Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemus ja toimintakuvaus

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemus ja toimintakuvaus Hakijan nimi (organisaatio): Forssan ammatti-instituutti Hakijan osoite: Saksankatu Forssa Organisaation/yksikön nimi ja osoite, jota laatupalkintohakemus koskee ellei sama kuin yllä: Forssan ammatti-instituutti tekniikka ja liikenne sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala Saksankatu Forssa Yhteyshenkilön nimi: Tuula Koivula johtava rehtori Osoite: Saksankatu Forssa Puh.: Fax: Koulutuksen järjestäjän nimi ja osoite: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Saksankatu Forssa Järjestäjän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle hakijaorganisaatiolle: Forssan ammatti-instituutti on monialainen oppilaitos. Olemme tavoitteellisesti, systemaattisesti ja asiakaslähtöisesti panostaneet oppilaitoksen kehittämiseen ja laatutyöhön. Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon hakeminen on osa toimintamme kokonaisvaltaista arviointia ja halua kehittyä toiminnoissamme. Laatu- ja toimintajärjestelmästämme vastaa laaturyhmä. Keskeisemmistä instituutin opetus- ja tukiprosesseista laatukäsikirjaamme on laadittu menettely- ja työohjeet. Systemaattisen laadun kehittämisen ja laatukäsikirjan laadinnan aloitimme vuonna Arvioimme ja kehitämme toimintaamme suunnitelmallisesti. Teemme tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä työelämän ja -yhteisöjen kanssa työssäoppimisen ja nuorten näyttöjen onnistumiseksi ja vastataksemme opetukselle työelämästä tuleviin haasteisiin. Suunnitelmallinen yhteistyö paikallisten ja muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa laajan oppimismahdollisuuden sekä opetuksen kehittämis- ja arviointiyhteistyön. Erityisopetuksen kehittäminen yhteistyössä moniammatillisen tukiverkoston kanssa vastaamaan yhä enemmän elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja eri asteisia oppimisvaikeuksia omaavien opiskelijoiden tarpeita on yksi keskeisistä ja pitkäaikaisista kehittämiskohteista oppilaitoksessamme. Oppimisympäristömme ja opetusmenetelmämme mahdollistavat myös kyvykkäiden opiskelijoiden huippusaavutukset valtakunnallisestikin arvioituna. Päiväys 12. toukokuuta 2005 Koulutuksen järjestäjän edustajan allekirjoitus Tuula Koivula johtava rehtori Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, Helsinki, puhelin (09) , faksi (09) , Utbildningsstyrelsen Hagnäsgatan 2, PB 380, Helsingfors, telefon (09) , fax (09) ,

2 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN HAKEMUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTO 2005 A) Toiminnan yleiskuvaus: Käytä enintään 3 sivua Perustietoa oppilaitoksestamme Forssan ammatti-instituutin ylläpitäjänä toimii Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Jäsenkunnat ovat valtuustojensa ylläpitävillä päätöksillä hyväksyneet perussopimuksen, jossa määritellään hallinnon ja talouden perusteista. Forssan ammatti-instituutissa on kuusi koulutusalaa. Ne ovat: tekniikka ja liikenne (TEKLI), matkailu- ravitsemis- ja talousala (MARATA), kauppa ja hallinto, sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala ja luonnonvara-ala. Kaksi viimeistä koulutusalaa sijaitsevat Tammelassa ja kaikki muut Forssassa. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintoa 2005 hakevat instituuttimme koulutusaloista tekniikka ja liikenne sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Nämä koulutusalat sijaitsevat Forssassa Saksankatu 27. Laatupalkinnon erityisteema, erilaiset oppijat ammatillisessa koulutuksessa, on ensimmäinen perusteluistamme, miksi oppilaitoksemme koulutusaloista TEKLI ja MARATA hakevat laatupalkintoa. Näillä koulutusaloilla erilaisen oppijan yksilöllisiin oppimismahdollisuuksin on systemaattisesti vuodesta 2001 kiinnitetty erityistä huomiota. Tällöin laadimme mm. erityisopetuksen suunnitelman, pidimme ensimmäisen kerran kaikille opiskelijoille lähtötasotestit ja määritimme erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat laatien heille henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman. Aloimme myös systemaattisesti kehittämään oppimisympäristöämme, opetusmenetelmiämme sekä opetus- ja tukiprosessejamme siten, että luotiin mahdollisuus myös kyvykkäille opiskelijoille kykyjään vastaavat oppimismahdollisuudet. Opettajien erityispedagoginen koulutus oli osa kehitystyötä. Saamiamme kokemuksia on hyödynnetty yhteistyössä Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa laadittaessa instituuttimme muille koulutusaloille erityisopetuksen suunnitelmat. Näillä koulutusaloilla erityisopetuksen suunnitelman systemaattinen käytäntöön soveltaminen, huomioiden koulutusalojen erityisvaatimukset, on vielä kehitysvaiheessa. Toinen perusteluista on se, että teimme vuonna 2004 koko instituuttia koskevan itsearvioinnin ja arviointisuunnitelmamme mukaan koko instituuttia koskeva itsearviointi suoritetaan 2 vuoden välein. Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon 2005 hakemista varten teimme itsearvioinnin vain TEKLI ja MARATA -koulutusaloilla osastokohtaisesti. Tukipalvelujen itsearvioinnista vastasi talouspäällikkö ja opiskelijoiden kuraattori. Oppilaitoksemme koulutusalojen laaja-alaisuus tarjoaa opiskelijalähtöisen, monipuolisen ammatinvalinnan ja valinnaisten opintojaksojen suoritusmahdollisuuden. Opetuksessa huomioimme jokaisen opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset laatimalla jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja erityistä tukea opiskelussaan tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisen opiskelun järjestämistä koskevan suunnitelman. Olemme tehokkaasti kytkeneet työssäoppimisen ja tulevat nuorten näytöt ammatin oppimiseen niin, että työelämän on mahdollista saada työtehtäviinsä aiempaa taitavampia, uusia osaajia. Tämä kaikki ja paljon muuta sisältyy toiminta-ajatukseemme: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. Kaikki tukipalvelut, kuten ruokahuollon ja siivouspalvelut, tuotamme itse oppilaitoksessa. Esimiesasemassa olevien pitkäkestoisen koulutuksen ja strategiaprosessin laadinnan osana vuosina laadittiin Forssan ammatti-instituutille uudistettu toiminta-ajatus, arvot ja visio vuoteen Visiomme määrittelemänä meillä on monialainen koulutustarjonta, laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä. Oppilaitoksemme on haluttu opiskelu- ja työpaikka. Henkilöstömme on motivoitunut ja osaava sekä ammatillisesti että pedagogisesti. Teemme suunnitelmallista ja aktiivista yhteistyötä työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijamme sijoittuvat hyvin työelämään ja jatkoopintoihin. Toimintamme on tuloksellista ja taloudellista. Sloganimme on "FAI avain ammattiin". Yhteisesti määritetyt arvot ja Forssan ammatti-instituutin opetusta ja kasvatusta ohjaavat tavoitteet ja periaatteet on kuvattu laatukäsikirjassa. Instituuttimme arvot ovat: asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, oppiminen, am- Tuloksellisuusrahoitus 2

3 mattitaito ja ammattiylpeys, yhteiskunnallinen vastuu sekä yhteistyö. Forssan ammatti-instituutin vahvistettu opiskelijapaikkamäärä toisella asteella on lukien 930. Keskeisiä tavoitteita Vuoden 2004 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että instituutilla on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun. Sitovana tavoitteena on, että kaikille toisen asteen opiskelijoille annetaan opetusta 32 vuosiviikkotuntia. Pidämme tärkeänä, että opiskelijat saavat oppimisedellytyksiään vastaavaa opetusta ja tarvittaessa mahdollista tukea opiskelussaan. Tavoitteenamme on laadukas opetus ja opiskelijakyselyjen tulosten tavoitteena on, että 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni opiskelija sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Sitova tavoitteenamme on, että valmistuvista opiskelijoita 70 % saa heti työ- tai jatkoopiskelupaikan. Laadullisina tavoitteina ovat koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen ja koulutuksen muuttuminen vastaamaan nopeasti muuttuvia työelämän tarpeita huomioimalla työssäoppimisen ja nuorten näyttöjen asettamat vaatimukset opetukselle. Vuoden 2004 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitos sijoittuu hyvin vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa. Hyvin toimiva työssäoppimisprosessi ja pitkäaikaiset, laajat yhteistyösuhteet alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa antaa hyvän lähtökohdan nuorten näyttöjen toteutuksen onnistumiselle. Sitovana tavoitteenamme on, että kaikille opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai kotipaikkakunnalla. Näyttöprosessin suunnittelu ja käytännön valmistelutyöt näyttöjen onnistumiseksi oppilaitoksessamme ovat käynnissä mm. kouluttautumalla tuleviin näyttöihin, opetussuunnitelmia päivittämällä ja tiedottamalla/kouluttamalla yritysten edustajia tuleviin näyttöihin. Erityisopetuksen tarpeen ja opiskelijoiden moniongelmallisuuden lisääntyessä kehitämme erityisopetusta strategian mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevien elämänhallinnan tukemiseksi kuraattorin, opinto-ohjaajan ja terveydenhoitajan lisäksi tukenamme on moniammatillinen sidosryhmäyhteistyö ammattiauttajineen. Taloudellisuustavoitteenamme on, että oppilaitosmuodon kustannukset eivät saa kokonaisuutena eivätkä toiminnoittain ylittää valtakunnallisia keskiarvolukuja. Henkilöstö ja Organisaatio Forssan ammatti-instituutissa on 76 päätoimista opettajaa, joista TEKLI:llä ja MARATA:lla 33. Koko henkilöstömäärä on yhteensä 130. Henkilöstöllä on vankka ammatillinen, pedagoginen ja erityispedagoginen pätevyys ja osaaminen. Alla olevassa kuviossa on esitetty Forssan ammatti-instituutin organisaatiokaavio alkaen Kuntayhtymän yhtymävaltuusto Tarkastuslautakunta Yhtymähallitus Johtoryhmä Johtava rehtori Yhteistoimintaryhmä Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Koulutusalajohtaja Koulutusalajohtaja Koulutusalajohtaja Koulutusalajohtaja Oppisopimuskoulutus Talous ja tukipalvelut Tekniikka ja liikenne Matkailuravitsemisja talousala 4 osastonjohtajaa Kauppa ja hallinto Sosiaali- ja terveysala Viestintäala 2 osastonjohtajaa kulttuuriala (Tammelan toimipiste) Luonnonvara-ala (Tammelan toimipiste) Tuloksellisuusrahoitus 3

4 Asiakkaat, markkina- ja kilpailutilanne Forssan ammatti-instituutin ensisijaiset asiakkaat ovat instituutissamme opiskelevat opiskelijat. Asiakkaina instituutin sisällä ovat myös toiset koulutusalat. Toissijaisia, ulkoisia asiakkaita ovat yhteistyöyritykset ja yhteisöt, joiden kanssa teemme yhteistyötä mm. työssäoppimisprosessin ja nuorten näyttöjen onnistumiseksi. Opiskelijoiden huoltajayhteistyöstä saamme tukea huoltajilta kasvatustehtävässä ja palautetta opetusprosessin kehittämiseksi. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ovat myös toiset oppilaitokset. Kaksoistutkinto, valinnaiskurssit, yhteiskoulutukset, vertaisauditoinnit ja opetuksen kehittämisen ovat yhteistyömuotoja. Talousalueemme nuorten ikäluokasta 50 %:lla on mahdollisuus saada aloituspaikka instituutissamme. Noin puolet talousalueemme ikäluokasta suunta opiskelunsa lukioon. Kilpailua opiskelijoista käydään lukion lisäksi lähialueen muiden, toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kilpailu on sekä määrällistä että laadullista. Tuotteet ja palvelut Forssan ammatti-instituutin tekniikan ja liikenteen koulutusalalla annetaan opetusta automaatioasentajan, levyseppä-hitsaajan, koneistajan, talotekniikan, ajoneuvoasentajan, autonkuljettajan, elektroniikka-asentajan, sähköasentajan, puusepän ja talonrakentajan perustutkintoon. Vastaavasti matkailu-, ravitsemis- ja talousalan perustutkinnot ovat palveluvastaava, suurtalouskokki ja suurtalouskokki (erityisopetus). Syksyllä 2005 uutena koulutuksena alkaa ammattiin valmentaja koulutus. Aikuisten ammatillista lisäkoulutusta annetaan lyhytkursseilla, ammatillisena lisäkoulutuksena, oppisopimusteoriakoulutuksena (auto, metalli, LVI) ja työvoimapoliittisena koulutuksena (LVI). Instituuttimme tukipalveluista mainittakoon mm. kuraattori, opinto-ohjaaja ja terveydenhoitajan palvelut. Instituutilla on nykyaikainen opiskelija-asuntola ja ajanmukaisin tietoteknisin välinein varustettu kirjasto. Metalliosastolla on ammatillinen koulunkäyntiavustaja kuin myös alkavassa ammattiin valmentavassa koulutuksessa. Toiminnan erityispiirteitä ja kehittämisprojekteja Pitkäaikainen yhteistyö talousalueemme yritysten kanssa ja hyvin koulutetut yritysten työpaikkaohjaajat mahdollistavat onnistuneen työssäoppimisprosessin toteutumisen. Talousalueen yritykset pystyvät tarjoamaan opiskelijoillemme hyvin myös kesätöitä. Yhteistyö Forssan yhteislyseon kanssa mahdollistaa opiskelijoillemme kaksoistutkinnon suorituksen. Talousalueemme peruskoulujen kanssa teemme systemaattista yhteistyötä esitellessämme koulutusmahdollisuuksiamme ja peruskoululaisten vierailujen organisoimiseksi oppilaitokseemme. Onnistuneet siirtymät ja tietojen vaihto, varsinkin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta, toimii hyväksi havaittujen yhteistyömuotojen pohjalta. Opetuksellista yhteistyötä teemme myös aikuiskoulutuskeskuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Tuemme opiskelijoiden ammatillista kasvua ja kasvua ihmisenä. Asiakaslähtöisyys on instituuttimme tärkeimpiä arvoja ja siksi asiakkaiden ja työelämän tarpeet ohjaavat toimintaamme. Opetuksemme ja tukipalvelut ovat laadukkaita mahdollistaen siten hyvät opiskelijoiden oppimistulokset. Instituutissamme on osaava, motivoitunut ja itseään kehittävä henkilöstö. Keskeisistä toiminnoistamme on laadittu laatukäsikirjaan menettely- ja työohjeet. Arvioimme toimintaamme systemaattisesti vuosittaisen arviointisuunnitelman mukaisesti. Arviointi käsittää sisäiset auditoinnit, itsearvioinnin, vertaisauditoinnit (-oppiminen) yhteistyöoppilaitosten kanssa sekä mahdolliset ulkoiset arvioinnit. Toimintamme on taloudellista ja tuloksellista. Emme ole oppilaitoksessamme siirtyneet tiimiorganisoituneeseen työskentelyyn, vaan koemme hyvin toimineet ja tulokselliset yhteistoiminnalliset työryhmät (laaturyhmä, opiskelijahuoltoryhmä ) ajavan saman asian. Osastomme toimivat pitkälle asiantuntijaorganisoituneesti ja samoin on laita eri työryhmissämme. Toiminnassamme on havaittavissa paljon tiimiorganisaation piirteitä, mutta emme tavoittele puhdasta tiimiorganisaatiota, joka vaatisi oman kouluttautumisen ja toimintakulttuurin muutoksen. Teemme opetuksen kehittämis- ja arviointiyhteistyötä mm. Tavastian (Hämeenlinnan), Riihimäen, Loimaan ja Salon ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteisiä kehittämisprojekteja Hämeenlinnan ja Riihimäen kanssa on mm. opettajien työelämäosaamisen nostaminen (OPEPLUS II), toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen yhteismarkkinoinnin keinoin sekä työpaikkaohjaajien koulutus. Muita oppilaitoksemme kehittämisprojekteja ovat erityisopetuksen kehittäminen (WtW-yhteistyö), nuorten näytöt ja autopuolen hallinnoima, viiden oppilaitoksen alueellinen logistiikan kehittämisprojekti (LOGAL). Tuloksellisuusrahoitus 4

