Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma , päivitys vuodelle 2019

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kaupunkirakennelautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 1 Dnro HML/3016/ / Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma , päivitys vuodelle 2019 KAURA Valmistelijat: terveystarkastaja Sanna Tuomi, puh , ympäristöja terveystarkastaja Terhi Laine, puh ja ympäristöjohtaja Juha Lahti, puh Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman, jolla varmistetaan, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Eläinlääkintähuollon suunnitelman tulee lisäksi sisältää kuvaus kunnan järjestämistä eläinlääkäripalveluista. Valvontasuunnitelman laatimisvelvoite tulee terveydensuojelulain (763/1994) 6 :n, elintarvikelain (23/2006) 48 :n, eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 10 :n sekä tupakkalain (549/2016) 84 :n nojalla. Valvontaa ohjaavat keskusvirastot laativat valtakunnalliset valvontaohjelmat, jotka kunnan tulee huomioida omissa suunnitelmissaan. Vuosille on julkaistu päivitykset ympäristöterveydenhuollon yhteisestä valvontaohjelmasta, tupakkalain valvontaohjelmasta sekä terveydensuojelun valvontaohjelmasta. Eläinlääkintähuollon valvontaohjelmasta sekä elintarvikeketjun valvonnan monivuotisesta kansallisesta valvontasuunnitelmasta (VASU) on julkaistu päivitykset vuodelle Tämä suunnitelma on Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan ( ) hyväksymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivitys vuodelle Suunnitelmaan ei ole tehty rakenteellisia muutoksia, mutta siinä on huomioitu keskusvirastojen valvontaohjelma- ja ohjepäivitykset sekä lakimuutokset. Lisäksi suunnitelmassa on huomioitu Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuosina 2016 ja 2018 suorittamien arviointi- ja ohjauskäyntien tulokset. Valvontasuunnitelma on laadittu yhteistyössä kaikkien valvontayksikön viranhaltijoiden kanssa. Osa-aikaisuuksien muutokset ovat lisänneet valvontayksikön käytettävissä olevia resursseja. Resurssilisä on kohdistettu terveydensuojeluvalvontaan, koska terveydensuojeluvalvonnassa on toistuvasti jääty muita terveysvalvonnan osa-alueita enemmän jälkeen riskinarvioinnin mukaisista tarkastusmääristä. Liite: - Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma , päivitys vuodelle 2019 Kaupunkirakennejohtajan ehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle Päätös: Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ehdotuksen. Muutoksenhaku: Liite 1

2 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kaupunkirakennelautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 2 Lisätietoja antaa terveystarkastaja Sanna Tuomi, puh , ympäristö- ja terveystarkastaja Terhi Laine, puh ja ympäristöjohtaja Juha Lahti, puh Tiedoksi: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (VYHA-järjestelmä) Hattulan kunta

3 Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Päivitys vuodelle 2019

4 1 Sisältö 1 Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Ohjelmakauden teema Hämeenlinnan kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö Toimialue ja toimintaympäristö Ympäristöterveydenhuollon tehtävät Valvontaa ohjaava lainsäädäntö Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen Henkilöstön pätevyys ja koulutus Delegoinnit Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen käytettävä aika Riskinarviointi ja tarkastustiheydet Hallinnolliset pakkokeinot ja seuraamukset Valvontatietojärjestelmä Viestintä Valvonnan kustannukset ja maksullisuus Erityistilanteisiin varautuminen ja epidemioiden selvittäminen Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat Alueellinen yhteistyö, ohjauskäynnit ja toiminnan kehittäminen Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat Elintarvikevalvonta Ilmoitetut ja hyväksytyt elintarvikehuoneistot Kontaktimateriaalivalvonta Alkutuotanto Valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset Tarkastusten tavoitteet ja sisältö Tarkastustiheyden määrittäminen ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Hallinnolliset pakkokeinot Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Seurantaohjelmat Elintarvikevalvonnan painopisteet, valvontaprojektit ja valvonnan yhtenäistäminen Terveydensuojelu Toimintaympäristön muutoksia Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Tarkastusten tavoitteet ja sisältö Tarkastustiheyden määrittäminen ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Terveydensuojeluvalvonnan painopisteet ja valvontaprojektit Tupakkavalvonta Tarkastusten tavoitteet ja sisältö Tarkastustiheyden määrittäminen ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tupakkalain valvonnan painopisteet ja valvontaprojektit Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonta Eläinlääkintähuolto Valvonnan toimeenpano Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten lääkitsemisen valvonta Eläimistä saatavat sivutuotteet Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen Seuranta, arviointi ja raportointi Liitteet... 33

5 2 1 Johdanto Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköillä tulee olla toimintaa ohjaava valvontasuunnitelma, joka on valvontaviranomaisen hyväksymä. Lainsäädännön lisäksi suunnitelman laatimista ohjaavat valtakunnalliset valvontaohjelmat. Valvontaohjelmakausi on yleensä nelivuotinen, mutta poikkeuksellisesti ohjelmakausi on viisivuotinen, jotta se saadaan yhtenäiseksi hallituskauden kanssa. Kunnan suunnitelmat laaditaan valtakunnallisen ohjelmakauden mukaisina. Tämä valvontasuunnitelma koostuu ympäristöterveydenhuollon yhteisestä osasta sekä neljästä toimialakohtaisesta kuvauksesta (elintarvikevalvonta, tupakkavalvonta, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto). Suunnitelman rakenne on laadittu siten, että yhteisessä osassa kuvataan valvonnan yleiset periaatteet ja sitä päivitetään tarvittaessa, ja toimialakohtaisissa suunnitelmissa on yksityiskohtaisemmat kuvaukset valvonnasta, ja niitä päivitetään vuosittain. Suunnitelma viedään vuosittain lautakuntaan hyväksyttäväksi. Hyväksytty suunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon VYHA-järjestelmän kautta edellisvuoden raportoinnin yhteydessä maaliskuun loppuun mennessä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 21 :ssä on määritetty kunnan tehtäväksi ympäristöterveydenhuollon järjestäminen. Ympäristöterveydenhuolto jaetaan terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon, ja ohjaavia keskusvirastoja ovat elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Keskusvirastot laativat toimialakohtaiset valvontaohjelmat, jotka kunta ottaa huomioon omia suunnitelmia laatiessaan. Kunnan suunnitelmissa huomioidaan lisäksi ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma sekä valvontasuunnitelmia ohjaava lainsäädäntö. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukainen kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyi kunnilta valtiolle Toimialakohtaisista suunnitelmista on poistettu kuluttajaturvallisuusvalvonnan kuvaus vuoden 2017 päivityksessä. Suunnitellussa maakuntauudistuksessa ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ollaan siirtämässä maakuntien järjestettäväksi. Maakunnat oli tarkoitus perustaa vuoden 2019 alusta, mutta uudistuksen viivästymisen vuoksi se tulee toteutumaan vasta tämän suunnitelmakauden jälkeen. Alun perin maakuntauudistuksen yhteyteen suunniteltu valtakunnallinen valvontatietojärjestelmäuudistus tullaan toteuttamaan vuoden 2019 alussa. Muutos tulee olemaan merkittävä koko ympäristöterveydenhuollon ja erityisesti terveysvalvonnan toimintaympäristössä. Tietojärjestelmäuudistus on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan tässä päivityksessä, mutta kaikilta osin sen vaikutuksia on mahdoton arvioida.

