SYSMÄN S-MARKETIN ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke

Transkriptio

1 6X SYSMÄN KUNTA PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO SYSMÄN S-MARKETIN ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke

2 Sysmän kunta Päijät-Hämeen liitto S-Marketin asemakaavan alueellinen liikenneselvitys Esipuhe Asemakaavan liikenneselvityksen teettämisestä on vastannut Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma -hanke, joka on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama. Hankkeen rahoittajaviranomainen on Päijät-Hämeen liitto. Hanke toteuttaa EAKR-ohjelman toimintalinjaa 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Tämä liikenneselvitystyö käsittää Sysmään keskustan (Suurikylä) korttelin 14 S- Marketin tontin 1:361 asemakaavamuutoksen alueellisten liikennevaikutusten arvioinnin. S-Market aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Liikerakennuksen rakennusoikeutta on suunnitteilla lisätä nykyisestä asemakaavamuutoksella. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet tekninen johtaja Harri Hoffren, projektipäällikkö Suvi Nirkko ja toimistorakennusmestari Matti Kurvinen Sysmän kunnasta. Liikenneselvityksestä on vastannut DI Leo Jarmala Pöyry Finland Oy:stä. Yhteystiedot: PL 500 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi

3 1 Tiivistelmä Tämä liikenneselvitystyö käsittää Sysmään keskustan (Suurikylä) korttelin 14 S- Marketin tontin 1:361 asemakaavamuutoksen alueellisten liikennevaikutusten arvioinnin. Tässä liikenneselvityksessä on arvioitu, mitä kaavamuutos vaikuttaa lähialueen liikennekuormitukseen ja liikenneverkon toimivuuteen. Uusi S-Market aloitti toimintansa keväällä Liikerakennuksen rakennusoikeutta on suunnitteilla lisätä nykyisestä (rakennettu kerrosala m 2 ) asemakaavamuutoksella. S-Marketin alue sijaitsee Särkilahdentien (seututie 612) varrella Sysmäntien (seututie 410) ja Suopellontien (yhdystie 4131) liittymävälillä. S-Market liittyy Särkilahdentielle kahden liittymän kautta, joille Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt liittymäluvat Kaavamuutos on laadittu em. lupapäätöksen mukaisesti. Sysmä on luonteeltaan kesäkunta, jolloin liikenne lisääntyy merkittävästi lomaasukkaiden saapuessa kuntaan. Myös kauppojen asiakasmäärä on kesäisin talviaikaa merkittävästi suurempi. Tarkastelut on tehtykin kesäajan liikennetilanteesta. S-Marketin vuotuinen asiakasmäärä (ostotapahtumat) on ollut n Vuodenajasta riippuen määrissä on suurta vaihtelua: helmikuussa on ollut ostotapahtumaa ja heinäkuussa ostotapahtumaa. Asemakaavan muutos lisää S-Marketin tontin rakennusoikeutta 880 k-m 2 :llä, jolloin sallittu kokonaiskerrosala on k-m 2. Tontille tulee myös polttoaineen jakeluasema, jossa on kaksi mittaripaikkaa. S-Marketin tavoitteena on lisätä myyntiä siten, että ostotapahtumien määrä nousee :een / vuosi. Kesäaikana myynnin on arvioitu nousevan noin 10 % nykyisestä. Polttoaineen jakelupisteen käytön on arvioitu lisäävän liikennettä noin 200 autolla/vrk. Suuri osa jakelupisteen käyttäjistä on myös kaupan asiakkaita. Liikennesimuloinnit on tehty Synchro 7 / Simtraffic -ohjelmalla kesäajan iltahuipun nyky- sekä ennustetilanteesta. Simuloinnin tuloksina on todettavissa: S-marketin laajennuksen jälkeen jonopituudet iltahuipun aikaan jäävät edelleen lyhyiksi (alle 35 m). Myös ajoneuvoviivytykset jäävät lyhyehköiksi. Liittymien palvelutasot ovat edelleen kaikissa liittymissä erittäin hyviä (A). Liikenteen kasvuvara liittymissä on lähes kaksinkertainen em. kesäajanliikenteeseen verrattuna. Keskusta-alueen liikenneverkko kestää välityskyvyn kannalta ajoneuvoliikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen. Aivan keskusta-alueella on kattava kevyen liikenteen verkko, mikä luo turvalliset kevyen liikenteen yhteydet tarkastelualueelle. S-Marketin laajennus ei oleellisesti vaikuta Sysmän liikenneverkon liikenteelliseen toimivuuteen. Liittymien välityskyvyn kannalta liikenteellä on vielä suuri kasvuvara, mikä antaa mahdollisuuden maankäytön edelleen kehittämiseen.

4 2 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 NYKYTILA Lähtökohdat Kevyen liikenteen järjestelyt Onnettomuustilanne Vuorokausiliikenteet (v. 2011) tierekisterin mukaisesti Nykyinen S-Market Sysmän keskustan nykyinen kesäajan liikenne (v. 2012), S-Marketin vaikutus S-MARKETIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Maankäyttö Laajennuksen liikenne-ennuste TOIMIVUUSTARKASTELUT Tarkasteluperiaate Nykytilanne Kaava-alueen toteutuksen jälkeinen tilanne Kasvuvara JOHTOPÄÄTÖKSET... 13

5 3 SYSMÄN S-MARKETIN ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 NYKYTILA 1.1 Lähtökohdat Tämä liikenneselvitystyö käsittää Sysmään keskustan (Suurikylä) korttelin 14 S- Marketin tontin 1:361 asemakaavamuutoksen alueellisten liikennevaikutusten arvioinnin. Tämän kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,5 ha. S-Market aloitti toimintansa keväällä Liikerakennuksen rakennusoikeutta on suunnitteilla lisätä nykyisestä (rakennettu kerrosala m 2 ) asemakaavamuutoksella k-m 2 :iin. S-Marketin alue sijaitsee Särkilahdentien (seututie 612) varrella Sysmäntien (seututie 410) ja Suopellontien (yhdystie 4131) liittymävälillä. S-Market liittyy Särkilahdentielle kahden liittymän kautta, joille Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt liittymäluvat Kaavamuutos on laadittu em. lupapäätöksen mukaisesti. Särkilahdentien suunnittelualueen tieosuudella sijaitsee suuri osa Sysmän kaupallisista palveluista. Tieosuus on taajamatien luonteinen, ja siihen liittyy useita tonttiliittymiä. Tässä liikenneselvityksessä on arvioitu, mitä kaavamuutos vaikuttaa lähialueen liikennekuormitukseen. Tarkasteluissa on arvioitu myös nykyisen toiminnan vaikutukset liikennemääriin, koska tierekisterin tiedot ovat vuodelta 2011 ennen nykyisen S-Marketin avaamista. Sysmä on luonteeltaan kesäkunta, jolloin liikenne lisääntyy merkittävästi lomaasukkaiden saapuessa kuntaan. Myös kauppojen asiakasmäärä on kesäisin talviaikaa merkittävästi suurempi. Tarkastelut on tehtykin kesäajan liikennetilanteesta. 1.2 Kevyen liikenteen järjestelyt Keskusta-alueella Särkilahdentiellä on kevyen liikenteen väylät tien kummallakin puolella. Väylät jatkuvat Sysmäntielle kummallekin suunnalle. Myös Särkilahdentien länsiosalla on kevyen liikenteen väylä tien eteläpuolella. Väylä jatkuu myös Uotintielle sekä Suopellontielle. Keskusta-alueen kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät. 1.3 Onnettomuustilanne Särkilahdentiellä keskusta-alueella on tapahtunut viiden vuoden aikana vain yksi henkilövahinko-onnettomuus, jossa vasemmalle kääntyvä ajoneuvo on törmännyt suojatietä ylittävään jalankulkijaan.

6 4 1.4 Vuorokausiliikenteet (v. 2011) tierekisterin mukaisesti Tarkastelualueen vuoden 2011 vuorokausiliikenteet keskimäärin (KVL), arkisin (KAVL) sekä kesäisin (KKVL) ilmenevät kuvasta 1. Liikennemäärät perustuvat tierekisterin liikennetietoihin. Särkilahdentiellä suunnittelualueella keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut autoa/vrk ja kesäisin autoa/vrk. Särkilahdentiellä Suopellontien länsipuolella liikenne on ollut huomattavasti vähäisempää. Keskivuorokausiliikenne on ollut 839 autoa/vrk ja kesäisin autoa/vrk. Sysmäntiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut n ja kesäisin autoa/vrk. Liikenne on luonnollisesti ollut vilkkaampaa lähellä Sysmän keskustaa. Suopellontien keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut vain noin 300 autoa/ vrk ja kesäisin se on kasvanut 6 55 autoon/vrk. Raskaan liikenteen määrä vaihtelee tiestä riippuen 2-5 %:iin. Kesäaikaan raskaan liikenteen suhteellinen osuus on vielä pienempi lomaliikenteen kasvaessa. Kesäliikenne on ollut noin 1,1-2,2 -kertainen keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen verrattuna. Suurin kesäliikenteen kasvu on ollut Suopellontiellä. Särkilahdentiellä keskustassa liikenne on kesäisin lähes 60 % suurempi kuin keskimäärin. Sysmäntiellä vastaava kasvu keskustan läheisyydessä on ollut noin 30 %. Tierekisterin liikennetiedoissa painottuu usein koko tieosan liikennetilanne. Aivan keskustan tuntumassa sijaitsevalla lyhyellä osuudella asutuksen ja palvelujen vuoksi liikennemäärät ovat usein merkittävästi suurempia kuin keskimäärin koko tieosalla. 1.5 Nykyinen S-Market S-Marketin vuotuinen asiakasmäärä (ostotapahtumat) on ollut n Vuoden ajasta riippuen määrissä on suurta vaihtelua: helmikuussa on ollut ostotapahtumaa ja heinäkuussa ostotapahtumaa. Viikonpäivistä perjantai on vilkkain kauppapäivä. Heinäkuussa perjantaisin ostotapahtumien määrä on ollut keskimäärin kpl, jolloin vilkkainta on ollut klo ja Illan huipputunnin asiakasmäärän osuus on noin % päivän asiakasmäärästä. Tavarakuljetukset ajoittuvat yöaikaan ja aamun varhaishetkiin. Päivittäisten raskaiden kuljetusten määrä on yksi. Pienet paikalliset tavaratoimitukset tapahtuvat ennen klo 10 ja niiden määrä on 3-5 autoa. Lisäksi panimokuljetuksia on neljästi viikossa.

7 5 Kuva 1. Vuorokausiliikenteet v (Tierekisteri). 1.6 Sysmän keskustan nykyinen kesäajan liikenne (v. 2012), S-Marketin vaikutus Sysmän keskustan S-Marketin rakentamisen vaikutus on arvioitu heinäkuun perjantain ostotapahtumien määrän perusteella. Muun maankäytön liikennetuotokset on arvioitu maankäytön tunnuslukujen perusteella hyödyntäen myös julkaisua Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27 / Liikenteen jakautumisarvioissa on käytetty hyväksi myös Sysmäntien ja Särkilahdentien liittymässä tehtyä iltahuipun liikennelaskentaa (klo ). Tulokset on laajennettu huipputunnin liikenteeksi (kuva 2). Kuvassa 3 on esitetty arvio kesäajan vuorokausiliikenteestä. S-Marketin kesäajan autoliikenteen matkatuotokseksi on arvioitu lähes autoa/vrk. Särkilahdentien liikenne on Sysmäntien liittymän kohdalla liikenne vilkkaimmillaan. Liikennemääräksi on arvioitu noin autoa/vrk. Sysmäntien liikennemääräksi on arvioitu autoa/vrk. Suopellontien liittymässä liikenne on vähäisempää.

8 6 Kuva 2. Liikennelaskenta, iltahuippu Kuva 3. Kesäajan arvioitu vuorokausiliikenne (v. 2012)

9 7 2 S-MARKETIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2.1 Maankäyttö Asemakaavan muutos lisää S-Marketin tontin rakennusoikeutta 880 k-m 2 :llä, jolloin sallittu rakennuskerrosala on k-m 2. Tontille tulee myös polttoaineen jakeluasema, jossa on kaksi mittaripaikkaa. 2.2 Laajennuksen liikenne-ennuste S-Marketin tavoitteena on lisätä myyntiä siten, että ostotapahtumien määrä nousee :een / vuosi. Kesäaikana myynnin on arvioitu nousevan noin 10 % nykyisestä. Polttoaineen jakelupisteen käytön on arvioitu lisäävän liikennemäärää noin 200 autolla/vrk. Suuri osa jakelupisteen käyttäjistä on myös kaupan asiakkaita. S-Marketin kaava-alueen kesäajan liikennetuotosennuste on näin ollen noin autoa/vrk, jolloin lisäys nykyiseen on lähes 550 autoa/vrk. Vaikutukset keskusta-alueen liikennemääriin on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Kesän vuorokausiliikenne-ennuste

10 8 Särkilahdentien kesäajan vuorokausiliikenne kasvaa Sysmäntien liittymän kohdalla yli 5700 autoon ja Sysmäntien autoon /vrk. Myös Särkilahden ja Suopellontien liittymässä liikenne hieman kasvaa. Suopellontien liikenteen on arvioitu kasvavan liittymän kohdalla autoon / vrk ja Särkilahdentien liikenne autoon/vrk. 3 TOIMIVUUSTARKASTELUT 3.1 Tarkasteluperiaate Liikennesimuloinnit on tehty Synchro 7 / Simtraffic -ohjelmalla iltahuipun nyky- sekä ennustetilanteesta Nykytilanteessa on mukana nykyisen S-Marketin arvioitu vaikutus. Ennustetilanteen mitoitusliikenne on muodostettu nykyliikenteestä siten, että siihen on lisätty S-Marketin laajennuksen vaikutukset liikennemääriin. 3.2 Nykytilanne Huipputuntiliikenne on esitetty kuvassa 5. Kuvista 6 ja 7 ilmenevät jonopituudet sekä ajoneuvolle aiheutuva laskennallinen keskimääräinen viivytys liittymittäin ja tulosuunnittain kesäajan iltahuipun aikana. Taulukossa 1 on esitetty palvelutasot HCM mukaisina keskimääräisen viivytyksen perusteella arvioituna. Tämän perusteella liittymien palvelutaso on nykyisin erittäin hyvä (ajoneuvon laskennallinen keskimääräinen viivytys alle 10 s). Myös jonopituudet ovat lyhyehköjä. Taulukko 1. Valo-ohjaamattoman liittymän palvelutaso ajoneuvon keskimääräisen viivytyksen perusteella arvioituna (HCM 2000).

11 9 Kuva 5. Kesäajan Iltahuipun nykyliikenne (autoa/h). Kuva 6. Jonopituudet kesällä iltahuipun aikaan nykyliikenteellä.

12 10 Kuva 7. Ajoneuvon keskimääräinen viivytys (s) kesällä iltahuipun aikaan nykyliikenteellä. 3.3 Kaava-alueen toteutuksen jälkeinen tilanne Huipputuntiliikenne-ennuste on esitetty kuvassa 8. Kuvista 9 ja 10 ilmenevät jonopituudet sekä ajoneuvolle aiheutuva laskennallinen keskimääräinen viivytys liittymittäin ja tulosuunnittain iltahuipun aikana. Kuva 8. Iltahuippuliikenne kesällä S-Marketin laajennuksen jälkeen.

13 11 Kuva 9. Jonopituudet kesällä iltahuipun aikaan S-Marketin laajennuksen jälkeen. Kuva 10. Ajoneuvon keskimääräinen viivytys (s) kesällä iltahuipun aikaan S-Marketin laajennuksen jälkeen.

14 Kasvuvara Kaava-alueen toteutuksen jälkeen jonopituudet iltahuipun aikaan jäävät edelleen lyhyiksi (alle 35 m). Myös ajoneuvoviivytykset jäävät lyhyehköiksi. Liittymien laskennalliset palvelutasot ovat edelleen kaikissa liittymissä erittäin hyviä (A). Jos liikenneverkon kaikki liikennevirrat kasvavat 50 %:llä, siis myös S-Marketin liikenne, liittymien maksimijonopituudet ovat alle 35 m ja palvelutasot erittäin hyviä tai hyviä (kuvat 9 ja 10). Jos kaikkien liikennevirtojen kasvu on 70 %, toimii Sysmäntien liittymä vielä hyvin palvelutasolla B. Rautian tonttiliittymässä laskennallinen palvelutaso on tyydyttävä. Tonttiliittymien kohdalla vaikuttaa oleellisesti laskentatilanne, jossa myös liittyvä liikenne on kasvanut 70 %:lla, mikä ei ilmeisesti ole todennäköistä (kuvat 11 ja 12). Kaksinkertaisella mitoitusliikenteellä Särkilahdentieltä vasemmalle kääntyvien osatulosunnan palvelutaso on välttävä ja laskennallinen maksimijonopituus yli 50 m ulottuen lähimpään tonttiliittymään. Muiden liittymien palvelutaso pysyy erittäin hyvänä tai hyvänä. Keskusta-alueen liikenneverkko kestää välityskyvyn kannalta ajoneuvoliikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen ja sallii maankäytön edelleen kehittämisen. Kuva 11. Jonopituudet kesällä iltahuipun 1,7 -kertaisella mitoitusliikenteellä

15 13 Kuva 12. Ajoneuvon keskimääräinen viivytys (s) iltahuipun 1,7 -kertaisella kesän mitoitusliikenteellä 4 JOHTOPÄÄTÖKSET S-Marketin laajennus ei oleellisesti vaikuta Sysmän liikenneverkon liikenteelliseen toimivuuteen. Liittymien välityskyvyn kannalta liikenteellä on vielä suuri kasvuvara, mikä antaa mahdollisuuden maankäytön kehittämiseen. Särkilahdentien keskusta-alueen tieosuutta on mahdollista kehittää vielä nykyistä katumaisemmaksi. Suopellontien ja Särkilahdentien rakentaminen kiertoliittymäksi luo liittymästä vaikutelman taajaman portista. Välityskyvyn kannalta kiertoliittymäjärjestely ei ole vielä tarpeellinen. Myös korostetummat suojatiejärjestelyt luovat turvallisuutta ja katumaisuutta, kuten myös tonttiliittymien selkeyttäminen. Jos liikenne kasva huomattavasti, saattaa päätieltä vasemmalle erkaneva ajoneuvo haitata suoraan ajavaa liikennettä etenkin Särkilahdentien länsiosalla, jos ei ole tilaa ohittaa vasemmalle aikovaa ajoneuvoa. Tällöin ohitustilan varmistaminen esim. ohitustila- tai lisäkaistajärjestelyin saattaa tulla ajankohtaiseksi. Aivan keskusta-alueella on kattava kevyen liikenteen verkko, mikä luo turvalliset kevyen liikenteen yhteydet tarkastelualueelle. S-Marketin laajennuksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole riippuvainen em. järjestelyistä, vaan esitetyt toimenpiteet kuuluvat katumiljöön suunnitteluun.