5 TOIMINNAN KUVAUS 1. JOHTAJUUS Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Oppilaitoksen toiminta-ajatus, visio ja toimintaa ohjaavat arvot oli määritelty vuoteen Tästä johtuen oppilaitoksen johtoryhmä asetti tavoitteeksi vuonna 2003, että systemaattisen strategiaprosessin osana oppilaitoksen toimintaajatus, visio ja toimintaa ohjaavat arvot uudistetaan ja viestitetään eri kanavien, kuten koulutusalakohtaisten keskustelujen ja henkilöstökokousten avulla eri toimintayksiköihin vuoden 2005 aikana. Arvojen määritys tapahtui oppilaitoksen omista lähtökohdista käsin. Jäsenkuntien päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää kuntayhtymän valtuusto, paitsi niissä asioissa, joissa se on perussopimuksella siirretty kuntayhtymän hallitukselle. Oppilaitoksen johto on määritellyt oppilaitoksen laatupolitiikan, jossa korostetaan opiskeluilmapiiriä ja opiskelijoista huolehtimista opiskelijan omasta lähtökohdasta ja oppimisedellytyksistä käsin. Tämän onnistumiseksi tavoitteena on toimiva siirtymä peruskoulusta oppilaitokseen, monipuolinen ja kattava tuki- ja erityisopetus niitä tarvitseville, laadukas opetusprosessi sekä tuloksellinen siirtymä oppilaitoksesta työelämään tai jatko-opintoihin. Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisemiseen ja tukiverkostojen luomiseen oppilaitoksessa kiinnitetään erityistä huomiota. Monipuolinen yhteistyö ja sen kehittäminen työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa on tämän onnistumisen edellytys. Oppilaitoksen laatu- ja arviointijärjestelmää kehitetään tavoitteellisesti. Tavoitteena on laatia ja pitää ajan tasalle kattava menettely-, työ- ja arviointiohjeisto. Laatu- ja toimintajärjestelmää kehitetään oppilaitoksen tarpeiden pohjalta ja järjestelmä pohjautuu EFQM:n arviointijärjestelmään. Tavoitteena on edelleen kehittää oppilaitoksen tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä mittareita osana arviointijärjestelmää. Tämän onnistuminen luo pitkällä tähtäimellä johdolle entistä paremmat mahdollisuudet seurata tuloksia ja niiden kehitystä sekä johtaa tulosten perusteella. Organisaatiorakenteen uudistamisen ja kehittämisen tavoitteena on johtamisen selkeyttäminen ja vastuualueiden tarkka määritys. Organisaation oppimista tuetaan korostamalla tavoitteista eri toimintayksiköiden välistä yhteistyötä, yhtenäistä toimintakulttuuria ja johtamista. Johtamiseen liittyvää vastuuta ja valtaa delegoidaan koulutusaloihin, osastoihin ja toiminnallisiin työryhmiin. Johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. esimiesten pitkäkestoinen koulutusohjelma, joka alkoi vuonna 2003 ja päättyy keväällä Oppilaitoksen johtamisen tavoitteena on luottamuksellinen ilmapiiri ja pätevään, asiantuntevaan henkilöstöön luottaminen. Toiminnassa painotetaan yksilövastuuta, asiantuntijana toimimisen vapautta ja yhteistyötä. koulutusaloille ja osastoille on määritelty määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Henkilöstölle asetetut tavoitteet, odotukset ja saavutetut tulokset käydään läpi ja arvioidaan vähintään kerran vuodessa kehitys- ja arviointikeskustelujen yhteydessä. Pedagogisesta johtamisesta vastaavat koulutusalajohtajat yhdessä osastonjohtajien kanssa. Prosesseista vastaavat henkilöt määritellään lukusuunnitelmien laadinnan yhteydessä sekä määriteltäessä tuki- ja yhteistyöprosessit. Osa oppilaitoksen oppimisympäristöä on työelämä. Tästä johtuvana tavoitteeksi on asetettu toimiva yhteistyö, sen kehittäminen ja syventäminen. Forssan yhteislyseon kanssa tapahtuvan kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuuden tavoitteena on kehittää kaksoistutkinnon organisointia ja käytännön toteutusta. Yhteistyötä syvennetään Kanta- Hämeen muiden ammatillisten oppilaitosten, sekä Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa. Huoltajayhteistyön kehittämiselle ja systemaattisen palautteen saamiseksi huoltajilta laaditaan (koulutusalajohtaja, kevät 2005) koko oppilaitosta koskeva selkeä toimintamalli. Kannustavan palkkauksen tavoitteena on tukea oppilaitoksen tavoitteiden mukaista toimintaa ja hyviä tuloksia. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Syksyllä 2003 alkanut strategiatyöskentely, jonka aikana laadittiin mm. oppilaitoksen toiminta-ajatus, visio ja toimintaa ohjaavat arvot, oli osa esimiesten (johtoryhmän jäsenet, osastonjohtajat, kansainvälisyysvastaava) johtamisen erikoisammattitutkintoa (Jet). Koulutus päättyy keväällä Koulutuksesta vastasi Johtamistaidon opisto ja koulutus tapahtui oppilaitoksessa. Johtava rehtori suunnitteli strategiaprosessille tavoitteet, aikataulun ja vastuut yhdessä kouluttajien ja koulutukseen osallistuvien kanssa. Strategiaprosessin ja koulutuksen aikana koulutukseen osallistuneet saivat teoreettista tieto strategiaprosessin eri vaiheista useampana lähipäivänä. Teoriaa ja saatuja kokemuksia sovellettiin käytäntöön väli- ja kehittämistehtävinä omaa strategiaa laadittaessa. Ryhmän jäsenet toimivat ohjaajina henkilökunnalle kun heidän näkemystään prosessissa kysyttiin. Tulosyksiköt saivat yhteenvedot ja aineiston, joista oli mahdollista tutustua mm. mitä tarkoitetaan strategialla, toiminta-ajatuksella, arvoilla ja visiolla. Tavoitteena oli käsitteiden selkiinnyttäminen ja palautteen saanti henkilöstöltä. Sama aineisto oli oppilaskunnan käytettävissä. Kuraattori toimi heidän Tuloksellisuusrahoitus 5

6 opastajanaan. Koko henkilökunta arvioi (henkilöstökokous, kevät 2005) laadittua toiminta-ajatusta, visiota ja arvoja sekä ehdotti parannuksia ja muutoksia ennalta määrätyn ajan puitteissa. Sama palautteenantomahdollisuus oli opiskelijoilla. Strategian koulutuskuntayhtymän hallitukselle ja valtuustolle esittelyn jälkeen se laitetaan intranettiin koko henkilöstön ja opiskelijoiden luettavaksi ja ohjenuoraksi oppilaitoksen toiminnalle. Laatukäsikirja ja sen kehittäminen on osa laatu- ja toimintajärjestelmää ja toimii siten johtamisen välineenä. Laatujärjestelmän ja siten myös laatukäsikirjan systemaattinen kehitystyö aloitettiin vuonna Laatukäsikirjan tavoitteena menettely-, arviointi- ja työohjeineen on luoda perusta opetussuunnitelmien, prosessien ja pedagogisen toiminnan yhdenmukaisuudelle koko oppilaitoksessa. Toimintakulttuuria kehitettäessä oppilaitoksen johto korostaa eri yksiköiden toimintakulttuurien yhdensuuntaistamista. Laatukäsikirjan ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä arviointityön koordinoinnista vastaa laaturyhmä. Uusien menettely- ja työohjeiden laatimiseksi kutsutaan työryhmä, jossa on edustettuna oppilaitoksen paras asiantuntemus. Laatukäsikirja yhdessä opetussuunnitelmien kanssa luo arvoperustan ja erilaiset toimintaa ohjaavat periaatteet. Arvoperusta pohjautuu keskeiseltä osin konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Arvoperustassa korostetaan opiskelijalähtöisyyttä ja erilaisista opiskelijoita huolehtimista. Erityistä huomiota, koko opiskeluajan siirtymät huomioiden, kiinnitetään syrjäytymisvaarassa oleviin opiskelijoihin. Oppimiskäsitys ja erilaisten opiskelijoiden huomioiminen opetuksessa tulee olla lähtökohtana opetusprosesseja, tukiverkostoja fyysisiä oppimisympäristöjä suunniteltaessa. Laatukäsikirjan rinnalla kiinteänä osana ja ohjenuorana toimii opetussuunnitelmien yhteinen osa, erityisopetuksen suunnitelma ja koulutusalakohtaiset opetussuunnitelmat. Pedagoginen johtaminen oppilaitoksessa on muuttunut oppilaitoksen monialaisuudesta johtuen siten, että päätösvaltaa on delegoitu koulutusalajohtajille ja osastonjohtajille. Pedagogisen johtamisen käytännön toimia ja päätehtäviä ovat opiskelijavirran hallinta, jaksotusten, lukusuunnitelmien ja lukujärjestysten laadinta ja hyväksyminen, opintojen edistymisen seuranta ja tukeminen, oppimisen laadun varmistus sekä oppilaitoksen strategisten tavoitteiden toteuttaminen koulutusalan ja osaston osalta. Työelämäyhteistyötä, opetussuunnitelmia ja opetusprosesseja kehitetään neuvottelukuntayhteistyöllä ja näyttöihin liittyvillä kolmikantatoimielimillä (toiminnassa kaikilla koulutusaloilla vuonna 2006). Johtajien, varsinkin osastonjohtajien, kiinteä yhteys työssäoppimispaikkoihin ja työpaikkaohjaajiin luo toimivan keskustelufoorumin työelämäyhteistyön kehittämiselle. Lähes kaikki osastonjohtajat ovat olleet viimeisten vuosien aikana opettajien kahden kuukauden työelämäjaksoilla (OPEPLUS) päivittämässä työelämätaitojaan. Työelämäjaksot mahdollistavat syvällisemmän työelämätuntemuksen ja siten paremmat valmiudet työelämän vaatimusten huomioimiseksi mm. opetussuunnitelmien päivittämistyöhön. Laaja yhteistyö mahdollistaa myös oppilaitoksen henkilöstön osaamisen hyödyntämisen alueen yritysten kehitystyössä. Kiinteä osa opetuksellista yhteistyötä on Forssan yhteislyseon kanssa tehtävä yhteistyö kaksoistutkinnon ja valinnaisten kurssien osalta. Oppilaitoksen eri yksiköillä ja yhteislyseolla on yhteinen valinnaisainetarjonta ja vapaasti valittavien aineiden suoritusmahdollisuus. Pitkäaikainen yhteistyö huoltajien kanssa ja sen edelleen kehittäminen ja systematisointi tuo merkittävää strategista lisäarvoa mahdollistaen myös erilaisten opiskelijoiden vieläkin paremman huomioimisen opetus-/oppimisprosessin sekä tukiprosessien eri vaiheissa. Oppilaitoksen ylimmällä johdolla hallitustyöskentelyn lisäksi on omat koulutuspolitiikkaa ja -strategiaa tukevat verkostonsa. Yhteistyö Kanta-Hämeen muiden ammatillisten oppilaitosten (Hämeenlinna, Riihimäki) kanssa tuo strategista lisäarvoa ja vertailtavuutta. Tavoitteena on mm. yhteinen henkilöstön motivaatiokysely, opiskelijakysely ja työpaikkojen antama palaute. Nykyisellään markkinointiyhteistyö toimii tehokkaasti ja oppilaitoksilla on samat tilintarkastajat. Pitkäaikaista ja systemaattista yhteistyötä opetusprosessin kehittämiseksi ja arvioimiseksi mm. vertaisarvioinnin (- oppimisen) osalta tehdään Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kevään yhteistyökokouksessa käsitellään ajankohtaiset teemat ja sovitaan tulevan lukuvuoden vertaisauditointikohteet. Tänä lukuvuonna ne ovat kaksoistutkinto ja sen kehittäminen, ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen ja tuloksellisuusrahoitusraporttien vertailut sekä opiskelijoiden työhön tai jatko-opintoihin sijoittuminen. Laatutyön ja systemaattisen opetus- ja oppimisprosessin kehittämiseksi oppilaitoksessa laaditaan (laaturyhmä/ylin johto) vuosittain arviointisuunnitelma, johon kirjataan sisäiset- ja itsearvioinnit sekä vertais- että ulkoiset arvioinnit, niiden suorittajat ja ajankohdat. Arviointien tuloksista laaditaan yhteenvedot (laaturyhmä), ne käsitellään henkilöstökokouksissa ja niiden pohjalta tehdään tulevan vuoden kehittämissuunnitelmat. Oppilaitoksen johdon motivointi ja kannustejärjestelmän tavoitteet liittyvät toimintakulttuuriin, jossa henkilöstöä tuetaan ja annetaan melko vapaat toimintamahdollisuudet. Johdon tavoitteena on tukea henkilöstöä päivittäisen toiminnan osana luontevasti ja avoimuuteen perustuen. Johto kannustaa henkilöstöä monilla tavoin ja omalla esimerkillään. Kannustavan palkitsemisjärjestelmän lähtökohtana on tavoitteiden mukainen toiminta, motivointi ja oikeudenmukaisuus. Tunnustuksen antamisesta henkilöstölle on laadittu selkeät periaatteet. Tuloksellisuusrahoitus 6

7 Arviointi ja parantaminen (Miten arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Oppilaitoksen toiminta-ajatuksen, vision ja toimintaa ohjaavien arvojen määritys oli pitkä ja onnistunut prosessi. Myönteistä määrityksessä oli kaikkien esimiesten aktiivinen mukana olo ja henkilöstön ja opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa arvojen määritykseen. Arvojen määritysprosessi on käyty läpi ja nyt ollaan vaiheessa, jossa uudistetut arvot juurrutetaan ja vakiinnutetaan koko henkilöstölle ja sitoutetaan toimimaan ja kehittämään toimintaa niiden mukaisesti. Tämä on pitkä ja osin vaikeakin vaihe ja siten se on vielä osin kesken. Uudistetut arvot, toiminta-ajatus ja visio eivät tosin poikkea keskeisemmiltä osin aiemmista. Kuntayhtymässä toteutetun organisaatiouudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön uusi johdon organisaatiomalli uusine toimenkuvineen ja virkajärjestelyineen lukien. Muutoksella selkiytettiin hallinto-organisaatioita ja samalla vahvistettiin johtavan rehtorin asemaa. Samassa yhteydessä päätettiin mm. seuraavista sitovista toiminnoista: esimiehet (johtava rehtori, koulutusalajohtajat, talouspäällikkö, osastonjohtajat, tukipalveluiden esimiehet ja koulutustarkastaja) pitävät alaistensa kanssa 1-2 kehityskeskustelua vuodessa. Kaikilla tasoilla otetaan käyttöön säännölliset työpaikkakokoukset ja että koko henkilöstölle järjestetään yhteisiä kokouksia kahdesti lukuvuodessa (tavoitteena mm. tiedon kulun ja vuorovaikutuksen lisääminen, toiminnan yhtenäistäminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen koko oppilaitostasolla). Järjestetään esimiehille pitkäkestoinen johtamiskoulutus vuosina Koko henkilöstö oli systemaattisten kehityskeskustelujen piirissä ja kehityskeskustelujen kattavuus oli 100 % vuonna Koko henkilöstö on säännöllisten ja yhteisten työpaikkakokousten piirissä. Johtamiskoulutus toteutui suunnitellun mukaisesti. Oppilaitoksen toimintajärjestelmän osana on laatukäsikirja ja arviointisuunnitelma. Opetus- ja oppimisprosessin laatua arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Koko oppilaitosta käsittävä itsearviointi EFQM-arviointijärjestelmän mukaisesti suoritettiin v Käytännön arviointityön helpottamiseksi ja EFQM-kriteeristön ymmärtämiseksi itsearvioinnista on laaturyhmän toimesta laadittu yksityiskohtainen ohjeisto esimerkkeineen helpottamaan arviointityön suorittamista. Sisäiset auditoinnint suoritetaan koulutusaloittain ja osastoittain ristiin arviointina. Kevään 2005 sisäisenä auditointi kohdistui työssäoppimisprosessiin. Vertaisauditoinneissa Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa tavoitteena on toisten oppilaitosten hyvistä käytänteistä oppiminen ja siten näkökulma on enemmänkin kehittävä kuin tiukan arvioiva. Vaikka oppilaitoksessa on kehitetty systemaattisesti laatu-, arviointi- ja tietojärjestelmiä silti tietojärjestelmien ja niihin liittyvien mittareiden kehittäminen arviointijärjestelmän osana on aktiivisen kehittämisen kohteena. Yhden koulutusalajohtajan erikoisammattitutkinnon kehittämistehtävä liittyi juuri tämä alueen kehittämiseen. Aloitetoiminta, keksinnöt ja aloitteellisuus on yhtenä neljästä perusteesta oppilaitoksen voimassa olevasta (yhtymähallitus ) henkilökohtaisen lisän maksuperusteesta. Muina kriteereinä ovat aktiivisuus suuressa, uudessa projektissa, omaehtoinen koulutus ja henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen. Henkilökohtaisen osaamisen ja työtuloksen perusteella voidaan yksilösuorituksista huomioida enintään 5 % peruspalkasta henkilökohtaisena lisänä. Lisäksi johtoryhmä voi myöntää kannustuslisiä sekä tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisesta. Kannustuslisä annetaan vain ryhmien palkitsemisiin. Siihen on käytettävissä 0,2 % kuukausipalkkaisten palkkojen yhteismäärästä (n euroa vuonna 2004). Kannustusrahan sai 16 työntekijää vuonna Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Oppilaitoksen johto on määrittänyt toiminta-ajatuksen, vision ja arvot oppilaitoksen toiminnan ja sen johtamisen perustaksi. Oppilaitoksen organisaatiota on kehitetty ja vastuuta ja valtaa on delegoitu toiminnan tasolle lähimmille esimiehille. Johtamisen kehittämistä tuetaan johdon pitkäkestoisella koulutuksella. Johtamisilmastossa korostetaan luottamusta ja yhteistyötä. Oppilaitoksen johto on määritellyt tärkeinä pitämänsä asiat ja niissä korostetaan yksilöllisyyttä, kaikista opiskelijoista huolehtimista ja asiakaslähtöisyyttä (opiskelijat, työelämä, alueen koulutusorganisaatiot). Oppilaitoksen laatutyötä ja laatukäsikirjaa on systemaattisesti kehitetty vuodesta 1998 lähtien. Laatukäsikirjan yhteisessä osassa on määritelty oppimiskäsitys ja toimintaa ohjaavat arvolähtökohdat sekä tavoitteet. Menettely- ja työohjeissa on määritelty keskeiset prosessit ja määrittävät yhtenäisen toimintakulttuurin oppilaitoksen eri yksiköissä. Johdolla on hyvät henkilökohtaiset ja pitkäaikaiset yhteydet työelämään. Neuvottelukuntakäytäntö ja saumaton yhteistyö työpaikkaohjaajien kanssa tukee opetusprosessia ja sen kehittämistä. Erilaisten koulutusorganisaatioiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä keskeisillä tavoitealueilla. Huoltajayhteistyö on saumatonta ja yhteistyömuodot ovat kehittyneet kehitystyön tuloksena. Henkilöstölle luodaan mahdollisuuksia osallistumiseen, toiminnan kehittämiseen sekä koulutukseen. Kehityskeskustelut sekä säännölliset kokoukset mahdollistavat tiedon välityksen sekä kontaktit yhteisö että yksilötasolla. Johto tukee henkilöstöä päivittäisen toiminnan osana luontevasti. Kynnykset yhteydenottoon eivät ole korkealla. Oppilaitoksen ilmapiiri on motivoiva, kannustava ja yhteistoiminnallinen. Oppilaitoksella on systemaattiset käytännöt nostaa esiin organisaatiossa olevaa erinomaisuutta ja hyviä tuloksia niin yksilön kuin ryhmienkin kannustamiseksi. Tuloksellisuusrahoitus 7

8 2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Toiminta-ajatus, visio sekä arvot ja tavoitteet ovat oppilaitoksen toiminnan ja kehittämisen lähtökohdat. Arvojen ja toimintaperiaatteiden varaan rakentuu koko oppilaitoksen toiminta. Arvojen tulee näkyä oppilaitoksen jokapäiväisessä toiminnassa kaikilla tasoilla. Toimintaperiaatteet ja visio ohjaavat niin johtamista kuin opetussuunnitelma-, opetus-, oppimis- ja tukiprosesseja. Oppilaitoksen sloganissakin, FAI -avain ammattiin (FAI = Forssan ammatti-instituutti), korostuu tavoitteemme laadukkaasta opetuksesta, joka mahdollistaa opiskelijoiden hyvän sijoittumisen työelämään tai jatko-opintoihin. Keskeisemmiksi, pitkäaikaisiksi tavoitteeksi on kirjattu seuraavaa: oppilaitos on haluttu opiskelu- ja työpaikka ja koulutustarjontamme on monialainen. Oppilaitoksella on laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä. Laadukkaat opetus- ja tukiprosessit edellyttävät osaavan ja motivoituneen henkilöstön. Toimintamme edellytys on aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteenamme on opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämän tai jatko-opintoihin ja toimintamme tulee olla taloudellista ja tuloksellista. Tavoitteemme pohjautuvat toiminta-ajatukseemme, Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. Arvotavoitteitamme ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys, yhteiskunnallinen vastuu ja yhteistyö. Vuosittaisen strategiaprosessin tuloksena tavoitteemme täsmentyvät ja ne laaditaan mitattavaan muotoon. Laadullisina tavoitteina vuodelle 2004 olivat mm. seuraavat: oppilaitoksella on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa hyvän laadun. Arviointitavoitteena oppilaitostasolla oli EFQM periaatteiden mukainen itsearviointi, sisäinen auditointi koulutusaloilla ja osastoilla sekä vertaisauditoinni (2 kpl) Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yrittäjyysosaamisen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa on 2-vuotinen oppilaitoksen hallinnoima projekti, jossa on edustettuna alueen eri kouluasteiden oppilaitokset, kehittämiskeskus, työvoimatoimista sekä eri yritysten ja yhdistysten edustajat. Edelleen vuoden 2004 sitovina, laadullisina tavoitteina oli, että kaikille toisen asteen opiskelijoille annetaan opetusta 32 vvh. Kaikille opiskelijoille järjestyy lukusuunnitelman mukainen työssäoppimispaikka Lounais-Hämeessä tai kotipaikkakunnalla. Valmistuvista opiskelijoista 70 % saa heti työ- tai jatko-opiskelupaikan. Valmistuneista 5 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon (kaksoistutkinto). Opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi ja henkilöstöllä 75 %:lla on hyvä työmotivaatio. Oppilaitoksella on hyvä ja syvenevä yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Työssäoppimispaikoissa 75 %:lla on oppilaitoksen kouluttama työpaikkaohjaaja ja kaksi opettajaa työskentelee alansa työpaikoissa 2 kk/vuosi. Vuosina opettajista 25 % suorittaa 15 ov:n työelämädiplomin. Tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy, erityisopetuksen lisääminen ja opettajien erityisopetuksellisten taitojen kehittäminen. Oppilaitoksen tuli sijoittua hyvin vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa. Opetuksen kehittämisen tulosalueella tavoitteeksi asetettiin, että vähintään 4 % koulutusalojen opetusmenoista käytetään vv kaikille yhteisiin kehittämisprojekteihin. Taloudellisuustavoitteina käyttötalousosastossa esitetyt opiskelijakohtaiset opetuksen nettomenot samoin kuin tukipalvelujen nettomenot hyväksyttiin vuoden 2004 talousarvioon talousalueen sitoviksi määrällisiksi tavoitteiksi, joita ei saa ylittää. Oppilaitoksen on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella ja investointivarauksilla. Koulutusalakohtaiset kustannukset eivät saa ylittää valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oppilaitos osallistuu Forssan seudun yhteishankkeisiin mm. Forssan kaupunkikonsernin ruokahuollon, kiinteistöhuollon ja siivoustoimen rationalisoinnin selvitystyöhön sekä valmisteluihin Forssa-konsernin kanssa Forssa-sähköiseen laskutukseen siirtymiseksi, joka tapahtuu lukien. Toimintatapa (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Vuosittain täsmennettävät strategiset suunnitelmat ja tavoitteet pohjautuvat ulkoisiin ja sisäisiin analyyseihin. Strategisesta suunnittelusta vastaa johtava rehtori yhteistyössä johtoryhmän ja asiantuntijoiden kanssa. Analyysitietoja päätösten tekoa varten kerätään mm. ikäluokkien kehityksestä talousalueella, koulutustarveselvityksestä Kanta-Hämeessä, opiskelijoiden hakukäyttäytymisen selvityksestä (lukio/ammatillinen koulutus), selvityksestä opiskelijoiden hakeutumisesta alueen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin, henkilöstöraporttianalyysistä, Forssan kaupungin koulutusstrategiasta, opetushallituksen tulevista toimimista (mm. valtio-osuusperusteet), menestyneiden oppilaitosten benchmarkingista, oppilaitoksen koulutusalakohtaisista talousanalyyseista ja kehittämistarveanalyyseistä. Tuloksellisuusrahoitus 8

9 Opetussuunnitelmaprosessi määritellään laatukäsikirjan menettelyohjeissa. Opetussuunnitelmien laadinnassa huomioidaan eri sidosryhmät. Opetussuunnitelmien päivityksestä vastaavat koulutusalat ja osastot johtajiensa ohjeistuksen mukaisesti. Opetussuunnitelmien päivitykseen on varattu tutkintokohtainen määräraha vuosille (30 tunnin työpanos/koulutusohjelma). Tällä hetkellä opetussuunnitelmien päivitysprosessissa huomioidaan erityisesti nuorten näyttöjen vaikutus opetussuunnitelmiin ja tässä työssä määritellään mm. keskeiset sisällöt, jotka näytöissä tulee osoittaa. Opetussuunnitelmien päivittämistä edelsi nuorten näytöt -koulutus. Koulutukseen sisältyi mm. näyttöjen organisointi koulutusaloittain Keskeisistä opetus- ja tukiprosesseista on laadittu menettely- ja työohjeet laatukäsikirjaan. Seuraavan lukuvuoden opiskelijoiden opetus- ja lukusuunnitelmaprosessi määritellään edellisenä keväänä. Määrittely sisältää mm. jaksotukset (5 jaksoa) työssäoppimisen, yhteiset aineet, valinnaisuudet, kaksoistutkinnon jne. Kaksoistutkinnon, työssäoppimisen ja yhteisten aineiden käytännön organisointi edellyttää lukuvuoden jaksotusta. Näistä prosesseista vastaa koulutusalajohtaja ja osastonjohtajat yhteistyössä opettajien kanssa. Lukuvuoden jaksojen luku- ja työjärjestysten laadinnasta vastaa koulutusalajohtaja yhteistyössä osastonjohtajien kanssa. Oppilaitoksessa panostetaan potentiaalisten opiskelijoiden syrjäytymisvaaran tunnistamiseen ja keskeyttämisen ehkäisemiseen. Yksi arvoistammekin on yhteiskunnallinen vastuu. Oppilaitoksessa korostetaan opiskelijoista huolehtimista ja koko oppilaitoksen henkilöstön kasvatustehtävää. Kasvatustehtävä lähtee siisteyden ja hyvien tapojen merkityksen korostamisesta. Henkilöstön oman esimerkin merkitystä kasvatustyössä painotetaan. Erityisopetuksesta on laadittu erityisopetuksen kehittämisstrategia ja erityisopetuksen suunnitelma (erityisopettajatyöryhmä/ylin johto), joka ohjaa erityisopetuksen käytännön toteutusta peruskoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä alkaen ennen opiskelun alkua päätyen opiskelijan työhön sijoittumisen tukemiseen opiskelun jälkeen. Toiminnassamme korostetaan myös kyvykkäiden opiskelijoiden mahdollisuutta nykyisen oppimiskäsityksen mukaisesti kykyjään vastaavaan oppimiseen ja hyvien oppimistulosten saavuttamiseen ja mittaamiseen aina valtakunnallisellakin tasolla. Tämä toteutuu osallistumalla aktiivisesti vuosittaisiin Taitaja tai muihin valtakunnan tason ammatillisiin taitokilpailuihin. Toiminnassamme korostetaan opiskelijalähtöisyyttä ja yksilöllisyyttä. Tähän meitä velvoittaa arvoperustamme. Opiskelijoiden lähtötason kartoittamiseksi ja mahdollisen erityisopetuksen ja -tuen tarpeen määrittämiseksi opiskelun alussa kaikille opiskelijoille tehdään lähtötasotestit ja käydään tavoitteiset keskustelut. Lukusuunnitelmien ja opiskelijan aiempien oppimissaavutusten pohjalta laadimme kaikille opiskelijoille henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille laadimme henkilökohtaisen erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS). Laajat tukipalvelumme ja verkostomme mahdollistavat elämänhallintaan liittyvän tuen antamisen. Oppimisympäristömme, pätevä ja osaava henkilöstömme sekä monipuoliset opetusmenetelmämme mahdollistavat opiskelijan yksilöllisen, omista lähtökohdista lähtevän oppimisen etenemisen. Kaikilla näillä toimenpiteillä luomme jokaiselle opiskelijalle hyvät oppimismahdollisuudet, toteutamme ne ja seuraamme jatkuvasti opiskelijan oppimistuloksia ja osan, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden elämänhallinnan kehittymistä. Oppilaitoksessa kartoitetaan systemaattisesti kaikkien opiskelijoiden käsityksiä opiskelustaan, opetuksesta ja oppimisympäristöistä. Kyselyn avulla seurataan myös opiskelijoiden työhön- tai jatko-opintoihin sijoittumista. Tuloksista laaditaan yhteenvedot, tietoja verrataan osasto- ja koulutusalakohtaisesti ja niitä käytetään opetusprosessin kehittämiseen. Keskitetyn kyselyn lisäksi opiskelijat suorittavat itsearviointia, vertaisarviointia ja antavat palautetta suoritetuista opintojaksoista. Kaikista työssäoppimisjaksoista kerätään palautteet opiskelijoilta ja työpaikkaohjaajilta. Opiskelijahallinto-ohjelmamme on Winha. Henkilöstöä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen, koulutukseen ja työnsä tutkimiseen ja kehittämiseen. Osaa tutkimus- ja kehittämistyöstä on resursoitu (mm. kannustusraha) osa tutkimustyöstä tapahtuu henkilöstön omaehtoisen opiskelun tuloksena mm. ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja teknillisten korkeakoulujen opinnäytetöiden muodossa. Kehittämistyön tuloksia, kokemuksia ja hyviä käytänteitä levitettään henkilökunnan ja opettajien kokouksissa, oppilaitoksen intranetissa sekä kaikkien käytettävissä olevalla verkon Y-asemalla. Hyvät käytänteet vakiinnutetaan (laatukäsikirjan menettelyohje) koko oppilaitoksen toimintaan. Oppilaitoksen ilmapiiri on kehittämistä ja kokeiluja tukeva. Oppilaitos tekee omien kehittämishankkeidensa lisäksi yhteistyötä Kanta-Hämeen (Hämeenlinna, Riihimäki) ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyökohteina ovat olleet mm. työssäoppiminen (ESR), nuorten näytöt (ESR), opettajien työelämätyöskentely (ESR) ja markkinointi. Oppilaitoksen ylimmällä johdolla on pitkäaikainen yhteistyö Hämeenlinnan ja Riihimäen sekä Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa hallinto-, opetus- ja arviointitoimintojen yhtenäistämiseksi ja vertailun mahdollistamiseksi. Laatutyön kehittämistä (vertaisarviointi /-oppiminen) ja pitkäaikaista yhteistyötä on tehty Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kehittämisprojektiemme lähtökohtana on tukea ydinprosesseja ja liittää projektien tulokset ja niistä saatu hyöty jokapäiväiseen toimintaamme koko oppilaitoksessa. Tuloksellisuusrahoitus 9

10 Erityisopetuksen kehittämisen merkitys kasvaa koko ajan, jotta pystyisimme vastaamaan yhä kasvavaan ja moniongelmaistuvaan erityisopetuksen tarpeeseen. Systemaattinen kehittämistyömme alkoi vuonna Syksyllä 2005 oppilaitoksessamme alkaa ammattiin valmentava koulutus. Tukea kehittämistyöllemme saamme yhteistyöstä ammatillisen erityisopetuksen (HAMK) kanssa. Erityisopetuksellisen verkostotyön kehittämiseksi, motivoitumisen ja itsearviointitaitojen kehittämiseksi (2-vuotinen kehittämisprojekti ESR/ WtW, osa EGUAL-ohjelmaa ) teemme yhteistyötä Kiipulan ja Perttulan erityisoppilaitosten kanssa. Arviointi ja parantaminen (Miten arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Esimiesten kouluttautumisen tuloksena strategiatyö on saatu systemaattiseksi ja siihen osallistuvien henkilöiden määrä kattavaksi ja strategiaprosessin tunnettavuus lisääntymään organisaation eri tasot huomioiden. Strategisille tavoitteille on määritelty selkeät, mitattavat tavoitteet ja tunnusluvut. Oppilaitoksen johtoryhmä, eri työryhmät, osastot, opettajat ja koko henkilöstö pitävät kokouksia säännöllisesti. Opetussuunnitelmat ja tavoitteet määrittävät toimintaperisaatteita ja strategiaa. Oppimis- ja opetusprosessi (ydinprosessit), niitä tukevat tukiprosessit ja yhteistyöprosessit (mm. työssäoppiminen, työelämäprojektit, kansainvälinen toiminta) on määritelty laatukäsikirjan menettely- ja työohjeissa. Erilaisten opiskelijoiden huomioiminen ja erityisopetukselliset toiminnot (erityisopetuksen suunnitelma) kattavat opiskelijan koko opiskeluaikaisen oppimisprosessin. Suunnitelmaa ja toimintoja täydennetään vuosittain. Yksi erityisopettaja mm. teki restonomi AMK-opinnäytetyönsä aiheeseen liittyvänä. Henkilöstön kehittämistä on systematisoitu mm. kehityskeskusteluilla ja vuosittaisilla (1-2 päivää) opettajien/henkilöstön yhteisillä koulutustilaisuuksilla. Oppilaitoksen henkilöstöraportti (-tilinpäätös) on kattava ja se antaa selkeän kuvan henkilöstöstä, osaamisesta ja sen kehittämisestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista, innovatiivisuudesta ja yhteistoiminnasta sekä palkkaus ja henkilöstökustannuksista. Systemaattisesta kehittämistyöstä huolimatta edelleen on tarvetta mittareiden ja tunnuslukujen kehittämisessä kaikkia EFQM:n osa-alueita kattavaksi. Kehittämistyö ja systemaattinen palautetietojen keruujärjestelmän luominen saavutettujen tulostietojen hyödyntämiseksi on koko ajan käynnissä. Aikuiskoulutuksen osalta strategisissa linjauksissa on päädytty työnjakoon paikallisen aikuiskoulutuksen kanssa siitä, että oppilaitoksemme ei toistaiseksi järjestä aikuiskoulutusta niiden tutkintojen osalta, jotka ovat edustettuna aikuiskoulutuskeskuksessa. Tämä rajaa liikkumatilaamme aikuiskoulutuksen osalta. Vuosittain laadittavassa (laaturyhmä) arviointisuunnitelmassa määritellään sisäiset auditoinnit, itsearviointi, vertaisauditoinnit ja mahdollinen ulkoinen arviointi tai osallistuminen laatupalkinnon hakemiseen. Opiskelijoille pidetään vuosittain kaikkia opiskelijoita koskeva palautekysely ja oppimis-/opetusprosessin aikaiset palautekyselyt. Henkilöstölle pidetään vuosittain kaikkia koskeva motivointi ja työhyvinvointikysely. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Oppilaitoksella on toimiva ja joustava oppimis- ja opetusprosessi, jota tukee hyvä laatu- ja arviointijärjestelmä (keskeisimmistä toiminnoista menettelyohjeet ja vuosittainen auditointisuunnitelma) sekä hyvä, opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat huomioiva oppimisympäristö. Erilaisten opiskelijoiden mahdollisuudet edetä opiskelussa kykyjään vastaavasti on huomioitu luomalla myös kyvykkäille opiskelijoille mahdollisuudet edetä opiskelussa kykyjään vastaavasti mm. luomalla yksilöllisen oppimisen mahdollistamat opiskelupisteet ja siihen liittyvä opiskelumateriaali. Tämä mahdollistaa opiskelijan omaehtoisen, aktiivisen oppimisen. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille opetuksellisen tuen lisäksi annetaan elämänhallinnan tukemiseksi moniammatillisen tukiverkoston suomat palvelut. Oppilaitoksessa on reagoitu yhteiskunnassa ja koulutuksessa tapahtuvin muutoksiin (eritystä tukea tarvitsevat opiskelijat, syrjäytymisen ehkäiseminen, työssäoppiminen, nuorten näytöt) ja niihin on panostettu systemaattisella kehitystyöllä ja yhteistyöllä muiden oppilaitosten ja organisaatioiden kanssa. Tuloksellisuusrahoitus 10

11 3. HENKILÖSTÖ Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Henkilöstövoimavarojen hallinta on keskeisessä asemassa oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on oppilaitoksemme prosessien onnistumisen perusta. Oppilaitoksessa ei synny uusia toimintatapoja, palveluita tai tuotteita, ellei henkilöstö innovatiivisuudellaan pysty niitä tekemään. Katsomme, että uudistuskykyisinä voimme itse luoda toiminnallemme puitteet, jotka mahdollistavat ydinprosessiemme laadukkaat tulokset ja niiden kehittymisen. Arvolähtökohdat, kuten kehittämishakuisuus, yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus ja yhteistyö ovat tavoitteena, kun tuetaan henkilöstön voimavaroja ja hyvinvointia. Tavoitteena on hallita, kehittää ja hyödyntää henkilöstön kaikkia voimavaroja niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Näin toimien edistämme oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja henkilöstömme sitoutumista vaativaan työhömme. Henkilöstön kehittämisen strategiassa ja toimintaperiaatteisssa korostuvat ammatillisen-, pedagogisen- ja erityispedagogisen osaamisen kehittäminen, työkyvyn ylläpito ja henkilöstön jaksaminen. Tavoitteena on, että henkilöstön hyvä (75 %) työmotivaatio ja pysyvyys oppilaitoksessa kehittyvät suotuisasti. Kehittämisstrategiaan kuuluu henkilökohtaiset kehittymisohjelmat ja tukitoimenpiteet opettajien ammatilliseen kehittämiseen, pätevöitymiseen ja lisäkoulutukseen. Tukihenkilöstölle asetetaan tehtäväkohtaiset tavoitteet ja kehittymisohjelmat. Näitä asioita mm. määritellään ja arvioidaan vuosittaisilla kehityskeskusteluilla. Henkilöstön motivoitumista ja hyvinvointia arvioidaan kerran vuodessa koko henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Opetushenkilöstö syventää yhteistyötään työelämän kanssa. Tavoitteena on, että vuosittain vähintään kaksi opettajaa työskentelee 2 kk alansa työpaikassa ja 25 % opettajista suorittaa vuosina työelämädiplomin (15 ov). Osaamisen perustana pidämme sitä, että opetushenkilöstöllä tulee olla pedagoginen pätevyys 100 prosenttisesti. Tämän johdosta oppilaitos edellyttää uusien opettajien, joilla pätevyyttä ei ole, hankkivan pätevyyden kolmen vuoden kuluessa ja antaa siihen mahdollisuuden. Erilaisten opiskelijoiden huomioiminen opetuksessa kuuluu myös jokaisen opettajan ja tukihenkilöstön velvollisuuksiin. Tavoitteena on, että jokaisella koulutusalalla on opettajia, jotka ovat perehtyneet erityisopetukseen ja lisäkoulutusmahdollisuus tarjotaan halukkaille. Oppilaitoksessa on tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammatillinen koulunkäyntiavustaja tukemassa opetusprosessia. Syksyllä 2005 alkavassa ammattiin valmentavassa koulutuksessa ammatillisen erityisopettajan lisäksi on koulunkäyntiavustaja. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on selkeyttää vastuunjakoa ja toimintaa. Henkilöstöraportin tulee olla kattava ja selkeä. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja tätä tukemaan on laadittu perehdyttämisohjelma. Henkilöstökyselyjen tuloksena tavoitteena on kehittää edelleen viestintäpolitiikkaa ja ylläpitää oppilaitoksen toimivaa tietostrategiaa. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Oppilaitoksen vastuunjako on selkeä. Johtava rehtori vastaa koko oppilaitoksen toiminnasta. Koulutusalajohtajat ja osastojen johtajat vastaavat pedagogisesta johtamisesta. Osastojen toiminta on melko itsenäistä. Osastojen sisällä yhteistoiminta ja tavoitteellisuus toteutuu lukusuunnitelmien mukaisesti. Samoin yhteistyö ammatillisten opettajien, yhteisten aineiden opettajien ja tukihenkilöstön välillä. Talouspäällikkö toimii tukihenkilöstön johtajana ja toiminnasta vastaavana. Koulutusala- ja osastokohtaiset henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeet (nykyiset ja tulevat) kartoitetaan johtoryhmän, osastonjohtajien ja osastokokouksissa. Osastokohtaisia kehittämistarpeita varten laaditaan (koulutusalajohtaja, osastonjohtaja, osaston opettajat) henkilökohtaiset kehittämisohjelmat, jotka ovat suunnitelmallisen henkilöstökoulutuksen perusta. Opettajille on 1-2 päivää lukuvuodessa yhteistä koulutusta. Osastot pitävät oman ammattialansa sisäistä koulutusta. Tukihenkilöstö toteuttaa oman suunnitelmansa mukaista koulutusta. Henkilökohtaiset kehittymisstrategiat on otettu osaksi henkilöstön kehittämistyötä. Näissä korostuvat johtamisvalmiuksien kehittäminen, opettajien ammatillinen, pedagoginen ja erityispedagoginen osaamisen, työelämätaitojen monipuolistaminen sekä tukipalvelujen monipuolisuus ja kattavuus. Toisen asteen näytöt ja niiden saumaton liittäminen syksyllä 2006 osaksi työyhteisöissä tapahtuvaa oppimista, edellyttävät myös yhteistyön tiivistämistä työelämän kanssa sekä työpaikkaohjaajien kouluttamista heidän vastuualueensa laajetessa. Nuorten ammatillisen kasvun tukeminen ja erilaisten sosiaalisten ongelmien helpottaminen ovat osana jokaisen päivittäistä työtä. Jokaisella oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvalla on nuorten ohjaus- ja kasvatusvastuu, joka näkyy mm. nuorten hyviin tapoihin ja kohteliaaseen käytökseen ohjaamisena. Kuraattorin ja opinto-ohjaajan sekä terveydenhoita- Tuloksellisuusrahoitus 11

12 jan työn ja yhteistyön merkitys opettajien ja tukiverkostojen kanssa kasvaa koko ajan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden elämänhallintaan liittyvien ongelmien lisääntyessä. Oppilaitoksen johdon ja eri henkilöstöryhmien yhteistyö toimii hyvin ja oppilaitoksessa on hyvä yhteishenki. Tiedottamiseen on usean vuoden ajan kiinnitetty huomiota ja se on ollut yksi kehittämisalueistamme. Osastojen sisällä opettajien kesken tieto kulkee hyvin. Säännöllisten kokousten tuloksena tiedon välitys on kehittynyt eri henkilöstöryhmien ja johdon välillä. Yhteiset kokoukset ovat foorumi, joissa tiedotetaan mm. kehittämisprojektien tuloksista ja hyvistä käytänteistä. Oppilaitoksella on sisäinen tietoverkko, josta on luettavissa mm. laatukäsikirja, kokouspöytäkirjat, sisäiset viikkotiedotteet, tietoa kehittämisprojekteista ja tulevista tapahtumista jne. Oppilaitoksessa ilmestyy viikoittain opiskelija- ja henkilöstötiedote. Oppilaitoksella on tietostrategiatyöryhmä, joka vastaa tietostrategian laadinnasta ja sen ajan tasalla pitämisestä. Ammatillisen ja pedagogisen pätevyyden lisäksi jokaisella opettajalla tulee olla riittävät tietotekniset taidot, jotka määräytyvät tehtävien ja opetettavien opintojaksojen mukaisesti. Opettajat ja tukipalveluhenkilöstö ovat suorittaneet itsearvioinnin verkosto-osaamisestaan ja jokaisella on sen perusteella mahdollisuus suorittaa eri tasoisia ATK - ajokortteja. Tietostrategiassa on mm. määritelty, millainen tieto-osaamisen taso koulutusalojen opettajilla ja muulla henkilökunnalla tulee olla. Oppilaitos järjestää vuosittain henkilöstölle tietoteknistä osaamista tukevaa koulutusta. Kuntayhtymässä on 12-jäseninen yhteistoimintaryhmä, jossa on 4 työnantajan edustajaa (sisältäen työsuojelupäällikön ja palkka-asiamiehen) ja 8 henkilöstön edustajaa (sisältäen kaikki luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä kaksi työsuojeluvaltuutettua). Ryhmä toimii samalla työsuojelutuomikuntana. Kokouksia vuonna 2004 oli kuusi kappaletta. Oppilaitoksemme johto suhtautuu myönteisesti henkilöstön kehittämiseen ja pitää tärkeänä, että henkilöstöä kannustetaan ja palkitaan. Eri henkilöstöryhmien koulutustarpeet on kartoitettu kehittämiskeskustelujen avulla. Henkilöstön kouluttamiseen on varattu 5 % (toteutunut 6,3 % v.2004) toimintabudjetista vuosittain. Tämän lisäksi henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen kouluttautumiseen. Kasvatustyössä henkilöstö korostaa ulkoisen ohjauksen sijasta opiskelijoiden omista lähtökohdista ja tavoitteista lähtevää, sisäisen kasvun ja kehityksen tukemista. Tätä edesauttaa jokaisen opettajan ja muun henkilökunnan esimerkki ja oma käytös, innostuneisuus, kiinnostus nuorista sekä asiantuntemus ja halu nuoren kasvun tukemista kohtaan. Kodin ja opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt ja mahdollistanut nopean ongelmiin puuttumisen ja huoltajien tuen saannin kasvatustyöllemme. Laatukäsikirjassa olemme määritelleet jokaisen henkilökuntaan kuuluvan vastuut ja velvollisuudet myös ikäviin asioihin puuttumiseksi. Henkilöstön työkykyä pidetään yllä kerran viikossa ohjatulla monipuolisella TYKY -toiminnalla. Toimintaa ohjaa oppilaitoksen liikunnan opettaja. Oppilaitoksen johto ja yhteistoimintaryhmä kannustaa harrastustoimintaan. Yhteistä toimintaa tyky-kuntoutuksen ja liikuntatoiminnan lisäksi ovat mm. vesihelmen (uimahalli) käyttö, kevät ja syyssaunat, teatteri ja tutustumismatkat sekä yhteinen pikkujoulu. Oppilaitos tukee henkilöstön liikunnan ja kulttuurin harrastamista osallistumalla harrastuksista johtuvien kulujen korvaamiseen. Liikuntalajeissa omavastuun jälkeen (2 euroa/- kerta) tuki on 40 euroa/laji/vuosi. Instituutin liikunta ja kuntoilutilat ovat henkilöstön vapaasti käytettävissä. Yhtymähallitus hyväksyi ohjattuun TYKY-toimintaan liittyvien tapahtumien korvausperusteet. Oppilaitoksessa suoritettiin pariarviointina toukokuussa 2003 työturvallisuuslain edellyttämä riskien kartoitus, jonka perusteella valmistettiin toimenpide-ehdotus ja tarkastettiin työsuojelun toimintaohjelmaa. Vuoden 2004 aikana jatkettiin varahenkilöjärjestelmän luomista lähinnä palkanlaskennan tehtävien osalta. Oppilaitoksessa laadittiin 2004 turvallisuussuunnitelma, jossa laajan tietopohjan lisäksi on kattava toimintaohjeistus. Oppilaitoksen työterveyshuolto on tehokas ja kattava. Arviointi ja parantaminen (Miten arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Henkilöstön osaamista ja koulutuksen kehittämisen tarvetta on alettu kartoittaa järjestelmällisesti syksystä 2003 alkaen henkilökohtaiseen osaamiseen liittyvillä kehittämiskeskusteluilla. Henkilöstölle tehdään myös vuosittain motivointikysely, jonka avulla henkilöstön motivoituneisuutta ja työtyytyväisyyttä arvioidaan. Kyselyn tuloksista johdetaan seuraavan vuoden kehittämiskohteet ja erityistoimenpiteet ongelmien poistamiseksi. Tiedon kulun parantaminen on yksi keskeisistä kehittämisalueista. Itsearvioinnin merkitys oppilaitoksen hektisessä ympäristössä on korostunut, siksi joka toinen vuosi suoritettava kattava koko toimintamme itsearviointiprosessi (EFQM) mahdollistaa laadun ajantasaistamisen ja koko oppilaitosta sitovat kehittämistavoitteet. Henkilöstöraportin avulla pidetään yllä henkilöstön tilaa ja kehitystä kuvaavia tilastoja. Henkilöstöraportti on myös seurannan ja tiedottamisen väline. Henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen kouluttautumiseen, mutta oppilaitoksen Tuloksellisuusrahoitus 12

13 ajalliset ja rahalliset mahdollisuudet eivät ulotu tutkintopohjaisen koulutuksen tukemiseen. Opetushenkilöstökoulutuksen painopistealueet ovat: työelämädiplomin suoritus, erityispedagogiikan suoritus, opettajien työelämäpäivitys ja ope.fi -koulutus Johtajuuden merkitys suotuisalle työilmapiirille, tiedon kululle ja yhteistoiminnalle on huomioitu oppilaitoksessamme. Kuntayhtymä päätti v. 2003, että esimiesten on pidettävä alaistensa kanssa 1-2 kehityskeskustelua vuodessa, kaikilla tasoilla otetaan käyttöön säännölliset työpaikkakokoukset ja koko henkilöstölle järjestetään yhteiset kokoukset kahdesti vuodessa. Tämän johdosta kaikki johtamisvastuussa olevat henkilöt suorittavat johtamisen erikoisammattitutkinnon vv Oppilaitoksessamme otettiin käyttöön uusi johdon organisaatiomalli uusine toimenkuvineen ja virkajärjestelyineen. Henkilöstöä kannustetaan oman työnsä kehittämiseen antamalla mahdollisuudet oma-aloitteiseen, luovaan ja innovatiiviseen toimintaan. Tällä on positiivinen vaikutus henkilöstön itsenäisyyden ja toimintavapauden kokemisessa. Henkilöstön motivoitumista, riittävyyttä ja sitoutumista tehtäviinsä voidaan tarkastella pysyvyydellä. Henkilöstön määrä on pysynyt lähes samana vuosina ja vakinaisen henkilöstön osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli n. 80 %. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Oppilaitoksessa on pätevä, osaava ja korkeasti kouluttautunut henkilöstö. Yhteistyö eri henkilöstöryhmien ja johdon välillä on luontevaa. Oppilaitoksessa vallitsee hyvä henki. Henkilöstölle tehdään vuosittain motivaatiokysely, jonka perusteella otetaan tehostettuun tarkasteluun esille nousseet kehittämiskohteet. Henkilöstö on paneutunut esimerkillisesti erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttamiseen ja tukemiseen. Tukipalveluverkosto ja saumaton yhteistyö siihen kuuluvien henkilöiden kesken mahdollistaa nopean ja monipuolisen avun sitä tarvitseville. Uskomme, että tällä alueella olemme saavuttaneet tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa luottamuksen samalla, kun opiskelijamäärät esimerkiksi kouluterveydenhoidossa ovat kasvaneet selkeästi viimeisen vuoden aikana. Instituutin koulutusmäärärahat 6,3% käyttökustannuksista (v. 2004) osoittavat, että henkilöstön koulutushalukkuus on erittäin suurta oman pätevyyden lisäämiseksi. Tämän lisäksi useat henkilöstöstä kouluttautuvat seuraavalle tutkintoasteelle omaehtoisena koulutuksena. Työelämäyhteyksien kehittämisessä ovat mukana kaikki ammatilliset opettajat. Työssäoppimiseen ja näyttöihin liittyvä koulutus, ammattitietojen ja -taitojen päivitys työelämässä (opeplus-projekti), pedagoginen pätevyys, erityisopetustaidot sekä johtamistaitojen koulutus ovat oppilaitoksen henkilöstön keskeiset koulutusalueet tällä hetkellä. 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Strategian mukaisesti oppilaitoksella tulee olla laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja oppilaitoksen toimintaa. Arvojammekin ovat mm asiakaslähtöisyys ja yhteistyö. Ulkopuolinen yhteistyöverkosto muodostaa myös ulkoiset asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Visiossamme mm. määritellään, meillä on laadukas opetus ja oppimisympäristö ja toimiva laatujärjestelmä. Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa sekä opiskelijat sijoittuvat hyvin työelämään ja jatko-opintoihin ( 70 %). Osa oppimisympäristöämme on työelämä ja siksi tavoitteenamme on myös syventää ja laajentaa yhteistyötä työelämän kanssa. Yhteistyötä talousalueen muiden oppilaitosten, kuten peruskoulujen, Forssan yhteislyseon, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Forssan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa tulee syventää ja yhteistyömuotoja kehittää. Kanta-Hämeen, Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyötä ja toisilta oppimista laajennetaan mm. prosessien kehittämisen ja arvioinnin alueilla. Kehittämisprojekteissa mukana on myös muita yhteistyöoppilaitoksia. Työssäoppimispaikoissa tulee olla oppilaitoksen kouluttama työpaikkaohjaaja (tavoite 75 %). Suoritamme laajan (EFQM) työssäoppimisen arvioinnin keväällä 2005, joka on osa opetushallituksen työssäoppimisen kokonaisarviointia.. Tavoitteina on säännöllinen yhteistyö talousalueen peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa vähintään 3 kertaa/lukuvuosi. Ylioppilaskoulutuksen järjestäminen ja toiminnan kehittämien yhteistyössä Forssan yhteislyseon kanssa (5 % valmistuneista suorittaa kaksoistutkinnon). Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän lisääntyessä elä- Tuloksellisuusrahoitus 13

14 mänhallinnan tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi laajennamme ja kehitämme tukiverkostoamme. Keskeyttämisuhan alaisille tai opintonsa keskeyttäneille opiskelijoille tarjoamme oppisopimusmahdollisuutta. Investointistrategiaa ja -suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Tavoitteena on vallitsevan oppimiskäsityksen mukainen oppimisympäristö ja yksilöllistä oppimista tukevat laitteet ja välineet. Tukipalveluja keskitetään ja kehitetään. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuutta ja tiedon saantia kehitetään. Oppilaitoksen tieto- ja palautejärjestelmiä kehitetään ja näkyvyyttä parannetaan informatiivisemmilla www-sivuilla. Tietotekniikan hyödyntämismahdollisuutta opetuksessa parannetaan. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Työelämä edellyttää, että koulutus vastaa sekä määrällisesti että laadullisesti työelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita. Oppilaitoksessamme seurataan kiinteästi alalla vallitsevia työvoimatarpeita, jonka johdosta reagoimme nopeasti opetustarjonnalla. Työvoimapulaa kärsivien alojen opiskelijamäärää olemme onnistuneet lisäämään työelämän ja paikallisyhdistyksen kanssa tehtävällä rekrytoinnilla (LVI) ja vetovoimaisuuden lisäämistoimilla. Kevään 2005 yhteishaussa LVIalalle oli kaksinkertainen hakijamäärä sisäänottoon nähden. Instituutissamme on toimivia neuvottelukuntia, jotka edesauttavat rekrytoinnissa ja tuovat työelämän näkemyksen opetusprosessin kehittämistyöhön. Laaja yhteistyö työelämän ja työpaikkaohjaajien kanssa tukee tätä toimintaa. Forssan seudun kehittämiskeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä mm yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseksi sekä peruskoulujen, työelämän ja instituuttimme yhteistyön lisäämiseksi. Oppilaitos tekee yhteistyötä myös työvoimahallinnon kanssa. MARATA -alalla annetaan NOSTE -koulutusta palvelutoimintojen alalla sekä järjestetään elintarvikehygienia osaamiskoulutusta ja testaamista työelämän tarpeisiin. Samalla kaikki opiskelijamme, jotka työssään tulevat tarvitsemaan hygieniapassin, koulutetaan ja testataan. Opiskelijarekrytointi on tärkeä osa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämistä. Peruskoulun yläasteilla ja vanhempainilloissa vierailevat opinto-ohjaajan lisäksi opiskelijat itse sekä ammatillisia opettajia esitellen toimintaamme ja koulutusmahdollisuuksiamme. Oppilaitoksellamme on hyvät www-sivut ja esitteet. Peruskoulun ysiluokkalaisten ja oppilaitoksemme ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille oppilaitoksemme järjestää vanhempainiltoja. Huoltajille annamme lukuvuoden aikana 2-3 kertaa palautetta opiskelijoiden opiskelusta ja pyydämme huoltajia osallistumaan opetusprosessimme arviointiin ja kehittämiseen. Uutena tutustumismuotona keväällä 2005 järjestimme oppilaitoksessamme Taitaja9 -aluekilpailun peruskoulun ysiluokkalaisille. Tapahtuma sai ansaittua huomiota paikkakunnalla. Aluekilpailun voittajajoukkue sijoittui toiseksi valtakunnallisessa loppukilpailussa. Opetushallitus myönsi instituutillemme kannustusrahaa vuosille metallialan, auto ja kuljetusalan sekä LVI ja rakennusalan vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Kannustusrahan mahdollistamana lisäämme yhteistyötä peruskoulujen, työelämän ja oppilaitoksemme välillä. Kannustusrahaa käytettiin myös opiskelijarekrytointiin ja ammatillisen koulutuksen tunnettavuuden lisäämiseksi. Yhteistyön syventäminen opiskelijoiden huoltajien ja opettajien kesken on myös osa kannustusrahan käyttösuunnitelmaa. Oppilaitoksen työssäoppimisprosessiin ja sen kehittämiseen on panostettu paljon uudistamalla mm. työssäoppimisen menettelyohjeet laatukäsikirjaan. Menettelyohjeen uudistamisen yhteydessä uudistettiin myös kaikki työssäoppimisprosessiin liittyvät lomakkeet. Työpaikkaohjaajien koulutusta oppilaitoksessamme on kehitetty systemaattisesti ja tuloksellisesti. Ohjaajien koulutukseen yrityksissä erillisen koulutuksen lisäksi (ESR) on resursoitu usean vuoden ajan 0.5 tuntia/opiskelija/työssäoppimisviikko. Työssäoppimisesta, sen organisoinnista, toteutuksesta, ohjauksesta ja arvioinnista pyydetään kirjallinen palautetieto jokaiselta työpaikkaohjaajalta ja opiskelijalta. Palautetta hyödynnetään työssäoppimisprosessin kehittämiseen. Opetuskalustomme ajanmukaisuudesta huolehditaan pitkän tähtäimen suunnittelulla, jota täsmennetään vuosisuunnittelulla. Kannustusrahan saaminen edesauttoi osaltaan opetuskalustomme uudistamista ja kehittämistä. Työssäoppimispaikkojen valinnassa huomioidaan yritysten mahdollisuudet tukea opetustamme koneilla ja laitteilla, joita oppilaitoksellamme ei ole mahdollista tai järkevää hankkia. Taloudellisiin säästöihin koulutusmenoissa päästään oppilaitosten ja työelämän välisillä yhteishankinnoilla ja -käytöllä. Logistiikkaopetuksen kalliiden kalustojen hankinnassa ja opetuskaluston yhteiskäytön hyödyntämiseksi käytetty yhteissuunnittelua ja käytön vuorottelua mm. Salon, Hämeenlinnan ja Riihimäen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Oppilaitoksemme logistiikkaopetus hallinnoi myös kolmivuotista (ESR) logistiikan alueellista kehittämisprojektia (LOGAL). Projektiin osallistuu em. oppilaitosten lisäksi Novida (Uusikaupunki) ja se alkaa keväällä Oppilaitosyhteistyötä tehdään Forssan yhteislyseon kanssa kaksoistutkintomahdollisuuden toteuttamiseksi ja valinnaisainetarjonnan lisäämiseksi. Koulutusalajohtaja koordinoi kaksoistutkinnon ja vastaa lukujärjestysten laadinnasta. Opetus tapahtuu oppilaitoksessamme. Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehdään yhteistyötä mm. elektroniikkaopetuksen ja logistiikan (em. koulutusohjelmat edustettuna paikkakunnalla) kehittämiseksi ja annetaan koulutusapua mm. telematiikassa, trukki, adr ja kuormankäsittelyn käyttöharjoitteluna. HAMK:n elektroniikkatehtaan, Eleforssin Tuloksellisuusrahoitus 14

15 kanssa tiivistetään yhteistyötä opettajien koulutuksella ja perehtymällä elektroniikkatehtaan toimintaan. Syksyllä 2005 opiskelijat tulevat suorittamaan osan elektroniikkatuotannon opintojaksosta tekemällä käytännön töitä Eleforssissa. Yhteistyötä ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa teemme erityisopetuksen kehittämisessä. Forssan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa yhteistyömuotoja ovat mm. näyttötutkinnot, yrittäjyysopintojen kehittäminen ja opetuksellista yhteisyötä etenkin teknisillä aloilla. Kanta-Hämeen ammatillisten oppilaitosten kanssa tehdään opetusprosessin kehittämistyötä mm. näyttöjen, työssäoppimisen ja opettajien työelämäyhteyksien lisäämisen merkeissä (yhteiset kehittämisprojektit ESR). Salon ja Loimaan ammatillisten oppilaitosten kanssa tehdään mm. vertaisauditointiyhteistyötä sekä tieto- ja viestintäyhteyksien kehittämistyötä. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä oppilaitoksessamme on lisääntynyt koko ajan. Osalla opiskelijoista on moniasteisia elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja heistä osa on syrjäytymisuhan alla. Arvojemme mukaan tuemme ja autamme jokaista erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa yhteistyössä moniammatillisen tukiverkostomme kanssa. Verkostotyön kehittämiseksi oppilaitoksemme tekee yhteistyötä Kiipulan aikuiskoulutuksen kanssa (2-vuotinen WtWkehittämisprojekti v ). Työn tuloksena syntyi Forssan verkostotyön malli, jossa on edustettuna moniammatilliset yhteistyötahot ja eri sidosryhmät. Yhteistyötä teemme myös Perttulan ammatillisen erityisopetuksen kanssa. Oppilaitoksessamme on kohdennettu resursseja talousarviossa asetettujen tavoitteiden (koulutusalakohtaiset) ja oppilaitoksen strategisten painoalueiden suuntaisesti. Kehittämistoimintaan on kohdennettu huomattava määrä resursseja ja menoja seurataan erikseen. Opiskelijakohtaisia kustannuksia seurataan koulutusala- ja osastokohtaisesti. Ympäristönäkökohdat huomioidaan mm. siten, että jokaisella osastolla ja toimistossa on ohjeistus jätteiden ja materiaalien lajittelusta ja kierrätyksestä. Auto-osastolla on kehitteillä ympäristön laatujärjestelmä. Oppimis-, työympäristöjen ja laitteiden ajanmukaistamisessa investointistrategian ja -suunnitelman mukaisesti (tarkistetaan vuosittain) huomioidaan koulutusalan kehitys ja siitä johtuvat muutostarpeet. Sähköosaston toimitilojen peruskorjaus- ja muutoshankkeet valmistuivat kesällä MARATA -osastolla peruskorjataan opetuskeittiöt (2 kpl) kesällä Samassa yhteydessä opettajien työtilat uudistetaan ja opiskelijoiden itsenäiseen opiskeluun varataan lisää työtilaa. Osaston ravintolatiloja uudistetaan siten, että niissä voidaan järjestää monipuolisia asiakastilaisuuksia tarjoiluineen. Osoituksena oppilaitoksen dynaamisuudesta, syksyllä 2004 saneerattiin keväällä päättyneen vaatetusosaston tiloihin työtilat kosmetologiopiskelijoille. Ajanmukaiset asiakastilat ja motivoituneet aikuisopiskelijat tekevät uutta palvelualaa tunnetuksi ja lisäävät oppilaitoksemme imagoa. Oppilaitoksella on tietostrategia ja työryhmä, joka vastaa sen käytännön toteutuksesta ja tietojärjestelmien kehittämisestä. Laitehankinnat tehdään keskitetysti. Olemassa oleva laitekanta on tehokkaassa käytössä ja atk tukipalveluja on saatavilla. Oppilaitoksen viestinnän kannalta tietoverkon käyttömahdollisuus on sekä opiskelijoilla että henkilöstöllä. Tietoverkkoja hyödynnetään opetuksessa eri osastoilla. Verkko-opetusta kehitetään ja selvitetään sen soveltamismahdollisuuksien laajentamista yhtenä opetusmenetelmänä. Tietoverkkoja hyödynnetään hallinnossa monipuolisesti ja kevään 2005 aika ollaan siirtymässä sähköiseen laskutukseen. Tietojärjestelminä toiminnan ohjaamisena hyödynnetään mm. Winhaa ja Ambientian sisällönhallintaohjelmaa. Arvioinnin menettelyohjeen mukaisesti mm. jokainen päättynyt opintojakso tulee arvioida Winhaan kuukauden kuluttua sen päättymisestä. Näin opiskelijoiden opintokortit ovat ajan tasalla ja opiskelijalla on mahdollisuus saada ajantasainen opintosuoritusote. Oppilaitos tuottaa itse tukipalvelut, kuten kiinteistö-, ruoka- ja siivouspalvelu sekä toimistotyön. Tukipalvelujen tuottaminen toteutuu hyvin ja keskitetysti. Oppilaitoksessa on oppilaskunta, tuki- ja varatukiopiskelijajärjestelmä. Oppilaskunta- ja tukiopiskelijajärjestelmästä vastaa kuraattori ja opinto-ohjaaja. Oppilaskunnan ja tukiopiskelijoiden välityksellä tiedotetaan opiskelijoille oppilaitoksen toiminnasta ja opetukseen liittyvistä asioista. Heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa mm. strategian laadintaan, opetussuunnitelmiin ja myös tämän laatupalkintohakemuksen sisältöön. Koulutusorganisaatioomme sisältyy myös Forssan oppisopimustoimisto, jonka kanssa teemme tuloksellista yhteistyötä oppisopimusmahdollisuuksien hyödyntämisessä ohjatessamme nuoria kohti työelämää. Koulutustarkastaja on myös johtoryhmän jäsen. Oppisopimuskoulutukseen sisältyvät teoriajaksot (mm. auto, metalli ja LVI) ovat osa opetuksellista yhteistyötämme oppisopimustoimiston kanssa. Oppisopimus on useasti hyväksi koettu mahdollisuus käytännön työhön suuntautuneelle, opintonsa keskeyttäneelle opiskelijalle. Arviointi ja parantaminen (Miten arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Oppilaitoksellamme on jo perinteisesti hyvin läheiset suhteet paikkakunnan yrityselämän edustajiin. Olemme olleet myös mukana tutustumassa teollisuuden prosesseihin jonka pohjalta on suoritettu prosessianalyysin omasta opetussuunnitelmatyöstämme. Työssäoppimisprosessimme organisointi ja toteutus on onnistunut hyvin. Tämän mahdollistamiseksi on koulutettu työssäoppimisesta vastaava opetushenkilöstö sekä yritysten työpaikkaohjaajat. Työssäoppimisen te lat lisäävä työssäoppimisyhteistyötä ja työssäoppimiseen liittyvien asioiden sisäistämistä. Nuorten näytöt otetaan käyttöön 2006 syksyllä ja siihen mennessä opetussuunnitelmat on uudistettava ja työpaikkaohjaajat koulutet- Tuloksellisuusrahoitus 15

16 tava näyttöprosessin ymmärtämiseksi ja arvioijiksi. Sitovana tavoitteena on, että kaikilla koulutusaloilla on vuonna 2006 kolmikantaelin, joka hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa ja allekirjoittaa näyttötodistuksen. Opetuksen monipuolistamiseksi ja kehittämiseksi teemme yhteistyötä paikallisten ja alueellisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyömahdollisuus ja muiden oppilaitosten vahvuuksien hyödyntämisen opetustyössämme näkyy mm. valinnaisainetarjonnassa ja koneiden yhteiskäytössä. Valinnaisainetarjontamme on monipuolista. Keskeisin yhteistyöoppilaitoksemme on Forssan yhteislyseo, joka mahdollistaa onnistuneen kaksoistutkintoyhteistyön ja laajan valinnaisainetarjonnan. Tuloksellista yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi ja arvioimiseksi teemme Kanta-Hämeen ja Salon ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyö tulee laajenemaan ja syvenemään käyttämällä yhteisiä kehittämisprojekteja ja arviointimittareita sekä vertaamalla saatuja tuloksia. Peruskoulujen opinto-ohjauksen kanssa on suoritettu kartoitus erityisopetuksen tarpeesta alueellamme. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi aloittaa oppilaitoksessamme nuorten ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus syksyllä Kehittelemme (Opinto-ohjaaja) myös ammatillista TET-jaksoa, jonka aikana opiskelijat olisivat osan jaksosta oppilaitoksessamme haluamiinsa osastoihin tutustumassa. Oppilaitoksessamme järjestetään työelämän edustajille erilaista täsmäkoulutusta, jolloin hyöty yhteistyöstä koituu molemmille osapuolille. Tulityö-, vaarallisten aineiden kuljetus- ja trukkikurssit sekä NOSTE koulutus ja hygieniaosaamiskoulutus (hygieniapassi) palvelualoilla ovat osa yrityksille suunnattua koulutustamme. Oppilaitoksessamme toimii sisäiset tukipalvelut tehokkaasti. Huolto ja kunnossapito, kirjasto, siivous-, ruokahuolto- ja varastopalvelut ovat osa palveluhenkistä organisaatiotamme, jotka tukevat opetus- ja kasvatustoimintaa. Säännöllinen palaute (kirjallinen/suullinen)kerätään mm. ruokapalvelujen käyttäjiltä. Palautteet käsitellään ruokailutoimikunnassa. Tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja, kuten tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, mahdollisuus varamiesjärjestelmän luomiseen ja kustannussäästöihin. Tämän rinnalla kehitetään neuvottelukuntatoimintaa ja tavoitteena on, että nuorten näyttöjen kolmikantaelin ja neuvottelukuntatyöskentely kytketään toisiinsa. Oppilaskunta- ja tukiopiskelijatoiminta sekä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen opetusprosessin kehittämisessä ja opiskelijoita koskevissa asioissa niin, että jokaisella opiskelijalla halutessaan on vaikuttamismahdollisuus, on alue, jossa on kehittämisen tarvetta. Tämä asia on tiedostettu ja sen eteen tehdään runsaasti työtä eri tasoilla. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Monipuolinen ja tuloksellinen yhteistyö talousalueen yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tämä mahdollistaa työssäoppimisprosessin onnistumisen ja yhteistyön opetusprosessin kehittämisessä. Uskomme tältä pohjalta myös näyttöjen liittämisen osaksi arviointiprosessia onnistuvan varsin helposti. Yhteistyömme eri koulutusalojemme välillä ja paikallisten oppilaitosten kanssa on toiminut hyvin ja siten mahdollistanut monipuolisemman koulutustarjonnan ja opiskelumahdollisuuden. Pitkään jatkunut yhteistyö alueen muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa mahdollistaa toimintamme kehittämisen ja vertailevan arvioinnin. Tavoitteemme on huomioida jokainen opiskelija ja hänen yksilölliset oppimismahdollisuutensa. Tämä asettaa suuria vaatimuksia varsinkin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen ja tarpeiden huomioimiseksi. Olemme tehneet tämän asian eteen paljon pitkäjänteistä työtä ja kehittäneet tuloksellisesti moniammatillista yhteistyöverkostoamme. 5. PROSESSIT Tavoite (Mitä tavoitteita on asetettu?): Oppilaitoksemme toimintaa ohjaavana arvona on opiskelija-/asiakaslähtöisyys ja siten se on keskeinen prosessien määrittäjä. Tuloksellinen oppimisprosessi ja siihen kiinteästi liittyvä opetusprosessi ovat oppilaitoksen ydinprosessit. Muita ydinprosesseihin liittyviä prosesseja ovat opiskelijavalinta, opetussuunnitelman laadinta, opetuksen ja oppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Yhteistyöprosesseja ovat työssäoppiminen, nuorten näytöt ja muut työelämäprojektit, kaksoistutkinto sekä kehittämis- ja arviointiyhteistyö. Tukiprosesseja ovat mm. opintojen ohjaus, opiskelijahuolto, toimistopalvelut, ravitsemuspalvelut, kiinteistön huolto, kirjasto, viestintä ja tietopalvelut sekä kestävä kehitys. Prosesseille on määrätty vastuuhenkilöt laatukäsikirjassa ja lukusuunnitelmissa. Tuloksellisuusrahoitus 16

17 Keskeisemmistä opetustyön ja tukipalvelujen toiminnoista on laadittu menettelyohjeet ja niitä tukevat työohjeet latukäsikirjaan ja ne ovat myös verkon kautta kaikkien luettavissa. Menettely- ja työohjeet sekä opetussuunnitelman yhteinen osa sitovat kaikkia oppilaitoksen yksiköitä ja osastoja. Tämän lisäksi koulutusaloilla on tutkintokohtaiset opetussuunnitelmansa. Opetussuunnitelmat on myös luettavissa verkossa (Y-asema). Prosessien toimivuutta arvioidaan vuosittain laadittavan auditointisuunnitelman mukaisesti. Koulutustarjonnassa otetaan strategian mukaisesti huomioon talousalueen ikäluokan suuruus ja erityistarpeet. Tavoitteenamme on, että 50 % talousalueen ikäluokasta opiskelee oppilaitoksessamme ja aloituspaikkojen käyttöaste tulee olla vähintään 95 %. Nuorten näyttöjen liittäminen syksystä 2006 kiinteäksi osaksi oppimisprosessia vaatii opetussuunnitelmien ajantasaistamista kaikilla koulutusaloilla. Kaikki opetussuunnitelmat tulee olla päivitetyt vuoden 2006 loppuun mennessä. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja erityistä tukea tarvitseville henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Valinnaisainetarjonta kattaa oppilaitoksen kaikki koulutusalat ja on yhteinen Forssan yhteislyseon kanssa. Oppilaitoksessamme on asetettu tavoitteeksi nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja erityisopetuksen lisääminen sekä moniammatillisen tukiverkoston kehittäminen. Kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä kehitämme edelleenkin. Tavoitteena on, että opiskelijoista 75 % arvioi saamansa opetuksen hyväksi, 5 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon. Tavoitteena on myös, että valmistuvista opiskelijoista 70 % saa heti työpaikan. Työssäoppimispaikoissa työpaikkaohjaajilla 75 %:lla tulee olla oppilaitoksen antama koulutus. Säännöllinen palaute työssäoppimisesta laatukäsikirjan ohjeistuksen mukaisesti pyydetään sekä työpaikaohjaajilta että kaikilta opiskelijoilta. Opiskelijoilla tulee olla käytettävissä kuraattorin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan ja kirjastonhoitajan palvelut. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja muiden asiakkaidemme osallistuminen prosessien suunnitteluun ja kehittämiseen lisää merkittävästi sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Sisäinen tiedottaminen prosessien tilasta ei enää riitä, vaan on huolehdittava myös ulkoisesta tiedottamisesta, silloin varmistamme yhteistyökumppaniemme aktiivisemman mukanaolon kehittämistyössä. Toimintatapa ja soveltaminen (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Strategian mukaisesti olemme monialainen oppilaitos ja tarjoamme siten yhdessä Forssan yhteislyseon kanssa talousalueemme nuorille hyvin kattavan toisen asteen opiskelumahdollisuuden. Talousalueen toisen asteen opiskelijoista noin puolet opiskelee oppilaitoksessamme. Koulutustarjonnan suunnittelu tapahtuu osana strategiaprosessia. Suunnitelman tukena käytämme ulkoisia ja sisäisiä analyyseja sekä eri sidosryhmiltä saatuja palautetietoja. Opiskelijavalinta tapahtuu pääasiassa yhteisvalinnan kautta. Joihinkin tutkintoihin sisältyy pääsykokeet (mm. logistiikka). Oppilaitos toimii aktiivisesti jälkivalinnassa. Laatukäsikirjaamme on tehty opetusprosessiin liittyvät menettelyohjeet opetussuunnitelman (OPS) ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinnasta, opintojen hyväksiluvusta, opintojaksojen valinnaisuudesta, arvioinnista, poissaoloista, työssäoppimisesta, opinnäytetyöstä, ja kansanvälisestä toiminnasta. Näiden lisäksi menettelyohjein on määritelty opinto-ohjaus, tapakasvatus, opintomatkat, palvelutoiminta ja ohjeet opiskelijoiden päihde- ja kriisitilanteisiin puuttumiseksi. Laatukäsikirjassa on määritelty mm. opiskelija-arvioinnille perusteet, joiden tarkoituksena on arvioinnin yhdenmukaisuus sekä turvata opiskelijan oikeusturva häntä koskevassa arvioinnissa opiskelun aikana. Tukipalveluprosesseista on laadittu menettelyohjeet hallinnon opiskelijarekisteristä, opiskelijan opintososiaalisista eduista, opiskelijaterveydenhuollosta, kuraattoritoiminnasta, omavalvonnasta ja siivouksesta sekä kirjastopalveluista. Opetussuunnitelmaprosessin johtaminen ja toteutus oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laatimiseksi ja päivittämiseksi on kokonaisvaltaista ja pohjautuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja opetushallituksen määräyksiin. Koulutusalajohtajat yhdessä osastonjohtajien kanssa vastaavat päivitystyöstä. Mukana tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laadinnassa on alan opettajat omalla asiantuntemuksellaan. Opetussuunnitelman yhteisen osan laadinnasta vastaa laaturyhmä yhdessä eri koulutusalojen edustajien kanssa. Työelämän edustajat osallistuvat opetussuunnitelmien laadinta- ja päivitysprosessiin neuvottelukuntien ja työssäoppimisen ohjauskäyntien aikana saadun hyvinkin kattavan palautteen pohjalta. Opetussuunnitelmien tutkintokohtaiset osat ovat parhaillaan työstettävinä kaikissa yksiköissä. Opetussuunnitelmien pirstaleisuutta on kyetty vähentämään, joten ne palvelevat paremmin tulevaa näyttökokonaisuuksien laadintatehtävää. Opetussuunnitelman mukaisesti vapaasti valittavia opintoja kuuluu perustukintojen sisältöihin. Vuosittain oppilaitoksessamme kootaan valinnaisaineluettelo, josta opiskelijat voivat valita haluamiaan opintoja. Ammatillisten valinnaisten sisällöt opintolinjat suunnittelevat opiskelijoiden kanssa keskenään, jolloin ne parhaiten palvelevat ammatillista kasvua. Tuloksellisuusrahoitus 17

18 Valinnaisainetarjonta on yhteinen oppilaitoksen eri koulutusalojen välillä. Myös Forssan yhteislyseon kanssa teemme yhteistyötä valinnaisuuden tuloksellisen toteutumisen onnistumiseksi. Erityisopetuksen suunnitelmassa on määritelty mm. kaikille aloittaville opiskelijoille pidettävät lähtötasotestit, henkilökohtaisen opiskelun järjestämissuunnitelman laadintaprosessi (HOJKS) lomakkeineen, eri tukitoimista ja menetelmistä, arvioinnista ja arvosanan antamisesta. Erityisopetuksen suunnitelman vuosittaisesta päivityksestä vastaa erityisopettajat, OPO ja ylin johto. Erityisopetuksen ja HOJKS-prosessin vastuuhenkilö on opinto-ohjaaja yhteistyössä luokanvalvojien kanssa. Opetussuunnitelmaprosessiin sisältyy myös opetuksen suunnittelu. Kevään aikana koulutusalajohtajan aikataulutuksen mukaisesti yhteistyössä osastonjohtajien ja opettajien kanssa laaditaan tulevan vuoden luokkakohtaiset lukusuunnitelmat. Lukuvuosi jakaantuu viiteen jaksoon. Jaksoihin määritellään mm. työssäoppimisajankohdat, yhteiset ja valinnaiset aineet sekä kaksoistutkinnon edellyttämät aikavaraukset. Edelleen lukusuunnitelmassa on määritelty opetettavat opintojaksot (laajuus ja vastuuopettaja, joka vastaa myös arvosanan annosta Winha-ohjelmaan) sekä opiskelijoiden valitsemat valinnaiset opinnot. Lukusuunnitelma on pohjana koulutusalajohtajan laatiessa jaksokohtaiset lukujärjestyskehykset. Lukujärjestykset on opiskelijoiden luettavissa verkon välityksellä. Kevään opettajien kokouksissa ja syksyllä ennen opiskelun alkua pidettävänä koulutuspäivänä käsitellään mm opetuksen suunnitteluun ja sen toteutukseen liittyvät keskeiset asiat yhteisesti. Näissä tilaisuuksissa kaikilla opettajilla on vaikutusmahdollisuus käsiteltäviin asioihin. Opetus- ja oppimisprosessin onnistumisen varmistamiseksi ja opiskelijoiden valmiuksien kartoittamiseksi suoritamme opiskelun alkuvaiheessa niin sanotut lähtötasotestit kaikille aloittaville opiskelijoille. Testien tarkoituksena on löytää uusien opiskelijoiden joukosta erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Testit palvelevat myös HOJKSien laadintaa. HOJKS-opiskelijoiden määritysprosessiin sisältyy ennen lukuvuoden alkua kuraattorin organisoima yhteispalaveri niiden peruskoulujen edustajien kanssa, joista oppilaitokseemme tulee opiskelijoita. Saumattoman siirtymän edellytys on jatko-opintoja tukevan tiedon saanti lähettävästä oppilaitoksesta ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden erityisaseman huomioiminen. Oppilaitoksemme opinto-ohjaajilla on yhteispalaverit lukuvuoden aikana peruskoulun opintoohjaajien kanssa. Eri tahoilta saadun tiedon ja testien perusteella laaditaan HOJKSit erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille erityisopetuksen suunnitelman mukaisesti. Prosessin organisoi opinto-ohjaaja ja luokanvalvojat. Luokkakohtaisia lukusuunnitelmia hyödynnetään laadittaessa jokaiselle opiskelijalle HOPS. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa huomioidaan opintojaksojen ja työssäoppimisen lisäksi mm. valinnaisuudet, hyväksiluvut ja vapautukset. Jokaiseen perustutkintoon kuuluu oppilaitoksessamme vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, joka on jaettu kahden tai kolmen lukuvuoden ajalle. Opiskelijat vastaavat itse työssäoppimispaikan hankinnasta yhteistyössä työssäoppimisesta vastaavan opettajan kanssa. Opiskelijoilla on käytettävissä osastokohtaiset työssäoppimispaikkatiedostot. Työssäoppimisprosessin hoitoon on resursoitu 1 tunti/opiskelija/työssäoppimisviikko. Opettajien ohjaus- ja arviointikertojen määrä työssäoppimisjaksoa kohti vaihtelee 2-5 työssäoppimisjakson pituudesta riippuen. Opiskelijoilla ja työpaikkaohjaajilla on mahdollisuus olla yhteydessä työssäoppimisesta vastaavaan opettajaan joko puhelimella tai sähköpostin välityksellä. Työssäoppimisen arvioinnissa noudatetaan kolmikantaperiaatetta; jolloin opiskelijan arviointiin osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja. Työpaikkaohjaajien koulutukseen ja yhteisiin te toihin oppilaitoksessamme on panostettu systemaattisesti usean vuoden ajan. Tuloksena on kattavasti koulutetut työpaikkaohjaajat ja saumaton yhteistyö. Oppimisympäristömme, opetusvälineemme ja opetusmenetelmämme mahdollistavat opiskelijan omista lähtökohdistaan tapahtuvan oppimisen ja opiskelun etenemisen. Arviointi toteutetaan jatkuvana arviointina (jokainen työ, tehtävä, projekti arvioidaan). Oleellinen osa arviointia on opiskelijan itsearviointi, joka toteutuu myös työssäoppimisen aikana. Opintojaksosta riippuen käytetään myös muita arviointimenetelmiä. Päättö-/työkokeet, varsinkin päättöluokilla, ovat kuuluneet jo pitkään osana arviointiamme. Uskomme tällä kokemuksella olevan myönteinen vaikutus nuorten näyttöjä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Opiskelijoita ohjataan jatkuvaan itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin suorittamiseen opintojen kuluessa. Opiskelijan suorittama itsearviointi ja opettajan arviointi lähetetään kotiin 2-3 kertaa vuodessa. Koteja kannustetaan osallistumaan oppilaitoksen kanssa käytävään vuoropuheluun ja siihen luodaan mahdollisuus kotiin lähetetyn arvioinnin palauteosiossa. Opiskelijoilta kerätään opintojaksojen päätyessä ja lukuvuoden loppuvaiheessa palautetta opintojen onnistumisesta ja jatkosuunnitelmista. Lukuvoiden loppuvaiheessa pidettävä opiskelijoiden palautekysely tapahtuu verkon välityksellä ja siihen vastaavat kaikki opiskelijat. Kyselyn yhteenvetotiedot analysoidaan osastonjohtajien (koulutusalajohtaja pj.) ja osastokokouksissa ja tulosten perusteella laaditaan seuraavan lukuvuoden kehittämisalueet ja -kohteet. Tukihenkilöstö toimii joustavasti. Oppilaitoksessamme on täysipäiväisesti koulukuraattori, terveydenhoitaja ja opintoohjaaja. Heidän lisäkseen nuorten ongelmien kohtaamisessa ja on kattava joukko ammattiauttajia ja avustajia: Nepal ja Worth the Work (WTW) projektien nimellä toimivien organisaatioiden lisäksi tukea antavat muut paikalliset moniammatilliset tukiryhmät. Kaikkien tavoitteena on viime kädessä opintojen keskeytyksen ja syrjäytymisen ehkäisy tukemalla nuoren elämänhallintaa ja edesauttamalla koulutuksen onnistumista ja/tai työllistymistä. Syrjäytymisen ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi opiskelijat pitävät poissaoloistaan seurantaa, jonka myös huoltajat kuittaavat. Luokan- Tuloksellisuusrahoitus 18

19 valvojalla on luokkansa poissaolojen seurantavastuu ja jaksojen päättyessä luokan kumulatiiviset poissaolotiedot lähetetään kuraattorille. Luokanvalvojalle yhteistyössä kuraattorin kanssa on yhteydenottovelvoite opiskelijaan, joka on ollut poissa kolmatta päivää syytä ilmoittamatta. Syrjäytymisvaarassa olevat opiskelijat ovat poissalojen suhteen jatkuvan seurannan alla. Saumaton yhteistyö peruskoulun kanssa takaa jo aiemmin laadittujen HOJKSien saannin ja niiden mahdollisen jatkumisen tarvittaessa myös ammatillisessa opetuksessa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja erilaisten opiskelijoiden huomioimiseksi aloitetaan syksyllä 2005 AVA - ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. Näin laajennamme ydinprosessiamme entisestään huomioimaan erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Arviointi ja parantaminen (Miten arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Kaikilta opiskelijoilta kerätään keskitetysti palaute kerran lukuvuodessa. Tämän lisäksi opettajat keräävät opintojaksoittain tai 2-3 kertaa vuodessa palaute-, itsearvioiti- ja vertaisarviointitietoa opiskelijoilta. Päättökokeet ovat osa oppimisen arviointia. Työssäoppimisjaksoilta kerätään palautetieto opiskelijoilta ja työpaikkaohjaajilta. Keväällä 2005 suoritettiin työssäoppimisen kokonaisarviointi (EFQM), johon osallistuivat myös työpaikkaohjaajat ja opiskelijat. Koko oppilaitosta koskeva arviointi määritellään vuosittain laadittavassa auditointisuunnitelmassa. Suunnitelman mukaisesti kaikilla koulutusaloilla ja osastoilla suoritetaan vuosittain sisäiset auditoinnit sekä vertaisauditoinnit yhteistyöoppilaitosten kanssa. Koko oppilaitosta koskeva itsearviointi (EFQM) suoritetaan kahden vuoden välein. Menettelyohjeita päivitetään auditointoinneista ja asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Päivitystyöstä vastaa laaturyhmä yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Palaute pyydetään koko henkilöstöltä. Saatujen palaute- ja arviointitietojen pohjalta laaditaan myös koko oppilaitosta, koulutusalaa ja osastoja koskevat kehittämissuunnitelmat aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Auditoinneilla, itsearvioinneilla ja muilla palautetiedoilla varmistetaan oppimis- ja opetusprosessin laatu, yhdenmukaisuus oppilaitoksessa ja jatkuva kehittyminen sekä vertailu muihin oppilaitoksiin. Nuorten näyttöjen suunnittelu ja koulutus on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle. Opettajat ovat kouluttautuneet näyttöjen toteutuksen suunnitteluun ja opetussuunnitelmien uudistustyöhön. Olemme mukana KANTO -ESR projektissa Hämeenlinnan ja Riihimäen ammattioppilaitosten kanssa, jossa tarkoituksena on suunnitella ja organisoida työpaikkaohjaajien koulutus näyttöjen vastaanottamista varten. Auto-osastolla on vetovastuu LOGAL-projektista (ESR), jonka tavoitteita ovat mm. oppilaitosyhteistyö, opettajien ja opiskelijoiden vaihto, opetusmateriaalit, rekrytointi, työpaikkaohjaajien koulutus ja opetuskalustoyhteistyö. Kannustusrahan mahdollistamana olemme tehostaneet mm. opiskelijarekrytointia, yksilöllisten oppimismahdollisuuksien luonnista oppimisympäristöä kehittämällä sekä itsearvioinnin ja huoltajayhteistyön lisäämistä. WtW-yhteistyötä teemme Hämeen ammatillisen opettajakorkeakulun erityisopetuksen kanssa. Tämän lisäksi oppilaitoksessamme oli vv WtW-kehittämisprojekti (2 projektihenkilöä Kiipulasta) jonka tavoitteena on mm. kehittää erityistä tukea tarvitsevien ammatillista koulutusta, opiskelijoiden motivoitumista ja itsearviointitaitoja, luoda kattava moniammatillinen yhteistyöverkosta, ehkäistä opiskelijoiden keskeyttämisiä nopealla puuttumisella ja edistää työllistymistä. Projektista julkaistiin kaksi julkaisua. Projektin aikana kehiteltyjä toimintamenetelmiä testattiin ja sovellettiin kummiluokaksi valittuun metallin luokkaan. Projektin tuloksena syntyi mm. malleja ryhmäytymisestä ja pienryhmätoiminnasta, jonka tavoitteena on luvattomien poissaolojen vähentäminen ja niiden korvaaminen sekä hylättyjen opintojaksojen korvaaminen. Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään koko oppilaitostasolla syksystä 2005 kuraattorin ohjeistuksen mukaisesti. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Opetus- ja tukiprosesseihin keskeisemmin sisältyvistä toiminnoista on laadittu latukäsikirjaan koko oppilaitosta sitovat menettely- ja työohjeet. Prosesseja arvioidaan jatkuvasti eri menetelmin ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Saatujen arviointitulosten perusteella ohjeistoja ja toimintaa muutetaan vastaamaan opetustoiminnalle asetettuihin vaatimuksiin. Saatuja tuloksia verrataan myös yhteistyöoppilaitosten saamiin tuloksiin. Olemme panostaneet paljon työssäoppimisprosessin onnistumiseen mm. kouluttamalla työssäoppimisesta vastaavat opettajat ja yritysten työpaikkaohjaajat sekä järjestämällä yhteisiä työssäoppimiseen liittyviä te toja. Panostuksen tulokset näkyvät työssäoppimisprosessin onnistumisena ja hyvin käynnistyneenä nuorten näyttöjen kehitystyönä. Oppimisympäristömme ja opetusmenetelmämme mahdollistavat opiskelijan omista lähtökohdista etenevän opiskelun. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimis- ja elämänhallintamahdollisuuksien luomiseksi olemme tehneet pitkäjänteistä ja moniammatillista, tuloksellista yhteistyötä. Tulokset näkyvät opintojen keskeytymisien vähenemisenä. Oppimisympäristömme ja opetusmenetelmämme mahdollistavat myös huipputason oppimistulokset, joista osoituksena on mm. Taitaja 2005 voitto koneistuksessa. Tuloksellisuusrahoitus 19

20 6. ASIAKASTULOKSET Erinomaisissa organisaatioissa mitataan ja saavutetaan huomattavan hyviä asiakastuloksia. (Efqm Excellence Model) Tavoite (Mitä tavoitteita on asetettu?): Tavoitteena on opetuksen hyvä laatu opiskelijoiden arvioimana ja systemaattisen arviointi- ja vertailutiedon osoittamana. Tätä tavoitetta tukee sitova laadullinen tavoite siitä, että kaikille toisen asteen opiskelijoille annetaan opetusta 32 vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärän aleneva suuntaus ja tulokset alle valtakunnallisen keskiarvon. Sitovan laadullisen tavoitteen mukaan kaikille opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai kotipaikkakunnalta. Sitovana laadullisena tavoitteena on, että valmistuneista opiskelijoista 70 % saa heti työ- tai jatko-opiskelupaikan. Tavoitteen mukaisesti oppilaitoksella on hyvä ja syvenevä yhteistyö työelämän, muiden oppilaitosten ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on myös, että opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi ja valmistuneista 5 % suorittaa ylioppilastutkinnon. Verkon kautta suoritettava palautekysely opiskelijoille oppimis-/opetusprosessin onnistumisesta pidetään kerran lukuvuodessa. Työssäoppimispaikoista 75 %:lla tulee olla oppilaitoksen kouluttama työpaikkaohjaaja ja työssäoppimisajalta kerätään kirjallinen palaute sekä opiskelijoilta että työpaikkaohjaajilta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osuuden lisääntyessä tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy, moniammatillisen tukiverkoston kehittäminen, erityisopetuksen ja tukitoimien lisääminen. Tavoitteena on myös kyvykkäiden opiskelijoiden edellytyksiään vastaava oppimisen etenemisen mahdollistaminen (huomioidaan vallitseva oppimiskäsitys). Tavoitteena on tarjota monipuoliset ja tehokkaat tukipalvelut, jotka edistävät opiskelijoiden oppimisprosessia ja mahdollistavat elämänhallinnan tukemisen erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Saatujen tulosten ja prosessien arvioimiseksi vuosittain laaturyhmä yhdessä johtavan rehtorin kanssa laatii auditointisuunnitelman, jossa määritellään suoritettavat arvioinnit ja auditoinnit. Asiakastulosten seurantaa kehitettään yhä systemaattisemmaksi ja tavoitteena on käyttää tilastoja ja palautetietoja tehokkaasti suunnittelun ja oppimis- /opetusprosessin kehittämisen apuvälineenä. Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): Taloudellisesta tilanteesta huolimatta oppilaitoksemme on pystynyt tarjoamaan useiden vuosien ajan kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 32 tuntia opetusta viikossa. Ammatillisen koulutuksen luonteesta johtuen aktiivinen, tekemällä oppiminen on hyvin keskeinen oppimismuoto opiskelussa ja siksi strategisena tavoitteena on jatkossakin säilyttää vuosiviikko-opetustuntien määrä 32. Erityisopetuksellisia, moniammatillisia tukitoimia ja kehittämistyötä on jatkuvasti lisätty opintojen keskeyttämisien estämiseksi. Taulukosta 1 näkyy (TEKLI ja MARATA) keskeyttäneiden ja negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärät ja prosenttiosuudet opiskelijoista vuosittain. Negatiivisesti keskeyttäneeksi luokitellaan opiskelijaksi, jolla ei ole selkeää jatkosuunnitelmaa (opiskelu muualla, oppisopimus, työhön meno ) heti keskeytyksen jälkeen. Vuosi Opiskelijamäärä Keskeyttäneet yhteensä Negatiivisesti keskeyttäneet (11,8 %) ei tilastoitu (8,3 %) 18 (4,5%) (7,8 %) 21 (5,2%) (9,6% 24 (6,0%) Taulukko 1. Keskeyttäneet ja negatiivisesti keskeyttäneet opiskelijat Negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden määrällä on yhteys erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden lukumäärään ja tukitoimiin, joita opiskelijoille pystymme tarjoamaan. Taulukossa 2 on erityisopiskelijoiden lukumäärä ja sen kehittyminen. Erityisopiskelijaksi luokitellaan opiskelija, jolle on laadittu HOJKS. Syksy -02 Kevät -03 Syksy -03 Kevät -04 Syksy -04 Kevät Taulukko 2. Erityisopiskelijoiden lukumäärä Taulukosta 1 on nähtävissä negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärässä tapahtuneen lievää nousua vuodesta 2002 vuoteen Vuonna 2004 keskeyttäneiden opiskelijoiden joukossa oli 10 moniongelmaista opiskelijaa, joiden tukemiseen, auttamiseen ja hoitoon ohjaamiseen teimme runsaasti moniammatillista yhteistyötä kehittä Tuloksellisuusrahoitus 20