannoista annetaan pohjoiselle pallonpuoliskolle helmikuussa. Parhaimmillaan rokotevirukset ovat pysyneet hyvin mukana H3N2-virusten muuntumisprosessissa. Talvina, jolloin epideemiset virukset ovat olleet geneettisesti kirjavia ( , ), rokotevirus on ollut lähellä kehityshaarojen yhteistä kantamuotoa. Syksyllä 1994 ja 1995 rokotevirukset vastasivat geneettisesti huonommin seuraavan talven epideemisiä viruksia, mutta antigeeninen ero oli siedettävä. Talven epidemian yhteydessä 2484 R. Pyhälä

3 Kuva 1. Aminohappomuutosten kertyminen influenssa A(H3N2) -virusten pintavalkuaisen HA1-osaan (328 aminohappoa) Seitsemän Suomessa eristetyn viruskannan vertailu pareittain vuonna 1969 eristettyyn Finland/61/69-virukseen. Reseptoritaskun aminohapot on merkitty mustalla, eroavat aminohapot punaisella. Osa eroista on piilossa molekyylin katvepuolella. Kaksi viimeistä numeroa virusten nimissä ilmaisevat eristysvuoden. Eroavien aminohappojen lukumäärän ja prosenttiosuuden kasvu on merkitty molekyylimalleihin. Kuva 2. Potentiaalisten glykosylaatiopaikkojen (asparagiini-x-seriini/treoniini) lisääntyminen influenssa A(H3N2) -virusten pintavalkuaisen HA1:ssa Aineisto käsittää sekvenssit 124:stä Suomessa eristetystä viruskannasta. Asparagiinin järjestysnumerot on mainittu sekä molekyylimallissa oikealla että glykosylaatiopaikkojen ilmaantumista kuvaavien aikapalkkien yläpuolella vasemmalla. Konservoituneet glykosylaatiopaikat on merkitty sinisellä ja evoluutiossa ilmaantuneet punaisella. Antigeenipaikat, joihin sokereilla on vaikutusta, on merkitty kirjaimilla a e. Hongkongilaisen influenssaviruksen jälkipolvet Suomessa 30 vuotta kujanjuoksua ja perässä pysyttelyä 2485

4 Kuva 3. Suomessa ja osin muissa Pohjoismaissa epidemioita aiheuttaneiden influenssa A(H3N2) -virusten HA1-geenin ns. juureton sukupuu. Aineisto käsittää 64 potilasvirusta (pienet täytteiset ympyrät merkitsevät yhtä, suuremmat useampaa virusta) kahdeksalta epidemiakaudelta ja niitä edeltävien syksyjen rokotevirukset (tähdet). Sukupuun janojen pituudet vastaavat mutaatioiden kertymiä. Epidemiakaudet (merkitty vuosiluvuin) seuraavat toisiaan vasemmalta oikealle. Isot avoympyrät rajaavat viisi peräjälkeen kehittynyttä, geneettisesti kirjavaa virusmuunnosta, jotka yleensä ovat säilyneet epideemisinä kaksi talvea. Värin perusteella on todettavissa, miten syksyn rokotevirus on geneettisesti vastannut seuraavan talven epideemisiä viruksia (kummallakin sama väri). Huutomerkillä varustettua»pioneerivirusta» käsitellään tekstissä. eristettiin virusmuunnos (huutomerkillä varustettu virus kuvassa 3), joka aiheutti seuraavana talvena epidemian. Näiden pioneerivirusten eristäminen useissa maissa jo alkutalvella oli signaali, joka johti syksyn 1996 rokoteviruksen vaihtamiseen oikeaan aikaan. Geneettiset sukulaisuudet kuvassa 3 viittaavat siihen, että kahtena vuonna, syksyllä 1992 ja syksyllä 1997, rokotevirukset (Beijing/353/89 ja Nanchang/933/95) saattoivat pudota kyydistä, kun seuraavan talven epideemiset virukset saapuivat Suomeen. Miten rokotevirusten päivityksissä onnistuttiin? Kahdeksan epidemiakautta käsittäneen jakson aikana HA1:n aminohappoerojen lukumäärä syksyn rokoteviruksen ja Suomessa seuraavana talvena epideemisten H3N2-virusten konsensuksen välillä vaihteli neljästä kahteentoista. Talven tilannetta on tarkasteltu toisaalla (Pyhälä ym. 2000). Erottavien aminohappopositioiden sijainnilla molekyylissä on enemmän painoarvoa kuin niiden lukumäärällä. Talvien ja aminohappoeron merkitystä vähensi se, että niistä valtaosa sijaitsi kaukana reseptoritaskun ympäristön tärkeistä epitoopeista. Kahtena talvena, ja , isohko osa eroista koski kuitenkin juuri näitä epitooppeja ja merkitsi HI-testillä osoitettavaa tuntuvaa antigeenista eroa rokotevirusten ja epideemisten virusten välillä. Pitkään on yleistäen ajateltu, että rokotus antaa sitä huonomman suojan, mitä enemmän epideeminen virus poikkeaa rokoteviruksesta. Toinen yleistys on ollut, että influenssaepidemiasta muodostuu sitä suurempi, mitä enemmän uusi virus poikkeaa antigeenisesti edeltäjästään. Molemmille käsityksille löytyy vahva teoreettinen perusta, ja monet kerrat ne ovat osoittautuneet käytännössä oikeiksi. Talvien ja epidemiat osoittavat kuitenkin, että säännöt eivät ole vailla poikkeuksia ja että poikkeuksiin ovat saattaneet olla vaikuttamassa H3N2-virusten evoluution uudet tuulet 1990-luvulla. Talvella uuden Beijing/32/92-muunnoksen aiheuttama epidemia jäi vastoin odotuksia pieneksi Suomessa ja kaikkialla Euroopassa 2486 R. Pyhälä

5 Kuva 4. Reseptoritaskuun paikantuvat aminohappomuutokset influenssa A(H3N2)-virusten HA1:ssä Aineisto käsittää sekvenssit 124:stä Suomessa eristetystä viruskannasta. Aminohappojen järjestysnumerot ja yksikirjaimiset lyhenteet on mainittu. Molekyylimalli käsittää 13 Å:n säteellä virusreseptorista (N-asetyylineuramiinihappo, NANA) olevat aminohapot. Reseptoritaskun 16 aminohappoa on esitetty pallorakenteina, muut juosteina; evoluutiossa muuttumattomina säilyneet aminohapot on merkitty sinisellä ja muuttuneet punaisella. Muuttuneiden aminohappojen kuuluminen HA1:n antigeenipaikkoihin a, b ja d on mainittu. (Pyhälä ym. 1993). Suurempi epidemia oli edessä vasta muunnoksen toisena talvena (Pyhälä ym. 1994). Talven epidemia, jonka aiheutti uusi Sydney/5/97-tyyppinen virus, oli Euroopassa korkeintaan keskivoimakas, ja rokotussuoja antigeenievoluutiossa jälkeen jääneellä rokoteviruksella (Nanchang/933/95) ylitti odotukset (Pyhälä ym. 1998); kolmen epidemiaviikon aikaiseksi suojatehoksi saatiin suomalaisessa varuskunnassa tyydyttävä 53 %. Syitä odotusten vastaisiin tapahtumiin 1992 ja 1997 ei ole lopullisesti selvitetty. On mahdollista, että edellisinä vuosina saatu immuniteetti (esim. antineuraminidaasivasta-aineet) riittää toisinaan hillitsemään uuden antigeenisen muunnoksen aiheuttamaa epidemiaa sen ensimmäisenä talvena mutta ei enää seuraavina. Molekyyliepidemiologia tarjoaa muitakin selitysmalleja. H3N2-virusten viimeaikaisessa antigeenievoluutiossa aminohappojen korvautumista on tapahtunut totuttua enemmän konservoituneena pysyneessä reseptoritaskussa. Reseptoritaskun 16 aminohaposta vain yksi muuttui toiseksi ja 1980-luvuilla ja muutoskertoja oli kaksi, mutta 1990-luvulla kertyi neljään eri aminohappopositioon yhteensä seitsemän muutosta (kuva 4). Samanaikaisesti viruksen eristettävyys kananmunissa on selvästi heikentynyt ja viruksen kyky agglutinoida punasoluja on muuttunut. Kumpikin ilmiö voi selittyä muutoksilla viruksen kyvyssä tunnistaa solun pinnan reseptoreita. Kasvattamalla influenssaviruksia laboratoriossa monoklonaalisten vasta-aineiden läsnäollessa on saatu aikaan mutantteja, joiden kyky tunnistaa reseptoreitaan on muuttunut ja joissa aminohappomuutokset paikantuvat reseptoritaskuun (Temoltzin-Palacios ja Thomas 1994, Thomas ym. 1998). Näyttäisi siltä, että murtaakseen väestön vahvistuneeseen immuniteettiin perustuvan suojan H3N2-virukset ovat 1990-luvulla joutuneet luopumaan optimaalisesta kyvystään tunnistaa reseptorinsa ja ehkä menettäneet sillä sektorilla osan infektiivisyytensä terävintä kärkeä. Evoluutioteoreettisesti tilanne on kiintoisa. Yhden askeleen tappio yhtäällä on siedettävä kompromissi kahden askeleen voitosta toisaalla. Syy-yhteyksien varmistamista vaikeuttaa mm. se, että tarttumis- ja tartuttamiskykyyn vaikuttavat sekä hemagglutiniini että neuraminidaasi, jotka muodostavat toiminnallisen työpa- Hongkongilaisen influenssaviruksen jälkipolvet Suomessa 30 vuotta kujanjuoksua ja perässä pysyttelyä 2487

