Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari
|
|
- Anita Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari
2 Mikä on influenssapandemia? Pandemia on ihmisestä toiseen tavallisen influenssan tapaan maailmanlaajuisesti leviävä, ihmiselle uuden influenssa A-virusalatyypin aiheuttama epidemia. Sairastuvuus suurempaa kuin tavallisessa influenssaepidemiassa. Uusi virustyyppi tulee aina jäädäkseen ainakin joksikin aikaa. Ihmisissä kiertäessään virus muuttuu vähitellen
3 Sikaperäisen influenssa A/H1N1v-viruksen rakenne PB2 ja PA-geenit, lintuvirus (Amerikka) NA (neuraminidaasi) HA (hemagglutiniini) M1(matrixproteiini) M2 (ionikanava) NA- ja M-geenit, sikavirus (Euraasia) PB1-geeni, ihmisvirus Rasvakalvo PB1 PB2 PA NP NS2/NEP Viruksen replikaasi HA-, NP- ja NS-geenit, sikavirus (Amerikka)
4 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora näyttö) H2N2 H3N8 H1N1 H2N2 H3N2 H1N1 H1N1v Venäläinen influenssa H2N Vanha Hong Kong-influenssa H3N8 Dokumentoidut uudet lintuinfluenssatyypit 1918 Espanjan tauti H1N Aasialainen influenssa H2N Hong Konginfluenssa H3N2 H H9 * H Uusi influenssa H1N1v Reproduced and adapted (2009) by ECDC with permission of Dr Masato Tashiro, Director, National Institute of Infectious Diseases (NIID), Japan. Animated slide: Press space bar
5 Maailmanlaajuinen lentoliikenne Esityksen nimi / Tekijä 5
6 International Spread of H1N1 Pandemic Virus Occurred Rapidly (April - December 2009) Pandemic H1N vaccine deployment October 11, 2016
7 Sikainfluenssaepidemia Suomessa laboratoriovarmistettua A(h1n1)v tapausta vain jäävuoren huippu
8 Influenssapandemiavirukset mitä voidaan tai ei voida olettaa etukäteen Mitä ei voida olettaa etukäteen: Voidaan hyvällä syyllä olettaa: Tartuntatapa (pisara-, suora ja epäsuora kosketustartunta) Itämisajan vaihtelu huomattava Henkilön tartuttavuuden ajanjakso Taudinkuvien kirjo ja tapausmäärittely (minkälainen influenssa on) Henkilökohtaisten hygieniatoimien teho (tiheä käsienpesu, kertakäyttönenäliinojen asianmukainen käyttö, sairaan pysyminen kotona) Viileässä vyöhykkeessa tartuntoja on vähemmän keväällä ja kesällä kuin syksyllä ja talvella Antigeenityyppi/alatyyppi Herkkyys viruslääkkeille Eniten sairastuvat ikä- ja muut ryhmät Voimakkaimmin tartuntaa välittävät ikäryhmät Oireiseen tautiin sairastuvien määrä/osuus Taudinaiheuttamiskyky (tapauskuolevuus) Pandemian vakavuus Ennustamisessa/mallintamisessa tarvittavat tartunnan tehokkuuden mittarisuureet Täsmällinen tapausmäärittely Epidemia-aaltojen kesto, muoto, lukumäärä ja tiheys Syrjäyttääkö uusi virus edeltävät kausiinfluenssaviruksen alatyypit? Komplikaatioiden luonne (superinfektiot) Torjuntatoimien teho; erityisesti lääkkeet ja rokotteet Lääkkeellisten interventioiden turvallisuus Angus Nicoll, ECDC
9 Rokottaminen Ostettu 5.3 mi annosta H1N1v rokotetta 5/09 (GSK) Rokotettavat ryhmät päättänyt STM (VN sitova asetus) valmistelu THL, kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR), terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE), STM:n tartuntatautien neuvottelukunta korkean prioriteetin ryhmiä: terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat, lääketieteelliset riskiryhmät, lapset ja nuoret tavoitteena maksimaalinen henkien ja elinvuosien säästäminen ( kilpajuoksu epidemian etenemisen kanssa ) Rokotukset lokakuusta 2009 (+ 6kk, porrastettu toimitus) terveyskeskukset, työterveyshuolto kaksi EU-maata Suomen edellä rokotusten aloittamisessa Syksyllä 2009 rinnakkain H1N1v:n ja kausi-influenssan (H1N1, H3N2, B) rokotuskampanjat
10 Viestintä Vastuujako ja päätösvalta ei aina selkeä erilaisten viestinnällisten toimien (mediaviestintä, kampanjat ym) vetovastuut määrittämättä resurssipäätökset eivät aina samassa aikataulussa kuin päätökset toimenpiteistä Asiantuntijaviestinnän vastuita täsmennettävä, koordinointia parannettava ja viestinnän keinoja kehitettävä Mediajulkisuuden hallintaa kehitettävä (mahdollista?) reagointi mielipidekirjoitteluun ja sosiaaliseen mediaan hidasta tai puuttui Verkkoviestintä domainien varaus hidasta, myöhästyttiin hakukoneoptimointi alkuun heikko, mutta korjattiin
11 Nykytilanne, Google-näkyvyys Yli 80% klikkauksista kohdistuu kahteen ensimmäiseen tulokseen. Tämä sivu ladataan tällä hetkellä ( ) noin kertaa viikossa (arvio). Seuraus ja ongelma: Lähes kaikki näistä hakijasta lukevat tietonsa muilta sivustoilta kuin viralliselta STM-THL -sivustolta
12 Pandemian tautikuormitukseen ja kuolemiin vaikutettiin monin tavoin Hygieniakampanjointi vähemmän tartuntoja Rokotukset teho 70-80% vakavien tautimuotojen ehkäisyssä niissä ryhmissä, jotka onnistuttiin rokottamaan ennen epidemian saapumista paikkakunnalle Viruslääkkeet laajamittainen (n hoitokuuria) ja aktiivinen varhainen hoito erityisesti riskiryhmissä > vähemmän vakavia tautimuotoja ja kuolemia Bakteerilääkkeet - viruksen komplikaatiot, erityisesti keuhkokuume Tehohoito - voitiin hoitaa menestyksellä erittäin vakavia tautimuotoja (erona Espanjan taudin aikaan todennäköisesti myös merkittävästi parempi väestön ravitsemustilanne ja siihen liittyvä vastustuskyky vähemmän komplikaatioita)
13 Pandemian 2009 pitkäaikaisia vaikutuksia Kansalaisen käsihygienian paraneminen: edullinen vaikutus laajaan kirjoon hengitystie- ja suolistoinfektioita Kausi-influenssarokotusten väestökattavuuden parantaminen ja uusien kohderyhmien tunnistaminen Pneumokokkikonjugaattirokote saatiin kansalliseen (lasten) rokotusohjelmaan; vaikuttaa influenssan(kin) komplikaatioina esiintyviin vakaviin pneumokokki-infektioihin Valmistautuminen vielä vakavampiin biouhkiin Terveydenhuollon henkilöstön koulutus (suojautuminen, hoito, rokottaminen) Terveydenhuollon organisaatiovalmiuksien kehittäminen Lääkehoidon varmuus- ja velvoitevarastointi, säätely ja logistiikka Rokotusten varmuusvarastointi, säätely, logistiikka Tauti-, rokotus- ja haittavaikutusseurantajärjestelmät Kriisiviestintä asiantuntijoille ja väestölle Tilannekoordinaatio ja hallinnonalojen välinen yhteistyö Tartuntatautisektorin voimavarojen turvaaminen ja lisääminen
14 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan unioni EU:n komissio (DG Sanco) Euroopan tautikeskus (European Centre for Disease Control and Prevention, ECDC; Maailman terveysjärjestö WHO ( International Health Regulations Vanha 1950 luvulta Perusteellisesti uusittu IHR 2005 (voimaan 2007)
15
16 Miten zikavirus tarttuu? Zikavirus tarttuu ihmiseen ensisijaisesti hyttysten välityksellä Zikavirusta levittävät Aedes-sukuun kuuluvat hyttyset Pääasiallisesti keltakuumehyttynen, Aedes aegypti Zikavirus voi siirtyä äidistä sikiöön raskauden aikana tai synnytyksen yhteydessä Voi myös levitä seksiteitse (virusta osoitettu siemennesteessä), mutta tämä on harvinaista Toistaiseksi raportoitu vain kun miehellä oireita Mahdollisesti verensiirron välityksellä Esityksen nimi / Tekijä 16
17 Zikavirus maailmalla Countries or territories with reported confirmed autochthonous cases of Zika virus infection in the past 2 months - See more at: WHO kuva Esityksen nimi / Tekijä 17
18 Mitkä ovat zikavirusinfektion mahdollisia komplikaatioita? Zikavirusinfektio voi aiheuttaa synnynnäisiä kehityshäiriöitä sikiöille, jos äiti on (alku)raskauden aikana altistunut infektiolle Etenkin mikfokefalia Zikavirus todennäköisesti aiheuttaa myös Guillain-Barréoireyhtymää Kuitenkin harvinainen komplikaatio, aiheutuu myös muiden infektioiden seurauksena Esityksen nimi / Tekijä 18
19 Leviäminen Eurooppaan? Madeiralla esiintyy keltakuumehyttystä (Aedes aegypti) Zikavirusta ei ole todettu Madeiralla, mutta viruksen leviäminen saarelle on mahdollista Dengue-epidemia 2012 Muualla Euroopassa tätä hyttyslajia ei ole tavattu. Välimeren alueella esiintyy tiikerihyttystä (Aedes albopictus), joka tutkimusten mukaan voi levittää zikavirusta On epäselvää, voiko tämä laji merkittävästi levittää zikavirusta. Ilmaston lämpenemisen vaikutus välittäjähyttysen esiintymisalueeseen? Esityksen nimi / Tekijä 19
20 Mikä Ebolainfektio on? Filoviruksen aiheuttama vakava tarttuva tauti, jonka aiheuttama kuolleisuus poikkeuksellisen korkea (30-90%) löydetty 1976 Esiintyy epidemioina trooppisella alueella, pääosin Afrikassa Zoonoottinen esiintyminen, kantajia hedelmälepakot Epidemian käynnistää altistuminen tartunnan saaneeseen riistaan Esityksen nimi / Tekijä 20
21 Esityksen nimi / Tekijä 21
22 Ebola-infektion tarttuminen Tartuntatapa: vain suora limakalvo- tai parenteraalinen ( kajoava ) altistus sairaan henkilön eritteisiin (tai riistaan) Ei ilmatartuntaa Ei vesivälitteistä tartuntaa Oireet alkavat 2-21 päivää altistumisesta, suurin osa 8-10 päivän sisällä Oireeton ei tartuttava Tartuttavuus kasvaa taudin edetessä Toipilas voi tartuttaa seksipartnerin jopa 2-3 kuukautta toipumisen jlk. Ruumiit hyvin tartuttavia, haudattava varoen tai polttohautaus Suurimmassa riskissä epidemiaalueella: Omaiset Perinteisiin hautajaisriitteihin osallistuneet Terveydenhuollon henkilökunta tavallisissa sairaaloissa Ebola-klinikoiden henkilökunnan riski kohtuullisen pieni koska suojautuminen kunnollista Normaalissa kansakäymisessä terveiden henkilöiden kanssa ei tartunnan riskiä Esityksen nimi / Tekijä 22
23 Mikä on seuraava toteutuva laaja, äkillinen biouhka Lintuinfluenssapandemia? H5N1, H7N9? (lintuepidemiat jatkuvat.) SARS-koronavirus? (säilötty lukuisiin tutkimuslaitoksiin ) MERS-koronavirus? (jatkuu aktiivisena Lähi-Idässä., lymypaikkana ilmeisesti kamelit ihmiset) Mikrobin tahallinen levittäminen? Pernaruttoitiöt Isorokkovirus (säilötty kahteen kansalliseen laitokseen) Uusi tuntematon infektiotauti?
24 Pandemiaan varautumisen avainalueet Kattava valmiussuunnitelma sisältäen seuraavat alueet: Organisaatioiden vastuut Toimintaan osallistuvien organisaatioiden toimintojen/vastuiden tulee olla pandemioiden välillä samat kuin pandemian aikana Myös valtio- ja kuntasektorin ulkopuoliset organisaatiot mukana Tehokas seuranta tilannekuva ja torjuntatoimien tietopohja Materiaalinen valmius Rokotteet (suunnitelmat ja mekanismit nopealle hankinnalle) Virus- ja bakteerilääkkeet ( antibiootit ) Henkilökohtaiset suojaimet (erityisesti terveydenhuollon henkilöstö) Potilaiden hoidossa käytettävät kulutustarvikkeet ja laitteet Torjunta- ja hoitotoimien priorisoinnin eettinen perusta/linjat Viestintä Väestö: mitä kukin kansalaisen tulisi tietää ja tehdä (epävarmuus!) Kaikki torjuntatoimien toteuttamiseen osallistuvat Mutta. joustavuus on keskeistä ( aina yllätyksiä)
Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010
Pandemia mitä iäolemme oppineet Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 17.2.2010 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä epäsuora
LisätiedotPandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010
Pandemia H1N1 2009 Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 22.4.2010 Influenssapandemiat Dokumentoidut influenssapandemiat (varhaisimmista alatyypeistä
LisätiedotSIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA?
JULKAISU 4/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti
LisätiedotMitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?
Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista? Mika Salminen Professori Infektiotaudit -osasto Helsinki 13.5.2016 4.4.2016 Tartuntatautikurssi 2016/Niina Ikonen 1 Influenssan tautitaakka vuosittain
LisätiedotBiouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus
Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto 25.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO Kavalkadi asiantuntijatyöstä 2000 luvun biouhkien parissa anthrax
LisätiedotInfluenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016
Influenssa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 8.4.2016 Influenssan tautitaakka vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita vuosittain 5-10% aikuisista ja 20-30% lapsista sairastuu influenssaan
LisätiedotPandemia, -vaste ja jälkiviisaus
Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut
LisätiedotAjankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Marraskuu 2016
Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Marraskuu 2016 THL 10.6.2016 Eurosurveillance, Volume 20, Issue 26, 02 July 2015 Outbreaks of GII.4 and GII.17 infections in Guangdong China,
LisätiedotInfluenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1
Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta
LisätiedotInfluenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09
Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena
LisätiedotReijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään
Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa 11.12.2007 Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään Mikä on pandemia? Suppea / laaja merkitys 1900-luvun influenssa 3 pandemiaa
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotInfluenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016
Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotInfluenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa
Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain
LisätiedotUsein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista
Lehdistötiedote 4.10.2011 Usein kysyttyä kausi-influenssarokotuksista 1) Suojaako viime talvena otettu sikainfluenssarokote edelleen? Syksyllä 2009 tai talvella 2010 otettu Pandemrix-rokote antaa edelleen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi Taneli Puumalainen 6.4.2017 Sidonnaisuudet tartuntatautilakiin Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehenä mukana
LisätiedotTutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.
Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta. ROKOTETUTKIMUSTA terveemmän tulevaisuuden puolesta Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy edellyttää rokotteiden jatkuvaa
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotUusi tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotPandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille)
Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille) oranssit tekstit kommentteja tositapahtumista syksyltä 2009 Lapin läänin johtavien lääkärien kokous 03.12.2009
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotEpidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät
Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotSuomen rokotuskattavuus
Suomen rokotuskattavuus - Tarttisko tehdä jotain? Taneli Puumalainen 24.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomen kansallinen rokotusohjelma 2016 - Rotavirusrokote (RV) 2 kk - DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotOmavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille
Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista
Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotAjankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri
Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista Valtakunnalliset keuhkopäivät 3.10.2017 Tea Nieminen, infektiolääkäri Aikuisten rokottaminen Kaikkien tulisi huolehtia, että he ovat saaneet vähintään kolme annosta
LisätiedotMitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen
Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki
LisätiedotHenkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015
Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % väestöstä sairastuu jokaisen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotTarttuvien tautien vastustus
Tarttuvien tautien vastustus Eläinlääkäri Katja Hautala Tartuntatautien oireita Hengitystieoireet Kuume Silmävuoto Alentunut suorituskyky Ripuli Ihotulehdukset (sieni, syylät, rivi jne) Keskushermosto-oireet
LisätiedotEuroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö
Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix Sosiaali- ja Terveysministeriö 13.12. 2010 Pekka Kurki Rokote tarvitsee myyntiluvan Kansalliset myyntiluvat Fimea arvioi
LisätiedotPolttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL
Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden
LisätiedotRutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa
Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Suojaa itsesi ja lapsesi influenssalta Hyvä odottava äiti! Tiesitkö, että influenssa on vakava tauti sekä odottavalle äidille että imeväisikäiselle lapselle? Se on myös riski
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA
SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA Versio 1.0 Päivitetty 11.10.2013 Haapaveden perusturvaosasto Perusturvalautakunta 5.11.2013 80 Sisältö JOHDANTO... 3
LisätiedotMaailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua
Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotMitä kysyjille vastaisin?
Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta
LisätiedotHIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?
HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi
LisätiedotMitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?
Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää? Reetta Huttunen Ayl, dos., sisätautien vastuualue, infektioyksikkö 22.11.2017 1 23.11.2017 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden
LisätiedotTutkimus vuotiaille
Tutkimus 18 40-vuotiaille odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! RS-virus (respiratory syncytial virus) on yleisin vaikeiden alahengitystieinfektioiden aiheuttaja imeväisikäisillä lapsilla. Äidin rokottaminen
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot 20.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotHYGIENIAHOITAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS
HYGIENIAHOITAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS 16.5.2019 Marika Blomster TtM, Täydennyskoulutussuunnittelija Arcada Täydennyskoulutus tarjoaa Hygieniahoitajan Täydennyskoulutus 30 op Hygieniahoitajan erikoistumiskoulutus
LisätiedotHenkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote
Henkilökunnan rokotukset Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote 16.5.2019 Sidonnaisuudet Kongressimatkoja mm. MSD, GSK, GILEAD ym. kolmella vuosikymmenellä Luentopalkkio Orion Koulutustilaisuuksia eri
LisätiedotSikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta
TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotSARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko?
SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? Petri Ruutu Tutkimusprofessori, osaston johtaja Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos SARS Figure 1. The geographic distribution
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
LisätiedotTarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta
Tarttuvien tautien hallinta ja SOTE kunta-näkökanta Jane Marttila Asiantuntijalääkäri, terveyskeskuksen vastaava lääkäri Sote aluekierros 27.11.2017 Turun infektioidentorjuntamalli Turun infektioiden torjuntayksikkö:
LisätiedotPandemiarokotussuositus (H1N1 2009)
Pandemiarokotussuositus (H1N1 2009) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 5 2009 1 PANDEMIAROKOTUS (H1N1 2009) Valtioneuvosto hyväksyi
LisätiedotBCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos
BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta
LisätiedotEND POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke
END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke Polion hävittämisohjelmaan on käytetty noin miljardi dollaria Rokotuksia on annettu noin kolmelle miljardille
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotMatkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto
Matkailijoiden rokotukset ja infektioiden esto Infektioylilääkäri 3.5.2016 JAMA January 2015 1 CID 15 March 2015 Ripulin hoito Akuutissa ripulitaudissa on keskeistä huolehtia nestetasapainosta. Mikrobilääkitystä
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotArvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana 25-35 % väestöstä.
MV 24.4.2006 Influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A- viruksen aiheuttamaa maailmanlaajuista epidemiaa, jonka aiheuttaa ihmisille uusi virustyyppi. Kun ihmisillä ei ole vastustuskykyä uutta virusta
LisätiedotTorjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje
SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen
LisätiedotEläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry
Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotUudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?
Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee? Taneli Puumalainen 8.11.2017 Uusi tartuntatautilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227 Rokottaminen osana
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma
Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotInfluenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015
OHJAUS Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella 2014 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 14 2014 OHJAUS 14/2014
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot 27.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotMaailman epidemiatilanteen seuranta ja riskinarviointi
Maailman epidemiatilanteen seuranta ja riskinarviointi Jussi Sane, johtava asiantuntija, dosentti Infektiotautien torjunta ja rokotukset-yksikkö Terveysturvallisuusosasto 8.9.2016 1 Tartuntatautitilanteen
LisätiedotInfektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät
Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010
LisätiedotHepatiitti B hiljaa etenevä sairaus
Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotVSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi
LisätiedotMiten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö
Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
Lisätiedot