Suomen Luontotieto Oy. Kaskisten Dickholmenin ja. Suomen Luontotieto Oy 33/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen

Transkriptio

1 Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulivoimahankkeen luontoselvitykset 2014 Alueella toukokuussa havaitut merikotkat olivat kaikki vanhoja yksilöitä Suomen Luontotieto Oy 33/2014 Jyrki Matikainen, Tikli Matikainen ja Pihla Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Merikotkien seurantaselvitys Tulokset Lepakkoselvitys Aineisto ja menetelmät Tulokset Arvio hankkeen yhteisvaikutuksista... muuttolinnustoon muiden lähiseudun... tuulipuistohankkeiden kanssa Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

3 1.Johdanto Lagerway Development Oy/ Jaakko Leppinen tilasi keväällä 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Kaskisten Dickholmenin ja Härtsholmenin tuulipuistohankkeeseen liittyvän merikotkien seurantaselvityksen sekä lepakkoselvityksen. Näiden lisäksi arvioitiin hankkeen yhteisvaikutuksia muiden lähialueiden tuulipuistohankkeiden kanssa linnustoon liittyen. Selvitys kuuluu hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolelta toiminut toimitusjohtaja Jaakko Leppinen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. 2. Aineisto ja menetelmät Alueella seurattiin kymmenen päivän aikana merikotkien mahdollista liikkumista suunnitellulla tuulipuistoalueella. Seuranta toteutettiin kiikaria ja kaukoputkea käyttäen siten että kahtena päivänä saarien ilmatilaa seurattiin Kaskisten pengertieltä pohjoisen suunnasta ja kahdeksana päivänä saarten eteläpuolelta Pirttisaaresta. Seurannan kannalta kummaltakin kohteelta näkyi hyvin saaren yli lentäneet linnut, mutta idänpuolelta aivan matalalla lentäneet linnut saattoivat jäädä pienen alueen osalta katveeseen. Havaintopäivät ja havainnot on esitetty liitteessä 2. Lepakkoselvityksessä käytetty menetelmä on esitetty kohdassa Maastotöistä vastasi ja raportin kirjoitti biologi FM Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastotöissä avustivat Tikli ja Pihla Matikainen. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. 3. Tutkimusalue Tutkimusalue sijaitsee Kaskisten kaupungin kaakkoispuolella ja se käsittää Dickholmenin ja Härtsholmenin saaret. Alueen länsipuolella on laaja aidattu tehdasalue, joka jätettiin selvi- Näkymä pengertien havaintopaikalta Dickholmenin suuntaan (1) 3

4 tystyön ulkopuolelle. Tutkittavina olleet saaret ovat yhteen kuroutuneita ja kumpikin saari on metsäinen ja rannoiltaan paikoin hyvin tiheäpuustoinen. Saarten keskiosat ovat kalliomännikköä ja saarten vanhin puusto löytyy kallioalueelta. Saarilla on muutamia kesäasuntoja. Lepakoiden kannalta merkittäviä aukkopaikkoja on saarilla lähinnä rantavyöhykkeessä ja muutamissa lahdenpoukamissa. Rantavyöhyke on saarten alueella pääosin kallioinen ja karu ja ruovikkoalueet ovat harvoja ja pienialaisia. 4. Tulokset 4.1. Merikotkien seurantaselvitys Tulokset 10 päivän havaintoseurannan aikana Dickholmenin ja Härtsholmenin saarien yli lensi 2 merikotkaa, joista kummatkin määritettiin vanhoiksi linnuiksi. Kumpikin havainto tehtiin toukokuussa. Lintujen ylityskorkeus oli suunniteltujen tuulivoimayksiköiden yläpuolella (arviolta n m) ja kummassakin tapauksessa linnut tulivat luoteen suunnasta ja lensivät määrätietoisesti rannikkolinjaa seuraten niin kauas kuin kaukoputkella näkee. Näiden havaintojen lisäksi Pirttisaaren lounaispuoleisella merialueella tehtiin yhteensä 6 merikotkahavaintoa. Kaikki nämä linnut lensivät melko kaukana ja kolmessa tapauksessa etäisyys oli niin kaukana, ettei ikämääritystä voitu tehdä. Kaikki merialueella havaitut linnut lensivät matalalla lähellä merenpintaa ja yksi lintu viihtyi merialueella mm. kivillä istuskellen koko iltapäivän havaintoajan. Merialueen havainnot keskittyivät heinäkuun hellepäiviin. Hieman yllättäen elokuun kahden havaintopäivän aikana ei merikotkista tehty lainkaan havaintoja. N. 60 tunnin havainnoinnin perusteella suunnittelualue ei sijaitse merkittävällä merikotkien saalistusalueella ainakaan toukokuun elokuun välisenä aikana. Alueella havaittiin niukasti vesilintupoikueita eikä suunnittelualueen välittömässä lähiympäristössä ole merkittäviä matalia merenlahtia, joissa merikotkat saalistavat kaloja. Alueen länsipuolella on useita lintuluotoja, joista merikotkat hakevat saalista poikasilleen. Mikäli seurantaa olisi tehty Pirtti- Näkymä Pukkisaaren havaintopaikalta Härtsholmenin suuntaan 4

5 saaren eteläkärjestä, olisi merikotkia havaittu luultavasti huomattavasti enemmän. 10 päivän seurannan perusteella vaikuttaisi että lähiseudun pesivien merikotkien pääasiallinen saalistusalue sijaitsee rannikon ulkoreunalla ja nyt seurattu alue jää tämän vyöhykkeen ulkopuolelle. 4.2 Lepakkoselvitys Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat EU:n Luontodirektiivin liitteen IV suojelemia lajeja eikä niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja saa hävittää. Osa Suomen lepakkolajeista kuten pohjanlepakko ja vesisiippa ovat tavallisia lajeja, joita tavataan lähes kaikilta lajeille sopivilta ympäristötyypeiltä Aineisto ja menetelmät Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä esiintyviä lepakoita selvitettiin välisenä aikana siten että kuunteluöitä oli yhteensä kahdeksan. Saarten alueella lepakoita kuunneltiin kuitenkin vain kolmena havaintoyönä. Kuunteluyöt yhdistettiin seuraavan aamun tai edellisen illan merikotkaseurantoihin. Lepakoiden kuuntelu keskitettiin lepakoiden suosimille alueille, joita alueella olivat ranta-alueet sekä erityisesti lähialueen jätevesialtaat. Saarten alueella kuljettiin rantoja ja polkuja pitkin systemaattisesti saaret läpi. Vesisiippoja haettiin suojaisista ja lämpimistä poukamista, joita laji suosii saalistuspaikkoinaan rannikkoalueella. Aidattuja teollisuusalueita ei tutkittu. Alueella tehty lepakkoselvitys toteutettiin näköhavainnoinnin sekä havainnoimalla lepakoiden käyttämiä kaikuluotausääniä ultraäänidetektoria käyttäen. Havainnoinnissa käytettiin Pettersson Elektronikin valmistamaa detektoria eli ultraääni-ilmaisinta, jolla lepakoiden korkeat kaikuluotausäänet muunnetaan korvin kuultaviksi. Detektorihavainnointia tehtiin yhteensä kolmena yönä vaihtamalla koko ajan detektorin kuuluvuusaluetta (25-50 khz). Tunnistamattomia ääniä ei selvityksessä havaittu eikä ääniä nauhoitettu. Lepakoita havainnoitiin riittävän lämpiminä (yli +10 C), poutaisina ja vähätuulisina öinä. Havainnointi aloitettiin noin puolen tunnin kuluttua auringonlaskusta. Alueelta ei ollut saatavilla julkaistua lepakkotietoa, mutta alueella on saatettu havainnoida lepakoita lepakkoharrastajien toimesta. Julkaistuja lepakkohavaintoja ei alueelta ole. Lepakkodetektori 5

6 Suomen Luontotieto Oy Detektorihavainnoinnin lisäksi alueelta etsittiin lepakoiden talvehtimispaikoiksi sopivia louhikoita ja jyrkänteitä sekä suunnittelualueen saarilta että lähiympäristöstä. Karttatyöskentelyn perusteella alueelta haettiin mahdollisia kohteita, joille tehtiin maastokäynti. Ainuttakaan lepakoiden talvehtimispaikoiksi sopivaa louhikkoa ei alueelta kuitenkaan löytynyt Tulokset Alueen lepakkolajistosta saatiin kahdeksan yön havainnoinnin perusteella kohtuullinen yleiskuva. Lepakkohavainnot on esitetty karttaliitteessä 3. Alueen ranta-alueet ovat vesisiippojen suosimia saalistusalueita ja erityisesti suojaisissa poukamissa havaittiin saalistavia vesisiippoja. Saarten alueilla ei havaittu lepakoita, mutta saarten ja tehdasalueen välisessä salmessa (Bernas sund) vesisiippoja havaittiin. Pohjanlepakoita havaittiin n.5-7 yksilöä ja kaikki havainnot tehtiin Pukkisaaren ja teollisuusalueen ympäristöstä. Fladaträsketin havaintoa lukuun ottamatta kaikki pohjanlepakko havainnot tehtiin metsäisestä ympäristöstä. Fladaträsketillä pohjanlepakko havaittiin vesisiippojen tavoin matalalla vedenpinnan tuntumassa lentämässä. Pohjanlepakoiden pesimäyhdyskuntaa tai pesäpaikkaa ei kyetty selvittämään. Laji pesinee lähialueen rakennuksissa. Yhdyskuntien sijainnin tarkka selvittäminen vaatii käytännössä aivan pihapiireihin ja rakennusten vieressä tehtävää havainnointia ja usein rakennusten ullakkotilojen tarkastusta. Lepakkoyhdyskuntia seuraamalla on havaittu, että lepakot saattavat Suomessakin lentää useita kilometrejä saalistusalueelleen (mm. Lappalainen 2002), joten havaitut pohjanlepakot voivat pesiä esim. Kaskisten kaupunkialueella. Vesisiippa on havaintojen perusteella alueella yleinen ja sitä tavattiin lähes kaikilla rantaalueilla ja kosteikoilla. Fladaträsketin lammella laji oli hyvin runsas viimeisellä havaintokierroksella ja paikalla saalisti yli 15 yksilöä. Vaikka laji saalistaakin tavallisimmin veden päällä se pesii kuitenkin yleensä puunkoloissa, jotka voivat sijaita kaukana saalistusalueista. Samassa kolossa saattaa pesiä useampia vesisiippoja. Alueen metsissä on kolopuita kohtalaisesti, eikä lajin pesäpaikoista ole puutetta. Myös Dickholmenin ja Härtsholmenin saarissa on lahopuita ja koloja, joissa laji saattaisi pesiä. Vesisiipat pesivät luonnonkoloissa 6

7 Selvitysalueella ei tehty havaintoja muista lepakkolajeista vaikka esim. viiksisiippoja/ isoviiksisiippoja alueella saattaisi levinneisyyden puolesta esiintyä. Ilmeisesti lajit karttavat pesimäaikana ulkomeren rannikkoa ainakin Selkämeren alueella. Selvityksen tekijä ei ole koskaan havainnut kyseistä lajiparia pesimäaikana ulkomeren rannoilla. Isoviiksisiippaa pidetään metsälajina, mutta ilmeisesti tämäkin laji pitkälti pesii Suomessa rakennuksissa. Tämän lajiparin perusekologia on hyvin huonosti tunnettu, vaikka kumpaakin lajia tavataan yleisesti eteläisessä Suomessa. Näinkin pieneltä tutkimusalueelta kahdeksan yön selvitys on vain otos ja siihen liittyy epävarmuustekijöitä. Lepakoiden lentoaikojen ennustaminen tietyllä alueella on epävarmaa ja tarkka lajistoselvitys näinkin suurella alueella vaatisi kymmenien öiden kuuntelujaksoja. Alueella esiintyvien lepakoiden yksilömäärien arvioiminen tai tiheyden laskeminen vaatisi vakiomenetelmällä (esim. linjalaskentamenetelmällä) tehdyn erillisselvityksen. Kesän 2014 olosuhteet olivat kuitenkin lepakkoselvitykselle otolliset kesäkuuta lukuun ottamatta eikä nollahavaintoöitä selvityksen aikana tullut. Nykytietämyksen mukaan ainakin osa lepakoista muuttaa talveksi etelään talven viettoon. Osa lepakoista kuitenkin talvehtii Suomessa ja niiden elinmahdollisuuksien turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että mahdolliset talvehtimispaikat selvitetään. Inventointialueella ei havaittu sellaisia luonnonympäristöjä (louhikoita, luolia), jotka olisivat mahdollisia lepakoiden talvehtimispaikkoja. Osa alueen teollisuusrakennuksista ja varastoista saattaisi mahdollistaa lepakoiden talvehtimisen. Kaskisten kaupungin pihapiireissä saattaa olla myös vanhoja maakellareita, joita esim. pohjanlepakot käyttävät talvehtimispaikkoina. 4.3 Arvio hankkeen yhteisvaikutuksista muuttolinnustoon muiden lähiseudun tuulipuistohankkeiden kanssa Suunnitellulla tuulipuistohankkeella on lieviä yhteisvaikutuksia lähiseudulle suunniteltujen muiden tuulivoimahankkeiden kansaa. Yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen läpimuuttavaan linnustoon sekä paikkalinnuista ehkä merikotkaan, jonka saalistusreviirit ovat laajoja ja ulottuvat usean tuulivoimahankkeen alueelle. Jokainen rakennettu voimalaitosyk- Vesisiippoja havaittiin erityisesti vanhojen jätevesialtaiden ympäristössä 7