6 3 2 Ympäristöterveydenhuollon tavoitteet ja valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Hyvin toimivalla ympäristöterveydenhuollolla voidaan välttää/minimoida epidemioita ja vähentää huomattavasti terveydenhuollon kuormitusta ja sairauksien aiheuttamia poissaoloja työstä. Ympäristöterveydenhuollolla voidaan ehkäistä epidemioiden lisäksi monia kroonisia sairauksia, jos ongelmiin puututaan ajoissa (esim. sisäilmaongelmat). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö edellyttää kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman, jolla varmistetaan, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontasuunnitelmavelvoitetta on kevennetty poistamalla lainsäädännössä esitetyt tarkat sisältövaatimukset sekä kumoamalla valvontasuunnitelma-asetus (Vna 665/2006). Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) edellyttää kuntia laatimaan suunnitelman järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Tässä suunnitelmassa on otettu huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat. Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma, terveydensuojelun valvontaohjelma sekä tupakkalain mukainen valvontaohjelma on päivitetty vuosille Elintarvikeketjun monivuotisesta kansallisesta valvontasuunnitelmasta on julkaistu päivitys vuodelle Eläinlääkintähuollon suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa olisi otettava huomioon valtakunnallisen ohjelman lisäksi alueellinen suunnitelma, mutta Etelä-Suomen aluehallintoviraston suunnitelmaa vuodelle 2019 ei kunnan suunnitelmaa tehtäessä ollut vielä käytettävissä. Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) päivitys vuodelle 2019 on huomioitu. Suunnitelmaan sisältyy myös lääkelain soveltamisalaan kuuluva nikotiinikorvaustuotteiden myynnin valvonta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) ei ole laatinut erillistä valvontaohjelmaa, vaan kunnissa nikotiinikorvaustuotteiden myyntiä valvotaan tupakan myynnin valvonnan yhteydessä. Aluehallintovirastot (AVI) arvioivat kuntien suunnitelmat vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Tämä suunnitelma on arvioitu elintarvikevalvonnan osalta Etelä-Suomen aluehallintoviraston suorittaman arvioiti- ja ohjauskäynnin yhteydessä ja muiden toimialojen osalta syksyllä Syksyn 2018 arviointi- ja ohjauskäynnit koostuivat kolmesta eri tapaamisesta, joista ensimmäisessä käytiin läpi eläinlääkintähuollon osuus, toisessa terveydensuojelu ja tupakkalain mukainen valvonta ja viimeinen tapaaminen oli yhteenveto kaikista toimialoista. Palautetta saatiin pääasiassa hyvistä käytännöistä, mutta toiminasta löytyi myös joitakin kehityskohteita. Arviointi on huomioitu tässä päivityksessä. Lisäksi tässä suunnitelmassa on kuvattu valvonnan suunnittelun ohjaamiseksi mm: valvonnan painopisteet valvontaprojektit voimavarat ja niiden jakautuminen toimialoittain laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu valvonnasta perittävät maksut viestintäsuunnitelma koulutussuunnitelma sekä erityistilannesuunnitelma

7 4 Valvontasuunnitelman ja -ohjelmien lisäksi viranhaltijoilla on käytettävissään lukuisia valvontaa ohjaavia ohjeita keskusvirastojen internet- ja ekstranet-sivustoilla, yksikön omassa toimintajärjestelmässä sekä kaupungin yhteisiä toimintaohjeita. 2.1 Ohjelmakauden teema Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ohjelmakauden teemaksi on valittu valvonnan vaikuttavuus, jota lähestytään eri tavoin. Valvonnan vaikuttavuutta pyritään edistämään toteuttamalla seuraavia tavoitteita: - valvontaresurssien riskiperusteinen ja tehokas kohdentaminen - valvonnan kustannusten tehokkaampi kattaminen valvontakohteilta perittävillä maksuilla - tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen - valvonnan yleisen näkyvyyden lisääminen kaikille kuntalaisille - aluehallintoviraston kuntiin tekemien arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöönotto 3 Hämeenlinnan kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö 3.1 Toimialue ja toimintaympäristö muodostavat ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen. Hattulan kunta ostaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Hämeenlinnan kaupungilta. Kunnallisena valvontaviranomaisena toimii Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakunta, jonka päätöksentekoon Hattulan kunnan edustajat osallistuvat Hattulaa koskevissa asioissa. Valvontaa käytännössä suorittavat viranhaltijat ovat Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennetoimialan viranomaispalvelujen palveluksessa. Yhteistoiminta-alueen asukasmäärä oli tilastokeskuksen mukaan Hämeenlinnan kaupungissa (muutos edellisvuodesta -188) ja Hattulan kunnassa (muutos -72). Virka-ajan ulkopuolisessa eläinlääkäripäivystyksessä on yhteistoiminta-aluetta laajempi päivystysalue, johon kuuluvat Hämeenlinnan ja Hattulan lisäksi Hyvinkää, Riihimäki, Loppi, Hausjärvi ja Janakkala. Valvontayksikkö on maantieteellisesti melko laaja, ja valvontakohteita on erikoistumisen sallimissa rajoissa jaettu tarkastajien kesken myös sijainnin perusteella. Tämä edesauttaa paikallistuntemusta ja tehostaa valvontaa. Suuri osa elintarvikevalvonnan kohteista sijaitsee kantakaupungin alueella, mutta myös entisissä kuntakeskuksissa. Valvonta-alueella on mm. yksi suuri maidonjalostamo sekä yksi keskisuuri kala-alan laitos. Talousvettä toimitettava laitos toimittaa talousvettä Hämeenlinnan kantakaupungin alueelta Hattulan ja Iittalan kautta Akaaseen asti noin henkilölle. Ahveniston uimarannalla käy päivittäin jopa 1000 uimaria. Hämeenlinnan alueella järjestetään lukuisia suuria yleisötilaisuuksia (vuosittain mm. Elomessut, Hämeen keskiaikafestivaali, Kalamarkkinat, Pellavamarkkinat, Lepaan puutarhapäivät, WanajaFestarit) ja toritapahtumia, joihin tulee liikkuvia elintarvikehuoneistoja. Lisäksi Kantolan tapahtumapuisto ja Evon leirialue tarjoavat hyvät mahdollisuudet myös kertaluonteisille suurtapahtumille (mm. partioleirit), joihin lähes poikkeuksetta liittyy valvontatarvetta. Tuotantoeläintiloista eniten on nautatiloja, joissa on lihan mutta varsinkin maidon tuotantoa. Myös lammas- ja vuohitiloja on paljon. Ilmoituksenvaraisista kohteista hevostallien ja kenneleiden määrä on useita kymmeniä.