6 rin ja ovat influenssaviruksen evoluutiossa eniten muuntuvia rakenteita. Kun otetaan huomioon myönteiset kokemukset talvilta ja , jolloin influenssarokotteiden H3N2-virukset vastasivat huonoimmin maamme epideemisiä viruksia, rokotevirusten päivityksiä koko pohjoisen pallonpuoliskon käyttöön voidaan pitää Suomen 1990-luvun epidemioiden osalta varsin onnistuneina. Perässä pysyminen epideemisten virusten antigeenievoluution edetessä edellyttää panostusta influenssan virologiseen valvontaan ja tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Molekyyliepidemiologinen tutkimus on avannut joitakin uusia mahdollisuuksia ennustaa tulevien epidemioiden aiheuttajat (Bush ym. 1999), mikä voi helpottaa rokotevirusten valintaa nykyisen kaltaisiin inaktivoitua virusta tai niiden osia sisältäviin rokotteisiin. Rokotteen ja viruksen kilpajuoksussa influenssavirus tulee kuitenkin yhä olemaan vähintään rinnanmitan edellä. *** Kiitän kahta Kansanterveyslaitoksen emeritusprofessoria, Kari Cantellia ja Kimmo Ahoa innostavasta ohjauksesta ja työtoveruudesta hongkongilaisviruksen kujanjuoksun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kirjallisuutta Aho K, Pyhälä R. Influenssan epidemiologiaa. Duodecim 1975;91: Bush RM, Fitch WM, Bender CA, Cox NJ. Positive selection on the H3 hemagglutinin gene of human influenza virus A. Mol Biol Evol 1999;16: Fitch WM, Bush RM, Bender CA, Cox NJ. Long term trends in the evolution of H(3) HA1 human influenza type A. Proc Natl Acad Sci USA 1997;94: Oxford JS. Influenza A pandemics of the 20th century with special reference to 1918: virology, pathology and epidemiology. Rev Med Virol 2000;10: Potter CW. Chronicle of influenza pandemics. Kirjassa: Nicholson KG, Webster RG, Hay AJ, toim. Textbook of influenza. London: Blackwell Science Ltd, 1998, s Pyhälä R, Cantell K. HI antibodies to influenza A/Finland/1/74. BMJ 1974;3: Pyhälä R, Ikonen N, Haanpää, M, Kinnunen L, Villberg A. Talven influenssaepidemia ja tulevan kauden näkymät. Suom Lääkäril 1994:49; Pyhälä R, Ikonen N, Haanpää M, ym. Influenssa A/Sydney/5/97 talven yllättäjä. Suom Lääkäril 1998;53: Pyhälä R, Kinnunen L, Forsten T, Alanko S, Villberg A. Uudet influenssavirukset ja syksyn 1993 rokote. Suom Lääkäril 1993;48: Pyhälä R, Tervahauta R, Korpela H, ym. Influenssassa uudelle vuosituhannelle talven 1999/2000 epidemia ja virukset. Suom Lääkäril 2000;55: Schwarzmann SW, Adler JL, Sullivan RJ, Marine WM. Bacterial pneumonia during the Hong Kong epidemics of Arch Int Med 1971;127: Temoltzin-Palacios F, Thomas DB. Modulation of immunodominant sites in influenza hemagglutinin compromise antigenic variation and select receptor-binding variant viruses. J Exp Med 1994;179: Thomas DB, Patera AC, Graham CM, Smith CA. Antibody-mediated immunity. Kirjassa: Nicholson KG, Webster RG, Hay AJ, toim. Textbook of influenza. Blackwell Science Ltd, 1998, s Webster RG, Bean WJ, Gorman OT, Chambers TM, Kawaoka Y. Evolution and ecology of influenza A viruses. Microbiol Rev 1992;56: REIJO PYHÄLÄ, FT, laboratorionjohtaja Kansanterveyslaitos Mannerheimintie Helsinki 2488

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain

Lisätiedot

Kaakkois-Aasian noidankattila. - Influenssapandemia (H5N1) - SARS - Influenssaepidemiat

Kaakkois-Aasian noidankattila. - Influenssapandemia (H5N1) - SARS - Influenssaepidemiat Kaakkois-Aasian noidankattila - Influenssapandemia (H5N1) - SARS - Influenssaepidemiat Evoluutiostrategian kulmakivet H N Jaokkeinen RNA-genomi Pintaproteiinit antigeenisia H tarttuu isäntäsoluun N katalysoi

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013

Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 Niina Ikonen Satu Murtopuro Mikko J. Virtanen Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa viikot 40/2012 20/2013 28 2013 TYÖPAPERI 28/2013 Niina Ikonen, Satu Murtopuro, Mikko J. Virtanen, Outi

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista

Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista Lehdistötiedote 4.10.2011 Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista 1) Suojaako viime talvena otettu sikainfluenssarokote edelleen? Syksyllä 2009 tai talvella 2010 otettu Pandemrix-rokote antaa edelleen

Lisätiedot

Pidetään edelleenkin mahdollisena,

Pidetään edelleenkin mahdollisena, 18 Lääketiede Miltä seuraava influenssapandemia näyttää? 1900-luvun kolme pandemiaa olivat hyvin erilaisia (taulukko 1). Kuolleisuutta ja etenkin sairastuvuutta koskevat tilastot ovat epätarkkoja, mutta

Lisätiedot

HEVOSEN INFLUENSSA: ESIINTYMINEN, VIRUSKANNAT, ROKOTUKSET JA VASTUSTUS

HEVOSEN INFLUENSSA: ESIINTYMINEN, VIRUSKANNAT, ROKOTUKSET JA VASTUSTUS HEVOSEN INFLUENSSA: ESIINTYMINEN, VIRUSKANNAT, ROKOTUKSET JA VASTUSTUS Maria Pyykönen Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellisten

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta Julkaistu 27.9.211 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN TIETEESSÄ OUTI LYYTIKÄINEN LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi MARKKU KUUSI LT, ylilääkäri SALLA TOIKKANEN FM, tilastotutkija

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Molekyylitiedon avulla influenssaa vastaan

Molekyylitiedon avulla influenssaa vastaan Katsaus Leevi Kääriäinen ja Tero Ahola Molekyylitiedon avulla influenssaa vastaan Käänteisen genetiikan avulla pystytään nykyisin tuottamaan uusia influenssaviruksia, joista patogeenisuustekijät on eliminoitu

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Respiratoristen virusten taksonomia Hengitysteiden virusinfektiot Satu Kurkela 11.11.2013 Orthomyxoviridae (-ssrna) - Influenssa A, B, C Adenoviridae (dsdna) - Adenovirukset Picornaviridae (+ssrna) - Enterovirukset

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot

Lisätiedot

INFLUENSSAVIRUSINFEKTIOT. Ilkka Julkunen Virusoppi/Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto ja Virologian yksikkö, THL

INFLUENSSAVIRUSINFEKTIOT. Ilkka Julkunen Virusoppi/Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto ja Virologian yksikkö, THL INFLUENSSAVIRUSINFEKTIOT Ilkka Julkunen Virusoppi/Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto ja Virologian yksikkö, THL Globaali tautikuolleisuus (menetetyt elinvuodet) maailmassa, 25 tärkeintä kuolinsyytä

Lisätiedot

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Mikä on pandemia? Suppea / laaja merkitys 1900-luvun influenssa 3 pandemiaa

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa , Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Influvac 15 mikrog HA / 0,5 ml injektioneste, suspensio esitäytetyssä ruiskussa 6.7.2016, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden

Lisätiedot

Kenelle mikä influenssarokote ja miksi?

Kenelle mikä influenssarokote ja miksi? Kenelle mikä influenssarokote ja miksi? Tartuntatautipäivät 9.11.2015 Tampere Hanna Nohynek 2015-11-09 TTpäivät Influenssa HNohynek 1 2015-11-09 2015-10-06 TTpäivät Influenssa HNohynek 2 2015-11-09 13.11.2015

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2014

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2014 Niina Ikonen Satu Murtopuro Mikko J. Virtanen Jukka Jokinen Ulrike Baum Ritva Syrjänen Hanna Nohynek Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2013 20/2014 25 2014 TYÖPAPERI 25/2014

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua?

100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua? 100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua? Ilkka Julkunen, LKT, Virusopin professori Turun yliopisto ja TYKS jathl, Helsinki ilkka.julkunen@utu.fi Tarttuvat taudit. (s. 739) Influenssa on kulkutautina

Lisätiedot

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti Sisällys Sivu 2 Antigeeni Antigeeniä esittelevä solu Antigenic drift Antigenic shift Aviditeetti Hemagglutiini Hereditäärinen angioödeema

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2018

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2018 Niina Ikonen Satu Murtopuro Anu Haveri Mikko J. Virtanen Ulrike Baum Viivi Isoniemelä Carita Savolainen-Kopra Hanna Nohynek Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2017-20/2018 Seurantaraportti

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Influenssa A- ja B-virus sekä käytössä olevat influenssarokotteet ja kehitteillä olevat universaalit influenssarokotteet

Influenssa A- ja B-virus sekä käytössä olevat influenssarokotteet ja kehitteillä olevat universaalit influenssarokotteet Kirjallisuustutkielma Influenssa A- ja B-virus sekä käytössä olevat influenssarokotteet ja kehitteillä olevat universaalit influenssarokotteet Mira Mäkelä Oulun yliopisto Biokemian ja molekyylilääketieteen

Lisätiedot

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko?