8 sikkö lisää lintujen törmäysriskiä omalta osaltaan. Suunnittelualue sijaitsee Selkämeren rannikkoalueella, jossa rannikkolinjaa pitkin kulkee selkeä lintujen muuttoväylä. Vesilintujen osalta reitti kulkee pääosin avomeren päällä ja ulointa saariston reunaa sivuten. Muista vesilinnuista poiketen hanhien (metsä- meri ja nykyisin myös lyhytnokkahanhien) reitti kulkee kuitenkin ajoittain melko kaukaakin sisämaan puolella ja hieman säätilasta riippuen näiden lintujen reitti saattaa ajoittain kulkea myös Kaskisten yli. Myös petolintujen kuten piekanan muuttoreitit kulkevat rannikkolinjan sisäosissa. Lintujen törmäysriskejä on tutkittu paljon, mutta riittävän pitkää seuranta-aineistoa ei ole kuin muutamien lajien (lähinnä suuret petolinnut) osalta. Muuttolintujen törmäysriskiä pienentää se että linnut kulkevat tuulipuistoalueiden läpi vain kerran keväällä ja syksyllä, kun taas paikkalinnut voivat kulkea puistojen yli päivittäin useaankin kertaan. Kokonaisuutena arvioiden muuttolintujen törmäysriski on pieni ja suunnitellun kolmen voimalan yksikön rakentaminen ei lisää lintujen törmäysriskiä merkittävästi, joten yhteisvaikutukset muiden lähiseudun hankkeiden kanssa ovat muuttolintujen osalta vähäiset. 2 kv (eli edellisenä vuonna syntynyt) merikotka 8

9 5. Lähteet ja kirjallisuus Koistinen, J Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö s. Ympäristöministeriö. Koskimies, P. & Väisänen 1991:Monitoring bird populations in Finland. A manual of methods applied in Finland. Finnish Museum of Natural History. Helsinki 145 s. Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Sierla, L., Lammi, E. Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Luonto ja luonnonvarat. Ympäristöministeriö. 113 s. Siivonen, Y. 2004: Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/ s. SLTY 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. WWW-dokumentti: docs/slty_lepakkokartoitusohjeet.pdf Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Tucker, G.M: & Heath, M. F. 1994: Birds in Europe: their Conservation Status. Bird Life Conservation Series No s. Cambridge, UK Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 567 s Ympäristöministeriö 2007c: Suomen kansainväliset vastuulajit, linnut. 9

10 6. Liitteet Karttaliite 1. Selvitysalue 10

11 Liite 2. Merikotkien seurantapäivät ja havainnot Pengertie Ei havaintoja Pirttisaari 1 Ad kaukana lounaassa Pirttisaari 1 Ad korkealla Dickholmenin yli etelään Pengertie 1 Ad korkealla saarten yli kaakkoon Pirttisaari Ei havaintoja Pirttisaari 1 esiaikuinen istuskeli kivillä lounaanpuoleisella merialueella. Oli liikkeellä koko päivän Pirttisaari 2 esiaikuista ja 1 2 kv kaukana lounaassa merialueella Pirttisaari 2 iälleen määrittämätöntä merialueella kaukana Pirttisaari Ei havaintoja Pirttisaari Ei havaintoja 11

12 Liite 3. Lepakkohavainnot 12