Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n. kaavoitus- ja rakennussuunnitelma

Transkriptio

1 1 Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n kaavoitus- ja rakennussuunnitelma Lepakkoselvitys 2013 Pekka Rintamäki 2013

2 2 1. Johdanto Lepakot ovat pitkäikäisiä (jopa yli 30 vuotta) nisäkkäitä ja Suomessa esiintyvät lajit saalistavat kesäöisin (huhti-syyskuu) hyönteisiä kaikuluotaamalla niitä ultraäänien avulla. Ihmiskorvin kuultavaksi ultraäänet muuttavan detektorin (ultraääni-ilmaisin) avulla voidaan tunnistaa eri lajit, mutta tärkeää lajinmäärityksessä on myös elinympäristö ja silmin havaitun lepakon saalistuskäyttäytyminen, esimerkiksi miltä korkeudelta se saalistaa hyönteisiä. Lepakoiden esiintymisessä ja sen myötä myös kaavoittevan alueen merkityksestä niille on huomioitava lepakkojen vuosikierron tärkeimmät vaiheet, jotka on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa 2.1. Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit (13 lajia, joista pohjanlepakko, vesisiippa, viiksi- ja isoviiksiippa ja korvayökkö ovat yleisiä) ovat kaikki rauhoitettuja ensisijaisesti luonnonsuojelulailla (LSL 49 ) ja ne kaikki kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a). Näiden perusteella kaikkien lepakkolajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Nykyisen käytännön mukaisesti myös alueen merkitys lepakkojen ruokailualueena tulee huomioida. Tällöin kaavoituksessa voidaan huomioida lepakoille tärkeitä elementtejä kuten puustoa ja kulkureittejä. Lisäksi MRL 9 :n mukaan kartoitusalueen tulisi tarvittaessa olla jopa kaava-aluetta suurempi mikäli kaavalla voidaan voidaan arvioida olevan lepakkojen kannalta merkitystä myös kaava-alueen ulkopuolella. Pohtosillankuja 6:n ympäristö on rakennettu. Lähin metsäinen alue on Backmanin -ja Miesmäen puistot, joissa jälkimmäisessä havaittiin kesällä 2013 viiksisiippoja ja pohjanlepakkoa (Rintamäki 2013). Selvitys käsittää kaavoitettavan alueen lepakkotilanteen nykyisin ja arvion rakentamisen vaikutuksesta lepakoille. 2. Menetelmät ja selvitysalue 2.1. Menetelmät Lepakkojen havainnointi tehtiin kesä-, heinä- ja elokuussa lämpimässä ja tyynessä säässä. Tonttialue ja sen ympäristö (erityisesti Ihaistensalmen silta) kierrettiin huolellisesti ja lepakoiden signaalit muunnettiin ihmiskorvin kuultavaksi detektorilla (Pettersson D240X). Hämärässä valtaosa detektorilla tunnistetuista lepakoista nähtiin myös lennossa, jolloin lepakkolajeista saatiin vahvistusta lajityypillisestä lentokorkeudesta ja saalistustaktiikasta. Saalistavien lepakoiden yhteismäärä arvioitiin nähtyjen yksilöiden perusteella maksimimiarvio periaatteella. Pohtosillankuja 6:ssa on päärakennuksen (1973 täysin peruskorjattu) lisäksi kaksi pienenmpää ulkorakennusta. Tarkistuksen perusteella lepakot eivät pääse kuin sattumalta rakenteiden sisälle. Päivätarkastuksessa koko tontin alueelta etsittiin luonnonkoloja ja linnunpönttöjä, joita lepakot voivat käyttää päiväpiiloina.

3 3 Selvitysajankohdat ja käyntien syy: klo ja tonttialueen ja rakennusten arviointia ja lepakoiden havainnointia klo lepakoiden havainnointia klo lepakoiden havainnointia. Lepakkoalueiden luokitus (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille) Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka. Ehdottomasti säilytettävä, hävittäminen tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty. * Hävittämiselle tai heikentämiselle on haettava lupa ELY-keskukselta. * Jos poikkeuslupa myönnetään, tulee lepakoille aiheutuvaa haittaa pienentää esimerkiksi asentamalla korvaavia päiväpiilopaikkoja, kuten pönttöjä. * Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon suojeltuun kohteeseen liittyvät lepakoiden käyttämät kulkureitit ja ruokailualueet. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Alueen arvo lepakoille huomioitava maankäytössä (EUROBATS) * Vahva suositus, jolla ei kuitenkaan ole suoraan luonnonsuojelulain suojaa. * Tärkeä saalistusalue voi olla sellainen, jolla saalistaa monta lajia ja/tai alueella saalistaa merkittävä määrä yksilöitä. *Aluetta käyttävä laji on harvinainen tai harvalukuinen. * Alue on todettu tai todennäköinen siirtymäreitti päiväpiilon ja saalistusalueen välillä. * Jos siirtymäreitti katkaistaan, tulisi toteuttaa korvaava reitti.

4 4 * Huomioidaan alueen lähellä sijaitsevat lisääntymis- ja levähdyspaikat. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. * Alue on lepakoiden käyttämä, mutta laji ja/tai yksilömäärä on pienehkö. * Ei mainittu luonnonsuojelulaissa. * Ei suosituksia EUROBATS -sopimuksessa 2.2. Selvitysalue Pohtosillankuja 6:n tonteiksi kaavoitettava alue sijaitsee Ihaistensalmen sillalta nähtynä silmämääräisesti kuvan 1. ranta-aluetta osoittavalla kohdalla. Kuva 1. Pohtosillankuja 6:n suunniteltu kaavoitusalue Ihaistensalmen suunnalta.

5 5 Kaavoitettava alue rajautuu pohjoisessa Siivikkalanlahteen aukeavaan Ihaistensalmeen, idässä Siivikkalanlahteen ja etelässä ja lännessä rakennettuun alueeseen. Pohtolankatu sijaitsee lähellä aluetta (ks. kartta 2.). Nykyisen rakennetun Pohtosillankuja 6:n pinta-ala on n m2 ja tonttijakoluonnoksessa kahden suunnitellun tontin yhteensä 2029,5 m2 (1011, ,5 m2 ). Kuva 2. Kaavoitettavaksi suunniteltua aluetta Pohtosillankuja 6:n tontilta nähtynä. Kaavoitettavan alueella on vähän puustoa; nuoria lehtipuita, järeä kuusi ja muutamia vanhoja koivuja (kuva 2.). Lepakoita ajatellen näkymä on suotuisan avara.

6 6 3. Tulokset Kartta 1. Viiksisiippojen ja vesisiipan havaintoalueet. Viiksi/isoviiksisiippa Laji/lajit havaittiin vain elokuisella käyntikerralla, jolloin kaksi yksilöä saalistivat Pohtosillankuja 6:n rakennetulla tontilla ja kaavoitettavaksi suunnitellulla alueella (kartta 1.). Yhden havaintokerran perusteella viiksissiipojen yhteismääräksi jää kaksi. Vesisiippa Ihaistensalmen edustalla Siivikkalanlahdella saalisti kaikilla havaintokerroilla vesisiippoja. Elokuisella havaintokäynnillä vesisiippoja nähtiin tai havaittiin n. 5 yksilöä kaikilla käyntikerroilla, joiden perusteella aluetta voidaan arvioida käyttävän saalistukseen 10 vesisiippaa. Tontilla ja tonteiksi suunniteltavalla alueella ei havaittu pohjanlepakkoa.

7 7 Rakennukset, pöntöt ja luonnonkolot Pohtisillankuja 6:n tontilla tai kaavoitetuksi suunnitellulla alueella ei ole lepakoille sopivia rakennuksia eikä pönttöjä tai luonnonkoloja. Kartta 2. Pohtosillankuja 6:n tonttijakoluonnos. 4. Tulosten tarkastelu ja toimenpiteet Kaavoitettavalla alueella tai sen lähistöllä havaittiin odotetut lepakkolajit viiksisiippa/isoviiksisiippa ja vesisiippa. Kaavaehdoituksessa alueelle suunnitellaan kahta tonttia omakotitalolle. Nykyisellään kaava-alueella kasvavia varttuneempia puita ei poisteta lukuun ottamatta yhtä tai kahta koivua, jotka on muutenkin poistettava vaarallisina niiden heikon kunnon vuoksi. Alue vastaa luokituksessa luokkia II ja III. Tonttijakosuunnitelman perusteella lepakkojen saalistusympäristöön ei tule rakentamisesta aiheutuvaa haittaa viiksisiipoille. Selkeästi vesialueella saalistaviin vesisiippoihin alueen kaavoittamisella ei ole vaikutusta. Havaittuja lepakkolajeja esiintyy Tampereen

8 8 kantakaupungin alueella tavallisena tai melko tavallisena rakennetuilla alueilla (Siivonen 2002). Selvityksen perusteella kahden tontin kaavoittaminen nykyisen kaavaluonnoksen perusteella ei ole ristiriidassa luonnonsuojelulain, maarakennuslain ja EU-direktiivien kanssa. Kirjallisuus Rintamäki, P Tampereen Pohtolan Miesmäenpuiston ja Backmaninpuiston eteläosan kaavoitus- ja rakennussuunnitelma. Lepakkoselvitys s. Siivonen, Y Tampereen kantakaupungin lepakkokartoitus Yhteenveto. - Yrjö Siivonen, Bat Group Finland ry/tampereen kaupunki. Ympäristövalvonta. 1 s.

9 9 Nokialla FT Pekka Rintamäki Myllärinkatu 5 B Nokia Puhelin: Sähköposti: printamki@yahoo.com