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? Petri Ruutu Tutkimusprofessori, osaston johtaja Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos SARS Figure 1. The geographic distribution

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot

Hengitysteiden virusinfektiot Hengitysteiden virusinfektiot 11.10.2012 Carita Savolainen-Kopra Erikoistutkija, FT Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään

Lisätiedot

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and Duodecim, and a textbook chapter on viral gene therapy for

Lisätiedot

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa

Lisätiedot

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste) 1 a) Määrittele karbonyyliyhdiste. Piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Samoin määrittele karboksyyliyhdiste, piirrä esimerkkirakennekaava ja nimeä se. Toisen esimerkin tulee olla rakenteeltaan avoketjuinen,

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä Ilkka Julkunen Virologian yksikkö, THL, Helsinki ja Virusoppi, Turun yliopisto 07.02.2014 Lintuinfluenssa/MERS-infektiot/Julkunen 1 Respiratoriset

Lisätiedot

Hengitysteiden virusinfektiot. Oireet. Komplikaatiot Otiitti Sinuiitti Bronkiitti, bronkioliitti Pneumonia Astman ym. paheneminen KITARISA

Hengitysteiden virusinfektiot. Oireet. Komplikaatiot Otiitti Sinuiitti Bronkiitti, bronkioliitti Pneumonia Astman ym. paheneminen KITARISA Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 OHJAUS Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 14 2014 OHJAUS 14/2014

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2015

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2015 Niina Ikonen Satu Murtopuro Anu Haveri Mikko J. Virtanen Ulrike Baum Hanna Nohynek Carita Savolainen-Kopra Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2014 20/2015 Seurantaraportti 14

Lisätiedot

Lataa Virus - Matti Jalasvuori. Lataa

Lataa Virus - Matti Jalasvuori. Lataa Lataa Virus - Matti Jalasvuori Lataa Kirjailija: Matti Jalasvuori ISBN: 9789522911667 Sivumäärä: 187 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.86 Mb Mikä virus oikeastaan on? Miksi käytämme samaa termiä niin Iranin

Lisätiedot

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 22..204 Ratkaisuita. Laske 23 45. a) 4000 b) 4525 c) 4535 d) 5525 e) 5535 Ratkaisu. Lasketaan allekkain: 45 23 35 90 45 5535 2. Yhden maalipurkin sisällöllä

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä. Inka Aho 11.02.2015

Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä. Inka Aho 11.02.2015 Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä Inka Aho 11.02.2015 HIV:n resistenssin tutkiminen Genotyyppinen resistenssi Lääkkeiden kohteena olevan proteiinin sekvenssin selvittäminen M184V Mutaatioiden merkitys

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

INFLUENSSA A -VIRUKSEN OSOITUS VEDESTÄ

INFLUENSSA A -VIRUKSEN OSOITUS VEDESTÄ Helsingin Yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Elintarvike- ja ympäristövirologian oppiaine INFLUENSSA A -VIRUKSEN OSOITUS VEDESTÄ Maria Rönnqvist Syventävien

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen Lataa Kirjailija: Pekka Reinikainen ISBN: 9789515851574 Sivumäärä: 96 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.12 Mb Milloin lintuinfluenssa on täällä? Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013

Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013 SUOSITUS Kausi-influenssarokotus - suositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2012 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 5 2012

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

YMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne

YMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne YMPYRÄ Ympyrä opetus.tv:ssä Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne KAPPALEEN TERMEJÄ 1. Ympyrä Ympyrä on niiden tason pisteiden joukko, jotka ovat yhtä kaukana

Lisätiedot

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla Sonja Kangastupa A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla Sosiaali- ja terveysala 2011 2 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulussa, sosiaali- ja terveysalan yksikössä vuosina

Lisätiedot

0. 10. 017 a b c d 1. + +. + +. + + 4. + + + 5. + 6. + P1. Lehtipuiden lukumäärä olkoon aluksi n, jolloin havupuiden määrä on 1,4n. Hakkuiden jälkeen lehtipuiden määrä putoaa lukuun n 0,1n = 0,88n ja havupuiden

Lisätiedot

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 121117 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats. (51) Kv.lk. - Int.kl.

(12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT (10) FI 121117 B. (45) Patentti myönnetty - Patent beviljats. (51) Kv.lk. - Int.kl. (12) PATENTTIJULKAISU PATENTSKRIFT 111 0110 111111 11111111011 1111111 11 11111 FI00012 1117B SUOMI - FINLAND (FI) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN (10) FI 121117 B (45) Patentti

Lisätiedot

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat

Lisätiedot

END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke

END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke Polion hävittämisohjelmaan on käytetty noin miljardi dollaria Rokotuksia on annettu noin kolmelle miljardille

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Reetta Huttunen Ayl, dos., sisätautien vastuualue, infektioyksikkö 22.11.2017 1 23.11.2017 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2016

Influenssakausi Suomessa, viikot 40/ /2016 Niina Ikonen Satu Murtopuro Anu Haveri Mikko J. Virtanen Ulrike Baum Hanna Nohynek Carita Savolainen-Kopra Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2015 20/2016 Seurantaraportti 22

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Norovirustartunnat ja niiden estäminen

Norovirustartunnat ja niiden estäminen Norovirustartunnat ja niiden estäminen Hoitoon liittyvät infektiot ja sairaalahygienia ilman rajoja, Evira/Helsingin yliopisto Esityksen aiheita Noroviruksen esiintyminen pintanäytteissä Noroviruksen siirtymiskokeet

Lisätiedot

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa

Lisätiedot

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Haider Al-Hello Erikoistutkija, INFO/INVI 15.11.2016 1 Ripulitauteja aiheuttavat virukset Norovirukset Rotavirukset Adenovirukset (serotyypit 40 ja 41)

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI INFLEXAL V Injektioneste, suspensio Influenssarokote (pinta-antigeeni, inaktivoitu, virosomiin sidottu) Kausi 2013/2014 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.

A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa. MAA6 koe 26.9.2016 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari

Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari 10.10.2016 Mikä on influenssapandemia? Pandemia on ihmisestä toiseen tavallisen influenssan tapaan maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista 1 (8) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Influenssakausi Suomessa viikot 40/ /2017

Influenssakausi Suomessa viikot 40/ /2017 Niina Ikonen Satu Murtopuro Anu Haveri Mikko J. Virtanen Ulrike Baum Viivi Isoniemelä Hanna Nohynek Carita Savolainen-Kopra Outi Lyytikäinen TYÖPAPERI Influenssakausi Suomessa viikot 40/2016-20/2017 Seurantaraportti

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella Kausi-influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2009 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 4 2009 1 KAUSI-INFLUENSSAROKOTUS

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista 1 (7) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

niin monta nisäkäs-siirtoktilkua, ettei niiden hengitystien epiteelissä

niin monta nisäkäs-siirtoktilkua, ettei niiden hengitystien epiteelissä SUOMI-FINLAND (I» KUULUTUSJOLKAISU UTLÄGGNINGSSKRIFT 41428 Kv. lk./int. Cl. A 61 k 23/00 30 h 6 ;inn3tt:r 10 ZI 1?(.) Patenttihakemus Patentansökning 983/65 Qit Hakemispäivä Ansökningsdag 22 IV 1965 Alkupäivä

Lisätiedot

Miksi influenssarokotukset tulisi ottaa vakavasti? Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Ritva Syrjänen ja Hanna Nohynek

Miksi influenssarokotukset tulisi ottaa vakavasti? Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Ritva Syrjänen ja Hanna Nohynek Miksi influenssarokotukset tulisi ottaa vakavasti? Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 14.11.2016 Ritva Syrjänen ja Hanna Nohynek Torju influenssa, ota rokote https://www.youtube.com/watch?v=cvwjphuspag

Lisätiedot

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot