HUMPPILAN KAIDANSUON OLETETUN KALASÄÄKSENPESÄN MAASTOTARKISTUS Suomen Luontotieto Oy. Kalasääksi. Suomen Luontotieto Oy 1/2014 Jyrki Matikainen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HUMPPILAN KAIDANSUON OLETETUN KALASÄÄKSENPESÄN MAASTOTARKISTUS 2013. Suomen Luontotieto Oy. Kalasääksi. Suomen Luontotieto Oy 1/2014 Jyrki Matikainen"

Jere Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 HUMPPILAN KAIDANSUON OLETETUN KALASÄÄKSENPESÄN MAASTOTARKISTUS 2013 Kalasääksi Suomen Luontotieto Oy 1/2014 Jyrki Matikainen

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmä Tulokset Lähteet Liitteet

3 1.Johdanto Voimamylly Oy tilasi marraskuussa 2013 Suomen Luontotieto Oy:ltä maastotarkistuksen liittyen oletettuun kalasääksen pesäpaikkaan Humppilan Kaidansuolla. Tarkistus kuuluu Humppila-Urjalan tuulipuistohankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä toimi Voimamylly Oy:ssä Lasse Kosonen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. Voimamylly Oy sai tiedon kalasääksen pesästä PirElyn YVA-selostuksen lausunnosta. Maanmittauslaitoksen ylläpitämän karttapaikan tietokantaan rauhoitusmerkintä oli todennäköisesti ilmestynyt vuoden 2013 syksyllä. Helmikuussa 2012 Maanmittaukselta saaduissa karttatiedostoissa ei Sälikkösaaren tuntumassa ollut rauhoitusmerkintää, eikä alueelta vuosina ( ) tehtyjen luontoselvitysten aikana alueella havaittu kalasääksiä. Kun PirEly mainitsee lausunnossaan (sivu 16.) seuraavaa: Pesimälinnusto - Arviointiselostuksesta puuttuu tieto Kaitasuon Sälikkösaaressa sijaitsevasta kalasääsken pesäpuusta (Pirkanmaan ELY- keskuksen inventointi 2013 Emmi Lehkonen). Kalasääsken pesäpuun suojaetäisyydeksi suositellaan 1,1 km etäisyyttä. Tällä suojavyöhykkeellä ei suositella toimenpiteitä lajin pesimäaikaan välisenä aikana., päätti Voimamylly Oy tilata tarkistusselvityksen marraskuussa 2013 Suomen Luontotiedolta varmistaakseen aiemmin YVA:n pesimälinnustoselvityksen tiedot oikeiksi. 2. Aineisto ja menetelmä Kaitasuon alueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä (5.12 ja ), joiden aikana Kaitasuon länsiosat ja keskiosa tutkittiin noin 700 m etäisyydellä maastokarttaan sijoitetusta rauhoitusmerkistä eli oletetusta kalasääksen pesäpuusta (karttaliite 1). Varsinaisen suoalueen lisäksi tutkittiin Sälikkösaaren puut sekä suon pohjoispuolinen alue, jossa puusto on varttunutta. Alue kuljettiin systemaattisesti läpi jalkaisin. Lähikuva tekopesän pohjasta 3

Tehtävän yhteyshenkilönä toimi Voimamylly Oy:ssä Lasse Kosonen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. Voimamylly Oy sai tiedon kalasääksen pesästä PirElyn YVA-selostuksen lausunnosta.

4 Ennen maastoselvitystä tehtiin esiselvitys, jossa haastateltiin puhelimitse kalasääksihavainnon kesällä 2013 tehnyttä Ely-keskuksen asiantuntijaa Emmi Lehkosta. Esiselvitysvaiheessa tarkistettiin myös Luonnontieteellisen keskusmuseon kalasääksi aineistot sekä rengastustoimiston rengastustiedot kalasääksen osalta Humppilan alueelta. Esiselvitysvaiheessa haastateltiin myös paikallisia luontoharrastajia (mm. Antero Suoranta Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys) ja metsästäjiä. Tarkistuksen maastotöistä vastasi ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). 3. Tulokset Maastokarttaan sijoitetun rauhoitusmerkin kohdalta ei löytynyt kalasääksen pesää, eikä myös muualta tutkitulta alueelta. Kaitasuon länsiosasta löytyi kuitenkin todennäköisesti yli 10 vuotta vanha tekopesän pohjaristikko (kuva) metsäsaarekkeen itäosan männystä. Metallisen ristikon lisäksi ei tekopesässä ollut kuin muutama risu, eikä pesä ole ollut asuttu vuosikausiin (jos koskaan). Tekopesäpuussa ei myöskään näkynyt mitään merkkejä siitä, että tekopesää olisi tarkistettu tai huollettu vuosikausiin. Tekopesäpuun alta ei löytynyt suomuja tai muita saalisjätteitä, joita aina löytyy asutun kalasääksen pesäpuun alta. Pirkanmaan Ely-keskukselle suoselvityksiä kesällä 2013 tehnyt Emmi Lehkonen kertoi puhelinkeskustelussa nähneensä Kaitasuolla ääntelevän kalasääksen ja epäilevänsä että laji pesisi alueella. Nyt rauhoitusmerkillä merkityllä alueella ei laji kuitenkaan ole pesinyt eikä myöskään alueella olevassa tekopesän pohjarakenteessa. Suunnitellun tuulipuiston pesimälinnusto inventoitiin kesällä 2012 ja myös Kaitasuolla käytiin kahdesti (Suomen Luontotieto Oy raportti 5/2013). Mitään merkkejä kalasääksen pesinnästä alueella ei tuolloin tehty Kaitasuolla tai muualla suunnittelualueella. Alueen lähistöllä tehtiin muutonseurantaa Rappumäen kalliolla yli 20 vuorokautta keväällä 2012 eikä tällöin havaittu paikallisia kalasääksiä. Laji on pesimäaikaan näkyvä ja lajin saalistuslennot esim. Nuutajärven suuntaan olisivat varmasti näkyneet havaintopaikalle. Mänty, jossa tekopesä sijaitsi 4

Esiselvitysvaiheessa haastateltiin myös paikallisia luontoharrastajia (mm. Antero Suoranta Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys) ja metsästäjiä.

5 Helsingin Yliopiston eläinmuseon seurantojen mukaan kalasääksi on pesinyt Humppilan kunnan alueella viimeksi vuonna 2002 ja vuodesta 1998 jatkuneiden seurantojen perusteella alueella on ollut ainoastaan yksi pesä vuosittain (liite1). Vuoden 2002 jälkeen ei Humppilassa ole rengastettu yhtään kalasääkseä. 4. Lähteet Luonnontieteellisen keskusmuseon petolintuseurannan tiedot ja Rengastustoimiston rengastustiedot vuosilta Suomen Luontotieto Oy raportti 5/2013: Voimamylly Oy: n Humppilan-Urjalan tuulivoimapuistohankkeen ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys Angelniemellä Jyrki Matikainen Biologi FM. Rengastaja numero 2527 Metsäsaareke, jossa tekopesä 5

Lähteet Luonnontieteellisen keskusmuseon petolintuseurannan tiedot ja Rengastustoimiston rengastustiedot vuosilta 1998-2013.

6 5. Liitteet 6

Samankaltaiset tiedostot

Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014

Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen