Iin Pentinkankaan asemakaavan muutoksen kaupallisten palvelujen liikenneselvitys. Vt 4 / Sorosentien liittymä. Juha Raappana

Transkriptio

1 Iin Pentinkankaan asemakaavan muutoksen kaupallisten palvelujen liikenneselvitys Vt 4 / Sorosentien liittymä Juha Raappana

2 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 2 / Lähtökohdat Tämä liikenneselvitys liittyy Pentinkankaan asemakaavan muutokseen. Kaavamuutoksessa muutama teollisuustontti muutetaan kaupallisten palvelujen alueeksi. 2. Suunnittelukohde Suunnittelukohde sijoittuu Iin keskustan eteläpuolelle Valtatien 4 ja Sorosentien liittymään. Kohde sijaitsee Iin keskustasta noin 3,5 kilometrin päässä. Nykyinen kolmihaaraliittymä on valtatien pääsuunnassa kanavoitu (Iin suunnasta vasempaan kääntyvien kaista ja Oulusta oikeaan kääntyvien kaista). Kevyen liikenteen väylä kulkee valtatien länsipuolella Iin keskustaan ja Sorosentiellä lyhyellä matkaa tien eteläpuolella. Liittymässä eteläpuolelle sijoittuu valtatien kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Iin keskusta Tikkasenharju Sorosenperä V4 Lieksentie Sorosentie Pentinkangas Ojakylä Koulu Micropolis Kuva 1. Pentinkankaan kaavamuutosalueen sijoittuminen Iissä.

3 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 3 / Liikenne Liikennemäärät ja liikennevirrat (Lähde: Tieh. Tierekisteri 2005) Valtatien 4 vuoden 2005 keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä oli ajoneuvoa/vrk (molemmat suunnat yhteensä). Raskaan liikenteen osuus valtatiellä on 9 % kokonaisliikenteestä. Sorosentien vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä oli vuonna 2005 noin 450 ajoneuvoa/vrk ja siitä raskaan liikenteen osuus 3 %. Valtatien liikenteen arvioidaan kasvavan lähivuosina 3 % vuodessa. Kuvassa 2 on esitetty arvio vuoden 2010 liikennemääristä nykyisellä maankäytöllä. Vuodelle 2010 arvioiduilla huipputuntiliikenteen liikennevirroilla (10 % kokonaisliikenteestä) ei liittymän välityskyvyssä nykyisin liittymäjärjestelyin ole ongelmia. Kuva 2. Arvio vuoden 2010 poikkileikkausliikennemääristä nykyisellä maankäytöllä

4 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 4 / Kaupallisen palvelualueen liikennetuotos ja liittymien toimivuus Kaupalliset palvelut ja asiakasmäärät Kaupallisten palvelujen korttelialueelle (KM) on suunniteltu k-m2 liikerakennuksen rakennusoikeutta. Alueelle on suunniteltu sijoittuvan taloustavaramyymälä, erikoisliiketiloja, liikenneasema sekä pieni päivittäistavarakauppa. Alueelle tulevalle Kärkkäinen Express keskukselle on esitetty autopaikkoja kpl. Laaditussa kaupallisessa selvityksessä alueen synnyttämäksi vuosittaiseksi asiakasmääräksi on arvioitu 1,2-1,4 miljoonaa asiakasta. Autoliikennetuotoksena tämä tarkoittaisi noin autoa vuodessa (sisältää rask. ajon). Asiakasliikenne on pääosin autoliikennettä. Alue on avoinna ympäri vuoden viikon jokaisena päivänä (liikenneasema ja ravintola). Alueen sisääntuloliikenteen määräksi saadaan täten keskimäärin 1370 ajon/vrk normaalina arkipäivänä. Tästä huipputuntiliikenteen osuudeksi on arvioitu noin 10 %. Asiointiajan arvioidaan olevan keskimäärin 1 tunti. Asiakasautoliikenteen arvioidaan suuntautuvan alueelle seuraavasti: Etelästä Pohjoisesta Kokonaisliikennemäärästä osuus 30 % 70 % Pitkämatkaisesta ohikulkuliikenteestä 20 % 60 % 40 % Paikallista liikenteestä 80 % 20 % 80 % Paikallinen liikenne sisältää mm. Kuivaniemen ja Yli-Iin asiakasliikenteet. Paikallisesta asiakasliikenteestä iiläisten osuudeksi on arvioitu 70 % ja tästä liikenteestä 80 % arvioidaan käyttävän valtatietä. Valtatien itäpuolisen rinnakkaiskadun, Lieksentien, täydennysrakentaminen Iin keskustan suuntaan on otettu huomioon liikennevirtojen sijoittelussa (kuva 6). Kuva 3. Ote Pentinkankaan kaavaluonnoksesta

5 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 5 / 10 Normaalin arkipäivän huipputuntiliikennetuotos Vuoden 2010 liikennemääriin (nykyinen maankäyttö) on lisätty kaupallisten toimintojen synnyttämän lisäliikenne. Valtatien pitkämatkaisen ohikulkuliikenteen asiakasvirta (osuus 20 %) on oletettu otettavan nykyisestä ohikulkuliikenteestä. Kaupan synnyttämä paikallinen asiakasliikenne (osuus 80 %) on arvioitu kokonaan uudeksi liikenteeksi (mitoituksellisesti varmemmalla puolen). Kaupan alueella poikkeavan ohikulkuliikenteen on arvioitu jatkavan matkaa tulosuunnastaan poispäin. Sen sijaan paikallisen liikenteen on arvioitu palaavan tulosuuntaansa. Huipputuntiliikenteen osuudeksi on laskelmissa arvioitu 10 % vuorokausiliikenteestä. Kuva 4. Vuodelle 2010 arvioidut keskimääräiset vuorokausiliikenteen (ajon/vrk) ja huipputuntiliikenteen määrät (ajon/h). Sisältää kaupan liikennetuotoksen.

6 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 6 / 10 Pääliittymän välityskyky ja liikenteellinen toimivuus Liittymäjärjestely Pääliittymän liikennevirtojen muodostamisessa ja liittymän toimivuustarkasteluissa on lähtökohtana ollut pääsuunnan kananvoinnin lisäksi Sorosentien sivusuunnan kaksi tulokaistaa sekä paikalliselle liikenteelle valtatien rinnakkaistieyhteys, Lieksentie, keskustan suuntaan. Ns. peruslaskennassa on päätiellä ollut nykyinen nopeusrajoitus 80 km/h ja Sorosentiellä 60 km/h. Sivusuunnalla on ollut kärkikolmio. Liittymän toimivuus normaalin arkipäivän huipputuntina (ns. peruslaskenta) Liittymän toimivuustarkastelu on tehty capcal ohjelmalla (välityskyvyn laskentaohjelma). Sorosentien sivusuunnasta vasempaan kääntyvä virta on kriittisin liittymän toimivuuden kannalta. Huipputuntiliikenteen osuus on laskelmissa 10 % vuorokausiliikenteestä. Vuodelle 2010 arvioiduilla kuvan 4 mukaisilla normaalin arkipäivän iltahuipputuntiliikenteen virroilla pääliittymän sivutulosuunnan palvelutaso on tyydyttävä. Sivusuunnan vasempaan kääntyvän virran kuormitusasteluku on 0,68 ja jonopituus vaihtelee 7 47 metriin (1-8 henkilöautoa) pysähtymään joutuvien ajoneuvojen osuudesta riippuen. Pääsuunnalla ei sen sijaan ole välityskykyongelmia (palvelutaso hyvä). Ks. oheinen taulukko. Liittymän liikennevirtojen tasaisella 10 %:n kasvulla Sorosentien vasempaan kääntyvän kaistan välityskyky ja toimivuus heikkenee nopeasti. Sivusta vasempaan kääntyvän virran kuormitusaste kasvaa 0,68 > 0,97 ja palvelutaso heikkenee tyydyttävästä huonoon (toimivuus epävarma). Vuoden 2010 huipputunnin liikennevirtojen 20 %:n kasvulla sivusta vasempaan kääntyvän kaistan välityskyky ylittyy (kuormitusaste yli 1,0). Herkkyystarkastelut Taulukko. Valo-ohjaamattoman liittymän toimivuuden palvelutasoluokitus kuormitusasteen perusteella. Pääsuunnan nopeusrajoituksen lasku 80 -> 60 km/h parantaa liittymän laskennallista toimivuutta hieman (vuoden 2010 liikennevirrat). Tällöin sivusta vasempaan kääntyvien kuormitusaste on 0,45 (palvelutaso hyvä). Mikäli sivusuunnalle laitetaan nopeusrajoituksen laskun lisäksi STOP-merkki, heikkenee sivusuunnan toimivuus edellisestä jonkin verran (kuormitusaste 0,58 ja palvelutaso tyydyttävä). Päätien nopeusrajoituksen alentaminen ei kuitenkaan käytännössä pudota päätien ajonopeuksia 20 km/h vaan arviolta ehkä vain noin 5 km/h. Yhteenvetoa Liikenteen yleinen kasvu ja liittymän sivusuunnan liikennevitojen kasvu heikentävät nopeasti liittymän välityskykyä ja toimivuutta. Myös valtatien ja kaupan liikenteen sesonki- ja huippuajat (pe ja viikonloppuliikenne) ovat entisestään heikentämässä liittymän sivusuunnan toimivuutta. Esim. valtatien pitkämatkaisen kevät- ja kesäliikenteen kausivaihtelu on % vuoden keskimääristä liikennettä suurempi.

7 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 7 / 10 Liittymän kuormittuessa liikenteen huippuaikoina on paikallisella liikenteellä mahdollisuus käyttää rakennettavaa Lieksentietä ja osittain myös nykyistä Sorosentietä Tulevaisuudessa voidaan liittymän liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus tarpeen mukaan varmistaa liikennevalo-ohjauksella. Pienillä toimenpiteillä voidaan parantaa jonkin verran pääliittymän turvallisuutta, joskin osittain toimivuuden kustannuksella. 5. Toimenpiteet ja jatkosuunnittelu Vt 4 / Sorosentien liittymä (kuva 5) Parantamistoimenpiteenä tarvitaan Sorosentien tulosuunnasta kaksi kääntymiskaistaa. Lisäksi varaudutaan liikennevalo-ohjauksen toteuttamiseen tulevaisuudessa. Valtatiellä 4 on valo-ohjaustakin ajatellen riittävät kaistajärjestelyt eli vasempaan ja oikeaan kääntymiskaistat. Kaupan rakentumisen yhteydessä voidaan pienillä parantamistoimenpiteillä parantaa pääliittymän turvallisuutta jonkin verran. Toimenpiteinä tulevat kyseeseen valtatien nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/ -> 60 km/h ja sivusuunnan STOP-merkki. Ratkaisut kuitenkin heikentävät jonkin verran liittymän sivusuunnan toimivuutta. Myös telematiikkaa voitaisiin tarpeen mukaan liittymässä hyödyntää (muuttuvat nopeusrajoitukset). Myöhemmin mahdollisen valo-ohjauksen tarkemmassa suunnittelussa tulee tarkistaa pääsuunnan kääntymiskaistojen kaistapituuksien riittävyys ja arvioida mahdollinen pidentämistarve (liikenteen simulointi). Lisäksi tulee mitoittaa tarkemmin sivusuunnan kaistapituudet. Mahdollinen liikennevalo-ohjaus voitaisiin toteuttaa esim. yhtä aikaa Shellin liittymän kanssa. T-liittymän liikennevalo-ohjauksen rakentamiskustannukset pienin sivusuunnan kaistajärjestelyin ovat arviolta noin euroa vuoden 2006 kustannustasossa. Sorosentie (kuva 5) Sorosentien alkuosalla tulee varautua tien leventämiseen noin metrillä 6 m -> 7 metriin (6,5 / 7 m) valtatien 4 ja uuden Lieksentien välillä (nyk. tien leveys 6,1 m). Lisäksi tulee varautua Sorosentien kevyen liikenteen väylän jatkamiseen uuden Lieksentien liittymään saakka (noin 140 m). Sorosentien ja kauppakeskuksen liittymässä tulee varautua kääntymiskaistajärjestelyihin. Vähintään olisi hyvä rakentaa väistötila / levennys. Vaihtoehtona on tehdä kunnollinen vasempaan kääntymiskaista. Kevyen liikenteenosalta tulee Sorosentielle varautua suojatiesaarekkeeseen rakentamiseen liikekeskuksen liittymän itäpuolelle (liikenteellisesti hiljaisempi liittymähaara).

8 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 8 / 10 Lieksentie (kuvat 5 ja 6) Noin 300 metrin matkalle rakennettavan uuden Lieksentien leveyden tulisi olla vähintään 7 m (6,5 / 7 m) raskas liikenne huomioiden. Kaupan avaamisen yhteydessä tulee Lieksentien alkuosalle rakentaa kevyen liikenteen väylä lähimpään asukseen saakka. Myös puuttuva osuus valtatien rinnakkaistienä toimivasta Lieksentiestä tulee rakentaa kaupan rakentumisen yhteydessä (kuva 6). Sorosentie on kapea ja geometrialtaan osin puutteellinen eikä tiellä ole kevyen liikenteen väylää. Lisäksi Sorosentie palvelee pääosin vain kauppakeskuksen ja Iin itäosan asuinalueiden liikennettä. Kauppakeskuksen ja keskustan välistä liikennettä varten tulisikin Lieksentien koko matkalle varautua kaavallisesti myös kevyen liikenteen väylän toteuttamiseen. Kuva 5. Periaatekuva liikennejärjestelytarpeista. Huom!. Pohjana kaavaluonnos

9 Pentinkankaan asemakaavamuutoksen liikenneselvitys 9 / 10 Iin keskusta Tikkasenharju Sorosenperä V4 Lieksentie Sorosentie Pentinkangas Ojakylä Koulu Micropolis Kuva 6. Valtatien rinnakkaistieyhteytenä palvelevan Lieksentien jatkoyhteys keskustan suuntaan.

10