8 3.2 Ympäristöterveydenhuollon tehtävät 5 Ympäristöterveydenhuollon valvontatehtävät jakautuvat suunnitelmalliseen ja ei-suunnitelmalliseen valvontaan. Tässä valvontasuunnitelmassa kuvataan pääasiassa suunnitelmallista valvontaa. Suunnitelmallista valvontaa ovat eri lakiperusteisiin perustuvat tarkastukset ja näytteenotot. Eläinlääkintähuollon tehtävät on kuvattu toimialakohtaisessa suunnitelmassa kappaleessa 5.4. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi kunnallisella ympäristöterveydenhuollolla on lukuisa määrä muita tehtäviä, mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset toiminnanharjoittajien neuvonta ja ohjaus asumisterveysasiat (tarkastus ja mittaus) epidemioiden selvittäminen epäilyyn perustuva valvonta määräysten ja pakkokeinojen asettaminen lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi valvontasuunnitelmien laatiminen raportointi erityistilanteisiin varautuminen seurantaohjelmiin osallistuminen lausuntojen antaminen muille viranomaisille toiminnan kehittäminen toimiminen asiantuntijana ja neuvojana asiakasyhteydenottoihin liittyvät tehtävät Valvontaa ohjaava lainsäädäntö Valvontaa ohjaava lainsäädäntö koostuu toimialoittain yhdestä tai kahdesta laista ja lukuisista näiden nojalla annetuista asetuksista. Elintarvikevalvontaa ja terveydensuojelulain mukaista valvontaa ohjaavat lisäksi useat EU-säädökset. Tupakkalainsäädännön kokonaisuudistus toteutettiin vuonna Myös elintarvikelakia ja terveydensuojelulakia ollaan uudistamassa, mutta uudistukset ovat viivästyneet maakuntauudistuksen viivästymisen vuoksi. Tärkeimmät toimialoja koskevat säädökset: Elintarvikevalvonta o Elintarvikelaki (23/2006) o Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 o Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 o MMM:n asetus (1367/2011) ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta o MMM:n asetus (795/2014) laitosten elintarvikehygieniasta o MMM:n asetus elintarvikkeiden alkutuotannon hygieniasta (1368/2011) Terveydensuojelu o Terveydensuojelulaki (763/1994) o Terveydensuojeluasetus (1280/1994) o STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista o Vesihuoltolaki (119/2001) o STM:n asetus (1352/2015) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM:n asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM:n asetukset (177/2008) ja (354/2008) yleisten uimarantojen ja pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta o STM:n asetus (315/2002) asetus uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

9 6 Tupakkavalvonta o Tupakkalaki (549/2016) o STM:n asetus tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyynnistä (593/2016) o Valtioneuvoston asetus tupakointitiloista (601/2016) Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin valvonta o Lääkelaki (395/1987) Eläinlääkintähuolto o Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) o Eläintautilaki (441/2013) o Eläinsuojelulaki (247/1996) o Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014) o Sivutuotelaki (517/2015) Toimialoja koskevat säädökset löytyvät keskusvirastojen verkkosivuilta sekä valvontaohjeista. Toiminnassa tulee huomioida myös Hämeenlinnan kaupunkia ja Hattulan kuntaa koskeva terveydensuojelujärjestys. Elintarvikemääräykset eivät olleet lainsäädäntömuutosten vuoksi enää ajan tasalla, ja ne kumottiin lainsäädännön tarkennuttua tarpeettomina vuoden 2016 alusta alkaen. 3.3 Valvonnan voimavarat ja niiden jakautuminen Valvontayksikössä valvontatehtäviä suorittaa yhdeksän ympäristö- ja/tai terveystarkastajaa. Yhden tarkastajan työpanoksesta puolet on varattu ympäristönsuojelutehtäviin ja kaksi tarkastajaa on osittaisella hoitovapaalla. Lisäksi yksi tarkastaja on ollut osa-aikaeläkkeellä tehden 60 %:sta työaikaa. Eläköitymisestä ja muista osa-aikaisuuksien muutoksista johtuen terveysvalvonnalla on vuonna 2019 käytettävissään 0,6 htv:tä edellisvuosia enemmän. Resurssivaje on ollut valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin mukaan huomattavin terveydensuojelussa, joten lisäresurssi kohdistetaan terveydensuojeluun. Eläinlääkintähuollossa työskentelee yksi virkaeläinlääkäri, johtava kunnaneläinlääkäri ja kolme kunnaneläinlääkäriä eli yhteensä viisi eläinlääkäriä. Virkaeläinlääkäri ei tee praktiikkaa, vaan hoitaa pääasiallisesti eläinsuojelutehtäviä sekä eläinperäisten elintarvikkeiden alkutuotannon valvontaa. Näin on huomioitu esteellisyysnäkökohdat. Ympäristöjohtajan ja palvelusihteerin työpanokset on kohdennettu hallinnollisiin tehtäviin. Taulukon 1 resurssien jakautumisessa on huomioitu viranhaltijoiden muut tehtävät ja jo tiedossa olevat osa-aikaisuudet. Taulukko 1. Käytettävissä olevien kokonaisresurssien jakautuminen Suunnitellut resurssit (htv) toimialoittain Elintarvikevalvonta 3,7 Terveydensuojelu 4,0 Tupakkalain ja lääkelain mukainen 0,4 valvonta Eläinlääkintähuolto 4,8 Hallinnolliset tehtävät 0,7 Yhteensä 13,6 Käytettävissä olevia resursseja ei voida kokonaisuudessaan kohdistaa suunnitelmalliseen valvontaan, vaan osa resursseista menee muihin tehtäviin. Tehtävien jakautumista toimialoittain kuvataan myöhemmin tässä suunnitelmassa. Eläinlääkäreiden vastuualueet ja työnjako on kuvattu tarkemmin taulukossa 2. Resurssit ovat jakautuneet praktiikkaan, maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksiin ja muihin virkatehtäviin (4,0 htv) sekä eläinsuojeluun (1 htv).

10 7 Taulukko 2. Eläinlääkäreiden vastuualueet ja työnjako Virka Praktiikan vastuualue Työnjako Johtava kunnaneläinlääkäri Lammin ja Tuuloksen kaupunginosat praktikko, maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset, eläinsuojelutehtävät, valmiuseläinlääkäri Kunnaneläinlääkäri Hauhon kaupunginosa praktikko, maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset, Traces-todistukset Kunnaneläinlääkäri Kunnaneläinlääkäri Hattula, Kanta-Hämeenlinna, Kalvolan ja Rengon kaupunginosat Hattula, Kanta-Hämeenlinna, Kalvolan ja Rengon kaupunginosat praktikko, maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset praktikko, maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset Virkaeläinlääkäri koko Hämeenlinna ja Hattula eläinperäisten elintarvikkeiden alkutuotanto, eläinsuojelutehtävät, valmiuseläinlääkäri Lisäksi ympäristöterveydenhuolto käyttää tukipalveluita mm. puhtaanapitoon ja tietotekniikkapalveluihin Henkilöstön pätevyys ja koulutus Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö täyttää lainsäädännössä asetetut pätevyysvaatimukset. Terveystarkastajat täyttävät elintarvikelaissa ja terveydensuojelulaissa säädetyt pätevyysvaatimukset. Kunnaneläinlääkärin ja virkaeläinlääkärin tehtäviin voidaan valita vain henkilö, joka on Suomessa laillistettu eläinlääkäri. Sijaisena voidaan käyttää opintojen loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa, jolla on maa- ja metsätalousministeriön myöntämä määräaikainen praktiikkaoikeus. Pätevyys ja praktiikkaoikeus tarkistetaan aina rekrytoinnin yhteydessä alkuperäisistä todistuksista, myös sijaisten osalta. Eläinlääkärille säädösten mukaan kuuluvia tehtäviä eivät tee muut kuin edellä mainitun pätevyyden omaavat henkilöt. Kunnaneläinlääkärit luovuttavat lääkkeet ja tekevät kaikki hoitotoimenpiteet. Valvontatehtäviä ei suorita henkilö, joka on kyseiseen valvontakohteeseen kiinteässä asiakassuhteessa. Jos tällainen valvontatehtävä tulee, se siirretään tehtäväksi toiselle kunnaneläinlääkärille. Kiireelliset eläintauti- ja eläinsuojelutehtävät kuuluvat kaikille kunnaneläinlääkäreille. Uuden henkilön perehdyttäminen sisältyy yksikön toimintajärjestelmään. Perehdyttämisen toteutuminen dokumentoidaan seurantalomakkeen avulla. Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009) edellyttää, että kunnalla tai yhteistoiminta-alueella on käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöstöresurssit tarkoituksen mukaisen työnjaon järjestämiseksi ja erikoistumisen mahdollistamiseksi. Valvontayksikön kokonaisresurssit ovat yhteensä 13,6 henkilötyövuotta, joten yksikön koko täyttää lain vaatimukset, ja erikoistumista on ollut mahdollista toteuttaa. Tarkastajista osa tekee ainoastaan elintarvike- ja tupakkalain mukaisia valvontatehtäviä, osa on erikoistunut terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin ja asunnontarkastuksiin, ja osa tarkastajista suorittaa useampien ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia valvontatehtäviä. Yksi tarkastaja työskentelee puoliksi ympäristönsuojelutehtävissä. AVI:n ohjauskäynnillä kehityskohteeksi esitettiin tehtävien tehokkaampaa keskittämistä lakiperusteiden mukaan. Yksikössä on aloitettu tehtäväjaon uudelleenjärjestely viranhaltijamuutosten vuoksi, ja tehtäväjaossa pyritään siihen, että suurempi osa tarkastajista keskittyisi joko terveydensuojeluvalvontaan tai elintarvikevalvontaan. Aiemmin kolmen tarkastajan työpanos on ollut jaettuna sekä terveydensuojelu- että elintarvikevalvonnan tehtäviin, ja jatkossa jaettuja tehtäviä hoitaisi vain palveluasiantuntijaksi nimetty tarkastaja, jolle on pyritty keskittämään asiakkaiden neuvonta- ja ohjaus. Työnjaon mukaisen erikoistumisen vahvistamiseksi tarkastajat ovat saaneet koulutusta mm. seuraaviin erityisosaamisalueisiin:

11 8 kontaktimateriaalivalvonta epidemiaselvitykset varautumissuunnittelu asunnontarkastukset pakkausmerkinnät ja lisäaineet talous- ja uimavesien valvonta Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja erityisosaamisen vahvistamiseksi jokaiselle viranhaltijalle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelmat. Viranhaltijat pyrkivät valitsemaan yleistä ammattitaitoa ylläpitävien koulutusten lisäksi omaa erikoistumisalaa käsitteleviä koulutuksia tarjonnan mukaan. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat aluehallintoviraston määrääminä eläintautivalmiuskoulutukseen vähintään yhtenä päivänä vuodessa. Terveydenhuoltotyön täydennyskoulutus on osa eläinlääkäreiden pakollista ammatillista täydennyskoulutusta. Henkilöstön koulutuspäivien määrä on vuosittain keskimäärin 5/htv. Toteutuneet koulutuspäivät raportoidaan osana valvonnan vuosiyhteenvetoja. Koulutuspäiviä saattaa kertyä enemmän, jos valvonnassa tai tietojärjestelmissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuri osa terveystarkastajien koulutuksista on maksuttomia Delegoinnit Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoille on delegoitu toimivaltaa Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Hallintosääntö löytyy Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta voimaan tullut hallintosääntö korvaa aiemmat, lautakuntien omat toimintasäännöt. Hallintosääntöä on päivitetty kaupunginvaltuustossa ja sitä tullaan edelleen tarkentamaan vuoden 2018 lopulla Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen käytettävä aika Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleellinen osa kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuuden selvittämistä. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin kuten omavalvontaan, verkkokauppaan, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi käsittää koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa. Ympäristöterveydenhuollon tarkastuksen yleisestä kulusta on ohje yksikön toimintajärjestelmässä. Keskusvirastot ovat ohjeistaneet kohdetyypeittäin kunkin toimialan tarkastusten sisällöt. Tarkastusten sisällöt ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävät ajat valvontakohdetyypeittäin on kuvattu tarkemmin toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Yksi tarkastuskäynti voi sisältää eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista valvontaa. Tarkastuskertomuksessa esitetään, minkä säädösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastusaikaan vaikuttavat kohteen koko ja tarkastuksen sisällön laajuus. Matkoihin käytettyä aikaa ei lasketa tarkastusaikaan, mutta se on huomioitu työsuunnitelmia laadittaessa. Matkoista aiheutuvat kustannukset on huomioitu ympäristöterveydenhuollon tuntitaksassa. Mikäli tarkastuksella todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, toimijalle annetaan haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset tai -määräykset. Annettujen toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi tehdään yleensä uusintatarkastus. Kotirauhan piiriin kuuluvien kohteiden valvonta poikkeaa toimialasta riippuen. Sekä elintarvike- että terveydensuojelulain mukaisista kohteista tehdään ilmoitus valvontaviranomaiselle, vaikka toimintaa harjoitettaisiin kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Terveydensuojelulain mukaisiin kotirauhan piiriin kuuluviin kohteisiin ei kohdisteta suunnitelmallista valvontaa, eikä tarkastusta voi tehdä edes toiminnanharjoittajan luvalla. Jos toiminnanharjoittaja itse pyytää tarkastusta, voidaan sellainen tehdä. Vakavaa terveyshaittaa epäiltäessä voidaan tarkastus tehdä ilman asukkaan suostumusta, mutta tällöin tarkastuksen suorittamiseen tulee olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen kirjallinen määräys (terveydensuojelulaki 46 ). Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännössä määräys on delegoitu ympäristöjohtajalle.

12 9 Kotirauhan piiriin kuuluvat elintarvikehuoneistot sen sijaan kuuluvat säännöllisen valvonnan piiriin, mutta tiloihin ei tehdä tarkastusta, vaan tarkastus tehdään haastattelemalla toimijaa sekä tarkastamalla omavalvontasuunnitelmaa ja siihen liittyvää kirjanpitoa ja dokumentteja. Kotiin voi mennä tarkastukselle ainoastaan, jos on perusteltua syytä epäillä elintarvikemääräyksiä rikotun tai rikottavan laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Hallinnolliset pakkokeinot ovat tarkastukseen nähden etusijalla elintarvikemääräysten vastaisen toiminnan estämiseksi. Jos tiloihin on erillinen sisäänkäynti ja tilat on rajattu asuintilojen ulkopuolelle, ei niiden katsota kuuluvan kotirauhan piiriin. Viranomaisvalvonnassa noudatetaan valtiosääntöoikeudellista kotirauhan piirin määritelmää (vrt. rikosoikeudellinen kotirauhan piirin määritelmä) Riskinarviointi ja tarkastustiheydet Valvonnan vaikuttavuutta edistetään valvonnan riskiperusteisella kohdentamisella. Valvontaa suunnataan sellaisiin kohteisiin, joissa riski on suurin, huomioiden toiminnan laatu ja laajuus, vaaralle mahdollisesti altistuvien kuluttajien määrä sekä vaaran vakavuus ja toteutumisen todennäköisyys. Keskusvirastot ovat määrittäneet riskinarviointiin perustuvat kohdetyyppikohtaiset ohjeelliset tarkastusmäärät. Toimialakohtaiset riskiluokitukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mutta valvonnan resursseja on kohdennettu eri sektoreille huomioiden kunkin toimialan kokonaisriski kuluttajille. Valvontaa keskitetään asiakaskunnaltaan suuriin ja laadultaan riskialttiisiin kohteisiin sekä ohjelmakauden painopisteiden mukaisiin kohteisiin. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa esitetään Hämeenlinnan ja Hattulan valvontakohteiden lukumäärät valvontakohdetyypeittäin 1) kuti- ja yhti-luokitusten mukaisesti, keskusvirastojen ohjeellisten riskinarviointien edellyttämät tarkastusmäärät ja valvontayksikön resurssien mukaan suunnitellut tarkastusmäärät vuodelle Valvonnan resurssit eivät riitä keskusvirastojen ohjeellisten tarkastusmäärien perusteella tehtyyn riskinarvioinnin mukaiseen valvontaan, vaan toimintaa joudutaan priorisoimaan. Elintarvikehuoneistojen osalta Evira on kohtuullistanut tarkastusmääräsuosituksia, ja nykyisillä suosituksilla tarkastusmäärissä päästään suuressa osassa kohteita jo lähelle riskinarvioinnin mukaisia tarkastusmääriä. Toisaalta määrätyt kohteet on priorisoinnissa jätetty kokonaan suunnitelmallisen valvonnan ulkopuolelle, mikä näkyy taulukoissa kumuloituneena tarkastustarpeena. Tarkastajat seuraavat kohteidensa tarkastustarvetta pääasiassa excel-taulukoiden avulla ja laativat seuraavalle vuodelle omat henkilökohtaiset, kohdekohtaisiin riskinarviointeihin perustuvat tarkastussuunnitelmat. Tarkastussuunnitelmaan kirjataan suunnitellut tarkastuskohteet ja alustava tarkastuskuukausi, ja suunnitelma saatetaan tiedoksi ympäristöjohtajalle. Tarkastajat seuraavat omien suunnitelmiensa toteutumista henkilökohtaisista suunnitelmista. 1) Keskusvirastojen luokittelujärjestelmä. Kuti-luokittelu on elintarvikevalvontakohteille ja yhti-luokittelu muille ympäristöterveydenhuollon valvontakohteille. 3.4 Hallinnolliset pakkokeinot ja seuraamukset Kunnan valvontaviranomaisella on oikeus käyttää määräyksiä, kieltoja ja muita hallinnollisia pakkokeinoja, mikäli ne ovat välttämättömiä toiminnassa havaittujen terveyshaittaa tai -vaaraa aiheuttavien epäkohtien poistamiseksi. Kunnan ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat pakkokeinot on kuvattu kunkin toimialan laissa (terveydensuojelu, tupakka ja elintarvike). Yksikön toimintajärjestelmässä on yleinen ohje terveydensuojeluviranomaiselle pakkokeinojen käyttöön. Elintarvikevalvonnan toimialakohtaisessa osassa on käsitelty tarkemmin elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käyttö. Pakkokeinojen käyttöä on delegoitu viranhaltijoille Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön mukaisesti (delegoinnit, kohta 3.3.2). 3.5 Valvontatietojärjestelmä Vuoden 2019 alussa tullaan toteuttamaan valtakunnallinen valvontatietojärjestelmäuudistus. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyöllä aloitettu VATI-hanke (VATI = Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä) on valmistumassa ja VATI tulee korvaamaan

13 10 valvontayksiköiden omat valvontatietojärjestelmät lukien. Uusi järjestelmä tulee olemaan kaikkien ympäristöterveydenhuollon viranomaisten yhteiskäytössä oleva palvelukokonaisuus. Valvontayksiköllä on ollut käytössään Digia Oyj:n Tarkastaja-ohjelma, johon on tallennettu valvontakohteet ja -tapahtumat keskusvirastojen antamien ohjeistusten mukaisesti sekä muuta valvonnan kannalta oleellista tietoa. Osa näistä tiedoista on siirretty keskitettyyn tietojärjestelmään keskusvirastojen käyttöön mm. valvontakohteiden ja valvontatapahtumien seurantaa varten. Keskitettyyn tietojärjestelmään siirretyt tiedot ovat olleet Kiikari-sovelluksen kautta myös valvontayksiköiden käytössä, mutta sovelluksen käyttö on ollut hidasta ja sieltä poimittavat tiedot ovat joiltakin osin poikenneet valvontayksikön omasta tietojärjestelmästä raportoitavista tiedoista. Tietojen siirto eri tietojärjestelmien välillä on aiheuttanut lukuisia ongelmia ja moninkertaista kirjaamistarvetta. Lisäksi eri toimialojen kirjaamisohjeet ovat poikenneet toisistaan, mikä on aiheuttanut epäyhtenäisyyttä kirjaamisperusteissa. Uuden tietojärjestelmän on tarkoitus yksinkertaistaa kirjaamista ja sujuvoittaa tietojen käytettävyyttä mm. suunnittelu- ja raportointitarkoituksiin. Manuaalisesta raportoinnista on ollut tarkoitus päästä kokonaan eroon, mutta valvontayksikölle ei ole vielä täysin selvää, onnistuuko kaikki raportointi jatkossa vati-sovelluksen kautta. Tarkastaja-ohjelma poistuu terveysvalvonnan käytöstä vuoden 2018 lopussa. Tammikuussa suoritetaan tiedonsiirto vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään, ja VATI on tarkoitus saada käyttöön Valvontayksikkö tulee olemaan huomattavan pitkään ilman valvontatietojärjestelmää, mikä tulee vaikuttamaan työn normaaliin sujuvuuteen. Lisäksi tulee varautua käyttöönotossa mahdollisesti eteen tuleviin ongelmiin. Eläinlääkintähuolto ei tule olemaan mukana VATI:ssa vaan se jatkaa Tarkastajaohjelman käyttöä. Tarkastaja-ohjelma on viranomaispalveluissa toistaiseksi käytössä myös ympäristösuojelussa. Valvontayksikkö on osallistunut aktiivisesti VATI:n kehittämiseen olemalla mukana kehittämistyöryhmässä ja osallistumalla työryhmän tapaamisiin. Uusi VATI tulee olemaan selainpohjainen, joten sen käytettävyys myös etätyöskentelyssä tulee helpottumaan. Myös aiemmin kalliit päivitystarpeet tulevat jäämään pois, koska päivitykset tapahtuvat keskitetysti, eivätkä ne ole enää valvontayksiköiden vastuulla. Myös manuaalisen raportointitarpeen odotetaan jäävän kokonaan pois uuden tietojärjestelmän myötä. Vuoden 2018 raportointi tulee tapahtumaan vielä Tarkastaja-ohjelmasta poimittavien ja keskitettyyn tietojärjestelmään siirrettyjen tietojen perusteella. Valvontakohteiden ja -tapahtumien kirjaamisperiaatteisiin ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mutta joiltakin osin määrityksiä on päivitetty. Esimerkiksi valvontakohde määritellään nykyään toimijan, toimipaikan ja toiminnan muodostamana kokonaisuutena, VATI:ssa kohde on toimija ja toimipaikka, jolla voi olla erilaisia toimintoja. Vati-sovellukseen rakennetaan myös sähköinen asiointipalvelu, ILPPA. Ilpassa voi ilmoittaa elintarvikehuoneistotoiminnasta, pyytää asunnontarkastusta ja tehdä ruokamyrkytyksen epäilyilmoituksen valvontayksikköön. Myös toiminnan muutos- ja lopetusilmoitukset voi tehdä sähköisesti palvelussa. Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan, palvelun valmistuttua, Suomi.fi-tunnistautumisella ja toimija näkee järjestelmästä hänen jo rekisterissä olevat toimipaikkansa. Sähköinen asiointi on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä. Valvontatietojärjestelmän lisäksi ympäristöterveydenhuollossa käytetään tavanomaisia Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmistoja. Opus-järjestelmän käyttöönotto lisäsi asioiden ja asiakirjojen kirjaus- ja tallennustarvetta, koska työn sujuvuuden ja tilastoinnin vuoksi asioita ja asiakirjoja joudutaan tallentamaan myös omaan tietojärjestelmään. Kaksinkertaisella tallennuksella on myös varauduttu tietojärjestelmämuutokseen sekä maakuntauudistukseen. Kaupungin järjestelmään tallennettujen tietojen ei ole luvattu siirtyvän maakuntien käyttöön. Eläinlääkintähuollossa käytetään kunnan- ja virkaeläinlääkärin työssä tarpeellisia valtakunnallisia rekistereitä, joihin käyttöoikeuksia haetaan ns. Pääsynhallinnan kautta. Kaikki viranomaisvalvonnan toimet dokumentoidaan Tarkastaja-ohjelmaan, josta voidaan tulostaa tarvittavat suoriteraportit valitulta ajanjaksolta. Molemmilla kunnaneläinlääkärien yhteisvastaanotoilla on käytössä kaupungin omistama KliniQohjelma. Sen rinnalla käytetään tuotantoeläinpraktiikassa praktikoiden omia ohjelmia. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) laajentuu kunnaneläinlääkäreiden käyttöön tulevina vuosina.

14 3.6 Viestintä 11 Tehokkaalla viestinnällä pyritään parantamaan valvonnan läpinäkyvyyttä. Valvontayksikkö tiedottaa verkkosivuillaan ympäristöterveydenhuoltoa koskevista ajankohtaisista asioista. Normaaliajan viestintä on kuvattu ympäristöpalveluiden viestintäsuunnitelmassa, joka on päivitetty vuoden 2017 alussa. Viestintäsuunnitelma sisältää myös eri viranomais- ja yhteistyötahojen välisen viestinnän. Valvontayksikön omista valvontaprojekteista julkaistaan projektiyhteenvedot ympäristöterveydenhuollon verkkosivuilla. Ympäristöterveydenhuollon toimintaa kuvataan vuosittain laadittavassa viranomaispalveluiden toimintakertomuksessa, johon on koottu merkittävimmät valvontaa koskevat asiat. Toimintakertomus julkaistaan Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla. Kaupunkirakennetoimialalla on viestintäsihteeri. Vuonna 2018 toimialan viestintää oli tarkoitus kehittää ja lisätä viestinnän suunnitelmallisuutta, mutta kaupungin verkkosivu-uudistus vei resursseja viestinnän kehittämistyöltä. Ympäristöpalveluiden viestintäsuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan muutoksia vastaavasti. Erilaisia kriisitilanteita varten Hämeenlinnan kaupunki on laatinut erillisen, kaikkia toimialaoja koskevan kriisiviestintäsuunnitelman, joka löytyy kaupungin sisäisiltä intranetsivuilta (Kehränet). Valvontayksikkö noudattaa tätä kriisiviestintäsuunnitelmaa, mutta sen lisäksi ympäristöterveydenhuollolla on omia tarkennettuja viestintäohjeita esimerkiksi elintarvike- ja talousvesivälitteisten epidemioiden varalle. Eläintautitilanteessa viestinnästä vastaa ensisijassa aluehallintovirasto. 3.7 Valvonnan kustannukset ja maksullisuus Toimijoilta peritään suunnitelman mukaisesta valvonnasta ympäristöterveydenhuollon maksutaksan mukainen maksu. Maksu perustuu pääsääntöisesti käytettyyn työaikaan lukuun ottamatta tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyynnin sekä nikotiinivalmisteiden myynnin valvontaa, joista peritään vuosimaksu. Suunnitelmalliseen valvontaan luetaan ennalta suunniteltujen tarkastusten lisäksi ennalta suunniteltujen tarkastusten uusintatarkastukset sekä valvontasuunnitelmaan sisältyvät projektitarkastukset. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi myös muista toimenpiteistä voidaan periä maksu. Tällaisia ovat esimerkiksi hakemusten ja ilmoitusten käsittely, suunnitelman mukainen näytteenotto sekä määräysten tai kehotusten noudattamisen varmistamiseksi tehtävä valvonta. Vuositasolla valvontamaksuilla katetaan noin 45 % valvonnan kustannuksista. Aiemmin valvontamaksuilla katettiin noin 15 % kustannuksista, mutta uuden tupakkalain mahdollistaman taksamuutoksen myötä valvontamaksuista saatavat tuotot ovat nousseet huomattavasti. Maksullisuuden periaatteena on, tupakkalain mukaista vähittäismyynnin valvontaa lukuun ottamatta, että valvonnasta perittävät maksut eivät saa ylittää todellisia kustannuksia, joten maksuilla ei voida kattaa koko ympäristöterveydenhuollon kustannuksia. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on parantaa viranomaistoiminnan rahoittamista valvontamaksuilla. Maksujen perimisen tehostamiseksi ympäristöterveydenhuollon maksuihin on suunniteltu lainsäädäntömuutoksia, jotka on tarkoitus tulla voimaan maakuntauudistuksen yhteydessä. Kunnan valvontaviranomaisella on paljon myös sellaisia tehtäviä, joista ei voida periä maksua. Maksut ja maksuperusteet on esitetty Hämeenlinnan kaupungin ympäristöterveydenhuollon maksutaksassa. Edelliseen, kaupunginvaltuuston vuonna 2011 hyväksymään taksaan oli tehty useita lautakunnan hyväksymiä teknisiä muutoksia. Uusi maksutaksa hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ( 26) terveydensuojelulakiin tehtyjen, maksujen määräytymisperusteisiin vaikuttaneiden muutosten vuoksi. Muutos antoi mahdollisuuden periä maksun sellaisista toimenpiteistä, mistä aiemmin ei ole peritty maksua. Muilta osin maksuihin ei tullut korotuksia. Uusi taksa tuli voimaan Erityistilanteisiin varautuminen ja epidemioiden selvittäminen Ympäristöterveydenhuollon eri lait velvoittavat valvontayksiköitä laatimaan erityistilanteisiin varautumista koskevan suunnitelman. Valvontayksikön varautumissuunnitelma sisältää ympäristöterveydenhuollon erityistilanteet. Varautumissuunnitelma ja muu varautumiseen liittyvä materiaali on tallennettu Kehränettiin. Talousarviossa ei ole erikseen varattu määrärahoja erityistilanteita varten, mutta tarvittaessa tutkimusten aiheuttamat kustannukset pystytään kattamaan.

15 12 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/2011) säätää epidemioiden selvittämisestä. Valvontayksikön varautumissuunnitelmassa on kuvattu toiminta elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemiatilanteissa. Epidemiatilanteita varten on laadittu runsaasti yksityiskohtaista ohjeistusta, jotka on tallennettu toimintajärjestelmään omalle sivustolle (Elintarvikeja vesivälitteiset epidemiat). Sivustolla on myös Eviran ohje (1028/1) terveysvaaratilanteisiin, missä on kuvattu myös toiminta takaisinvetotilanteessa. Yhteistoiminta-alueelle on perustettu epidemiaselvitystyöryhmä, jonka kokoonpano, vastuut ja yhteystiedot löytyvät toimintajärjestelmästä. Elintarvike-, talousvesi- ja uimavesivälitteisistä epidemioista tehdään ilmoitus Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteiseen ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY). Jokaisesta epidemiailmoituksesta laaditaan selvitystyön päätyttyä rymy-järjestelmään selvitysilmoitus kolmen kuukauden kuluessa epidemiasta. Talousvesivälitteisten epidemioiden selvittelyssä tehdään yhteistyötä sen vesilaitoksen kanssa, jonka alueella epidemiaepäily on havaittu. Toiminta on ohjeistettu ja se löytyy Kehränetistä terveysvalvonnan sivuilta. Talousvesiasetuksen 1352/2015 mukainen kunnan talousveden häiriötilannetilannesuunnitelma on valmistunut vuonna 2017 ja se on viety tiedoksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan Suunnitelman valmistelussa on tehty yhteistyötä Kanta- ja Päijät-Hämeen terveysvalvontojen, Kanta- Hämeen pelastuslaitoksen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Hämeen Ely-keskuksen, Tampereen kaupungin terveysvalvonnan ja alueen talousvettä toimittavien laitosten kanssa. Talousveden häiriötilannetilannesuunnitelma päivitetään vuosittain ja päivitystarve otetaan huomioon ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Talousvettä toimittavien laitosten tarkastuksilla verrataan Hämeenlinnan kaupungin ja laitosten häiriötilannesuunnitelmia sekä sovitetaan yhteen toimintatapoja. Talousveden häiriötilanteet tulevat viranomaispalveluiden tietoon poikkeavina näytetuloksina sekä talousvettä toimittavien laitosten, viranomaisten tai kuluttajien yhteydenottoina. Tilanteissa toimitaan talousveden häiriötilannetilannesuunnitelmaan laadittujen toimintakorttien mukaisesti. Tilannearvioin jälkeen päätetään mahdolliset toimenpiteet. Toimenpiteet aloitetaan välittömästi, jos kyseessä on talousveden mikrobiologinen saastuminen tai muu tilanne, jonka voidaan arvioida aiheuttavan talousveden kuluttajille terveyshaittaa. Tilanteesta informoidaan talousvettä toimittavaa laitosta, epidemioiden selvitystyöryhmää, kuluttajia sekä tarvittaessa Hämeenlinnan ja Hattulan johtoryhmiä. Terveysvalvonta päättää muun muassa desinfioinnin aloittamisesta, keittokehotuksen antamisesta ja arvioi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä yhteistyössä epidemioiden selvitystyöryhmän kanssa. Ympäristöjohtaja tai epidemioiden selvitystyöryhmä päättävät määräysten purkamisesta, kun tilanteen normalisoituminen on varmistettu riittävällä näytteenotolla. Häiriötilanteen kaikissa vaiheissa viestitään aktiivisesti. Häiriötilanteesta laaditaan selvitysilmoitus, jonka kautta tieto välittyy terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Talousveden häiriötilanteen jälkeen arvioidaan olevassa olevat suunnitelmat, joita päivitetään tarvittaessa. Kaikki ajantasainen varautumissuunnitteluun liittyvä materiaali on tulostettuna sähkökatkosten, tietojärjestelmä- ym. häiriöiden varalle. Eläinlääkintähuollon erityistilannevalmius on selostettu kappaleessa Laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat Elintarvikelaki, terveydensuojelulaki ja tupakkalaki edellyttävät, että valvonta tukeutuu hyväksyttyihin laboratorioihin. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöterveydenhuolto käyttää valvonnassaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriota, jonka Evira on hyväksynyt elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaiseksi laboratorioksi. Kvvy:llä on toimipiste Hämeenlinnassa (Tavastlab). Lista hyväksytyistä laboratorioista on Eviran verkkosivuilla. Valvontayksiköllä on laboratorion yhteystiedot, mistä henkilökunta on tavoitettavissa myös virka-ajan ulkopuolella, ja tarvittaessa kiireelliset laboratoriopalvelut ovat saatavilla myös päivystysluontoisesti. Talousveden häiriötilanteisiin liittyviä käytäntöjä on tarkennettu kunnan talousveden erityistilannesuunnitelmassa. KVVY:n laboratorio on hyväksynyt häiriötilannesuunnitelmaan kirjatun käytännön. Valvontayksikkö ei ole käyttänyt valvonnassaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Sisäilmaselvityksissä kiinteistöstä vastaava taho pääsääntöisesti teettää tarvittavat tutkimukset. Jos ulkopuolisia asiantuntijoita tullaan käyttämään, asiantuntijan valinnassa huomioidaan vaatimukset, jotka on esitetty toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa.

16 3.10 Alueellinen yhteistyö, ohjauskäynnit ja toiminnan kehittäminen 13 Valvontayksikkö osallistuu alueelliseen yhteistyöhön muiden Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden kanssa. Yhteistyöpalavereja pidetään valvontayksiköiden johtajien kesken säännöllisesti, ja niissä kehitetään yhtenäisiä valvontakäytäntöjä ja sovitaan alueellisista valvontaprojekteista. Valvontaprojekteja voidaan järjestää yhteistyöalueella enemmän kuin yksittäisissä valvontayksiköissä, ja projekteilla saadaan kerättyä luotettavampaa tietoa, kun ne voidaan toteuttaa laajemmalla alueella ja suuremmalla aineistolla. Maakuntauudistuksen valmistelu on vienyt resursseja muulta alueelliselta yhteistyöltä, eikä vuodelle 2019 ole suunniteltu yhteisiä projekteja. Aluehallintovirastojen, Eviran ohjauksessa suorittamia auditointikäyntejä on kehitetty ohjaus- ja neuvontakäynneiksi, ja niitä on ohjelmakaudella laajennettu elintarvikevalvonnan lisäksi koskemaan myös terveydensuojelu- ja tupakkavalvontaa sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa ja eläinlääkäripalveluiden toimeenpanoa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki valvontayksikön elintarvikevalvontaan kohdistetun ohjauskäynnin vuoden 2016 lopulla. Muiden toimialojen käynnit toteutettiin syksyllä Ohjauskäynneillä saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista, mutta toiminnassa on tullut esille myös joitakin kehityskohteita. Tätä valvontasuunnitelmaa laadittaessa valvontayksiköllä on ollut käytettävissään ohjauskäynnin raporttiluonnos, ja se on otettu huomioon tässä suunnitelmassa. Elintarvikevalvonnan ohjauskäynnin tuloksena yksikössä otettiin käyttöön yhteistarkastukset, joiden tavoitteena on valvonnan yhtenäistäminen. Käytäntö on todettu hyväksi ja sitä on päätetty laajentaa myös substanssiasioiden ulkopuolelle, valvontayksikön yleisten toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Yhteistarkastuksilla pyritään myös lisäämään ja kehittämään tarkastajien välistä yhteistoimintaa, jossa on todettu parannettavaa sosiaalisen pääomakyselyn mukaan. Yksikössä on myös otettu käyttöön tarkastajapalaverit, joissa käydään läpi tarkemmin substanssiasioita. Valvontayksikön yleisissä palavereissa tulee käsitellyksi lähinnä hallinnollisia asioita. Yhteistyötä on lisätty myös viranomaispalveluiden sisällä. Vuoden 2018 lopulla järjestettiin kokoontuminen eri tahojen yhteistyötarpeiden kartoittamiseksi. Työ jatkuu eri yksiköiden välisillä tapaamisilla. 4 Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosittain. Arvioinnissa esitetään mm. tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuus, näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Arviointi sisältää myös tilaston eläinlääkäripalvelujen käytöstä. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy arvioinnista laaditun raportin ja hyväksytty raportti lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteutumisen arviointia on ohjeistettu ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa ohjelmassa taulukossa 3. Toteutumisen arvioinnissa huomioidaan myös toimialakohtaisten ohjelmien arviointiohjeistus. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia hyödynnetään paikallisen ympäristöterveydenhuollon valvonnan ja eläinlääkäripalvelujen kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. VYHA-järjestelmän kautta on vuoden 2015 valvontatiedoista alkaen saatu käyttöön yhteenvetoraportit, joista valvonnan toteutumista voidaan verrata toisiin valvontayksiköihin. Nykyisin valvontayksiköillä on käytössään Kiikari-sovellus, josta saadaan erilaisia raportteja keskitettyyn tietojärjestelmään syötetyistä tiedoista. Vuoden 2019 raportointi tulee tapahtumaan uuden tietojärjestelmän tietojen perusteella, eivätkä luvut välttämättä tule olemaan vertailukelpoisia aiemman raportoinnin kanssa. Valvontasuunnitelmaa hyväksyttäessä ja sen toteutumista arvioitaessa valvonnasta vastaavassa toimielimessä on syytä käydä keskustelua resursseista ja teoreettisesta valvontatarpeesta sekä valvonnan kohdistamisesta. Hämeenlinnassa ja Hattulassa kunnan ympäristöterveydenhuollosta vastaava toimielin on Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta.