Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu 2010 Hakemus ja toimintakuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu 2010 Hakemus ja toimintakuvaus"

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu 2010 Hakemus ja toimintakuvaus Hakijan nimi (organisaatio): Forssan ammatti-instituutti Hakijan osoite: Forssan ammatti-instituutti PL Forssa Organisaation/yksikön nimi ja osoite, jota laatupalkintohakemus koskee, ellei sama kuin yllä: Yhteyshenkilön nimi: Tuula Koivula johtava rehtori Osoite: PL Forssa Puh.: Fax: Koulutuksen järjestäjän nimi ja osoite: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä PL Forssa Forssan ammatti-instituutilla (FAI) on selkeä, asiakaslähtöinen visio, johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne sekä henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien sitoutumista, toiminnan toteutusta ja kehittämistä tukevat prosessit. FAI:ssa on tehty systemaattista laatutyötä vuodesta 1998 lähtien. Opetuksen laatua kehitetään määrätietoisesti yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Keskeisimmistä instituutin opetus-, oppimis-, tuki- ja yhteistyöprosesseista on laadittu laatukäsikirjaan menettely- ja työohjeet. Arvioinnit tehdään vuosittain laadittavan auditointisuunnitelman mukaisesti. Merkittävänä kehittämisen pohjana on toiminut edellisestä laatupalkintokilpailusta 2005 saatu palauteraportti. Panostamme erityisopetukseen, pedagogiseen strategiaan ja pedagogisen johtamisen kehittämiseen. FAI:ssa on toimivat, tulokselliset ja itse tuotetut tukipalvelut. Oppilaitos huomioi yksilöllisesti jokaisen opiskelijan oppimismahdollisuudet. Opiskelijakunta on aktiivisesti mukana oppilaitoksen kehittämisessä ja antaa palautetta erityisesti heitä koskevissa asioissa. Oppilaitoksen täyttöaste oli vuonna 2009 yli 100 prosenttia ja siinä on edelleen nouseva suunta vaikka ikäluokat ovat pienentyneet. Oppilaitoksen talous on kunnossa ja tulosrahoituksen tulokset ovat hyvällä tasolla. Oppilaitoksen työelämäyhteydet ovat tiiviit ja toimivat. Työssäoppimisen tuloksellisuuden ja toimivuuden johdosta on alettu käyttämään käsitettä Forssan malli. Työpaikkaohjaajien kouluttamiseksi räätälöidään työpaikkakohtainen toteuttamistapa, minkä tuloksena kouluttautumisvolyymi on merkittävä. Opettajat ovat osallistuneet aktiivisesti työelämäjaksoille varmistaakseen osaamistaan ja päivittääkseen tietojaan ja taitojaan. Opettajat ovat toimineet työpaikoilla myös kouluttajina työelämäjaksoillaan. Oppilaitoksessa on kattava tulosten suoritevertailumittaristo ja yhteiset opiskelija- ja henkilöstökyselyt yhteistyöoppilaitosten kanssa. Opetusneuvos Mika Tammilehto opetusministeriön tervehdyspuheessa laatupalkintojuhlassamme ( ) totesi mm. seuraavaa: "Laatupalkinnon saajat ovat esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä toisille. Palkinto haastaa yhä vahvemmin jatkuvaan parantamiseen ja uusien, vielä haastavampien tavoitteiden saavuttamiseen". Otimme haasteen vastaan. Laatupalkinnon hakeminen ja siitä saatava palaute on osa jatkuvan parantamisen ja haastavien tavoitteiden saavuttamisen onnistumisen arviointia. Päiväys 12. toukokuuta 2010 Koulutuksen järjestäjän edustajan allekirjoitus Tuula Koivula johtava rehtori Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin ,

2 OPETUSHALLITUS UTBILD NINGSSTYRELSEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTOKILPAILU 2010 A) Toiminnan yleiskuvaus: Perustietoa oppilaitoksestamme Forssan ammatti-instituutin ylläpitäjänä toimii Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Jäsenkunnat ovat valtuustojensa ylläpitävillä päätöksillä hyväksyneet perussopimuksen, jossa määritellään hallinnon ja talouden perusteista. Forssan ammatti-instituutissa on seuraavat koulutusalat: kulttuuriala artesaani/viestintä (KÄTA/VIE), luonnonvara- ja ympäristöala ( asti) MOL, matkailu- ja ravitsemisala(marata), sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (SOTE), tekniikan ja liikenteen ala (TEKLI) sekä luonnontieteiden ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, (KAHA). Luonnonvara- ja ympäristöala sekä kulttuurialan artesaanikoulutus sijaitsevat Tammelassa ja kaikki muut koulutusalat Forssassa. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintoa 2010 hakevat yhdessä kaikki instituuttimme seitsemän peruskoulutusta antavaa koulutusalaa. Toiminta-ajatuksemme: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin, toteutuu koulutusalojen laajaalaisuudella ja opiskelijalähtöisyydellä. Opetuksessa huomioidaan jokaisen opiskelijan yksilölliset oppimisedellytykset, laatimalla henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja erityistä tukea tarvitseville henkilökohtaiset opiskelun järjestämistä koskevat suunnitelmat. Olemme kytkeneet tehokkaasti työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt ammatin oppimiseen, jolloin varmistamme, että työelämä saa aiempaa taitavampia osaajia työtehtäviinsä. Oppimista tukevat palvelut, kuten ruokahuollon, kiinteistö- ja siivouspalvelut, tuotamme omina palveluina. Esimiesasemassa olevien JET- koulutuksen osana ( ), Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, arvot ja visio uudistettiin vuoteen 2010 ja v vuoteen 2015 asti. Niitä päivitetään vuosittaisen strategiaprosessin yhteydessä. Visiossa on kuvattu monialainen koulutustarjonta, laadukas opetus, oppimisympäristö ja toimiva laatujärjestelmä. Tunnuslauseemme on: "FAI avain ammattiin". Toimintamme on tuloksellista ja taloudellista. Opiskelijamme sijoittuvat hyvin työelämään ja jatko-opintoihin. Oppilaitos on haluttu opiskelu- ja työpaikka. Henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa sekä ammatillisesti että pedagogisesti. Teemme suunnitelmallista ja aktiivista yhteistyötä työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteisesti määritetyt arvot ja Forssan ammatti-instituutin opetusta, kasvatusta ohjaavat tavoitteet sekä periaatteet on kuvattu laatukäsikirjassa ja opetussuunnitelman yhteisessä osassa (laadittu 2009). Instituuttimme arvot ovat: asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys, yhteiskunnallinen vastuu sekä yhteistyö. Forssan ammatti-instituutin toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä opetusministeriön järjestämisluvan mukaan alkaen on enintään 930 opiskelijaa. Toimintaympäristö Forssan ammatti-instituutin sijainti Lounais-Hämeessä on maantieteellisesti varsin edullinen. Maamme suuriin kaupunkeihin, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle on matkaa noin 100 kilometriä. Tämä luo opiskelijoille muun muassa laajat jatko-opiskelumahdollisuudet. Hyvästä sijainnista huolimatta Forssan seutu ei nousukaudenkaan aikana yltänyt menestyvien seutukuntien joukkoon. Työttömyysluvut ovat olleet korkeita vuodesta toiseen. Forssan työttömyysprosentti oli helmikuussa ,6 %,(helmikuussa 2009 vastaavasti 14,7 %) koko maan työttömyysprosentin ollessa 10,8 %. Punatiilinen teollisuus on maisema, josta Forssa tunnistetaan. Viiden viimeisen vuoden aikana Forssasta on hävinnyt n työpaikkaa pitkät perinteet omaavista, valtakunnallisesti tunnetuista teollisuusyrityksistä, kuten Finlayson Forssa Oy, Forste Oy tai Parma Oy. Forssan seutu pääsi vuosina rakennemuutosalueeksi, mikä kuvaa hyvin seutukunnan murrosta. Toisaalta rakennemuutosalueeksi pääseminen mahdollisti erilaisten tukien saamisen olemassa olevien yritysten toiminnan kehittämiseksi ja uusien perustamiseksi. Forssan seudun teollinen rakenne koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Teollisuuden alat, kuten rakennus-, elintarvike-, metalli-, tietotekniikka-, elektroniikka, graafinen ja puusepän teollisuus ovat Forssan seudulla hyvin edustettuina. Järkivihreää Forssaa tuodaan kartalle vahvasti kehittyneen biotekniikan ja kestävän kehityksen ympärille rakentuneen teollisuuden avulla. Monipuolinen ja määrällisesti kattava yrityskenttä seutukunnalla mahdollistaa opiskelijoiden hyvien työssäoppimispaikkojen saatavuuden. Pitkäaikaiset kumppanuussuhteet ja työpaikkaohjaajien kattava koulutus mahdollistavat laadukkaan työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttömahdollisuuden ja oppilaitoksemme toiminnan kehittämisen yhteistyössä talousalueen yritysten kanssa. FAI:n toimintaympäristössä suuria muutoksia aiheuttavat suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen. Nuorille avautuu runsaasti uusia työmahdollisuuksia, vaikka nuorten ikäluokkien pienentyminen talousalueella asettaakin omat haasteensa oppilaitoksen mahdollisuuksiin vastata osaavan työvoiman kysyntään. Opiskelemaan hakeutuneiden opiskelijoiden heterogeenisuus ja erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrän lisääntyminen edellyttävät entistä laadukkaampaa opetusta, tehokkaita tukipalveluja ja verkostoitumista, jotta pystymme sovittamaan yhteen työnantajien osaamisvaatimukset ja opiskelijoiden opiskelutavoitteet. Forssan ammatti-instituutissa koulutusta järjestetään sekä opetussuunnitelmaperusteisena nuorisoasteen koulutuksena että näyttötutkintokoulutuksena. Forssassa toimii vahva aikuiskoulutusta antava aikuiskoulutuskeskus, Faktia Oy. Koulutuksellisesta tehtäväjaosta on sovittu Forssan ammatti-instituutin ja Faktia Oy:n välillä siten, että Forssan ammatti-instituutti keskittyy opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen ja näyttötutkinto- Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 2

3 koulutukseen niiltä osin, kuin niitä ei tarjota Faktia Oy:ssä. Yhteistyökumppanina kaksoistutkinnon järjestämisessä toimii Forssan yhteislyseo. Koko valtakunnassa on nähtävillä ammatillisen koulutuksen suosion ja arvostuksen kohoaminen, joka näkyy oppilaitoksessammekin ensisijaisten hakijoiden lukumäärän kasvuna. Ensisijaisia hakijoita oppilaitokseemme oli mennessä yhteensä 337 kun vuonna 2009 hakijoita oli 289 (+16,7 %). Vastaavasti Forssan yhteislyseoon 2010 haki 150 opiskelijaa (seudullinen, kuusisarjainen lukio). Henkilöstö ja Organisaatio Forssan ammatti-instituutissa ( ) oli 79 päätoimista opettajaa, koko henkilöstömäärän ollessa 122. Opetushenkilöstöllä on vankka ammatillinen, pedagoginen ja erityispedagoginen pätevyys ja osaaminen. Taulukossa yksi on eritelty koulutusaloittain tukipalveluhenkilöstö ja päätoiminen opetushenkilöstö ja kuviossa yksi on vastaavasti Forssan ammatti-instituutin organisaatiokaavio alkaen. Koulutusala Opett. Muu henkilöstö luku- lukum. Taulukko 1. Henkilöstön erittely määrä KÄTA/VIE 9 Siivoojat 9 MOL 4 Ruokahuoltopalvelut 6 MARATA 7 Kiinteistöpalvelut 4 KAHA 14 Toimistopalvelut 10 SOTE 12 Koulunkäyntiavustaja/ohjaaja 3 TEKLI 33 Muut 11 Yhteensä 79 Yhteensä 43 Kuvio 1. FAI:n organisaatiokaavio FAI:n organisaatio muodostuu luottamushenkilöjohdosta (valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta) sekä kuvion yksi organisaatiokaavion mukaisesta henkilöstöjohdosta. Koulutusalajohtajien alaisina on yhdeksän osastonjohtajaa. Kevyt organisaatio mahdollistaa joustavan päätöksenteon ja kiinteän yhteistyön eri koulutusalojen välillä. Organisaation koko mahdollistaa tuloksellisten opetus- ja tukiprosessien toteutukset ja henkilöstön välisen sujuvan viestinnän. Henkilöstöjohdon tehtävänä on vastata operatiivisesta ohjauksesta, opetus- ja tukipalvelujen tuottamisesta sekä prosessien kehittämisestä ydin-, tuki- ja yhteistyöprosessien avulla. Tämä edellyttää alueellisia strategioita, suunnitelmia ja sisäisiä palveluja. Laatukäsikirjaan laadittujen menettely- ja työohjeiden tavoitteena on yhtenäistää eri koulutusalojen toimintoja, poistaa päällekkäistä työtä ja mahdollistaa toiminnan taloudellisuus ja vaikuttavuus. Koulutusalat ohjaavat yhteistyössä osastojen kanssa toteutettavaa toimintaprosessien suunnittelua, jolloin huomioidaan toimintaympäristö, henkiset ja fyysiset resurssit sekä asiakkuudet. Arvioimme toimintaamme systemaattisesti vuosittaisen arviointisuunnitelman mukaisesti. Toiminnan mittaaminen sisältää auditoinnit, ulkoiset auditoinnit, itsearvioinnit ja vertaisauditoinnit yhteistyöoppilaitosten kanssa. Keskeiset strategiat ja toimintasuunnitelmat Kuntayhtymän toimintoja johdetaan ja kehitetään mm. taulukon kaksi strategioin ja toimintasuunnitelmin Koulutuksen järjestämislupa lukien, OPM 378 / 530 /2007 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteet ja tavoitetasot vuosille , Kuntayhtymän hallitus 9/ 2009 Opetussuunnitelman yhteinen osa kaikille koulutusaloille 12/2009, Kuntayhtymän hallitus 3/2010 Opetussuunnitelman koulutusalakohtaiset osat, 7 kpl, Kuntayhtymän hallitus 9/ 2009 Loput opetussuunnitelman koulutusalakohtaiset osat 11 kpl, Kuntayhtymän hallitus syksy 2010 Laatukäsikirja, Johtoryhmä 8/1998. Vuosittain menettelyohjeiden päivitys ja uusien laadinta, johtoryhmä Vuosittainen auditointisuunnitelma, johtava rehtori/johtoryhmä FAI:n pedagoginen strategia ja pedagoginen johtaminen 9/2008, johtoryhmä 10/2008 Perehdyttämisohjelma 8/2005, yhteistoimintaryhmä 9/2005. Päivitys 5/2009 Erityisopetuksen kehittämisstrategia. Päivitys 5/2009, johtoryhmä Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 8/2001, Johtoryhmä 9/2001. Päivitys 4/2010, johtoryhmä Henkilöstösuunnitelma 12/2008, yhteistoimintaryhmä 5/2009 Koulutussuunnitelma 1/2009, yhteistoimintaryhmä 5/2009 Tieto- ja viestintätekniikan strategia 1/2006, Johtoryhmä 1/2006. Päivitys 5/2008 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, yhteistoimintaryhmä 12/2006, Päivitys 5/2008 ja syksy/2010 Työsuojelun toimintaohjelma 1/2008, yhteistoimintaryhmä 2/2008 päivitys syksy 2010 Kestävän kehityksen toimintaohjelma 5/2009, Johtoryhmä 3/2010 Taulukko 2. keskeiset strategiat ja toimintasuunnitelmat Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 3

4 Tärkeimmät asiakkaat ja sidosryhmät sekä heille tarjottavat palvelut FAI:n sisäisiä asiakkaita ovat oppilaitoksen opiskelijat ja oma henkilöstö. Ulkoisia asiakkaita ovat palveluja ostavat ja muut yhteistyökumppanit, kuten työssäoppimispaikat, työelämän ja oppilaitosten organisaatiot sekä kaikki ulkoiset palvelujen tuottajat, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijoitamme heidän ammatillisessa kasvussaan. Taulukossa kolme on eritelty FAI:n tärkeimmät asiakkaat ja sidosryhmät, toimintaodotukset ja palvelut. Sisäiset asiakkaat Opiskelijat Odotukset Palvelut Määrät Ammatillinen, sosiaalinen ja henkinen kasvu. Työllistyminen, jatko-opintokelpoisuus, jatko-opinnot Laadukkaat ja kustannustehokkaat sisäiset palvelut Ammatillinen peruskoulutus; nuoret ja aikuiset Jatko- ja täydennyskoulutus; lisä-, työvoima-, oppisopimuskoulutus. Yritysten henkilöstökoulutus Toiminnan ohjaus Ydin ja tukiprosessien tuottaminen n Koulutusalat: johto ja henkilöstö 7 koulutusalaa Omistajat Yksikköhinnalla Perustehtävän toteuttaminen laaduk./ taloudellinen 7 kuntaa Luottamushenkilöt Perustehtävän laadukas hoitaminen. Päätösten toteuttaminen 36 Ajantasaista tietoa toiminnasta Ulkoiset asiakkaat Odotukset Palvelut Määrät ja sidosr. Työelämä Osaajia, määrällinen/laadullinen Perusammattitaito, laaja osaaminen, perusta elinikäiselle n. 450 * yritykset Yhteistyö oppimiselle * julkinen sektori Henkilöstökoulutus- ja kehittämispalvelut Yhteistyöoppilaitokset Jatko-opiskelup. tarjoavat oppilait. Opiskelijaksi aikovat Opetus-, arviointi- ja kehitysyhteistyö Menestyminen pääsykokeissa ja opiskelussa Ammatillinen, sosiaalinen ja henkinen kasvu Kaksoistutkinto- ja opetusyhteistyö Forssan yhteislyseo. Opetus-, arviointi- ja kehitysyhteistyö; Faktia, HAMK, Kanta-Hämeen amm.oppilaitokset Jatko-opiskelukelpoisia opiskelijoista. koulutuksellinen yhteistyö Tietoa ammatillisen koulutuksen sisällöistä ja mahdollisuuksista, Teho-TET v Opisk. huoltajat Opisk. menestyminen opinnoissa Opetuksell. ja kasvatuksell. yhteistyö, kotiväen illat n. 900 Rahoittajat Tuloksellista/vaikuttavaa toimintaa Tuloksia ja tietoa toiminnasta Taulukko 3. Tärkeimmät asiakkaat ja sidosryhmät 7 n. 630 opisk. TET 150 op. Linjauksia, toiminnan erityispiirteitä ja kehittämisprojekteja Pitkäaikainen yhteistyö talousalueemme yritysten kanssa ja hyvin koulutetut yritysten työpaikkaohjaajat mahdollistavat kaikille opiskelijoille onnistuneen työssäoppimis- ja näyttöprosessin toteutumisen. Tavoitteenamme on, että työssäoppimispaikoista 75%:lla on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja. FAI:lla on n. 700 työssäoppimispaikkaa, joista yli 75%:ssa on kouluttamamme työpaikkaohjaaja ja joista n. 480:lla on FAI:n järjestämä 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutus. Useammalla koulutusalalla em. prosentti on jo 100. Työapaikkaohjaajakoulutusta eri muodoissa FAI järjestää jatkuvasti. Talousalueen yritykset pystyvät tarjoamaan opiskelijoillemme hyvin myös kesätöitä. Useimmiten kesätyöt ovat luonteva jatko opiskelijoiden työssäoppimiselle työpaikoilla. Työssäoppimista koskevaan ESR-projektiin (OPEPLUS II) osallistui vv yhteensä 25 FAI:n ammatillisten aineiden opettajaa. Vuonna 2008 oppilaitos aloitti HAMK:n hallinnoimassa KOKEVA osaaja - projektissa (ESR) yhteistyökumppanina ja projekti päättyy 12/2010. Projektin tavoitteina ovat työpaikkaohjaajakouluttajien koulutus, opettajien työelämäjaksot ja alakohtaista verkosto- ja kehittämiskoulutusta. FAI on mukana Faktia Oy:n hallinnoimassa seudullisessa Voorumi-hankkeessa (5/ /2010), jossa on mukana myös HAMK. Keskeisimpänä tavoitteena on FAI:n osalta oppilaitosyhteistyön tiivistäminen paikkakunnan koulutusta tarjoavien organisaatioiden kanssa. Kuntayhtymä osallistuu myös 8/2008-5/2011 toteutettavaan Nuorten tuetut opintopolut -hankkeeseen, joka on Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoima Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnan hanke. HAMK järjestää (vv ) arviointiosaaja-koulutuksen oppilaitoksemme opettajille. Koulutuskeskus Tavastia on hakenut yrittäjyyden ESR-projektia ajalle 8/2010 7/2013. FAI on mukana projektin osatoteuttajana. Tuemme opiskelijoiden ammatillista ja henkistä kasvua. Asiakkaiden ja työelämän tarpeet ohjaavat oppilaitoksemme tärkeimpiä arvoja ja toimintaamme. Opetus ja tukipalvelut ovat laadukkaita mahdollistaen opiskelijoiden hyvät oppimistulokset. Instituutissamme on osaava, motivoitunut ja itseään kehittävä henkilöstö. Keskeisistä toiminnoistamme on laadittu laatukäsikirjaan menettely- ja työohjeet. Resurssit Forssan ammatti-instituutissa oli henkilöstöä yhteensä 122, joista opettajia 79 ja tukihenkilöitä 43. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 50,9 vuotta. Henkilöstöstä 59,8 % on naisia ja 40,2 % miehiä. FAI:n vuoden 2009 tilinpäätöksen toimintatuotot oli 11,2 milj. euroa, ja toimintakulut 9,2 milj. euroa. Investointimenot olivat milj. euroa. Tilikauden tulos 1,2 milj. euroa. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 4

5 B) TOIMINNAN KUVAUS 1. JOHTAJUUS Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt Forssan ammatti-instituutille toimintaajatuksen, arvot ja vision vuoteen 2015 asti. Visiossa määritellään, että meillä on monialainen koulutustarjonta, laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä. Tunnuslause on, "FAI avain ammattiin". Oppilaitos on haluttu opiskelu- ja työpaikka. Henkilöstö on ammatillisesti ja pedagogisesti motivoitunutta ja osaavaa. Teemme suunnitelmallista ja aktiivista yhteistyötä työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Opiskelijat sijoittuvat hyvin työelämään ja jatko-opintoihin. Toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Keskeisimpiä tavoitteita on luoda hyvä työ- ja johtamisilmapiiri sekä selkeät johtamiskäytännöt eri organisaatiotasoille. Erityisesti tulee selkeyttää pedagogisen johtamisen kokonaisuutta, johtamisen käsitteitä ja pedagogisen johtamisen käytännön toteutusta. Henkilöstön työstään saamaa palautetta lisätään ja sisäisen tiedottamisen avoimuutta parannetaan. Konkreettisena tavoitteena johtamisen kehittämisessä on muun muassa uusien osastonjohtajien (4 kpl) JET-kouluts Organisaatiorakenteen kehittämisen tavoitteena on henkilöstön osaamisen yhdistäminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Organisaation oppimista tuetaan henkilöstön osallistumista kannustavalla johtamisella, korostamalla tavoitteita ja yhtenäistä toimintakulttuuria sekä lisäämällä eri koulutusalojen välistä yhteistyötä. Organisaation johtamisessa on keskeistä luottamuksellisen ilmapiiri ja pätevään, asiantuntevaan henkilöstöön luottaminen. Johtamiseen liittyvää vastuuta ja valtaa delegoidaan koulutusaloille, osastoille ja toiminnallisiin työryhmiin (laaturyhmä, opiskelijahuoltoryhmä ). Vuosittaista toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia sekä siihen liittyvää johtamista arvioidaan mm. koulutusala-arviointien ja henkilöstökyselyjen yhteydessä. Henkilöstölle asetetut tavoitteet, odotukset ja saavutetut tulokset arvioidaan vähintään kerran vuodessa kehitys- ja arviointikeskustelujen yhteydessä. Oppilaitoksen laatu- ja arviointijärjestelmää kehitetään tavoitteellisesti. Tavoitteena on laatia ja pitää ajan tasalla kattava menettely-, työ- ja arviointiohjeisto. Laatu- ja toimintajärjestelmää kehitetään (johto-/laaturyhmä) oppilaitoksen tarpeiden pohjalta ja järjestelmä pohjautuu EFQM:n arviointijärjestelmään. Saavutettuja tuloksia arvioidaan tuloksellisuusmittariston (BSC sovellus) avulla. Mittariston edelleen kehittämisessä on tavoitteena luoda arviointijärjestelmä, joka luo myös johdolle paremmat mahdollisuudet tuloksellisuuden seurantaan. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Oppilaitoksemme toiminta-ajatus, arvot ja visio uudistettiin v Uudistukseen osallistui koko henkilöstö ja opiskelijat. Vuosittaisessa strategiaprosessien tarkistamisessa (johtoryhmä) toiminta-ajatus, visio ja arvot täsmennetään vallitsevia olosuhteita vastaaviksi. Sen jälkeen ne käsitellään vuosittaisissa henkilöstökokouksissa. Henkilöstön velvollisuus on lukuvuoden aikana tiedottaa myös opiskelijoille oppilaitoksemme visioista ja arvopohjasta sekä toimia itse niiden mukaisesti. Laatukäsikirja ja sen kehittäminen on osa laatu- ja toimintajärjestelmää ja toimii siten johtamisen välineenä. Laatujärjestelmän ja siten myös laatukäsikirjan systemaattinen kehitystyö aloitettiin vuonna Laatukäsikirjan tavoitteena menettely-, arviointi- ja työohjeineen on luoda perusta opetussuunnitelmien, prosessien ja pedagogisen toiminnan yhdenmukaisuudelle koko oppilaitoksessa. Toimintakulttuuria kehitettäessä oppilaitoksen johto korostaa eri yksiköiden ja koulutusalojen toimintakulttuurien yhdensuuntaistamista. Laatukäsikirjan ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä arviointityön koordinoinnista vastaa laaturyhmä. Uusien menettely- ja työohjeiden laatimiseen osallistuu erilaisia työryhmiä, joissa on edustettuna oppilaitoksen paras asiantuntemus. Laatukäsikirja, yhdessä opetussuunnitelman yhteisen osan (uudistettu uusia tutkintovaatimuksia vastaavaksi 12/2009) kanssa kuvaa arvoperustan ja erilaiset toimintaa ohjaavat periaatteet. Arvoperusta pohjautuu keskeiseltä osin konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Arvoperustassa korostetaan opiskelijalähtöisyyttä ja erilaisista opiskelijoita huolehtimista. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjäytymisvaarassa oleviin opiskelijoihin peruskoulusta aina työelämään siirtymiseen saakka. Huomioimme myös opetuksessamme keskimääräistä nopeammin etenevät opiskelijat eli tulevat huippuosaajat. Oppimiskäsitys ja erilaisten opiskelijoiden huomioiminen opetuksessa tulee olla lähtökohtana opetusprosesseja, tukiverkostoja ja fyysisiä oppimisympäristöjä suunniteltaessa. Laatukäsikirjan rinnalla kiinteänä osana ja ohjenuorana toimii opetussuunnitelman yhteinen osa, koulutusalakohtaiset opetussuunnitelmat (uudistettu 8/2010 mennessä) ja erityisopetuksen suunnitelma. Jäsenkuntien päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää kuntayhtymän valtuusto, paitsi niissä asioissa, joissa se on perussopimuksella siirretty kuntayhtymän hallitukselle. Oppilaitoksen johtavan rehtorin, talouspäällikön ja koulutusalajohtajien (2 henkilöä) tehtävänä on vastata strategioiden operatiivisesta ohjauksesta, opetus- ja tukipalveluiden tuottamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Osastonjohtajien (9 kpl) tehtävänä on varmistaa eri koulutusaloilla ja osastoilla tulokselliset oppimisja opetusprosessit sekä niiden kehittäminen yhteistyössä opettajien, tukihenkilöstön ja koulutusalajohtajien kanssa. Talouspäällikkö toimii tukipalvelujen tulosalueen johtajana. Talouspäällikön alaisena on kolme työnjohdollista esimiestä (ruokapalveluesimies, siivoustyönohjaaja ja kiinteistöesimies). Talouspäällikkö toimii tukipalvelutyöntekijöiden esimiehenä, mikäli nämä eivät ole suoraan jonkun muun esimiehen alaisia. Talouspäällikkö, yhdessä tukihenkilöstön kanssa, vastaa laadukkaiden ja tuloksellisten tukipalvelujen tuottamisesta ja niiden kehittämisestä. Oppilaitoksen johtoryhmä on määritellyt laatupolitiikan, jossa korostetaan hyvää opiskeluilmapiiriä ja työrauhaa sekä opiskelijoista huolehtimista, heidän omista oppimisedellytyksistään käsin. Tämän onnistumiseksi tarjoamme monipuolista ja kattavaa tuki- ja erityisopetusta koulutuksen kaikissa vaiheissa. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 5

6 Siirtymävaiheen yhteistyö Opiskelijan työllistyminen Jatko-opinnot Hyvä elämä Henkilöstön hyvinvointi ja kehittyminen Pedagogisen johtamisen kokonaisvaltainen selkeyttäminen oli yksi keskeisemmistä kehittämiskohteistamme vuosina Oppilaitoksemme pedagogisen strategian ja pedagogisen johtamismallin laadintaan osallistui koko henkilöstö ja opiskelijat. Pedagoginen johtajuus FAI:ssa on määritelty jaettuna pedagogisena johtamisena ja kollektiivisena oppimisprosessina. Nämä edellyttävät saumatonta vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä johtavalta rehtorilta ja koulutusalajohtajilta että osastonjohtajilta, opettajilta ja tukihenkilöstöltä. Kuviossa kaksi on yhteenveto oppilaitoksemme pedagogisesta strategiasta ja johtamisesta osana opetus-, oppimis- tuki- ja yhteistyöprosesseja. Forssan ammatti-instituutin arvot ja visio toimintajärjestelmä strategioineen ja suunnitelmineen Pedagoginen strategia ja pedagoginen johtaminen Koulu- Osas- Johtava tusala- tonjoh- Koulu rehtori johtaja tajat - tusala - johtaj Onnistuneet ja tulokselliset a oppimis-, opetus-, tuki-, ja yhteistyöprosessit Kollektiivinen oppimispros. Opettajat Tukihenkilöstö Perusammattitaito, laaja osaaminen ja perusta elinikäiselle oppimiselle Opetussuunnitelman yhteinen osa - Laatukäsikirja Tutkintokohtaiset opetus- ja näyttösuunnitelmat Sidosryhmäyhteistyö Kuvio 2. Yhteenveto pedagogisesta strategiasta ja pedagogisesta johtamisesta FAI:ssa Kollektiivinen oppimisprosessi kytkeytyy läheisesti jaettuun pedagogiseen johtajuuteen. Kollektiiviseen oppimisprosessiin kuulu valmius sitoutua työhönsä ja halu vastata omasta ja olemassa olevien mahdollisuuksien puitteissa koko oppilaitosyhteisön oppimisprosessista. Kollektiivinen oppimisprosessi sisältää vuorovaikutus- ja ryhmäytymistaitojen kehittymistä ja valmiudet arvioida ja kehittää omaa työskentelyään. Jaetussa pedagogisessa johtamisessa eri henkilöstöryhmien pedagogisten vastuualueiden määrittelyn tavoitteena on, että eri henkilöstöryhmät pystyvät siten hahmottamaan oman asemansa osana jaettua pedagogista johtajuutta. On huomioitava, että oppilaitoksemme organisaatiorakenteesta johtuen eri henkilöstöryhmien pedagogisen johtamisen vastuualueet menevät eri henkilöstöryhmien välillä sisäkkäin. Johtavan rehtorin pedagogisen johtamisen vastuualueisiin sisältyy mm. pedagogisen johtamisjärjestelmän luominen sen toteutumisen, arviointi ja kehittäminen, koko oppilaitoksen opetuksen laadun varmistus ja kehittäminen sekä koko oppilaitoksen opetusstrategisten tavoitteiden toteuttamisesta vastaaminen. Koulutusalajohtajien mm. koulutusalan opiskelijavirran hallinta, opintojen edistymisen seuranta, lukusuunnitelmien ja jaksotusten laadinnasta vastaaminen, oppimisen laadun varmistus ja kehittäminen sekä oppilaitoksen opetusstrategisten tavoitteiden toteuttaminen koulutusalansa osalta. Osastonjohtajien keskeinen pedagogisen johtamisen vastuualue on osaston oppimis- ja opetusprosessin tukeminen, seuranta, arviointi ja kehittäminen yhteistyössä koulutusalajohtajan ja osaston opettajien kanssa. Opettajista suurin osa toimii luokanvalvojana/ryhmäohjaajana. Keskeisin vastuualue on opetus- ja arviointiprosessista vastaaminen. Tukihenkilöstö omalta osaltaan osallistuu mm. opiskelijoiden kasvatukseen ja hyvien tapojen opastukseen. Työelämäyhteistyötä, opetussuunnitelmia ja opetusprosesseja kehitetään yhteistyössä alakohtaisten kehittämisryhmien kanssa (toiminnassa kaikilla koulutusaloilla vuodesta 2006) ja näyttöihin liittyvällä kolmikantatoimielimellä. Tavoitteena on yhteisöllinen ja avoin organisaatiokulttuuri. Johtajien, varsinkin osastonjohtajien ja työssäoppimisesta vastaavien opettajien kiinteä yhteys työssäoppimispaikkoihin ja työpaikkaohjaajiin luo toimivan keskustelufoorumin työelämäyhteistyön kehittämiselle. Lähes kaikki osastonjohtajat ovat olleet viiden viimeisen vuoden aikana opettajien kahden kuukauden työelämäjaksoilla päivittämässä työelämätaitojaan. Työelämäjaksot mahdollistavat syvällisemmän työelämätuntemuksen ja siten paremmat valmiudet työelämän vaatimusten huomioimiseksi mm. opetussuunnitelmien uudistamis- ja päivittämistyöhön sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseksi. Laaja yhteistyö mahdollistaa myös oppilaitoksen henkilöstön osaamisen hyödyntämisen alueen yritysten kehitystyössä. Oppilaitoksen ylimmällä johdolla on hallitustyöskentelyn lisäksi omat koulutuspolitiikkaa ja -strategiaa tukevat verkostonsa. Kuntayhtymällä on edustus mm. Forssan seudun kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasiain neuvottelukunnassa, Forssan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmässä, talousfoorumissa sekä Hämeen kauppakamarin osaamisvaliokunnassa. Yhteistyö Kanta-Hämeen muiden, Hämeenlinna (Tavastia), Hyvinkää-Riihimäki (Hyria), Valkeakoski (VSKY), yhteistyöoppilaitosten kanssa tuo strategista lisäarvoa sekä mahdollistaa tulosten arvioinnin ja kehittämisyhteistyön. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Kuntayhtymässä toteutetun organisaatiouudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön uusi johdon organisaatiomalli uusine toimenkuvineen ja virkajärjestelyineen 8/2008 lukien. Muutoksella selkiytettiin hallinto-organisaatioita ja samalla vahvistettiin mm. osastonjohtajien asemaa. Vastaavasti koulutusalajohtajia vähennettiin. Oppilaitoksessamme on ollut vuodesta 8/2003 lähtien mm. seuraavat sitovat toiminnot: esimiehet (johtava rehtori, koulutusalajohtajat, talouspäällikkö, osaston- Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 6

7 johtajat, tukipalveluiden esimiehet ja koulutustarkastaja) pitävät alaistensa kanssa 1 2 kehityskeskustelua vuodessa. Kaikilla tasoilla otetaan käyttöön säännölliset työpaikkakokoukset ja koko henkilöstölle järjestetään yhteisiä kokouksia kahdesti lukuvuodessa, joiden tavoitteena on tiedon kulun ja vuorovaikutuksen lisääminen, toiminnan yhtenäistäminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen oppilaitoksessa. Yhtymähallitus hyväksyy vuosittain Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän käyttösuunnitelmat, jotka sisältävät myös sisäisen valvonnan ohjeistukset. Vuosittaisessa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asetetaan budjettilukujen lisäksi määrälliset ja laadulliset tavoitteet laadukkaan ja taloudellisen toiminnan toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Osa tavoitteista on asetettu valtuustoon nähden sitoviksi. Sisäisenä valvontana tarkastuslautakunta suorittaa arviointeja eri toimialoista ja toiminnoista. Vuonna 2009 toteutettiin koko organisaatiota koskeva riskien kartoitus. Kehityskeskustelut ovat osa johtamista ja tavoitteiden asettamista. Kehityskeskusteluissa sovitaan vuosittain henkilökohtaiset kehitystavoitteet. Keskustelujen yhteydessä käydään läpi myös keskeisiä strategisia tavoitteita. Strategisia tavoitteita ja kehittämiskohteita käsitellään useasti yhteisissä kokouksissa (johtoryhmä, henkilöstö, opettajat, osastonjohtajat, tukipalvelut, osastot). Näissä ryhmäkeskusteluissa luodaan pohja esimiesten (johtava rehtori, talouspäällikkö, koulutusalajohtaja, osastonjohtaja) pitämille yksilökeskusteluille. Esimiehillä on hyvä oman vastuualueensa tietämys ja horisontaalinen prosessien tuntemus (esim. osastonjohtajat toimivat myös opettajina osastolla/yksikössä, jonka kehityskeskustelut he vetävät). Yksilökeskustelujen jälkeen esimiehet kokoontuvat yhteen (johtava rehtori/johtoryhmä, koulutusalajohtaja/osastonjohtajat, talouspäällikkö/ tukipalvelujen esimiehet) käyden läpi keskustelujen keskeiset asiat ja kehitystavoitteet. Tämän jälkeen päätetyt asiat toteutetaan esimiesten johdolla koulutusalalla/osastolla/tukipalveluissa. Oppilaitoksen toimintajärjestelmän osana on laatukäsikirja ja arviointisuunnitelma. Opetus- ja oppimisprosessin laatua arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Koko oppilaitosta (ml. opiskelijat) käsittävä itsearviointi EFQM-arviointijärjestelmän mukaisesti suoritettiin v Käytännön arviointityön helpottamiseksi ja itsearvioinnin EFQM-kriteeristön ymmärtämiseksi, on laadittu (laaturyhmä) yksityiskohtainen ohjeistus esimerkkeineen. Itsearvioinnin tulokset ovat pohjana tämän laatupalkintohakemuksen laadinnalle. Sisäiset auditoinnit suoritetaan koulutusaloittain ja osastoittain ristiin arviointina. Vuoden 2009 sisäisenä auditointina tarkistettiin ammattiosaamisen näytöt. Arviointien tulosten yhteenvedon ja käsittelyjen (johtoryhmä, henkilöstö-, opettajien-, osastonjohtajien- ja osastokokoukset) jälkeen tuloksista laaditaan yhteisesti sovitut kehittämiskohteet (oppilaitos-, koulutusala- ja osastotaso), joita edelleen kehitetään ja arvioidaan. Vertaisoppimisessa yhteistyöoppilaitosten (Tavastia, Hyria, VSKY) kanssa on tavoitteena toisten hyvistä käytänteistä oppiminen ja siten näkökulma on enemmänkin kehittävä kuin tiukan arvioiva. Toimintamuotoina ovat mm. ylimmän johdon säännölliset kokoukset, yhteiset opiskelija- ja henkilöstökyselyt sekä yhteistyöoppilaitosten eri tulosalueiden varsin kattava tulosvertailu. Yhteisesti laadittujen ja käytettyjen kyselymittareiden avulla saadaan vertailukelpoista tietoa toiminnan kehittämiseksi. Yhteistyöoppilaitoksilla (Tavastia, Hyria, VSKY) on myös yhteinen tilintarkastaja. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintolautakunnan palauteraportissa, ( ) johtajuuden parantamisalueeksi oppilaitoksessamme oli arvioitu, puutteellisuus pedagogisen johtamisen kokonaisuuden hahmottumisessa. Toimenpiteenä pedagogisen johtajuuden selkeyttämiseksi toteutettiin pedagogisen strategian ja pedagogisen johtamisen ohjeistuksen laadinta vv Mukana laadintaprosessissa oli koko henkilöstö ja opiskelijat. Strategian mukaisesti pedagogien johtaminen oppilaitoksessa toteutetaan jaettuna pedagogisena johtajuutena. Yhtymähallituksen ( ) hyväksymien perusteiden mukaan johtava rehtori voi myöntää ryhmille kannustuslisinä 0,2 % kk-palkkaisten palkkamenoista ja tulosaluejohtaja alaisilleen 0,2 % alaistensa kk-palkkaisten palkkamenoista seuraavin hyväksytyin kriteerein: 1) keksinnöt/aluetoiminta, 2) aktiivisuus suuressa uudessa projektissa, 3)omaehtoinen koulutus tai 4) henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen. Kannustuslisiä myönnettiin yhteensä euroa 41 työntekijälle v Kannustuslisä oli keskimäärin 385,37 euroa/työntekijä (vaihteluväli euroa). Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Oppilaitoksen laatutyötä ja laatukäsikirjaa on kehitetty systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien. Laatukäsikirjan ja opetussuunnitelman yhteisessä osassa on määritelty oppimiskäsitys ja toimintaa ohjaavat arvolähtökohdat sekä tavoitteet. Menettely- ja työohjeissa on määritelty keskeiset prosessit jotka määrittävät yhtenäisen toimintakulttuurin oppilaitoksen eri yksiköissä. Arviointisuunnitelmassa määritellään vuosittaiset arvioinnit. Laatukäsikirjaa päivitetään ja täydennetään arviointien perusteella. Johtamisjärjestelmää on uudistettu. Pedagoginen johtajuus toteutetaan jaettuna johtajuutena. Johdon koulutus on luonut pohjan tavoitteellisille ja yhtenäisille toimintatavoille. Johto nauttii henkilöstön luottamusta. Päätöksentekoa on delegoitu ylhäältä alapäin. Selkeä näkemys oman toiminnan tarkoituksesta ja sen toteuttamisesta sekä yhdessä tekeminen avoimessa ilmapiirissä luovat hyvän yhteishengen. Johdolla on hyvät henkilökohtaiset ja pitkäaikaiset yhteydet työelämään. Alakohtaiset kehittämisryhmät ja saumaton yhteistyö työpaikkaohjaajien kanssa tukee opetusprosessia ja sen kehittämistä. Erilaisten koulutusorganisaatioiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä keskeisillä tavoitealueilla. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 7

8 2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Toiminta-ajatus, visio sekä arvot ja tavoitteet ovat oppilaitoksen toiminnan ja kehittämisen määrittäjiä. Oppilaitoksen koko toiminta rakentuu arvojen ja toimintaperiaatteiden varaan. Arvojen tulee näkyä oppilaitoksen jokapäiväisessä toiminnassa kaikilla tasoilla. Toimintaperiaatteet ja visio ohjaavat niin johtamista kuin opetussuunnitelma-, opetus-, oppimis-, tuki- ja yhteistyöprosesseja. Tunnuslause on, FAI-avain ammattiin. Toiminta on tuloksellista ja taloudellista. Opiskelijat sijoittuvat hyvin työelämään ja jatko-opiskeluihin. Teemme aktiivista ja suunnitelmallista yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Tavoitteet pohjautuvat toiminta-ajatukseen, Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. Arvomme ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys, yhteiskunnallinen vastuu ja yhteistyö. Laadullisina arviointitavoitteina vuodelle 2009 olivat: oppilaitoksella on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, sisäinen auditointi koulutusaloilla ja osastoilla sekä yhtenen opiskelijakysely Tavastian, Hyrian ja VSKYn kanssa. (vertaisoppiminen). Yhteinen henkilöstökysely tehdään v aikana. Edelleen vuoden 2009 sitovina, laadullisina tavoitteina oli, että valmistuvista opiskelijoista 75 % saa heti työ- tai jatkoopiskelupaikan. Kaikille opiskelijoille järjestyy lukusuunnitelman mukainen työssäoppimispaikka Lounais-Hämeessä tai kotipaikkakunnalla. Oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tulosrahoitusvertailussa. Tavoitteena oli myös, että nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh ja että opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi. Opiskelijoiden kokonaiskeskeyttäminen on enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 %. Läpäisyasteen tulee olla vähintään 60 %. Tulosalueen tavoitteeksi asetettiin, että n. 3 % FAI:n yksikköhintatuotoista käytetään opetuksen kehittämiseen. Tavoitteena on kehittää pedagogista strategiaa ja henkilöstösuunnitelmaa. Henkilöstösuunnitelma luodaan kokonaisuudessaan vuosien aikana. Tieto- ja viestintästrategia laadittiin v ja päivitettiin 5/2008. Erityisopetuksen kehittämisstrategian ja siihen kiinteänä osana liittyvän FAI:n erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tavoitteena on linjata erityisopetukselliset tavoitteet koko instituutissa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma laadittiin keväällä Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Vuosittain täsmennettävät strategiset suunnitelmat ja tavoitteet pohjautuvat ulkoisiin ja sisäisiin analyyseihin. Strategisesta suunnittelusta vastaa johtava rehtori yhteistyössä johtoryhmän ja asiantuntijoiden kanssa. Analyysitietoja päätösten tekoa varten kerätään mm. ikäluokkien kehityksestä talousalueella, koulutustarveselvityksestä Kanta-Hämeessä, opiskelijoiden hakukäyttäytymisen selvityksestä (lukio/ammatillinen koulutus), selvityksestä opiskelijoiden hakeutumisesta alueen muihin ammatillisiin oppilaitoksiin, henkilöstöraporttianalyysistä, menestyneiden oppilaitosten benchmarkingista, oppilaitoksen koulutusalakohtaisista talousanalyyseista ja kehittämistarveanalyyseistä. Työ- ja elinkeinoelämän määrällisiä ja laadullisia tarpeita ja odotuksia koskevaan ennakointiprosessiin osallistuvat johtoryhmän lisäksi osastonjohtajat ja kaikki työssäoppimisen ohjauksesta vastaavat opettajat. Määrällisen ennakoinnin keskeisenä määrittäjänä on Forssan seudun elinkeinostrategia. Johtava rehtori osallistuu aktiivisesti tähän strategia- ja ennakointityöhön. Menestys perustuu verkostoihin. Kauppa, logistiikka, hyvinvointiklusteri ja elinvoimainen teknologiaklusteri ovat keskeisiä talousalueen toimialoja. Teknologiaklusteriin kuuluvat rakennustuote, metalli, elektroniikka ja elintarvike. FAI:n vastuu strategian toteutumiselle on osaavan ja motivoituneen työvoiman tuottaminen laaja-alaisella koulutuksella. Osastonjohtajia ja opettajia osallistuu oman alansa klustereiden koulutusten ja toimintojen suunnitteluun. Opettajat osaltaan kartoittavat työssäoppimisohjauskäyntien aikana yritysten niin määrällisiä kuin laadullisia koulutuksellisia odotuksia. Yhteissuunnittelua mm. työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osalta tehdään HAMKn ja Faktian kanssa. Tätä työtä tukee seudullinen koulutusorganisaatioiden, HAMKn, FAIn ja Faktian Voorumi hanke, jossa keskeisinä tavoitteina on opetuksellisen ja työelämän kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. Ennakointiprosessin tuloksena määritellään ja päätetään (johtoryhmä) vuosittaiset aloituspaikat eri koulutusaloille. Opetussuunnitelmaprosessi määritellään laatukäsikirjassa. Uusien opetussuunnitelmien laadinnassa hyödynnetään laadullista työelämän palautetta ja alakohtaisten kehittämisryhmien asiantuntijuutta sekä systemaattisesti opiskelijoilta kerättyjä palautetta opetuksesta, oppimisesta, arvioinnista ja oppimisympäristöistä. Opetuksen suunnittelussa on tarkasteltu koulutusalan, nykyisiä ja tulevia muutossuuntia sekä osaamisvaatimuksia huomioiden paikalliset olosuhteet ja niiden erityisvaatimukset. Opetussuunnitelmien päivitykseen on varattu tutkintokohtainen määräraha vuosille Opetussuunnitelman yhteinen osa valmistui joulukuussa Sen valmistumisen organisoinnista vastasi laaturyhmä. Opettajat ja oppilaskunta antoivat siitä palautteen/täydennysehdotukset ennen kuntayhtymän hallituksen hyväksyntää. Yhteinen osa on luettavissa kotisivuiltamme. Oppilaitoksessa kartoitetaan systemaattisesti kaikkien opiskelijoiden käsityksiä omasta opiskelustaan, opetuksesta ja oppimisympäristöistä. Vuosittain kaikki opiskelijat osallistuvat pedagogisten prosessien kehittämistä tukevaan opiskelijakyselyyn. Päättöluokkien opiskelijat osallistuvat opiskelun loppuvaiheessa kyselyyn, jonka avulla seurataan opiskelijoiden työhön- tai jatko-opintoihin sijoittumista. Keskitettyjen kyselyjen lisäksi opiskelijat suorittavat opetusprosessin aikana itsearviointia, vertaisarviointia ja antavat palautetta suoritetuista opintojaksoista. Työssäoppimisjaksoista kerätään (työssä- Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 8

9 oppimisesta vastaava opettaja) palautteet opiskelijoilta ja työpaikkaohjaajilta. Opiskelijahallinto-ohjelmana on Winha. V otettiin käyttöön Pro Economica -kirjanpitojärjestelmä, joka mahdollistaa tehokkaan taloushallintotyöskentelyn. FAI:n pedagogisessa strategiassa on määritelty yksityiskohtaisesti mm. opetuksen, oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen käsitteet ja toimenpiteet prosessien onnistumiseksi. Määrittelemme oppimiskäsityksen taulukon neljä mukaisesti: Oppimiskäsitys Konstruktiivisuus Opiskelija rakentaa uutta tietoa ja osaamista aiemmin omaksutun tiedon ja taidon pohjalta Aktiivisuus Yhteistoiminnallisuus Kontekstuaalisuus Reflektiivisyys Siirtovaikutus Oppiminen on opiskelijan oman toiminnan tulosta Sosiaalisella vuorovaikutuksella niin oppilaitos- kuin työssäopppimisympäristössä on keskeinen rooli oppimisessa Oppiminen on sidottu mielekkäisiin tehtäviin ja työkokonaisuuksiin niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössäkin Opiskelija arvioi oppimaansa ja tarkastelee oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä Opiskelija osaa siirtää oppimansa asiat uusiin tilanteisiin niin oppilaitos- kuin työssäoppimisympäristössä ja hyödyntää opittuja tietoja ja taitoja uuden oppimisessa Taulukko 4. Yhteenveto oppimiskäsityksestä FAI:ssa panostetaan opiskelijoiden mahdollisen syrjäytymisvaaran tunnistamiseen ja keskeyttämisen ehkäisemiseen. Yksi arvoistamme on yhteiskunnallinen vastuu. Oppilaitoksessa korostetaan opiskelijoista huolehtimista ja koko oppilaitoksen henkilöstön kasvatustehtävää. Koko henkilöstön oman esimerkin merkitystä kasvatustyössä painotetaan. Erityisopetuksesta on laadittu erityisopetuksen kehittämisstrategia ja erityisopetuksen suunnitelma (ERVA-työryhmä/ylin johto). Nämä ohjaavat erityisopetuksen käytännön toteutusta peruskoulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ennen opiskelun alkua päätyen opiskelijan työhön sijoittumisen tukemiseen opiskelun jälkeen. Suunnitelmassa on määritelty mm. henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelmaprosessi (HOJKS). Toiminnassa korostetaan myös kyvykkäiden opiskelijoiden, tulevien huippuosaajien, mahdollisuutta nykyisen oppimiskäsityksen mukaisesti kykyjään vastaavaan oppimiseen ja hyvien oppimistulosten saavuttamiseen ja mittaamiseen aina valtakunnallisellakin tasolla. Tämä toteutuu osallistumalla aktiivisesti vuosittaisiin Taitaja ja muihin valtakunnan tason ammatillisiin taitokilpailuihin. Toiminnassamme korostetaan arvoperustamme mukaisesti opiskelijalähtöisyyttä ja yksilöllisyyttä. Opiskelijoiden lähtötason kartoittamiseksi ja mahdollisen tukitoimien tarpeen määrittämiseksi, opiskelun alussa, kaikille opiskelijoille tehdään lähtötasotestit ja käydään tavoitteiset keskustelut. Lukusuunnitelmien ja opiskelijan aiempien oppimissaavutusten pohjalta laaditaan (luokanvalvoja/ryhmäohjaaja/opot) kaikille opiskelijoille HOPSit ja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille HOJKSit. Laajat tukipalvelumme ja verkostomme mahdollistavat elämänhallintaan liittyvän tuen antamisen. Kestävän kehityksen (KEKE) toimintaohjelma laadittiin (KEKE työryhmä) keväällä Henkilöstö- ja opiskelijakyselyn tuloksena valittiin kehityskohteiksi seuraavat teemat: Ekologinen ja taloudellinen kestävyys. 1) Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys 2) Koulurakennukset ja pihaympäristön hoito ja ylläpito. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. 3) Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4) Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy. Oma teema 5) Energia vesi ja paperi. Teemoista tehtiin nykytilan kartoitus, tavoitteet, mittarit, aikataulut ja vastuutukset. Ohjelmaa toteutetaan opetuksessa ja arjessa. Vertailutietoja on jo osin saavutettu. Saatuja kokemuksia levitetään Faktiaan ja HAMK:n Forssan yksikköön. Syksyllä 2010 toteutetaan yhteisvoimin kestävän kehityksen messut, joilla lähestytään niin opiskelijoita kuin yrityksiäkin. Työturvallisuus Työhyvinvointi Henkilöstön saatavuussuunn. Palkkausjärjestelmä ja palkits. periaatteet Työaikamuodot Perehdyttämissuunnitelma HENKI- LÖSTÖ- SUUNNI- TELMA Tasaarvoyhdenvert. suunn. Työsuhdemuotojen suunnitelma Kuvio 3. Henkilöstösuunnitelma Johtaminen Koulutussuunnitelma Henkilöstösuunnitelma (kuvio kolme) koostuu itsenäisistä osista. Tämä mahdollistaa tarpeen vaatiessa osien yksilöllisen päivityksen. Henkilöstösuunnitelman laadinnasta ja päivityksestä palautteiden ja arviointien pohjalta vastaa johtoryhmä yhdessä yhteistoimintaryhmän kanssa. Henkilöstösuunnitelman osat esitellään henkilöstö- ja opettajien kokouksissa ja ne ovat luettavissa intranetissä. Henkilöstösuunnitelma valmistuu ja päivittyy kokonaisuudessaan vuoden 2010 aikana. Keskeisistä opetus- ja tukiprosesseista on laadittu menettely- ja työohjeet laatukäsikirjaan. Alkavan lukuvuoden opiskelijoiden opetus- ja lukusuunnitelmaprosessi määritellään edellisenä keväänä. Määrittely sisältää mm. jaksotukset (5 jaksoa) työssäoppimisen, ammattitaitoa tukevat tutkinnon osat (ATTO), valinnaisuudet ja kaksoistutkinnon. Kaksoistutkinnon, työssäoppimisen ja ATTO-aineiden käytännön organisointi edellyttää lukuvuoden jaksotusta. Näistä prosesseista vastaa koulutusalajohtaja ja osastonjohtajat yhteistyössä opettajien kanssa. Lukuvuoden jaksojen luku- ja työjärjestysten laadinnasta vastaa koulutusalajohtaja yhteistyössä osastonjohtajien ja opettajien kanssa Oppilaitoksella on aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Jokaisella koulutusalalla toimii aktiivisesti oma ammattialan kehittämisryhmä, jonka jäsenet edustavat työelämää, opiskelijoita ja opettajia. FAI:ssa työpaikkaohjaajakoulutusta on järjestetty 10 vuoden ajan. Vuosien työpaikkaohjaajakoulutuksiin on tarjolla kolme eri viikonpäiville sijoittuvaa vaihtoehtoa, arkipäivisin, viikonloppuna, arki-iltoina, joista työpaikkaohjaajat voivat valita elämäntilanteeseensa sopivimman. Koulutukseen sisältyy aina myös etätehtäviä. Koulutus rakentuu Opetushallituksen Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 9

10 määrittelemiin työpaikkaohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Koulutuksen suorittamisesta annetaan 2 ov:n todistus ja sertifikaatti. Näiden lisäksi työssäoppimisesta vastaavat opettajat antavat 2 ov:n mukaista työpaikkaohjaajakoulutusta tai täydennys- ja lisäkoulutusta työpaikoilla, silla kaikilla työpaikkaohjaajilla ei ole mahdollisuutta osallistua oppilaitoksessa järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Täydennyskoulutus on tarpeen mm. uusien opetussuunnitelmien ja arviointiasteikkojen käyttöönoton myötä. Työpaikoilla tapahtuvaan kouluttamiseen opettajilla on tarvittavat taloudelliset resurssit. Koulutusalat ja osastot järjestävät myös työpaikkaohjaajapäiviä/-iltoja alansa ohjaajille. Yhteistyössä Faktia Oy:n kanssa työpaikkaohjaajilla on mahdollista suorittaa aikuisten näyttötutkintojen arvioijakoulutusta. Näihin, kuten myös FAI:ssa järjestettäviin työpaikkaohjaajakoulutuksiin on opettajillamme osallistumismahdollisuus. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Esimiesten kouluttautumisen tuloksena strategiatyö on saatu systemaattiseksi ja siihen osallistuvien henkilöiden määrä kattavaksi. Samalla strategiaprosessin tunnettavuus on lisääntynyt ja organisaation eri tasot on huomioitu paremmin. Strategisille tavoitteille on määritelty selkeät, mitattavat tavoitteet ja tunnusluvut. Oppilaitoksen johtoryhmä, eri työryhmät, osastot, opettajat ja koko henkilöstö pitävät kokouksia säännöllisesti. Opetussuunnitelmat ja tavoitteet määrittävät toimintaperiaatteita ja strategiaa. Oppimis- ja opetusprosessi (ydinprosessit), niitä tukevat tukiprosessit ja yhteistyöprosessit (mm. työssäoppiminen, työelämäprojektit, kansainvälinen toiminta) on määritelty laatukäsikirjan menettely- ja työohjeissa. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomioiminen ja erityisopetukselliset toiminnot kattavat opiskelijan koko opiskeluaikaisen oppimisprosessin sekä osin jatko-opintoihin tai työelämään valmentamisen. Suunnitelmaa ja toimintoja täydennetään vuosittain. Henkilöstön kehittämistä on systematisoitu mm. kehityskeskusteluilla ja säännöllisillä, eri henkilöstöryhmien ja kaikkien yhteisillä kokouksilla. Opettajilla/koko henkilöstöllä on vuosittain 1-2 päivää yhteisiä koulutustilaisuuksia. Koulutuksen teemat ja luennoitsijat valitaan meneillään olevia kehittämisalueita ja kohteita tukeviksi. Oppilaitoksen henkilöstöraportti on kattava ja se antaa selkeän kuvan henkilöstöstä, osaamisesta ja sen kehittämisestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista, innovatiivisuudesta ja yhteistoiminnasta sekä palkkaus ja henkilöstökustannuksista. Aikuiskoulutuksen strategisissa linjauksissa on päädytty työnjakoon Faktia Oy:n kanssa siten, että oppilaitoksemme ei toistaiseksi järjestä aikuiskoulutusta niiden tutkintojen osalta, jotka ovat edustettuina Faktiassa. Tämä rajaa liikkumatilaamme aikuiskoulutuksen osalta. Yhteistyö, opetuksellinen kehittämistyö, koulutuksen vaihto, opettajien vaihto, jne. on koko ajan lisääntynyt. Voorumi (FAI, Faktia, HAMK) yhteisteistyöprojekti (ESR ) osaltaan lisää ja kehittää eri yhteistyömuotoja ja koulutuksellista työnjakoa ja yhteistyötä mm. työssäoppimisen ja näyttöjen osalta. FAI:n antamasta aikuiskoulutuksesta v mainittakoon luonnonvara-alan metsämestarikoulutus, omaehtoinen lähihoitajakoulutus ja oppisopimusteoriakoulutus. Aikuiskoulutuksen muodot ja menetelmät, (monimuoto-opetus, verkko-opetuksen hyödyntäminen jne.) sekä niistä saadut hyvät kokemukset mahdollistavat nuorisoasteen koulutuksen kehittämisen. Vuosittain laadittavassa (laaturyhmä) arviointisuunnitelmassa määritellään sisäiset auditoinnit, vertaisauditoinnit ja mahdollinen ulkoinen arviointi tai osallistuminen laatupalkinnon hakemiseen. Opiskelijoille pidetään vuosittain kaikkia opiskelijoita koskeva palautekysely ja oppimis-/opetusprosessin aikaiset palautekyselyt. Päättäville luokille pidetään päättökysely. Henkilöstölle pidetään kolmen vuoden välein henkilöstökysely. Kyselyjen tuloksista laaditaan yhteenvedot, tietoja arvioidaan luokka-, osasto- ja koulutusalakohtaisesti ja niitä käytetään opetusprosessin ja henkilöstön kehittämiseen. Kyselyjen tulokset ja kehittämiskohteet käsitellään johtoryhmässä, henkilöstö-, opettaja-, osastonjohtaja- ja osastokokouksissa. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintolautakunnan palauteraportissa ( ) toimintaperiaatteiden ja strategian parantamisalueeksi oppilaitoksessamme oli arvioitu osastrategioiden kehittäminen ja niiden terävöittäminen. Toimenpiteenä olemme laatineet mm. pedagogisen strategian vv , henkilöstösuunnitelman, joka koostuu itsenäisistä osista, erityisopetuksen kehittämisstrategian, joka päivitettiin 5/2009 ja viestintästrategian, jonka päivitys tapahtui 5/2008. Vertaisoppimisessa (FAI, RAOL, Tavastia, VSKY) tavoitteena on toisten oppilaitosten hyvistä käytänteistä oppiminen ja siten näkökulma on enemmänkin kehittävä kuin tiukan arvioiva. Toimintamuotoina ovat ylimmän johdon säännölliset kokoukset, yhteiset opiskelija- ja henkilöstökyselyt sekä oppilaitosten eri tulosalueiden varsin kattava suoritevertailumittaristo. Oppilaitoksilla on myös sama tilintarkastaja. Tavoitteemme on edelleen kehittää oppilaitoksen tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä mittareita osana arviointijärjestelmää. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Oppilaitoksella on toimiva ja joustava oppimis- ja opetusprosessi, jota ohjaa opetussuunnitelman yhteinen osa, hyvä laatu- ja arviointijärjestelmä (keskeisimmistä toiminnoista menettelyohjeet ja vuosittainen auditointisuunnitelma) sekä hyvä, opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat huomioiva oppimisympäristö. Erilaisten opiskelijoiden mahdollisuudet edetä opiskelussa kykyjään vastaavasti on huomioitu. Oppilaitoksessa on reagoitu yhteiskunnassa ja koulutuksessa tapahtuvin muutoksiin (eritystä tukea tarvitsevat opiskelijat, syrjäytymisen ehkäiseminen, työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt) ja niihin on panostettu systemaattisella kehitystyöllä ja yhteistyöllä muiden oppilaitosten ja organisaatioiden kanssa. Systemaattinen ja pitkäjänteinen työpaikkaohjaajien koulutus. Kaikkien henkilöstöryhmien osallistuminen oppimisympäristöjen kehittämiseen (mm. KEKE-toimintaohjelma). Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 10

11 3. HENKILÖSTÖ Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Henkilöstövoimavarojen hallinta on keskeisessä asemassa oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on oppilaitoksemme prosessien onnistumisen perusta. Oppilaitoksessa ei synny uusia toimintatapoja, palveluita tai tuotteita, ellei henkilöstö innovatiivisuudellaan pysty niitä tekemään. Katsomme, että uudistuskykyisinä yhteistyössä kumppaniemme kanssa voimme itse luoda toiminnallemme puitteet, jotka mahdollistavat ydinprosessiemme laadukkaat tulokset ja niiden kehittymisen. Arvolähtökohdat, kuten kehittämishakuisuus, yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus ja yhteistyö ovat tavoitteita, joilla tuetaan henkilöstön voimavaroja ja hyvinvointia. Tavoitteena on hallita, kehittää ja hyödyntää henkilöstön kaikkia voimavaroja niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Näin toimien edistämme henkilöstömme sitoutumista vaativaan työhön. Valtuuston hyväksymä (uudistetaan keväällä 2010) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma turvaa henkilöstötoiminnan yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Koulutussuunnitelman (osa henkilöstösuunnitelmaa) tavoitteena henkilöstökoulutuksen osalta on: 1) kehittää ja ylläpitää henkilöstön osaamista työtehtäviin liittyviltä osa-alueilta (ammatillinen, pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen, työkyvyn ylläpito ja henkilöstön jaksaminen) 2) edistää Forssan ammatti-instituutin strategian ja arvojen toteutumista 3) toteuttaa visiota: osaava ja motivoitunut henkilöstö. Konsernitavoitteissa vuodelle 2009 oli asetettu, että 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio. Opettajista 80 %:lla on muodollinen kelpoisuus. Kaksi opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomin ja opettajilla on yhteensä 100 työpäivää vuodessa työelämätyöskentelyä. Sitovana, laadullisena tavoitteena on, että oppilaitos sijoittuu hyvin (tulosindeksi vähintään 1 000) ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusvertailussa. Mittaristossa henkilöstön kehittämisen painoarvo on 6 %. FAI:n henkilöstöraportin (osa toimintakertomusta) tulee olla kattava ja selkeä. Uusien henkilöiden perehdyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja tätä tukemaan on laadittu perehdyttämisohjelma. Henkilöstökyselyjen perusteella kehitetään edelleen viestintää ja ylläpidetään oppilaitoksen toimivaa tietostrategiaa. Henkilöstökoulutuksen painopistealueena on pedagogiikka ja didaktiikka, substanssiosaamisen ja työelämäyhteistyön lisääminen sekä kansainvälisyys. Tukihenkilöstölle asetetaan tehtäväkohtaiset tavoitteet ja kehittymisohjelmat. Näitä tavoitteita määritellään ja arvioidaan vuosittaisilla kehityskeskusteluilla. Henkilöstön motivoitumista ja hyvinvointia arvioidaan kolmen vuoden välein koko henkilöstölle suunnatulla henkilöstökyselyllä. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu v Siinä on henkilöstöpolitiikan avainalueiksi määritelty seuraavat painopistealueet: osaamisen kehittäminen, työssä jaksamisen edistäminen, henkilöstön yksilöllinen huomioiminen, henkilöstön saatavuuden varmistaminen, perehdyttämiskoulutuksen systemaattinen järjestäminen, johtamiskulttuurin kehittäminen, työaikamuotojen kehittäminen, palkkausjärjestelmien uudistaminen, henkilöstövoimavarojen oikea käyttö ja mitoitus. Uusi työn alla oleva suunnitelma hyväksytään syksyllä Pedagogiikka ja didaktiikka Substanssiosaamisen ja työelämäyhteistyön lisääminen Kansainvälisyys Kuvio 4. Henkilöstökoulutuksen painopistealueet FAI:ssa Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 11 Osaamisen perustana pidämme sitä, että henkilöstöllä tulee olla hyvä, oman tehtävän mukainen substanssiosaaminen sekä lisäksi opetushenkilöstöllä pedagoginen pätevyys. Oppilaitos tukee pedagogisen pätevyyden hankkimista ja opetuksen kehittämistä. Oppilaitos edellyttää uusien opettajien, joilla pätevyyttä ei ole, hankkivan pätevyyden kolmen vuoden kuluessa ja antaa siihen tuen ja mahdollisuuden. Pedagogisia opintoja suorittava päätoiminen opettaja saa oppilaitoksesta tutoropettajan, joka tukee ja ohjaa häntä opintojen suorittamisessa. Koulutussuunnitelmassamme henkilöstökoulutuksen painopistealueet on määritelty kuvion neljä mukaisesti. Pedagogisen pätevyysopintojen lisäksi oppilaitos tukee osaamisen kehittämistä sekä yhteisin vuosittaisin koulutuksin että mahdollistamalla opettajien osallistumisen opetuksen kehittämistä koskeviin koulutuksiin. Erityisinä painopistealueina ovat toiminnalliset opetusmenetelmät, verkkopedagogiikka, yrittäjyys ja arviointi. Koulutusmäärärahoista päättää tulosyksikön johtaja. Substanssiosaamisen ja työelämäyhteistyön lisääminen korostuvat entisestään. Tämän takia substanssiosaamisen kehittäminen ja päivittämien on yksi henkilöstökoulutuksen painopistealueista. Henkilöstöä kannustetaan ja tuetaan kehittämään omaa osaamistaan. Uudistettavissa opetussuunnitelmissakin edellytetään työelämävastaavuuden, ammattitaitovaatimusten ja paikallisten erityisvaatimusten huomioimista. Tulee myös huomioida, että yritykset ja julkisen sektorin työpaikat ovat opiskelijoiden oppimisympäristönä opiskeluaikana vähintään 20 opintoviikkoa. Osaamista kehitetään koulutuksiin osallistumalla sekä työelämäjaksoilla. Koulutusmäärärahojen käytöstä päättää koulutusalajohtaja ja työelämäjaksoista johtava rehtori. FAI tukee kieli- ja kulttuurikoulutusta, jonka päämäärä on kansainvälisen toiminnan lisääminen oppilaitoksessa. Koulutusmäärärahoista päättää tulosyksikön johtaja. FAI:n strategiatavoitteiden mukaisesti opettajilla on yhteensä 100 työpäivää vuodessa käytettävissä työelämätyöskentelyyn. Kaksi opettaja suorittaa vuosittain 15 ov:n työelämäosaamisen diplomin (4 ov:n opettajan työelämäjakso, 3 ov:n alakohtai-

12 nen työelämäosaaminen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittäminen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa). Työelämäyhteistyön ja työelämäosaamisen diplomin tavoitteina on opettajien ammattitaidon päivittäminen ja ajantasaistaminen, asiantuntijuuden kehittäminen ja ammatillinen kasvu. Oppilaitoksen vastuunjako on selkeä. Johtava rehtori vastaa koko oppilaitoksen toiminnasta. Koulutusalajohtajat ja osastojen johtajat yhteistyössä opettajien kanssa vastaavat prosessien toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Talouspäällikkö toimii tukihenkilöstön johtajana ja toiminnasta vastaavana. Tukihenkilöstö toteuttaa henkilöstökoulutusta oman suunnitelmansa mukaisesti. Koulutuksiin hakeutuminen on ohjeistettu (koulutussuunnitelma) kuvion viisi mukaisesti. Haluaisin kouluttautua Kuntayhtymä on osallistunut fysikaalisen hoidon tukemiseen v alkaen. Lisäksi on yleisohje muistamisesta merkkipäivinä, eläkkeelle siirtymisestä ja muista vastaavista tilanteista. Oppilaitoksen johto ja yhteistoimintaryhmä kannustaa henki- Kehityskeskustelu Koulutusanomus Koulutuksen jälkeen sisällön esittely osasto-/opettajakouksissa Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 12 Koulutusala- ja osastokohtaiset, mukaan lukien tukihenkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeet (nykyiset ja tulevat) kartoitetaan johtoryhmän, osastonjohtajien ja osastokokouksissa. Tarpeet täsmentyvät yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Koulutusala-, osasto- ja tukihenkilöstökohtaisia kehittämistarpeita varten laaditaan (koulutusalajohtaja, osastonjohtaja, opettajat, tukihenkilöstö) henkilökohtaiset kehittämisohjelmat, joissa huomioidaan kehityskeskusteluissa esille tullee koulutustarpeet. Kuvio 5. Koulutuksiin hakeutuminen Opettajille on 1-2 yhteistä koulutuspäivää lukuvuodessa. Vuonna 2009 nämä kohdistuivat koulukiusaamisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn sekä opetuksen yhteisöllisyyteen ja opiskelijakeskeisyyteen. Esimiehille suunnattu koulutus kohdistui ensisijaisesti henkilöstöjohtamisen kehittämiseen. Koulutusalat/osastot/tukihenkilöstö järjestävät oman ammattialansa sisäistä koulutusta. Näissä koulutuksen vetäjänä voi olla yksi opettajista/esimiehistä tai ulkopuolinen asiantuntija. Koulutukset ovat lähinnä substanssiosaamisen lisäämistä edistävää koulutusta. Yksilökoulutukseen osallistunut esittelee koulutuksen keskeisen sisällön osastokokouksessa ja/tai opettajakokouksessa silloin, kun se on hyvien käytäntöjen levittämiseksi merkityksellistä. Useimmista koulutuksista on keskeisin aineisto verkossa ja siten kaikkien luettavissa. Työelämäjaksolle lähtevä opettaja valmistelee työelämäjakson tavoitteet ja kehittämisalueet (koulutusalajohtaja hyväksyy). Työelämäjakson jälkeen opettaja laatii siitä raportin ja esittelee sen osastokokouksessa ja usein myös opettajakokouksessa. Raportti on luettavissa verkossa. Tiedottamiseen on usean vuoden ajan kiinnitetty huomiota ja se on ollut toistuvasti yksi kehittämisalueistamme. Säännöllisten kokousten tuloksena tiedon välitys on kehittynyt eri henkilöstöryhmien ja johdon välillä. Yhteiset kokoukset ovat foorumi, joissa tiedotetaan mm. kehittämisprojektien tuloksista ja hyvistä käytänteistä sekä määritellään kehittämiskohteet ja -alueet saatujen palautteiden perustella. Oppilaitoksella on sisäinen tietoverkko, intranet (intra), josta on luettavissa mm. opetussuunnitelmat, laatukäsikirja, kokouspöytäkirjat, sisäiset tiedotteet, tietoa kehittämisprojekteista ja tulevista tapahtumista. Yhden koulutusalajohtajan toimenkuvaan on 8/2003 lukien sisällytetty viestinnän kehittäminen ja tiedottaminen. FAI:lla on selkeä ja toimiva intranet ja tiedotuskäytäntö. Sisäistä tiedottamista on lisäksi pyritty parantamaan kehityskeskusteluilla, työpaikkakokouksilla ja henkilöstön yhteisillä (kaksi vuodessa) kokouksilla. Kuntayhtymässä on 11-jäseninen yhteistoimintaryhmä, jossa on 3 työnantajan edustajaa (sisältäen työsuojelupäällikön ja palkka-asiamiehen) ja 8 henkilöstön edustajaa (sisältäen kaikki luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä kaksi työsuojeluvaltuutettua). Yhteistoimintaryhmä toimii samalla työsuojelutuomikuntana. Kokouksia vuonna 2009 oli neljä kappaletta. Nuorten ammatillisen kasvun tukeminen ja erilaisten sosiaalisten ongelmien helpottaminen ovat osana jokaisen päivittäistä työtä. Jokaisella oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvalla on nuorten ohjaus- ja kasvatusvastuu, joka näkyy mm. nuorten hyviin tapoihin ja kohteliaaseen käytökseen ohjaamisena. Kuraattorien ja opinto-ohjaajien sekä terveydenhoitajan työn ja yhteistyön merkitys opettajien ja tukiverkostojen kanssa kasvaa koko ajan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden elämänhallintaan liittyvien ongelmien lisääntyessä. ERVA-ryhmässä on edustus kaikilta koulutusaloilta ja tukihenkilöstöstä. Oppilaitoksessa on TEKLI ja MARATA -koulutusaloilla ammatilliset ohjaajat tukemassa opetusprosessia. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa on erityisopettajan lisäksi koulunkäyntiavustaja. Omaehtoinen koulutus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa (hyväksytty ) kannustuslisäjärjestelmässä. Muina perusteina ovat: keksinnöt/aluetoiminta, aktiivisuus suuressa uudessa projektissa, ja henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen. Työn vaativuuden arviointilisiä (TVA lisä) on jaettu vv TVA lisää maksetaan peruspalkan lisäksi tietyistä tehtävistä. Lisä on tehtäväkohtainen, ei henkilökohtainen lisä. Lisien määräytymiskriteerit on määritellyt TVA työryhmä, johon kuuluu neljä luottamushenkilöä, johtava rehtori ja talouspäällikkö. Osa TVA kriteereistä on ideoitu osastoille ja osa työryhmässä. Kaikista tehtävistä (luettavissa intranetissä), jotka oikeuttavat TVA lisään, on kerätty palaute osastoilta ennen niiden viemistä yhtymähallituksen hyväksyttäväksi. Lisien suuruus on euroa. Talouspäällikkö esitteli TVA-lisien määräytymisperusteet viimeksi yhteisessä opettajienkokouksessa esitellessään opettajien palkkojen määräytymisperusteet.

13 löstöä harrastustoimintaan. Yhteistä toimintaa TYHY-kuntoutuksen ja liikuntatoiminnan lisäksi ovat henkilöstön liikuntailtapäivä, uimahallin käyttö, kevät ja syyssaunat, teatteri ja tutustumismatkat sekä yhteinen pikkujoulu. Lisäksi henkilöstöllä on käytössä veloituksetta yksi viikoittainen TYHY-vuoro ja yksi sählyvuoro FAI:n liikuntasalissa. Oppilaitos tukee henkilöstön liikunnan ja kulttuurin harrastamista osallistumalla harrastuksista johtuvien kulujen korvaamiseen (mm. teatterimatkat, Forssan Suvi-illan maraton, puolimaraton ja kymppi osanottomaksut). Vuoden 2010 alussa otettiin käyttöön Smartumin kulttuuriseteli, jolla korvattiin v käytössä ollut henkilöstön liikuntaharrastuksia tukenut liikuntaseteli. Henkilöstöä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen, koulutukseen ja työnsä tutkimiseen ja kehittämiseen. Osa tutkimus- ja kehittämistyöstä on resursoitu (eri kehittämisprojektit) osa tutkimustyöstä tapahtuu henkilöstön omaehtoisen opiskelun tuloksena mm. ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja teknillisten korkeakoulujen opinnäytetöiden muodossa. Kehittämistyön tuloksia, kokemuksia ja hyviä käytänteitä levitettään henkilökunnan ja opettajien kokouksissa, oppilaitoksen intranetissa sekä kaikkien käytettävissä olevalla verkon Y-asemalla. Hyvät käytänteet vakiinnutetaan (laatukäsikirjan menettelyohje) koko oppilaitoksen toimintaan. Oppilaitoksen ilmapiiri on kehittämistä ja kokeiluja tukeva ja kannustava. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Henkilöstön osaamista ja koulutuksen kehittämisen tarvetta on kartoitettu järjestelmällisesti syksystä 2003 alkaen henkilökohtaiseen osaamiseen liittyvillä kehityskeskusteluilla. Henkilöstölle tehdään myös kolmen vuoden välein henkilöstökysely (viimeisin 2/2010), jonka avulla henkilöstön motivoituneisuutta ja työtyytyväisyyttä arvioidaan. Kyselyn tuloksista johdetaan seuraavan vuoden kehittämiskohteet ja erityistoimenpiteet ongelmien poistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Tiedon kulun parantaminen on yksi keskeisistä kehittämisalueista. Itsearvioinnin merkitys oppilaitoksen hektisessä ympäristössä on korostunut. Kolmen vuoden välein suoritettava, kattava koko toimintamme itsearviointiprosessi (EFQM) mahdollistaa laadun ajantasaistamisen ja koko oppilaitosta sitovat kehittämistavoitteet. Vertailutietoa ja kehittämisideoita saamme yhteistyöoppilaitoksilta (Hyria, Tavastia, VSKY). Henkilöstöraportin avulla pidetään yllä henkilöstön tilaa ja kehitystä kuvaavia tilastoja. Henkilöstöraportti on myös seurannan ja tiedottamisen väline. Henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen kouluttautumiseen, mutta oppilaitoksen ajalliset ja rahalliset mahdollisuudet eivät ulotu tutkintopohjaisen koulutuksen tukemiseen. Opetushenkilöstökoulutuksen painopistealueet ovat: opettajien pedagogiset ja erityispedagogiset opinnot, työelämädiplomin suoritus ja opettajien työelämäpäivitys. Esimiehille mahdollistetaan JET koulutus. Tukihenkilöstön koulutuksessa pääpaino on substanssiosaamisen kehittämisessä, lisääntyvän tietotekniikan hyväksikäytössä ja alati muuttuvien ohjelmien hallinnassa. Useat opettajat ovat kouluttautuneet seuraavalle tutkintoasteelle (ylempi AMK, maisteri, dip.ins, lisensiaatti). Näiden opintojen myötä oppilaitokseen on syntynyt vahvaa oman työn tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä toimintaamme kehittäviä tutkielmia ja tutkimuksia. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintolautakunnan palauteraportissa ( ) henkilöstön (kohta 3.) parantamisalueeksi oppilaitoksessamme oli arvioitu arve parantaa kehittämisohjelmien linkittymistä strategiaan. Toimenpiteenä olemme laatineet mm. koulutussuunnitelman, jossa on määritelty FAI:n henkilöstökoulutuksen painopistealueet. FAI:ssa vakinaisen henkilöstön keski-ikä on melko korkea (50,9 vuotta v. 2009). Eläkkeelle (myös osa-aikaeläkkeelle) siirtyminen on ollut viime vuosina suhteellisen suurta. Sen seurauksen oppilaitoksesta on poistunut pitkäaikaista kokemusta, osaamista ja hyviä käytänteitä. Toisaalta oppilaitoksessa on koettu erityisesti muodollisesti pätevän ja tietyn ammatillisen osaamisalueen (mm. logistiikka) hyvin hallitsevan opetushenkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Edellä mainitut haasteet on tiedostettu ja niihin pyritään vastaamaa mm. laatimalla uusi henkilöstösuunnitelma, jonka osina on perehdyttämissuunnitelma ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Oppilaitoksellamme on hyviä kokemuksia useista nuorista opettajista, joille on luotu pohjaa jo ammatillisessa peruskoulutuksessa oppilaitoksessamme. Tämän jälkeen he ovat jatkaneet työelämän ja AMK tutkinnon kautta opettajiksemme. Vuoden 2009 aikana FAI:ssa oli useita henkilöstön kehittämishankkeita, mm. työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisprojektit. Lisäksi toimintaa kehitetään Voorumi ja Kokeva Osaaja -ESR-projekteissa. Henkilöstöä kannustetaan oman työnsä kehittämiseen antamalla mahdollisuudet oma-aloitteiseen, luovaan ja innovatiiviseen toimintaan. Tällä on positiivinen vaikutus henkilöstön itsenäisyyden ja toimintavapauden kokemisessa. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Oppilaitoksessa on pätevä, osaava ja korkeasti kouluttautunut henkilöstö. Laaja-alainen osaaminen mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Ulkopuolista konsulttiapua ei käytetä. Yhteistyö eri henkilöstöryhmien ja johdon välillä on luontevaa. Oppilaitoksessa vallitsee hyvä henki. Henkilöstökyselyn kattavuus, toistuvuus, vertailtavuus, palautteen käsittelyjärjestelmä ja kehittämiskohdevalinnat. Henkilöstö on paneutunut esimerkillisesti erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttamiseen ja tukemiseen. Tukipalveluverkosto ja saumaton yhteistyö siihen kuuluvien henkilöiden kesken mahdollistaa nopean ja monipuolisen avun sitä tarvitseville. Henkilöstön koulutushalukkuus on erittäin suurta oman pätevyyden lisäämiseksi. Useat henkilöstöstä kouluttautuvat seuraavalle tutkintoasteelle omaehtoisena koulutuksena. Työelämäyhteyksien kehittämisessä ovat mukana kaikki ammatilliset opettajat. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 13

14 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Oppilaitoksella tulee olla laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto, joka tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista ja oppilaitoksen toimintaa. Arvojamme ovat mm asiakaslähtöisyys ja yhteistyö. Ulkopuolisen yhteistyöverkoston muodostavat ulkoiset asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Visiossamme määritellään mm. että teemme suunnitelmallista ja aktiivista yhteistyötä työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa sekä opiskelijamme sijoittuvat hyvin (tavoite 75 % v.2009) työelämään tai jatko-opintoihin. Tärkeimmät asiakkaat ja sidosryhmät olemme määritelleet yleiskuvauksen taulukossa kolme, sivulla neljä sekä selostaneet tiivistäen myös kumppanuussuhteitamme. Työelämä on osa oppimisympäristöämme ja siksi tavoitteenamme on syventää ja laajentaa yhteistyötä työelämän kanssa. Yhteistyötä talousalueen muiden oppilaitosten, kuten peruskoulujen, Forssan yhteislyseon, HAMKin ja Faktian kanssa tulee monipuolistaa ja yhteistyömuotoja kehittää. Yhteistyöoppilaitosten (Hyria, Tavastia, VSKY) kanssa tehtävää yhteistyötä ja toisilta oppimista kehitetään. Työssäoppimispaikoissa tulee olla oppilaitoksen kouluttama työpaikkaohjaajat (tavoite 75 %). Työssäoppimisyritykset ja julkinen sektori mahdollistavat opettajien työelämäosaamisen päivittämisen. Arvojemme, yksilöllisyys ja yhteiskunnallinen vastuu, mukaisesti huomioimme erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa olevien opiskelijoiden oppimisedellytysten kehittämisen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän lisääntyessä laajennamme moniammatillisia sisäisiä ja ulkoisia tukiverkostoja, jotta voimme tukea heidän elämän hallintaansa ja ehkäistä syrjäytymistä. Verkoston edelleen kehittäminen on osa erityisopetuksemme kehittämistä. Keskeyttämisuhan alaisille tai opintonsa keskeyttäneille opiskelijoille tarjoamme mm. oppisopimusmahdollisuutta ja selvitämme muita koulutus- tai työpajamahdollisuuksia. Tavoitteina on säännöllinen yhteistyö talousalueen peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa. Päämäärä on, että kaikki talousalueen 9-luokkalaiset tutustuvat oppilaitoksemme opiskelumahdollisuuksiin, oppimisympäristöömme ja opetukseemme. Tavoitteena on, että osalle peruskoulun 9-luokkalaisista järjestämme TET-jakson oppilaitoksessamme. Ylioppilaskoulutuksen toteutusta yhteistyössä Forssan yhteislyseon kanssa kehitetään edelleen. Investointistrategiaa ja -suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Tavoitteena on vallitsevan oppimiskäsityksen ja työelämävaatimusten mukainen oppimisympäristö ja yksilöllistä oppimista tukevat laitteet ja välineet. Tukipalveluja kehittämällä pyrimme saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, mahdollisuus varamiesjärjestelmän luomiseen ja kustannussäästöt. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuutta (Oppilaskuntatoiminta ja tutor-opiskelijat) ja tiedon saantia kehitetään. Oppilaitoksen tieto- ja palautejärjestelmiä kehitetään ja näkyvyyttä parannetaan informatiivisemmilla www-sivuilla. Tietotekniikan hyödyntämismahdollisuutta opetuksessa kehitetään. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Opiskelijarekrytointi ja siirtymävaiheen yhteistyö peruskoulujen kanssa on tärkeä osa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämistä. Peruskoulun yläasteilla ja vanhempainilloissa vierailevat opinto-ohjaajan lisäksi oppilaitoksessa opiskelevat nuoret sekä ammatillisia opettajia ja oppilaitoksesta aiemmin valmistuneita työelämän edustajia esitellen toimintaamme ja koulutusmahdollisuuksiamme. Oppilaitoksellamme on hyvät www-sivut ja esitteet. Oppilaitoksemme järjestää peruskoulun ysiluokkalaisten ja oppilaitoksemme ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille kotiväeniltoja. Huoltajille annamme lukuvuoden aikana 1-2 kertaa palautetta opiskelijoiden opiskelusta ja pyydämme huoltajia osallistumaan opetusprosessimme arviointiin ja kehittämiseen. Keväästä 2005 lähtien olemme järjestäneet oppilaitoksessamme vuosittain Taitaja9- paikalliskilpailut ja useita Taitaja9-aluekilpailuja peruskoulun 9-luokkalaisille. Tapahtuma on hyvä tutustumismuoto eri koulutusaloille ja se on saanut ansaittua huomiota paikkakunnalla. Aluekilpailun voittajajoukkue jatkaa Taitaja-kilpailujen yhteydessä pidettäviin valtakunnallisiin loppukilpailuihin. Opinto-ohjaajat (2 päätoimista ja 2 osa-aikaista ) vastaavat kaikkien talousalueen peruskoulujen 9-luokkalaisten tutustumismahdollisuudesta oppilaitokseemme yhteistyössä peruskoulujen opojen kanssa. Peruskoulun opiskelijat ja heidän opettajansa/opinto-ohjaajansa tutustuvat haluamilleen koulutusaloille päivän ajan ennalta suunniteltujen aikataulutusten mukaisesti. Koulutusaloilla/osastoilla opiskelijoiden opastuksesta ja pienimuotoisesta käytännön työskentelystä vastaavat tutoropiskelijat yhdessä opettajien ja muiden osaston opiskelijoiden kanssa. Vuodesta 2008 lähtien toteutetusta 9-luokkalaisten TET-jaksosta oppilaitoksessamme on saatu hyviä tuloksia. Peruskoulun opiskelijat ovat opinto-ohjaajan laatiman aikataulutuksen mukaan kolme päivää oppilaitoksessa tutustumassa ja työskentelemässä haluamillaan koulutusaloille/osastoilla tutor-opiskelijoiden opastamana. Neljäntenä päivänä opiskelijat tutustuvat alueen yrityksiin erillisen ohjelman mukaisesti. Viidennen päivän tavoitteena on jatko-opiskelumahdollisuuksien esittely. Tutustumiskohteet ovat Hämeen ja Turun ammattikorkeakoulujen eri yksiköt. Jakson päätteeksi TET-opiskelijat antavat arvioinnin ja palautteen toteutuneesta jaksosta. Opiskelijoiden tutustumisen lisäksi peruskoulujen opettajia vierailee oppilaitoksessamme TET:n merkeissä. Viimeisin tutustumispäivä oli Oppilaitoksessamme seurataan kiinteästi alalla vallitsevia työvoimatarpeita, jonka johdosta reagoimme nopeasti opetustarjonnalla. Työvoimapulaa kärsivien alojen opiskelijamäärää olemme onnistuneet lisäämään. Paikallisyhdistysten kanssa tehtävällä rekrytoinnilla (LVI, elektroniikkaa) edistetään alojen tunnettavuutta. Instituutissamme on toimivat eri alojen kehittämistyöryhmät, joissa ovat edustettuina työnantajat, työntekijät, opiskelijat ja opettajat. Kehittämistyöryhmät edesauttavat rekrytoinnissa ja tuovat työelämän näkemyksen opetusprosessin ja opetussuunnitelmien kehittämistyöhön. Laaja eri Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 14

15 koulutusalojen yhteistyö työelämän ja työpaikkaohjaajien kanssa tukee tätä toimintaa. Forssan seudun kehittämiskeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseksi sekä peruskoulujen, työelämän ja instituuttimme yhteistyön lisäämiseksi. Oppilaitoksen työssäoppimis- ja ammattiosaamisen näyttöprosessiin, sekä niiden kehittämiseen on panostettu paljon. Työpaikkaohjaajien koulutusta oppilaitoksessamme on kehitetty systemaattisesti, pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti. Suurin yksittäinen kehittämisprojekti työssäoppimisen kehittämiseksi ja työpaikkaohjaajien kouluttamiseksi oli LOGAL-projekti (5/ /2007). Projekti oli yhteistyöhanke (ESR n.0,25 milj, ), jossa mukana olivat FAI, NOVIDA (Uusikaupunki), Tavastia, Salon ja Riihimäen ammattioppilaitokset. Projektia hallinnoi FAI ja projektipäällikkö oli oppilaitoksestamme. Projektin tuloksina syntyivät yhteiset työssäoppimiskäytänteet eri oppilaitoksille, työpaikkaohjaajien koulutus ja ohjaajakoulutusmateriaali. Työpaikkaohjaajakoulutusmalli ja koulutusmateriaali kehitettiin FAI:ssa. Koulutusmallin mukaisesti työpaikkaohjaajakoulutusta annettiin: Iltaisin, arkena ja viikonloppuisin. Koko päiviä (arkena ja viikonloppuisin), iltaisin (arkena), Sähköpostin välityksellä, lähi- ja verkko-opetuksen yhdistelmänä, autossa "matkasaarnaajana", oppilaitoksissa, työpaikoilla ja laivalla. Projektista saatuja työpaikkaohjaajakoulutuskokemuksia hyödynnetään FAI:n nykyisessä työpaikkaohjaajakoulutuksessa. Vastuukouluttajanamme (2 ov koulutus) eri koulutusaloilla toimii projektin koulutusmateriaalin ja mallin kehittänyt sekä vastuukouluttajana toiminut projektipäällikkö. Sosiaali- ja terveysalalla on oma työpaikkaohjaajakoulutuskäytäntö ja omat kouluttajat. Näiden lisäksi työssäoppimisen ohjauksesta vastaavat opettajat ohjauskäyntien aikana antavat lähinnä lisä- ja täydennyskoulutusta/ohjausta työpaikkaohjaajille. Oppilaitosyhteistyö Forssan yhteislyseon kanssa mahdollistaa kaksoistutkinnon suorittamisen. FAI:lla ja Forssan yhteislyseolla on sama viisijaksojärjestelmä. Kaksoistutkinto-opiskelijat opiskelevat vuoden aikana kahden jakson ajan Forssan yhteislyseolla. Koulutusalajohtaja koordinoi kaksoistutkintoa ja vastaa lukujärjestysten laadinnasta. Voorumihankkeella (FAI, Faktia, HAMK) pyritään tiivistämään oppilaitosten välistä yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää koulutusta ja palvelutarjontaa, tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa palvelujen saatavuutta. Ajatuksena on luoda Forssan seudulle alueen elinkeinoelämää yhden luukun periaatteella palveleva oppilaitosten kehittämis- ja valmennusverkosto. Yhteistyö näkyy mm. yhteisissä projekteissa ja ulospäin suunnatuissa esitteissä ja tiedotteissa. Oleellista on keskinäisen kilpailun poistaminen ja yhteistyön voiman ymmärtäminen. Voorumihankkeen lisäksi Faktian kanssa muita yhteistyömuotoja ovat mm. näyttötutkinnot, yrittäjyysopintojen kehittäminen ja opetuksellinen ja arviointiyhteistyö. Vastaavasti HAMK Forssan ja ammatillisen opettajakorkeakoulun yksikköjen kanssa yhteistyömuotoja ovat mm. koulutuksen ja opettajien vaihto, yrittäjyys- ja arviointikoulutus sekä elektroniikkatuotannon opetuksellinen yhteistyö Eleforssissa (HAMK:n elektroniikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö). Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä oppilaitoksessamme on lisääntynyt. Arvojemme mukaan tuemme ja autamme jokaista erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa yhteistyössä moniammatillisen tukiverkostomme kanssa. Yksilöllisten koulutuspolkujen tarjoamisessa keskeisiä työkaluja ovat mm. henkilökohtaiset opiskeluohjelmat ja -suunnitelmat sekä työelämälähtöiset oppimisympäristöt. Opetuskaluston ja välineistön ajanmukaisuudesta huolehditaan pitkän tähtäimen suunnittelulla, jota täsmennetään vuosisuunnittelulla. Työssäoppimispaikkojen valinnassa huomioidaan yritysten mahdollisuudet tukea opetustamme koneilla ja laitteilla, joita oppilaitoksellamme ei ole mahdollista tai järkevää hankkia. Taloudellisiin säästöihin koulutusmenoissa päästään oppilaitosten ja työelämän välisillä yhteishankinnoilla ja -käytöllä. Logistiikkaopetuksen kalliiden kalustojen hankinnassa ja opetuskaluston yhteiskäytön hyödyntämiseksi käytetty yhteissuunnittelua ja käytön vuorottelua mm. Salon, Hämeenlinnan ja Riihimäen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Oppilaitoksessamme on kohdennettu resursseja talousarviossa asetettujen tavoitteiden ja oppilaitoksen strategisten painoalueiden suuntaisesti. Kehittämistoimintaan on kohdennettu huomattava määrä resursseja ja menoja seurataan erikseen. Opiskelijakohtaisia kustannuksia seurataan koulutusala- ja osastokohtaisesti. Ympäristönäkökohdat huomioidaan Kestävän kehityksen toimintaohjelman (5/2009) mukaisesti. Oppimis-, työympäristöjen ja laitteiden ajanmukaistamisessa investointistrategian ja -suunnitelman mukaisesti (tarkistetaan vuosittain) huomioidaan koulutusalan kehitys ja siitä johtuvat muutostarpeet. Osoituksena oppilaitoksen dynaamisuudesta, aloitettiin syksyllä 2005 kosmetologikoulutus. Ajanmukaiset asiakastilat ja motivoituneet aikuisopiskelijat tekevät uutta palvelualaa tunnetuksi ja parantavat oppilaitoksemme imagoa. Kesän 2008 aikana saneerattiin metallihalli ja levyseppähitsaajien oppimisympäristö. Kesän 2010 aikana saneerauksen kohteena on koneistajien oppimisympäristö ja kesällä 2011 auto-osaston oppimisympäristö. Oppilaitoksella on atk-suunnittelija, tiedonhallinnan strategia, ja työryhmä, joka vastaa sen käytännön toteutuksesta ja tietojärjestelmien kehittämisestä. Laitehankinnat tehdään keskitetysti. Olemassa oleva laitekanta on tehokkaassa käytössä ja atk-tukipalveluja on aina saatavilla. Intranet on keskeisin tiedonkulkua, vuorovaikutusta varmistava ja tiedon hallintaa tukeva kanava. Oppilaitoksen viestinnässä intranetin ja sähköpostin käyttömahdollisuus on sekä opiskelijoilla että henkilöstöllä. Tietoverkkoja hyödynnetään opetuksessa eri koulutusaloilla ja osastoilla. Verkko-opetusta kehitetään edelleen yhtenä opetusmenetelmänä. Tietoverkkoja hyödynnetään hallinnossa monipuolisesti ja v siirryttiin sähköiseen laskutukseen. Vuonna 2008 otettiin käyttöön Pro Economica -kirjanpitojärjestelmä, joka mahdollistaa tehokkaan taloushallintotyöskentelyn. Tietojärjestelminä hyödynnämme mm. Winhaa ja Moodlea. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 15

16 Oppilaitos tuottaa itse tukipalvelut, kuten kiinteistö-, ruoka- ja siivouspalvelut sekä toimistotyön. Tukipalvelujen tuottaminen toteutuu hyvin ja keskitetysti. Oppilaitoksessa on oppilaskunta ja kaikilla luokilla tutor-opiskelijat. Oppilaskunta- ja tutor-opiskelijatoiminnasta vastaa kuraattorit ja opinto-ohjaajat. Oppilaskunnan ja tutor-opiskelijoiden välityksellä tiedotetaan opiskelijoille oppilaitoksen toiminnasta ja opetukseen liittyvistä asioista. Heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa mm. strategioiden laadintaan, opetussuunnitelmiin ja myös tämän laatupalkintohakemuksen sisältöön. Koulutusorganisaatiossamme on myös Forssan oppisopimustoimisto, jonka kanssa teemme tuloksellista yhteistyötä oppisopimusmahdollisuuksien hyödyntämisessä ohjatessamme nuoria kohti työelämää. Koulutustarkastaja on myös johtoryhmän jäsen. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Oppilaitoksellamme on pitkäaikaiset kumppanuussuhteet alueen yrityselämän ja julkisyhteisöjen edustajiin. Työssäoppimisja näyttöprosessimme organisointi, toteutus ja kehittämien on onnistunut hyvin (kaikki opiskelijat saavat työssäoppimispaikan). Tämän mahdollistamiseksi on koulutettu työssäoppimisesta vastaava opetushenkilöstö sekä yritysten työpaikkaohjaajat. FAI:n laatima LOGAL-projektin koulutusmateriaali ja -malli työpaikkaohjaajakoulutukseen on sähköisessä muodossa ja se on lähetetty logistiikka-, metsä- ja nosturialalle kaikkiin Suomen toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin, kaikkiin aikuiskoulutuskeskuksiin ja ammattikorkeakouluihin (200 kpl, 2Gt USB). Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseksi oppilaitoksessa oli ( ) OPH:n rahoittama kehittämistyöryhmä, jossa eri koulutusalat olivat edustettuina. Työssäoppimisesta, sen organisoinnista, toteutuksesta, ohjauksesta ja arvioinnista pyydetään kirjallinen palautetieto jokaiselta työpaikkaohjaajalta ja opiskelijalta. Palautetta hyödynnetään työssäoppimisprosessin arviointiin ja kehittämiseen. Järjestämme työelämän ja yhteisöjen edustajille erilaista täsmäkoulutusta. Hyöty yhteistyöstä koituu molemmille osapuolille. Tulityö-, vaarallisten aineiden kuljetus- ja trukkikurssit, taloudellisen ajamisen kurssi, hygieniaosaamiskoulutus (hygieniapassi) palvelualoilla sekä lääkehoitokoulutus ovat osa yrityksille suunnattua koulutustamme. Voorumi hankkeen (FAI, Faktia, HAMK) aikana eri oppilaitosten koulutusyhteistyö on tiivistynyt mm. hoiva-alan yhteisellä, vanhusasiakkaille suunnatussa Kotona kaiken ikää -hankkeella. Voorumi yhteistyöoppilaitokset järjestivät Aikuisopiskelijan viikon Forssassa ( ). Tapahtumassa oli varsin laaja ohjelmatarjonta. Voorumi hankkeen oppilaitosten opettajille suunnattu koulutus (v.2009), sisäinen yrittäjyys osana opetusta (4 op), oli osa opetuksen kehittämistä. Koulutuksella parannettiin opettajien valmiuksia yhdistää yrittäjyys osaksi ammatin opettamista. Lisäksi opettajat ovat saaneet käytännön vinkkejä sisäisen yrittäjyyden opetusmenetelmien käyttöön. Koulutuksesta vastasi HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Oppilaitoksen sisäiset tukipalvelut toimivat tehokkaasti. Huolto ja kunnossapito, kirjasto, siivous-, ruokahuolto- ja varastopalvelut ovat osa palveluhenkistä organisaatiotamme. Ne tukevat opetus- ja kasvatustoimintaa. Säännöllinen palaute (kirjallinen/suullinen) kerätään mm. ruokapalvelujen käyttäjiltä. Palautteet käsitellään ruokailutoimikunnassa. Tukipalveluja pyritään kehittämään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja, kuten tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, mahdollisuus varamiesjärjestelmän luomiseen ja kustannussäästöihin. Oppilaitoksen OPOilla on toimiva yhteistyöverkosto työ- ja elinkeinotoimistoon, joissa heillä on yhteistyön kehittämiseksi säännölliset ns. OPO-tapaamiset. Koollekutsujina ovat toimiston nuorten parissa työskentelevät virkailijat. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää toimenpiteitä, joiden avulla saadaan nuoria hakeutumaan toisen asteen koulutukseen ja antaa tukea nuorille, jotka ovat keskeyttäneet opiskelunsa. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintolautakunnan palauteraportissa ( , kohta 4) kumppanuudet ja resurssit, parantamisalueiksi oppilaitoksessamme oli arvioitu seuraavaa: "oppilaitosta on saneerattu, mutta osin tilat ovat vanhentuneet (metallipuoli)" sekä "kumppanuuksien kehittämisstrategiaa ei ole riittävästi pohdittu esim. aikuiskoulutusyhteistyön näkökulmasta". Toimenpiteenä metallipuoli on saneerattu v (n. 1.6 milj. ). Voorumihanke on selkeästi tiivistänyt aikuiskoulutusyhteistyötä. Kehittämis- ja arviointiyhteistyötä (Hyria, Tavastia, VSKY) opiskelija- (vuosittain) ja henkilöstökysely (kolmen vuoden välien, viimeisin 2010) on tehty v alkaen. Yhteisesti laadittujen kyselyjen avulla saadaan vertailukelpoista tietoa, jota voidaan hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä. Yhteistyöoppilaitosten ylin johto pitää säännöllisiä benchmarkkaustilaisuuksia, joissa käsitellään kyselyjen tuloksia ja tuloksellisuusrahoitusvertailua (mittarit ja eri arviointikohteiden tulokset sekä toimenpiteet oppilaitoksittain). Yhteiset kyselyt, saatujen tulosten vertailu ja kehittäminen ovat osa vertaisoppimista. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Monipuolinen ja tuloksellinen yhteistyö talousalueen yritysten ja yhteisöjen kanssa, joka mahdollistaa työssäoppimis- ja näyttöprosessin onnistumisen ja yhteistyön opetusprosessin kehittämisessä. Työpaikkaohjaajien koulutusmallin jatkuva kehittämistyö. Yhteistyömme paikallisten oppilaitosten kanssa on mahdollistanut monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet ja toiminnan kehittämisen. Tehokkaat itse tuotetut tukipalvelut. Toimiva moniammatillinen sisäinen ja ulkoinen erityisopiskelijoiden tukiverkosto. Pitkäjänteinen yhteistyö FAI, Hyria, Tavastia, VSKY mahdollistaa vertailevan arvioinnin ja toimintamme kehittämisen. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 16

17 5. PROSESSIT Tavoite (Mitä tavoitteita on asetettu?): Oppilaitoksen toimintaa ohjaavana arvona on opiskelija-/asiakaslähtöisyys ja siten se on keskeinen prosessien määrittäjä. Pedagoginen strategia ja pedagogisen johtamisen avulla suunnitellaan, hallitaan ja parannetaan prosesseja. Opetustyön ja tukipalvelujen toiminnoista on laadittu menettelyohjeet ja niitä tukevat työohjeet latukäsikirjaan ja ne ovat verkon kautta opiskelijoiden ja henkilöstön luettavissa. Menettely- ja työohjeet sekä opetussuunnitelman yhteinen osa sitovat kaikkia oppilaitoksen koulutusaloja ja osastoja. Tämän lisäksi koulutusaloilla on tutkintokohtaiset opetussuunnitelmansa (uudistetut opetussuunnitelmat valmistuvat (8/ 2010 mennessä). Opetussuunnitelmat ovat myös luettavissa verkossa. Prosessien toimivuutta arvioidaan vuosittain laaturyhmän ja johtoryhmän laatiman auditointisuunnitelman mukaisesti. Koulutustarjonnassa huomioimme strategian mukaisesti talousalueen ikäluokan suuruuden ja erityistarpeet. Tavoitteenamme on tarjota elinkeinoelämän tarpeiden mukaista ja mahdollisimman monipuolista toisen asteen koulutusta Lounais- Hämeessä siten, että 50 %:lla ikäluokasta on mahdollisuus saada aloituspaikka oppilaitoksessamme. Tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin, kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa. Aloituspaikkojen täyttöaste tulee olla vähintään 95 % (v. 2009). Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan (ryhmäohjaaja/luokanvalvoja) henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ja erityistä tukea tarvitseville henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Valinnaisainetarjonta kattaa oppilaitoksen kaikki koulutusalat. Oppilaitoksessamme on asetettu tavoitteeksi (v. 2009) nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja erityisopetuksellisten tukitoimien lisääminen sekä moniammatillisen tukiverkoston kehittäminen. Tavoitteena on (v. 2009), että opiskelijoista 75 % arvioi saamansa opetuksen hyväksi, 3 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon. Tavoitteena on myös, että valmistuvista opiskelijoista 75 % saa heti työ- tai jatkokoulutuspaikan. Työssäoppimispaikoissa työpaikkaohjaajilla 75 %:lla tulee olla oppilaitoksen kouluttama työpaikkaohjaaja. Opiskelijoilla tulee olla käytettävissä kuraattorin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan ja kirjastonhoitajan palvelut. Tavoitteena on, että kaikille opiskelijoille pidetään vuosittain opiskelijakysely verkkokyselynä. Päättäville luokille opiskelun päätösvaiheessa pidetään (ryhmäohjaaja/luokanvalvoja) työhön tai jatko-opintoihin sijoittumiskysely. Työssäoppimisjaksojen päättyessä on palautekysely opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille. Opetus- ja oppimisprosessin kehittämiseksi tavoitteena on, että eri koulutusaloilta osallistutaan Taitaja- tai vastaaviin valtakunnallisiin kilpailuihin. Tavoitteena on myös, että kestävän kehityksen v teemakohtaiset tavoitteet saavutetaan. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja muiden asiakkaidemme osallistuminen prosessien suunnitteluun ja kehittämiseen lisää merkittävästi sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Sisäinen tiedottaminen prosessien tilasta ei enää riitä, vaan on huolehdittava myös ulkoisesta tiedottamisesta, silloin varmistamme yhteistyökumppaniemme aktiivisemman mukanaolon kehittämistyössä. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Strategian mukaisesti olemme monialainen oppilaitos ja tarjoamme siten yhdessä Forssan yhteislyseon kanssa talousalueemme nuorille hyvin kattavan toisen asteen koulutuksen opiskelumahdollisuuden. Talousalueen toisen asteen opiskelijoista noin puolet opiskelee oppilaitoksessamme. Koulutustarjonnan suunnittelu tapahtuu osana strategiaprosessia. Suunnitelman tukena käytämme ulkoisia ja sisäisiä analyyseja sekä eri sidosryhmiltä saatuja palautetietoja. Opiskelijavalinta tapahtuu pääasiassa yhteisvalinnan kautta. Joihinkin tutkintoihin sisältyy pääsykokeet (mm. lähihoitaja, viestintä ). Forssan ammattiinstituuttiin kutsutaan (erityisopettajat) keskustelutilaisuuteen yhteishaun päätyttyä kaikki ensimmäisen sijan joustavan haun hakijat huoltajiensa kanssa. Keskustelussa tulee esille nuorten tuentarve opiskelussa ja yhteistyö kodin kanssa. Tässä tilaisuudessa ovat mukana nuori ja hänen huoltajansa/huoltajatahot, ammattialan opettaja ja erityisopettaja sekä tilanteen mukaan myös koulutusalan kuraattori tai opinto-ohjaaja. Prosessien tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja ja varmistaa tarjoamiemme koulutuspalvelujen laatua. Prosessien suorituskykyä mitataan ja suorituskyvylle asetetaan vuosittaiset tavoitteet. Tuloksia seurataan kattavalla tulosmittaristolla oppilaitos-, koulutusala-, osasto- ja luokkatasolla. Prosessien toteutuksen ja myös pedagogisen johtamisen välineenä hyödynnämme laatukäsikirjaa. Laatukäsikirjaamme on tehty (laaturyhmä yhteistyössä henkilöstön kanssa, joilla on ohjealueen paras asiantuntemus) mm. seuraavat opetusprosessiin liittyvät menettelyohjeet: opetussuunnitelma (OPS) ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta, opinto-ohjaus, osaamisen tunnustaminen, arviointi, poissaoloohjeistus, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, opinnäyte ja kansanvälinen toiminta. Näiden lisäksi tukipalvelujen menettelyohjein on määritelty mm.: tapakasvatus, opintomatkat, kuraattori ja opiskelijaterveydenhoito, siivous, kirjastopalvelut, kriisitoiminta, viestintä ja opiskelijaruokailu. Laatukäsikirjassa on määritelty mm. opiskelija-arvioinnille ohjeet, joiden tarkoituksena on taata arvioinnin yhdenmukaisuus sekä turvata opiskelijan oikeusturva häntä koskevassa arvioinnissa opiskelun aikana. Ohjeessa määritellään mm. tavoitteet, toimintatapa, vastuut ja velvollisuudet (prosessien omistajat). FAI:n koulutusalojen ja osastojen tehtävänä on organisoida koulutustoiminta huomioiden toimintaympäristö, resurssit ja kumppanuudet. Kuviossa kuusi on määritelty FAI:n keskeisimmät prosessit (prosessikartta laadittu 1998, uudistettu 2009). Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 17

18 A S I A K K A I D E N T A R P E E T PEDAGOGINEN STRATEGIA, JOHTAMINEN JA KESTÄVÄ KEHITYS YDINPROSESSIT Oppimis- ja opetusprosessit opetussuunnitelmien laadinta ja päivitys opiskelijavalinta opetuksen ja oppimisen suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittämien opintojen ohjaus YDINPROSESSIEN MAHDOLLISTAJAT FAI:n ydinprosessi koostuu oppimis- ja opetusprosessista. Näihin sisältyy opetussuunnitelmien laadinta ja päivitys, opiskelijavalinta, opetuksen ja oppimisen suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen sekä opintojen ohjaus. Keskeisemmät ydinprosessien mahdollistajat ovat tuki- ja yhteistyöprosessit. Prosessien onnistumisen määrittävät pedagoginen strategia ja pedagoginen johtaminen. Kestävän kehityksen ja yrittäjyyden huomioiminen on korostunut. Koulutusala-/osastonjohtajat vastaavat opetussuunnitelmaprosessista. Mukana YHTEISTYÖPRO- Joh- Arvi- TUKIPROSESSIT SESSIT tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien taminen * kirjasto-, ja tieto- * ammattiosaami- ointi * opiskelijahuolto * työssäoppiminen laadinnassa ovat alan opettajat ja opiskelijat Tut- palvelut sen näytöt Vies- kimus * toimistopalvelut * kehittämis- ja yhomalla asiantuntemuksellaan. Opetussuunnitelman yhteisen osan laadinnasta vastaa tintä * ravitsemishuolto teistyöprojektit Kehittämi- kiinteistöjen hoito * huoltajayhteistyö * siivouspalvelut ja * ylioppilastutkinto Talous nen * kansainvälinen toiminta laaturyhmä yhdessä eri koulutusalojen edustajien ja opiskelijoiden kanssa. Työelämän edustajat osallistuvat opetussuunni- Kuvio 6. FAI:n prosessit telmien laadinta- ja päivitysprosessiin alakohtaisten kehittämisryhmien ja työssäoppimisen ohjauskäyntien aikana saadun hyvinkin kattavan palautteen pohjalta. Opetussuunnitelmaprosessiin sisältyy myös opetuksen suunnittelu. Kevään aikana koulutusalajohtajien aikataulutuksen mukaisesti yhteistyössä osastonjohtajien ja opettajien kanssa laaditaan tulevan vuoden luokkakohtaiset lukusuunnitelmat. Lukuvuosi jakaantuu viiteen jaksoon. Jaksoihin määritellään mm. työssäoppimisajankohdat, yhteiset ja valinnaiset aineet sekä kaksoistutkinnon edellyttämät aikavaraukset. Lukusuunnitelmat ovat koulutusalajohtajien, osastonjohtajien ja opettajien yhteistyön pohjana, jaksokohtaisia lukujärjestyskehyksiä suunniteltaessa. Lukujärjestykset ovat intranetissä opiskelijoiden luettavissa. Kevään opettajien kokouksissa ja syksyllä ennen opiskelun alkua pidettävänä koulutuspäivänä käsitellään yhteisesti opetuksen suunnitteluun ja sen toteutukseen liittyvät keskeiset asiat. Näissä tilaisuuksissa kaikilla opettajilla on vaikutusmahdollisuus käsiteltäviin asioihin. Luokkakohtaisia lukusuunnitelmia hyödynnetään kun jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja päivityksessä huomioidaan työssäoppimisen lisäksi mm. valinnaisuudet, hylätyt tutkinnon osat ja osaamisen tunnustaminen. Erityisopetuksen kehittämisstrategiassa ja suunnitelmassa on määritelty kaikille aloittaville opiskelijoille pidettävät lähtötasotestit, henkilökohtaisen opiskelun järjestämissuunnitelman laadintaprosessi lomakkeineen, eri tukitoimet, arviointi ja arvosanan antaminen. Erityisopetuksen suunnitelman päivityksestä ja kehittämisestä vastaa erityisopetuksen työryhmä. Erityisopetuksen ja HOJKS-prosessin vastuuhenkilöinä ovat opinto-ohjaajat yhteistyössä ryhmäohjaajien/luokanvalvojien kanssa. Ylin johto vastaa opettajien/opinto-ohjaajien erityisopetuksellisten valmiuksien kehittämisestä mahdollistamalla koulutuksen ja kehittämisprojektit yhteistyöoppilaitosten kanssa. FAI:n kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaan v valitut kehittämiskohteet (määritelty kohdan 2. toimintavoissa) liitetään opetukseen, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Kestävän kehityksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien ja opiskelijoiden kesken sekä opettajien ja tukihenkilöstön välillä. Kestävän kehityksen opetuksessa huomioidaan myös ulkopuoliset toimijat (mm. työssäoppiminen ja näyttöt). Jokaiseen perustutkintoon kuuluu oppilaitoksessamme vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista, joka on jaettu kahden tai kolmen lukuvuoden ajalle. Opiskelijat vastaavat itse työssäoppimispaikan hankinnasta yhteistyössä työssäoppimisesta vastaavan opettajan kanssa. Soten opiskelijoiden osalta kenttävaraukset tehdään keskitetysti. Opiskelijoilla on käytettävissä koulutusala/osastokohtaiset työssäoppimispaikkatiedostot. Työssäoppimisprosessin hoitoon on resursoitu 1 tunti- ja näyttöihin 0.5 tuntia/opiskelija/työssäoppimisviikko. Opettajien ohjaus- ja arviointikertojen määrä työssäoppimisjaksoa kohti vaihtelee 2 5 työssäoppimisjakson pituudesta riippuen. Opiskelijoilla ja työpaikkaohjaajilla on mahdollisuus olla yhteydessä työssäoppimisesta vastaavaan opettajaan joko puhelimella sähköpostin tai moodlen välityksellä. Työssäoppimisen ja näyttöjen arvioinnissa noudatetaan kolmikantaperiaatetta; jolloin opiskelijan arviointiin osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja. Työpaikkaohjaajien koulutukseen ja yhteisiin te toihin oppilaitoksessamme on panostettu systemaattisesti kymmenen vuodenajan. Tuloksena on kattavasti koulutetut työpaikkaohjaajat ja saumaton yhteistyö. Tukihenkilöstö toimii joustavasti. Oppilaitoksessamme on koulukuraattorit, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaajat. Henkilöstön tavoitteena on viime kädessä opintojen keskeytyksen ja syrjäytymisen ehkäisy tukemalla nuoren elämänhallintaa ja edesauttamalla koulutuksen onnistumista ja/tai työllistymistä. Syrjäytymisen ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi opiskelijat pitävät poissaoloistaan seurantaa, jonka myös huoltajat kuittaavat. Ryhmäohjaajalla/luokanvalvojalla on luokkansa poissaolojen seurantavastuu ja jaksojen päättyessä luokan kumulatiiviset poissaolotiedot lähetetään kuraattorille. Luokanvalvojalle yhteistyössä kuraattorin kanssa on yhteydenottovelvoite opiskelijaan, joka on ollut poissa kolmatta päivää syytä ilmoitta- Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 18 T Y Y T Y V Ä I S E T A S I A K K A A T

19 matta (poissaolojen menettelyohje). Syrjäytymisvaarassa olevat opiskelijat ovat poissalojen suhteen jatkuvan seurannan alla. Saumaton yhteistyö peruskoulun kanssa takaa jo aiemmin laadittujen HOJKSien saannin ja niiden mahdollisen jatkumisen tarvittaessa myös ammatillisessa opetuksessa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi, erilaisten opiskelijoiden huomioimiseksi ja henkilöstön ammattitaidon kehittämiseksi teemme tiivistä yhteistyötä mm. Kiipulan ammattiopiston kanssa. Kiipulalla on myös työelämän ja erityisopetuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävä. FAI:n tiloissa on Kiipulan ammattiopiston sivutoimipiste, jossa on valmentava II-koulutusta. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Prosessien kehittäminen perustuu toiminnan ja prosessien tuloksellisuuden seurantaan, eri asiakaspalautekyselyjen tuloksiin, kuntayhtymän-, oppilaitos-, koulutusala- ja osastoarviointien tuloksiin ja näiden tulostietojen käsittelyyn ja analysointiin eri organisaatiotasoilla. Lisäksi hyödynnämme palautetietoa asiakkailta, sidosryhmiltä, henkilöstöltä ja omistajilta. Ennakointiprosessin, opiskelijahuollon, yrittäjyyden, viestinnän, yhteisten opintojen, kansainvälisyyden, aikuiskoulutuksen ja kestävän kehityksen osalta on määritelty ryhmien vetäjät, joiden vastuulla on toiminnan arviointi ja kehittäminen yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Laatukäsikirjan menettelyohjeita auditoidaan kaksi kertaa vuodessa laatu- ja johtoryhmä laatiman auditointisuunnitelman mukaisesti. Auditoinnit suoritetaan ristiin auditoimalla (koulutusalan edustajat arvioivat toisen koulutusalan menettelyohjeen mukaisen toiminnan). Auditointiraporteista laaditaan (laaturyhmä) yhteenvedot. Ne käsitellään johtoryhmässä ja henkilökunnan/opettajien kokouksissa. Auditoinnin tuloksista johdetaan parannus- ja kehittämiskohteet. Ne voivat kohdistua niin prosessiin kuin menettelyohjeeseenkin. Auditoinnin tuloksena ja arviointiasteikkojen muutoksen vuoksi uudistettiin (laaturyhmä) mm. työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen menettelyohjeet laatukäsikirjaan. Menettelyohjeiden uudistamisen (v. 2009) yhteydessä uudistettiin myös kaikki työssäoppimisprosessiin liittyvät lomakkeet. Opiskelija-, työpakkaohjaaja- ja työnantajakyselylomakkeiden kysymysasettelussa huomioitiin ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen laadunvarmistusmallin (CQAF) mukainen jaottelu (suunnittelu, toteutus, arviointi, muutosmenettely). Kaikilta opiskelijoilta kerätään keskitetysti palaute kerran lukuvuodessa. Tämän lisäksi opettajat keräävät opiskelijoilta opintojaksoittain 2-3 kertaa vuodessa palaute-, itsearvioiti- ja vertaisarviointitietoa. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa osaamisen arviointia. Työssäoppimisjaksoilta kerätään (vastuuopettaja) palautetieto opiskelijoilta ja työpaikkaohjaajilta. Koko oppilaitosta koskeva itsearviointi (EFQM) suoritetaan kolmen vuoden välein (viimeisin 2008). Saatujen palaute- ja arviointitietojen pohjalta laaditaan myös koko oppilaitosta, koulutusaloja ja osastoja koskevat kehittämissuunnitelmat aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Auditoinneilla, itsearvioinneilla ja muilla palautetiedoilla varmistetaan oppimis- ja opetusprosessin laatu, yhdenmukaisuus oppilaitoksessa ja jatkuva kehittyminen sekä vertailu yhteistyöoppilaitoksiin. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintolautakunnan palauteraportissa ( , kohta 5) prosessien hallinta, parantamisalueiksi oppilaitoksessamme oli arvioitu seuraavasti: "Opiskelijoita/oppilaskuntaa ei ole otettu aktiivisesti mukaan opetussuunnitelmien kehittämiseen ". Toimenpiteenä oppilaskunta käsitteli useissa kokouksessa (2/4/2010) joissa myös johtava rehtori on läsnä vastaamassa kysymyksiin, opetussuunnitelman yhteisen osan. Koulutusalojen/osastojen kehittämisryhmissä on myös opiskelijoiden edustus. Kehittämisryhmät antavat korjaavaa palautetta tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista. Tämän lisäksi OPSeja laativat opettajat käyvät OPS-keskusteluja opiskelijoiden kanssa. Kehittämis- ja arviointiyhteistyötä (Hyria, Tavastia, VSKY) prosessien kehittämiseksi tehdään mm. vuosittaisilla opiskelijakyselyillä. Yhteisesti laadittujen kyselyjen avulla saadaan vertailukelpoista tietoa, jota voidaan hyödyntää prosessien kehittämisessä. Yhteiset opiskelijakyselyt ja saatujen tulosten vertailu on osa vertaisoppimista. FAI:n opiskelijahuoltoryhmä on laatimassa yhteistyössä Tavastian kanssa ehojks. Suunnitelmassa määritellään: lähtötaso ja HOJKS- perustelut, opetuksen tukitoimet, muut tukitoimet, työssäoppiminen, näytöt ja opinto-ohjaus. Kehittämishanketyöllä vastaamme toimintaympäristön meille asettamiin haasteisiin ja kehitämme omia palveluja. Opettajien työelämäosaamisen kehittäminen, työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja ammattitaitokilpailutoiminta ovat kohteita, joita ei voida toteuttaa ilman vahvaa työelämäyhteistyötä. Näiden toimien tavoitteena on kehittää entistä yksilöllisempiä ja työelämävastaavia pedagogisia opetusmenetelmiä sekä lisätä opettajien ja työpaikkaohjaajien ammatillista osaamista. Yhteistyö parantaa tietoisuutta nykypäivän osaamistarpeista, lisää ammatillisen koulutuksen tunnettavuutta ja arvostus lisääntyy. Prosessien kehittämishankkeita ovat mm. KOKEVA osaaja -projekti (ESR ). Voorumi-hanke (5/ /2010). Opin Ovi osaamiseen (ESR ). Osaajana työmarkkinoille, Monni-Hanke (ESR , FAI, Salo, Loimaa), jonka tavoitteena on työpaikkaohjauksen ja opettajien työelämäjaksojen kehittämien. Osaava-ohjelman mukainen kehittämishanke Opelix ( , Tavastia, FAI, Hyria, Kiipula). Tavoitteena on rakentaa oppilaitosten henkilöstön osaamisen seuranta- ja kehittämisjärjestelmä ja vahvistaa oppilaitosten yhteistyötä. Toiminnan erinomaisuutta koskevat perustelut: Opetus- ja tukiprosesseista on laadittu latukäsikirjaan koko oppilaitosta sitovat menettely- ja työohjeet. Hyvin suunniteltu ja toteutettu työssäoppimisprossessi myös erityisopiskelijat huomioiden HOJKS-prosessi ja erityisopetukselliset toimenpiteet Kattava itsearviointi ja vertaisarviointitoiminta. Toimivat, tulokselliset ja itse tuotetut tukipalvelut. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 19

20 6. ASIAKASTULOKSET Tavoite (Mitä tavoitteita on asetettu?): Tavoitteena on opetuksen hyvä laatu opiskelijoiden arvioimana sekä systemaattisen arviointi- ja vertailutiedon kerääminen ja niistä johdetut kehittämistoimenpiteet. Näitä tavoitteita tukevat sitova laadullinen tavoite siitä, että kaikille toisen asteen opiskelijoille annetaan opetusta 32 vuosiviikkotuntia ja että opiskelijoiden opintojen keskeyttämisaste on enintään 10 %. Sitovan laadullisen tavoitteen mukaan kaikille opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai kotipaikkakunnalta. Tavoitteen mukaisesti oppilaitoksella on hyvä ja syvenevä yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Syvenevän työelämäyhteistyön ja tuloksellisen työssäoppimisen onnistumisen edellytys on pitkäjänteinen työpaikkaohjaajien koulutus (2 ov., lisä- ja täydennyskoulutus). Tavoitteena on myös, että opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi ja valmistuneista 3 % suorittaa ylioppilastutkinnon. Verkon kautta suoritettava palautekysely opiskelijoille oppimis-/opetusprosessin onnistumisesta pidetään kerran lukuvuodessa. Työssäoppimispaikoista 75 %:lla tulee olla oppilaitoksen kouluttama työpaikkaohjaaja ja työssäoppimisjaksoilta kerätään kirjallinen palaute sekä opiskelijoilta että työpaikkaohjaajilta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osuuden lisääntyessä tavoitteena on erityisopetuksen ja tukitoimien lisääminen. Oppimis- /opetusprosessia kehitetään asiakastulosten perusteella siten, että systemaattisesti kerättyä tilasto- ja palautetietoa käytetään tehokkaasti suunnittelun apuvälineenä. Tässä hakemuksessa tilan puutteen vuoksi tulokset on esitetty osin koko oppilaitostamme koskevina yhteenvetoina (ei koulutusalakohtaisina tulostietona). Oppilaitoksellamme on Oy Audiator Ab:n yhteistyössä Kanta-Hämeen ammattikoulutuskuntayhtymien (Tavastia, Hyria, VSKY) kanssa kehitetty yhteinen suoritevertailumittaristo (v.2007 lähtien), jossa on kattavat ja hyvin yksityiskohtaiset (mm. koulutusalakohtaiset) tulostiedot. Oppilaitoksilla on myös yhteinen tilintarkastaja. Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): FAI:n kokonaisopiskelijamäärä v oli keskimäärin 955 opiskelijaa. OPM:n hyväksymä FAI:n enimmäisopiskelijamäärä on 930 joten käyttöaste oli 103 % (101 % v. 2008). Valmistuneita opiskelijoita (toinen aste) oppilaitoksestamme v oli 248 (v valmistui 215). Taloudellisesta tilanteesta huolimatta oppilaitoksemme on pystynyt tarjoamaan lähiopetusta edelleenkin kaikkien koulutusalojen opiskelijoille 32 vvh, lukuun ottamatta kaupan ja hallinnon yo-opetusryhmiä, joille annettiin lähiopetusta vvh (v. 2009). Ammatillisen koulutuksen luonteesta johtuen aktiivinen, tekemällä oppiminen on hyvin keskeinen oppimismenetelmä ja siksi strategisena tavoitteena on jatkossakin säilyttää vvh määrä 32 tunnissa. Erityisopetuksellisia, moniammatillisia tukitoimia ja kehittämistyötä on jatkuvasti lisätty opintojen keskeyttämisien estämiseksi. Taulukosta viisi on nähtävissä opiskelijamäärän vuosittainen kehittyminen. Taulukossa kuusi on erityisopiskelijoiden lukumäärä ja sen kehittyminen. Erityisopiskelijaksi luokitellaan opiskelija, jolle on laadittu HOJKS. Vuosi Opiskelijamäärä yhteensä Taulukko 6. Erityisopiskelijoiden lukumäärän kehitys Taulukko 5. Opiskelijamäärä Talousarvion opiskelijamäärätavoitteena toisella asteella on 870 opiskelijaa (v. 2009). Taulukko kuusi kuvaa erityisopiskelijoiden lukumäärän kehitystä. Vuonna 2009 erityisopiskelijoita oli yhteensä 156 (16.2 %). Erityisopiskelijoiden määrät suhteessa koulutusalan opiskelijamääriin olivat suurimmat TEKLI:llä ja MARATA:lla (19,1 % v. 2009) ja vastaavasti alhaisin (4,6 %) SOTE:lla. Tekniikan ja liikenteen tulosalueella oli 73 erityisopiskelijaa (v. 2009) ja siksi siellä on jo useamman vuoden ajan toiminut päätoiminen metallialan teknisen koulutuksen saanut ammatillinen ohjaaja. Ravitsemis- ja talousalalle on palkattu päätoiminen ammatillinen ohjaaja alkaen 8/2007. Kaikille opiskelijoille pidetään keväisin oppimista, opetustausta ja tukipalvelujen toimivuutta arvioiva verkkokysely. Kysely on laadittu yhteistyössä yhteistyöoppilaitosten (Tavastia, Hyria, VSKY) kanssa ja siten se mahdollistaa tulosten vertailun ja toisilta oppimisen. Tulosten vertailu tapahtuu kyselyn eri teemojen kokoavien kysymysten yhteenvedosta, joiden laadinnasta, kuin myös pääosin kyselymittariston laadinnasta, vastaa oppilaitoksemme laaturyhmä. Oppilaitosten laaturyhmät pitävät yhteisiä kokouksia mittariston kehittämiseksi. Mittarin teemojen sisällä olevat tarkentavat kysymykset ovat tarkoitettu oppilaitosten omaan opetus-, oppimis- ja tukiprosessien arviointiin ja kehittämiseen. Kyselyn tuloksista tehdään (kyselyvastaava) tilastoajot koko oppilaitosta, koulutusaloja, osastoja ja luokkia koskevana. Tulosten analysointien jälkeen arviointi- ja kehittämistoimenpiteet kohdennetaan koko oppilaitosta koskevana (vastuu johtoryhmällä), koulutusaloja (koulutusala- ja osastonjohtajat), osastoja/luokkia (osastonjohtajat ja opettajat) ja tukipalvelua (talouspäällikkö /tukihenkilöstö). Yhteistyöoppilaitosten arviointi- ja kehittämisyhteistyöstä vastaa oppilaitoksen ylin johto. Taulukossa seitsemän on opiskelijakyselyn opetus- ja oppimisprosessin yhteenveto koulutusaloittain ja vertailu oppilaitoksittain. Tilan puutteen vuoksi koulutusalakohtaista oppilaitosvertailua ei tässä esitetä. Vertailu on siten koko oppilaitoksia koskeva. Opetus- ja oppimisprosessin tulokset ovat kokonaisuutena varsin positiiviset, joskin vaihtelu eri koulutusalojen välillä esiintyy. Työssäoppimisprosessissa on onnistuttu erityisen hyvin kaikilla koulutusaloilla. Kyselyn tuloksista(v. 2009, ei ilmene taulukosta 7) voidaan vielä huomioida seuraavia tuloksia: Valtaosa (89 %) opiskelijoista katsoi päässeensä haluamal- Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 20

21 Vuosi Hälytysraja Tavoite KÄTA/VIE MARATA SOTE TEKLI KAHA MOL oppilaitos TAVASTIA vertailu oppil. HYRIA vertailu oppil. VSKY vertailu oppil. Vuosi Hälytysraja Tavoite KÄTA/VIE MARATA SOTE TEKLI KAHA MOL oppilaitos TAVASTIA vertailuoppil. HYRIA vertailuoppil. VSKY vertailuoppil. Kokoavat kysymykset opetus- ja oppimisprosessi Opiskelumahdoll. esittely ja tarjonta Opetusjärjestelyt Opetus Opiskelu ja oppiminen Ammattiosaamisen näytöt Arviointi ja opiskelijan itsearviointi Opintojen ohjaus Kokoavat kysymykset tukipalvelut Kuraattoripalvelut Terveydenhoitopalvelut Ravitsemispalvelut Toimistopalvelut Kirjastopalvelut Työssäoppiminen Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut /5 /5 /5 /5 /5 /5 4,1 /5 /5 4,2 /5 /5 4,1 /5 /5 4,3 4,5 4,1 /5 /5 4,1 4,2 /5 /5 4,2 /5 /5 3,1 /5 /5 3,1 /5 /5 4,1 4,3 /5 /5 4,6 4,6 /5 /5 4,4 /5 /5 4,5 4,5 4,1 /5 /5 4,8 4,6 4,4 4,1 4,1 4,1 3,1 3,1 3,0 3,0 3,0 3,0 4,2 3,0 2,8 2,7 2,8 2,8 3,1 2,6 3,1 3,1 3,1 4,2 33 2,8 3,0 3,1 3,1 3,1 3,1 2, ,0-4,2-4,6-5,0 5,0-4,4 3,0-4,1 3,0 2,8 2,8 4,8 4,3 4,4 4,3 4,3 4,4 4,2 4,2 Taulukko 8. Opiskelijakysely, tukipalvelut FAI koko 4,1 FAI koko 3,1 Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 21 leen koulutusalalle ja 82 % valitsisi uudelleen saman koulutusalan. Opetusta piti asiantuntevana 90 % opiskelijoista. Tyytyväisiä opetukseen oli 87 %, työssäoppimiseen 92 % ja arviointiin 90 % opiskelijoista. Opintojen ohjauksen osalta oppilaitostasolla emme aivan yltäneet tavoitteeseemme. Oppilaitoksemme opetus- ja oppimisprosessien tulokset kestävät hyvin vertailun yhteistyöoppilaitosten tuloksiin. Yhteistyöoppilaitosten saavuttamat tulokset ovat keskimääräistä paremmat (tulosindeksi yli 1 000) Tulosrahoituksen mittaristolla arvioituna. Taulukossa kahdeksan on saman opiskelijakyselyn tukipalvelujen tulokset. Taulukon kahdeksan tuloksista on nähtävissä, että kuraattori-, terveydenhoito-, ravitsemis- ja kiinteistöpalvelujen osalta emme kaikkien koulutusalojen osalta aivan päässeet tavoitteeseemme. Kuraattorien vaihtuvuus ja koulutusalojen eri toimipisteiden sijainti asettavat omat haasteensa tukipalvelujen onnistumiselle. Tulokset ovat kuitenkin suhteellisen hyviä ja vertai- Taulukko 7. Opiskelijakysely, opetus- ja oppimisprosessi lukelpoisia yhteistyöoppilaitosten kanssa. Kehitämme tukipalvelujamme ja hyödynnämme yhteistyöoppilaitosten kokemusta ja osaamista, joskin olosuhteet ja ympäristöt eivät aina ole täysin vertailukelpoiset. 3,1 2,7 2,0 3,0 3,1 3,0 2, ,8 Vuoden 2007 opiskelijakyselyn tulosten analyysien pohjalta keskeisemmiksi kehittämiskohteiksi nousivat koko oppilaitoksessa häirinnän ja kiusaamisen vähentäminen ja oppimista edistävän ilmapiirin tukeminen, opintojen ohjaus, ilmanvaihdon parantaminen ja opiskelijaruokailun tyytyväisyyden parantaminen. Vuonna 2008 kehittämiskohteena olivat oppimista tukevan ilmapiirin parantaminen, ruokailupalvelut, ilmanvaihto ja valaistus sekä tupakointisäännöt. Oppilaitosalueelle tuli tupakointikielto syksyllä Vuonna 2009 keskeisemmät kehittämiskohteet olivat oppimista tukevan ilmapiirin vahvistaminen ja kiusaamisen ehkäiseminen sekä ulkoilualueiden siisteyden lisääminen. Näiden koko oppilaitosta sitovien kehittämiskohteiden lisäksi tukipalvelu, koulutusalat ja osastot määrittivät omat kyselyn tuloksista nousseet kehittämiskohteet, jotka koskivat tukipalveluja, oppimisympäristön parantamista ja opetus-, oppimis- ja yhteistyöprosessien kehittämistä. Kaikille opiskelijoillemme on ollut aina mahdollisuus opetussuunnitelman mukaiseen työssäoppimiseen ja se on toteutunut 100 %. Oppilaitoksemme eri koulutusaloilla ja osastoilla on pitkäaikainen ja hyvä yhteistyösuhde talousalueen yrityksiin ja julkishallinnon organisaatioihin, mikä mahdollistaa tuloksellisen työssäoppimisen ja näyttöihin liittyvän yhteistyön. Laadukas yhteistyö pohjautuu pitkäjänteiseen työpaikkaohjaajien koulutukseen ja yhteisiin te tapäiviin/-iltoihin. Koulutus on 2 ov:n koulutusta eri muodoissa kehittämämme mallin mukaisesti (Iltaisin, arkena tai viikonloppuisin, koko päiviä, sähköpostin välityksellä, lähi- ja verkko-opetuksen yhdistelmänä, oppilaitoksissa, työpaikoilla jne.). Tämän lisäksi annamme lisäopastusta ja ohjausta työssäoppimispaikoilla, sillä kaikilla työpaikkaohjaajilla ei ole mahdollista irtaantua päivän aikana koulutukseen. Oppilaitoksessamme on työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämistyöryhmä, joka osaltaan edistää työssäoppimis- ja näyttöprosessien onnistumista. LOGAL-projektin aikana (5/05 12/07) oppilaitoksemme vastuukouluttaja koulutti logistiikka-alan työpaikkaohjaajia (2 ov) taulukon yhdeksän mukaisesti. Taulukosta kymmenen on nähtävissä Fai:ssa kouluttamamme työpaikaohjaajat (2 ov).

22 Paikkakunta N FAI:lla on ollut systemaattinen ja aktiivinen työpaikkaohjaajakoulutusohjelma ko / luku Forssa 65 SOTE 2 ov. Topi-k oulutetut Hämeenlinna 21 ko 2000-luvun. Koulutettujen työpaikkaohjaajien (Topi) kokonaismäärä on noin Riihimäki 22 Muut koultusalat 2 ov n.310 Salo 38 Yhteensä n Näistä 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutuksen on suorittanut n. 480 ohjaajaa. Kou- Yhteensä 146 Taulukko10. FAI:n 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutus Taulukko 9. LogAl-projekti lutus on jakautunut SOTE:n antamaan, oman koulutusalansa Topi-koulutukseen ja vastuukouluttajamme antamaan, muiden koulutusalojen työpaikkaohjaajien koulutukseen. SOTE on kouluttanut näyttötutkinnon (lähihoitajien ja koulunkäyntiavustajien) arvioijiksi lähes 700 arvioijaa viodesta 2001 alkaen (2 ov). Työpaikkaohjaajien koulutustavoite (75 %) on varsin hyvin (useilla koulutusaloilla 100 %) saavutettu. Ongelmallisimpia ovat kulttuurialan ja luonnonvara-alan maantieteellisesti etäällä ja hajallaan olevat pienehköt työpaikat. Oppilaitoksemme entiset opiskelijat toimivat erinomaisina työpaikkaohjaajina, koska heillä on omakohtainen opiskelu- ja arviointiprosessin tuntemus. Työpaikoilla on myös Faktian ja muiden yhteistyöoppilaitostemme kouluttamia työpaikkaohjaajia, arvioijakoulutuksen suorittaneita ja näyttötutkintomestareita. Taulukosta seitsemän on nähtävissä opiskelijoiden korkeat työssäoppimisen palautearviot (4,1/5 v. 2009) ja hyvät näyttöarviot (/5). Näillä hyvillä opiskelijapalautteilla on yhteys onnistuneeseen yritysyhteistyöhön ja niin määrälliseen kuin laadulliseen työpaikkaohjaajakoulutukseen. Työssäoppimisjaksojen jälkeen opiskelijoilta ja työpaikkaohjaajilta kerätään (vastuuopettaja) palaute laatukäsikirjan menettelyohjeen mukaisesti. Palautteet käsitellään ensisijaisesti osastokokouksissa ja niistä johdetaan työssäoppimisprosessia/työpaikkaohjaajakoulutusta kehittävät toimenpiteet. Työssäoppimisen menettelyohjeen päivityksen (v. 2009) yhteydessä palautelomakkeet (opiskelija, työpaikkaohjaaja, työnantaja) uudistettiin ja palautteenantoprosessia täsmennettiin. Työssäoppimispaikoilta saatavan palautteen lisäksi alakohtaiset kehittämistyöryhmät antavat oman panoksensa opetussuunnitelma- ja opetusprosessin kehittämistyöhön. Ylioppilastutkinnon ammatillisten opintojen ohessa suoritti 8 ( % tavoite 3%) opiskelijaa v ja 8 opiskelijaa vuonna 2008 ( %). Vuosina kaksoistutkintoa opiskelevien määrä on vaihdellut opiskelijan välillä. Lukujärjestysteknisesti kaksoistutkinnon suorittaminen onnistuu hyvin. Forssan yhteislyseolta ostettiin lukiokoulutusta n eurolla v On huomattava, että suurin osa kaksoistutkintoa opiskelevista suorittaa yo-tutkinnon vasta FAI:sta valmistumisen jälkeen. Toisen asteen kansainvälistymistoiminnan kehittämisestä vastaa vastuukoordinaattori. Toiminnalle ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita v Kehitys on ollut myönteinen, mikä näkyy mm. eri koulutusalojen ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen lisääntymisenä ja opiskelijoiden kiinnostumisen lisääntymisenä. Suorituskykytuloksia voidaan tarkastella mm. opintojen keskeyttämisasteella ja tutkintojen läpäisyasteella. Oppilaitoksen läpäisyasteen suuruuteen vaikuttaa osaksi se, miten paljon ja millaisia suuntautumisalavaihtoehtoja oppilaitoksessa on. FAI:n mahdollisuudet tässä suhteessa ovat rajalliset, joten läpäisyastetavoitteeksi on asetettu 60 %, mikä on hieman valtakunnallista keskitasoa parempi. Taulukossa 11. on eritelty opintojen keskeyttämisasteen ja tutkintojen läpäisyasteen kehitys kolmen viimeisemmän vuoden osalta. Vuosi Opintojen keskeyttämisaste Tutkintojen läpäisyaste ,5 % (tavoite, enintään 10 %) 60,6 % (tavoite, vähint. 60 %) ,8 % (tavoite, enintään 10 %) 58,0 % (tavoite, vähint. 60 %) ,0 % (tavoite, enintään 10 %) 61,6 % (tavoite, vähint. 60 %) Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 22 Taulukosta 11. on nähtävissä keskeyttäneiden opiskelijoiden määrän kohoaminen 6,8 %:sta 11,0 %:iin vv Vuosina alitimme tavoitteemme, kun taas v emme sitä aivan suurista ponnisteluista huolimatta saavuttaneet. Suurin keskeyt- Taulukko 11. Keskeyttämis- ja läpäisyaste tämisaste on SOTE:lla (30 % v. 2009), mikä johtui rajallisista suuntautumisvaihtoehdoista. Pienemmät keskeyttämisasteet olivat kulttuurialalla (5 %) ja TEKLI:llä (7,6 %). Tutkintojen läpäisyasteelle asettamamme tavoitteet saavutimme vuosina 2007 ja Opetushallituksen viimeisempien vuosien tuloksellisuusvertailujen mukaan FAI:n läpäisyaste on ollut usean vuoden ajan parhaita Kanta-Hämeen ammatillisista oppilaitoksista. Keskeyttäneiden määrän kasvaessa vuonna 2009, oppilaitoksessa reagoitiin siihen nopeasti. Kuraattorien ja opinto-ohjaajien määrää lisättiin ja erityisopetuksellisia tukitoimia kehitettiin. Erityisopetuksen työryhmää (perustettu 2006) laajennettiin vuoden 2010 alusta siten, että eri koulutusalojen opetushenkilöstön edustuksen lisäksi mukana ovat tukipalveluhenkilöstön ja ATTO-aineiden edustus. FAI:ssa on meneillään (1-12/2010) erityisopetuksen toimintamallin kehittämiseen liittyvä projekti. Projektiryhmä koostuu eri koulutusalojen opetus- ja tukihenkilöstö. Ohjausryhmässä ovat johtava rehtori ja koulutusalajohtajat. Tavoitteena on kehittää yhtenäinen toimintamalli, jossa jokainen erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa oleva opiskelija saisi riittävän määrän ohjausta ja opetusta arkielämätaitojen, opintojen ja työelämään siirtymisen onnistumiseksi. Yksi projektiryhmään kuuluvista opettajista tekee tutkimuksen (KM:n Pro Gradu -tutkielma) FAI:n toimintamallin kehittämisestä. Erinomaisuutta koskevat perustelut: Kiinteä ja tuloksellinen yhteistyö työelämän kanssa mahdollistaa hyvät työssäoppimistulokset. Työpaikkaohjaajakoulutusmalli ja työpaikkaohjaajien koulutus. Asiakastuloksille asetetut realistiset ja mitattavat tavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan toiminnan kehittämiseksi. Erityisopetukselliset toimenpiteet osana opetus- ja oppimisprosessia.

23 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Tavoitevoite (Mitä tavoitteita on asetettu?): Osaava ja motivoitunut henkilöstö on laadukkaiden opetus- tuki- ja yhteistyöprosessien perusta. Oppilaitoksen koko henkilöstö on vastuussa tuloksellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Henkilöstön hyvinvointia mitataan kolmen vuoden välein suoritettavalla henkilöstökyselyllä. Tavoitteena on, että kyselyn tuloksena 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio. Tavoitteena on myös, että vuosittain laaditaan (johtoryhmä) henkilöstöraportti, joka kuvaa henkilöstön tilaa selkeästi ja kattavasti. Kehityskeskustelut ja arvioinnit pidetään vähintään kerran vuodessa esimiesten johdolla. Tavoitteena on kartoittaa jokaisen henkilökuntaan kuuluvan yksilölliset kehittämistarpeet ja arvioida saavutettuja tuloksia. Keskusteluissa esiintyneiden tarpeiden pohjalta pyritään järjestämään koulutusta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, koko henkilöstölle, yksilöidyille henkilöstöryhmille tai yksittäiselle opettajalle ja tukihenkilöstöön kuuluville. Tiedottamista kehitetään suunnitelmallisesti. Sitovaksi tavoitteeksi on asetettu säännölliset henkilöstökokoukset ja johtoryhmän kokoukset vähintään kerran kuukaudessa, joissa vastuuhenkilönä toimii johtava rehtori. Opettajainkokouksien ja osastonjohtajien kokouksien (kerran/kk) vastuuhenkilönä toimii koulutusalajohtaja sekä osastokokouksien ja tukihenkilöstön kokouksien (kerran/kk) vastuuhenkilöinä toimivat osastonjohtajat ja talouspäällikkö. Tavoitteenamme on sijoittua hyvin valtakunnallisessa tulosrahoitusvertailussa, jossa opettajien kelpoisuus on painoarvolla 11 % ja henkilöstön kehittäminen painoarvolla 6 %. Tavoitteenamme on, että opettajista 80 %:lla muodollinen pätevyys. Työssäoppimisen kehittäminen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadukas toteuttamien edellyttävät henkilökunnalta aktiivista kouluttautumista ja yhteistyötä työelämän kanssa. Tavoitteena on, että kaksi opettajaa suorittaa vuosittain työelämädiplomin (15 ov.) ja opettajilla on työelämätyöskentelyä yhteensä 100 päivää vuodessa. Henkilöstön työkyvyn, fyysisen vireyden ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi tavoitteena on monipuolinen TYHYtoiminta, joka sisältää koko henkilöstön yhteiset tilaisuudet sekä liikunnalliset ja kulttuuriset harrastusmahdollisuudet. Työturvallisuuden edellyttämät toimenpiteet ja riskien kartoitukset tehdään lain edellyttämällä tavalla. Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): Johtamiskulttuurin kehittämiseksi johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) suoritti (v. 2005) kuusi johtavaa viranhaltijaa, kuusi osastonjohtajaa ja kaksi vastuuhenkilöä. Kiinteistöpäällikön tutkinnon yksi johtava viranhaltija ja teknologiaosaamisen johtaminen ins. ylempi AMK yksi osastonjohtaja v Neljä uutta osastonjohtajaa suorittaa JET-koulutuksen vv Esimiesasemassa toimivilla on siten lähes kaikilla JET tai vastaava koulutus. Henkilöstökyselyn yhteydessä (v. 2010, N. 73) kysyttiin myös johtajien onnistumista asioiden johtamisessa ja henkilöstöjohtamisessa. Johtavan rehtorin saama arviointi kuntayhtymän asioiden johtamisesta ja oli /5. Talouspäällikön saama palaute talousasioiden johtamisesta oli /5 ja koulutusalajohtajien saama palaute yksikkönsä asioiden johtamisesta oli /5 sekä osastonjohtajien saama palaute osaston asioiden johtamisesta 4.0/5. Vastaavat palautteet henkilöstöjohtamisen osalta olivat: Johtava rehtori /5, talouspäällikkö /5, koulutusalajohtajat /5 ja osastonjohtajat /5. Tuloksista on nähtävissä, että johtajat ovat onnistuneet paremmin asioiden kuin henkilöstön johtamisessa. Tämä on tiedostettu ja johtajat ovat osallistuneet keväällä 2009 ja 2010 valtakunnan johtavien kouluttajien pitämille henkilöstöjohtamista edistäville koulutuspäiville. Koulutussuunnitelman (osa henkilöstösuunnitelmaa) mukaisesti kehityskeskustelut käydään vuosittain (v alkaen) kaikkien vakituisessa palvelussuhteessa olevien kanssa. Kattavuusprosentti oli 100 % v Kehityskeskustelujen avulla kerätään palautetietoa henkilöstön näkemyksistä. Kehityskeskusteluilla on kouluttautumissuunnitelmien lisäksi selkeät yhteydet moniin kehittämisprosesseihin: osaamisen johtaminen, pedagoginen johtaminen, työhyvinvointi, organisaatiokulttuuri, johtaminen, urasuunnittelu, tiedonkulku ja vuorovaikutus. Kehityskeskustelujen ja johtoryhmän kokousten yhteydessä käsitellään myös koulutusalan/osaston henkilöstön saatavuutta tehtyjen ennusteiden (henkilöstöraportissa) pohjalta (eläköityminen/osa-aikaeläke). Tavoitteena on kokeneiden opettajien/muun henkilöstön hiljaisen tiedon, kokemusten ja opetusaineiston siirtäminen toimintaa jatkavien käyttöön. Aineistoa on paljon mm. sähköisessä muodossa, jolloin sen hyödynnettävyys ja saavutettavuus on hyvä. Uusien henkilöiden perehdyttämistä on kehitetty tavoitteisesti määrittämällä heille tutorit ja laatimalla perehdyttämisaineisto verkkoon. Laatukäsikirjan menettely- ja työohjeet toimivat ohjeistuksena ja tukena uudelle henkilölle. Koko henkilöstö oli säännöllisten työpaikkakokousten piirissä v Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestettiin 31.3 ja Kokousten aiheita olivat mm. tilinpäätös, laatu- ja arviointityö, kestävä kehitys ym. ajankohtaisia asioita. Kolmen vuoden välein verkossa suoritettava henkilöstökysely on yhteinen yhteistyöoppilaitosten (Tavastia, Hyria, VSKY) kanssa ja siten mahdollistaa tulosten vertailun ja toisilta oppimisen. Vertailu oppilaitosten välillä koostuu kyselyn teemojen kokoavien kysymysten yhteenvedosta, jonka laadinnasta (myös keskeiseltä osin kyselymittariston laadinnasta) vastaa oppilaitoksemme laaturyhmä. Taulukossa 12 on henkilöstökyselyn yhteenveto koulutusaloittain ja vertailu oppilaitoksittain. Tilan puutteen vuoksi koulutusalakohtaista oppilaitosvertailua ei tässä esitetä. Vertailu on siten koko oppilaitoksia koskeva. Vertailuoppilaitosten arviointitiedot ovat v:lta Vuoden 2010 yhteistyöoppilaitosten kyselyjen tuloksia ei ole vielä saatavilla. FAI:n kysely v:lta 2004 on toteutettu hieman eri mittarilla, joten tulokset siltä osin eivät ole täysin vertailukelpoiset, mutta kuitenkin suuntaa antavia. Tulokset ovat koko oppilaitosta koskevia. Yhteiset kyselyt samalla mittareilla yhteistyöoppilaitosten kanssa aloitettiin v. 2007, joten vuosien 2007 ja 2010 kyselyjen vastaustiedot ovat täysin vertailtavissa. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 23

24 Vuosi Hälytysraja Tavoite KÄTA/VIE MARATA SOTE TEKLI KAHA MOL FAI koko oppilaitos TAVASTIA vertailuoppil. HYRIA vertailuoppil. VSKY vertailuoppil. Kokoavat kysymykset Tyytyväisyys esimiestyöhön Tyytyväisyys organisaation toimivuuteen Tyytyväisyys työn sisältöön /5 /5 /5 /5 /5 /5 /5 /5 /5 /5 2,9 2,5 4,1 2,5 4,1 4,2 4,2 4,1 4,4 4,3 4,1 4,3 Tyytyväisyys työkykyyn ja voimavaroihin Tyytyväisyys työolosuhteisiin Motivaatio ja -10 4,1 4,6 kehittyminen /5 /5 4,3 4,2-04 Vuonna 2004 vastausten lukumäärä oli 91, 83 v ja 82 v ,0 2,7 4,3 4,1 4,3 -- Henkilöstökyselyn tarkentavia kysymyksiä Voin kehittä omaa työtäni 4,2 4,4/5 4,3/5 Pystyn työssäni hyödyntämään osaamistani monipuolisesti 4,3 4,3/5 4,3/5 Koen tekeväni tarpeellista työtä 4,5 4,4/5 4,5/5 Tulosalueellamme vallitsee hyvä yhteishenki /5 /5 Suhteet työtovereihini ovat hyvät 4,4 4,4/5 4,5/5 Työkykyni on tällä hetkellä hyvä -- 4,2/5 4,2/5 Tunnen hallitsevani ja osaavani työni hyvin 4,1 4,3/5 4,2/5 Olen tyytyväinen nykyisiin työtehtäviini /5 4,1/5 Olen valmis kehittämään osaamistani -- 4,4/5 4,5/5 Henk. koht. kehittymiselle ei ole esteitä työyhteisössäni 4,2 4,2/5 4,2/5 Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 24 Henkilöstön tyytyväisyydessä organisaation toimivuuteen ja työolosuhteisiin ei päästy asetettuihin tavoitteisiin. Muilta osin tavoitteet saavutettiin varsin hyvin. Vertailtaessa v saavutettuja tuloksia v tuloksiin, voidaan havaita myönteistä kehitystä eri arviointialueilla. Tuloksemme kestävät hyvin vertailun yhteistyöoppilaitoksiin. Eniten tyytymättömyyttä organisaation toimivuuteen oli tiedon kulussa koulutusalojen ja henkilöstöryhmien välillä. Tiedottamista on kehitetty intranetin, kehityskeskustelujen ja kokouskäytäntöjen avulla. Henkilökunnan ja johtoryhmän säännölliset kokoukset sekä osastojen kuukausittaiset kokoukset parantavat tiedon kulkua, vuorovaikutusta ja palautteen saamista. Yhteisessä opettajienkokouksessa tiedonkulku oli keskeisin teema. Ryhmissä pohdittiin, mikä tökkii tiedonkulussa ja etsittiin parannusehdotuksia. Viestinnän kehittämisestä ja 3,1 2,9 3,1 Taulukko 12. Henkilöstökyselyn tulosten yhteenveto v. 2004, 2007 ja 2010 tiedotuksesta vastaava koulutusalajohtaja laati ryhmätöiden yhteenvedot intranettiin. Tiedonkulkuongelmia, niiden ratkaisuja ja kehittämisideoita on mahdollisuus tuoda yhteiseen keskusteluun intranetissa. Tiedonkulku on henkilöstökyselystä noussut kehittämiskohteemme. Taulukossa 13 esitetään joitakin henkilöstökyselyn tarkentavia vastauksia. Henkilöstö kokee mahdollisuuden oman työnsä kehittämiseen varsin hyvänä (4,3/5 v. 2010). Edellytykset strategian mukaiselle pedagogiselle kehittämistyölle on luotu, mikä mahdollistaa opetusprosessin ja oppimisympäristön kehittämisen. Henkilöstö kokee myös pystyvänsä työssään hyödyntämään taitojaan ja tietojaan (4,3/5) monipuolisesti. Opetus- ja kasvatustyön sekä tukipalvelujen tekeminen koetaan hyvin tarpeelliseksi (4,5/5), mikä luo edellytykset työhön sitoutumiselle. Oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys ovat arvojamme. Hyvä yhteishenki (4/5) ja hyvät suhteet Taulukko 13. Tarkentavia kysymyksiä v. 2004, 2007 ja 2010 työtovereihin (4,5/5) kertovat hyvästä työviihtyvyydestä, mikä osaltaan edistää työssä jaksamista. Henkilöstö kokee, että heidän työkykynsä on hyvä (4,2/2) ja työn osaamisen ja hallinnan tunne on myös varsin hyvällä (4,2/5) tasolla. Henkilöstö on tyytyväinen työtehtäviinsä (4,1/5). Hyvällä työkyvyllä, työn hallinnan tunteella ja työtyytyväisyydellä on yhteys henkilöstön poissaoloihin, varsinkin lyhytaikaisiin (1-5 työpv.). Taulukossa 14 on henkilöstön lyhytaikaisia sairauspoissaoloja koskevia tunnuslukuja. Lyhytaikaiset (1 5 pv) sairauspoissaolot Sairauspoissaolot yhtä työntekijää kohti Opetushenkilöstö 1,2 % 1,8 % 2,1 % Muu henkilöstö 2,0 % 2,9 % 4,2 % Taulukko 14. Lyhytaikaiset sairauspoissaolot Sairauspoissaoloprosentti yhtä työntekijää kohti laskettuna oli opettajilla varsin alhainen (2,1 % v. 2009) ja muulla henkilöstöllä hyvä (4,2 %). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 50 v 11 kk (50 v 9 kk v. 2008). Henkilökunnasta lähes joka toinen on ollut palveluksessa yli 10 vuotta. Peräti 15 %:lla palvelusaika ylittää 20 vuotta. Vakinaisesta palvelusuhteesta eläkkeelle v siirtyneiden (6 hlöä) keski-ikä oli 62 v. 8 kk. Lähtövaihtuvuusprosentti v oli 0,8 % (2,4 % v. 2008). Vuoden 2009 aikana irtisanoutui yksi tuntiopettaja pysyvästä työsuhteesta. Edellä esitetyt tulokset osaltaan kertonevat henkilöstön työtyytyväisyydestä ja hyvinvoinnista. Työyhteisöpeilin (koulutuspäivä 8/2009 FAI, Faktia, HAMK) tuloksissa henkilöstön arvioimana FAI pärjäsi kokonaisuudessaan hyvin. Ryhmätöiden osalta vahvuuksina nähtiin mm. työelämäyhteydet ja niiden luominen. FAI-portaali, intranet, omat tukipalvelut ja hyvä työmotivaatio. Työolosuhteissa ja viestinnässä oli eniten kehitettävää suhteessa muihin. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti henkilöstön kehittäminen, niin pedagogiikan, erityispedagogiikan, substanssiosaamisen, työelämäyhteistyön kuin kansainvälisyyden osalta ovat strategisia painopistealueita oppilaitoksessamme. Näin mahdollistetaan henkilöstön osaamisen kehittyminen ja yhteistyö työelämän kanssa. Henkilöstökyselyn tulosten mukaan (taulukko 13) henkilöstö on hyvin motivoitunutta ja halukasta kehittämään osaamistaan (4,5/5 v. 2010). He eivät myöskään koe olevan esteitä työyhteisössä henkilökohtaiselle kehittymiselle (4,2/5). Nämä antavat hyvät lähtökohdat opetus-, oppimis-, tuki- ja yhteistyöprosessien kehittämistyölle. Opetushallituksen viimeisemmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI käytti henkilöstön kehittämiseen % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. FAI:n kehittämishankkeisiin (mm. laatutyö, ammattiosaamisen näytöt, työelämätyöskentely ja työelämäyhteistyö) on oleellisesti liittynyt henkilöstön osaamisen kehittäminen. FAI:n opettajista 74,1 %:lla on muodollinen kelpoisuus (tavoite 80 %). Vastaava luku vuotta aiemmin oli 80,5 %. Muodollista kelpoisuutta heikensi erityisesti edelliseen vuoteen

25 Vuosi Tavoite KÄTA/VIE MARATA SOTE TEKLI KAHA MOL verrattuna määräaikaisten epäpätevien sijaisten käyttö. Muodollista kelpoisuutta vailla olevia opettajia on erityisesti SOTE:n palvelutoiminnassa, yhteisissä aineissa sekä auto- ja kuljetusalalla. Henkilöstöä pätevöityy jatkuvasti opettajan tehtäviin. Samanaikaisesti tapahtuva pätevien opettajien eläkkeelle siirtyminen tekee muodollisesti kelpoisten opettajien osuuden kasvattamisen haasteelliseksi. Tämä on teidostettu ja huomioitu strategiassa. Omaehtoinen koulutus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustuslisäjärjestelmässä. Vuonna 2009 henkilöstössä suoritettiin seuraavat tutkinnot: siivoustyönohjaaja suoritti siivousteknikon erikoisammattitutkinnon, koulunkäyntiavustaja suoritti koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon, yksi lehtori suoritti erityisopettajan tutkinnon ja kaksi opettajaa suoritti henkilöautomekaanikon ammattitutkinnon. Vuonna 2010 mm. yksi opettaja suorittaa opettajan pedagogisia opintoja, yksi opettaja suorittaa kasvatustieteiden maisterin tutkintoa ja kuraattori sosionomi YAMK -tutkintoa. Opetuksen kehittämismenojen osuus yksikköhintatuotoista oli 2,58 % v (tavoite n. 3 %). Vuonna 2008 vastaavasti 2,82 %. Opetuksen kehittämisen tulosalueelle on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, oppilaitoksen tavoitteita tukevia kehittämishankkeita, joille on ominaista, että ne voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisemmin keskitetysti kuin erillisesti koulutusalojen toimesta. Seuraaviin ESR-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin osallistuttiin v. 2009: Voorumi 5/ /2010 yhdessä FAI, Faktia, HAMK, mm. sisäinen yrittäjyys osana opetusta (4 op). Kokeva Osaaja HAMK ja FAI. Muotoina: työpaikkaohjaajakouluttajien koulutus, alakohtaisen osaamisen kehittäminen verkostossa ja opettajien ohjatut työelämäjaksot. Sosiaalikehityksen hallinnoima Nuorten tuetut opintopolut 8/2008 5/2011, FAI yhteistyökumppani. Näiden lisäksi HAMK:n Ammatillinen opettajakorkeakoulut järjestää opettajille vv arvioijaosaajakulutuksen. Tukipalveluhenkilöstön koulutuksessa on pääpaino substanssiosaamisen kehittämisessä lisääntyvän tietotekniikan hyväksikäytössä ja alati muuttuvien ohjelmien hallinnassa. Varatukihenkilöjärjestelmää on viime vuosina kehitetty erityisesti infopisteen, kirjanpidon ja palkanlaskennan osalta. Kansainvälistymismenot olivat v Vuoden aikana osallistuttiin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja vaihto-ohjelmiin useiden eri koulutusalojen opiskelijoiden toimesta. Opettajien työelämäjaksot ja -diplomi (15 ov, koostuu: 4 ov:n opettajan työelämäjakso, 3 ov:n alakohtainen työelämäosaaminen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittäminen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa) ovat strateginen painopistealue, joilla kehitetään työssäoppimisprosessia yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, lisätään opettajien substanssiosaamista ja kehitetään yhteistyöverkostoja. Taulukossa 15 on opettajien työelämäjaksoja ja -diplomeja Opett. työelä pv mäjaksot / kk vuosi , , Yhteensä / kk ,75 14,25 10 Opett. lukum Opettajien opett./ työelämä vuosi 1 1 diplomit Yhteensä Taulukko 15. Opettajien työelämäjaksot ja -diplomit Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 25 koskevia tunnuslukuja. Opettajien työelämäjaksojen lukumäärä vaihtelee vuosittain. Siihen vaikuttaa oppilaitoksen oman rahoituksen lisäksi opettajien työelämäosaamisen kehittämiseen liittyvät ESR- rahoitteiset kehittämishankkeet. Voitaneen todeta, että tavoitteeksi asetettu opettajien työelämätyöskentelyä 100 työpäivää vuodessa on keskimäärin saavutettu. Kokeva Osaaja ja Osaajana työmarkkinoille Monni-hanke (OPH:n ESR ) mahdollistavat opettajien osallistumisen työelämäjaksoille tavoitteen mukaisesti tulevinakin vuosina. Työelämädiplomeja opettajat ovat suorittaneet keskimäärin tavoitteen (2 opettajaa / vuosi) mukaisesti, joskin vuosittaista vaihtelua esiintyy. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen totuttaminen edellyttävät opettajilta uudenlaista pedagogista ajattelua, jossa työelämäyhteistyön merkitys on oleellinen. Opettajien työelämäjaksoilla ja työelämädiplomin suorittamisen aikana on mahdollisuus syvällisemmin paneutua työpaikoilla tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Nämä kaikki edistävät laadukkaampien työssäoppimisprosessien onnistumista ja lisäävät työelämäyhteistyötä. Opettajien työssäoppimisen ohjauskäynnit mahdollistavat tiiviin työelämäyhteistyön ja palautteen saannin työelämältä. Opettajat käyttivät 6157 tuntia opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamiseen v Tämän lisäksi opetuksen kehittämiseen varattua määrärahaa käytettiin työssäoppimisen koordinointiin ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Opetustilojen kuntoon ja puutteellisuuksiin ottaa kantaa tarkastuslautakunta ja työsuojeluorganisaatio. Opetus- ja työtilojen korjaus ja kehittämistyöt ovat tärkeä osa henkilökunnan työviihtyvyyttä. Rahalliset sijoitukset työ- ja opiskelutilojen ajanmukaisuuteen ovat olleet mittavia viimeisten vuosien aikana. FAI:ssa suoritettiin 11/2009 työturvallisuuslain edellyttämä riskien kartoitus, jonka perusteella valmisteltiin uusi toimenpide-ehdotus ja tarkistettiin työsuojelun toiminta-ohjelmaa. TYHY-toiminta on monipuolista ja säännöllistä. Toimintaan käytettiin v Toimintoina olivat mm. TYHYkuntoutus ja urheilutoiminta sisältäen henkilöstön liikuntailtapäivän ja uimahallin käytön, kevät ja syyssaunat, teatteri- ja tutustumismatkat ja pikkujoulu. Oppilaitoksen liikunta- ja kuntosali ovat henkilöstön käytettävissä. Erinomaisuutta koskevat perustelut: Henkilöstön tyytyväisyys työpaikkaan ja sen myönteiseen työskentelyilmapiiriin Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut yhteisen tehtävän toteuttamiseen Henkilöstön kehittäminen ml. opettajien työelämäyhteistyö ja -diplomit Säännölliset henkilöstökyselyt yhteistyöoppilaitosten kanssa

26 8. YHTEISKUNNALLISET TULOKSET Tavoite (Mitä tavoitteita on asetettu?): Tavoitteenamme on tarjota talousalueemme nuorille monipuolinen, kattava ja laadukas ammatillinen koulutus. Koulutustarjonnassa huomioimme yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja mukaudumme niihin joustavasti. Pyrimme tarjoamaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesta ja mahdollisimman monipuolista toisen asteen koulutusta Lounais-Hämeessä siten, että 50 %:lla ikäluokasta on mahdollisuus saada aloituspaikka oppilaitoksessa. Koulutustarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella. Talousarvion opiskelijamäärätavoitteena v toisella asteella on 870 opiskelijaa. Laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteutuminen edellyttää koulutus- ja kehittämisyhteistyötä muiden talousalueen oppilaitosten kanssa. Tavoitteenamme on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus keskeyttäneistä saisi olla enintään 5 %. Kasvatuksellisen vastuun huomioimme jokapäiväisessä toiminnassa jaetun pedagogisen johtajuuden mukaisesti. Moniammatillisen tukiverkoston edelleen kehittäminen erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tulee olemaan yksi kehittämisen painopistealue jatkossakin. Tavoitteena on myös kyvykkäiden opiskelijoiden, tulevien huippuosaajien, edellytyksiään vastaavan oppimisen mahdollistaminen (vallitseva oppimiskäsitys) yhteistyössä työssäoppimispaikkojen kanssa. Tässä onnistumista arvioimme osallistumalla valtakunnan tason kilpailuihin (Taitaja kilpailut ja vastaavat). Semifinaaleihin ja finaaleihin osallistumalla ja niissä menestymällä saamme näkyvyyttä ja osaamistamme tunnetuksi myös valtakunnallisella tasolla. Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon hakemisen tavoitteena on kehittää systemaattisesti toimintaamme ja sen itsearviointia sekä saada ulkopuolinen arviointi ja palaute onnistumisesta. Kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseksi huomioimme ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen opetusprosessin eri vaiheissa. Tavoitteenamme tämän toteuttamiseksi on laatia, toteuttaa, arvioida ja kehittää kestävän kehityksen toimintaohjelmaa siten, että voimme hakea sertifikaattia viimeistään vuonna 2013 Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): Olemme talousalueen johtava ammatillinen oppilaitos. Tarjoamme ammatillisen koulutuspaikan kaikille halukkaille talousalueen ikäluokan nuorille. Valittavana on seitsemän eri koulutusalaa ja niiden sisällä laaja, eri tutkintojen suoritusmahdollisuus ja sitä kautta mahdollisuus suorittaa ammatilliset opinnot omalla talousalueella. Laaja ammatillinen koulutustarjonta, laadukas opetus ja tukipalvelut moniammatillisine tukiverkostoineen antavat takuun ammatillisen koulutuksen suoritusmahdollisuudesta oppilaitoksessa. Saumaton yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa mahdollistaa myös tämän ammatillisen opiskelumahdollisuuden. Koulutustarjonnan olemme pystyneet pitämään kattavana. Olemme kehittäneet nivelvaiheyhteistyötä talousalueen peruskoulujen kanssa (mm. kaikkien 9-luokkalaisten tutustumien oppilaitokseemme ja teho-tet). Taulukosta 16 on nähtävissä FAI:n käyttöasteen kehittyminen. Vuosi Järjestämislupa Opiskelijamäärä Käyttöaste % , , , ,9 Taulukko 16. FAI:n käyttöaste Vuosi Tavoite enint. 10 % Keskeyttäneet yhteensä % Tavoite enint. 5 % Negatiivisesti keskeyttäneet % ,0 5, ,8 3, ,5 2, ,8 1,9 Taulukko 17. Keskeyttäneet opiskelijat Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 26 Opetusministeriön hyväksymä ( ) FAI:n toisen asteen opiskelijamäärä on enintään 930 opiskelijaa. Taulukosta 16 on nähtävissä käyttöasteen lievä vuosittainen kohoaminen nuorten ikäluokkien pienenemisestä huolimatta. Tämän on mahdollistanut ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu ja oma toimintamme tuloksellisuus. Kahtena viime vuotena olemme päässeet yli 100 % käyttöasteeseen. Myönteinen kehitys on nähtävissä tänäkin vuonna. Osalla opiskelijoista on monenlaisia elämänhallintaan liittyviä ongelmia ja heistä osa on syrjäytymisuhan alla. Arvojemme, yhteiskunnallinen vastuu, mukaan tuemme ja autamme jokaista erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa yhteistyössä moniammatillisen tukiverkostomme kanssa. Taulukosta 17 on nähtävissä FAI:n keskeyttäneiden ja negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden määrän kehitys. Tukitoimista huolimatta negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus on tasaisesti noussut. Vuonna 2009 emme aivan päässeet tavoitteeseemme (enintään 5 %) negatiivisten keskeyttäneiden opiskelijoiden osalta. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti-instituutissa negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus oli 4,4 %. Olemme tehostaneet tukitoimia erityistä tukea tarvitsevien nuorien opiskeluedellytysten luomiseksi siten, että pyrimme antamaan kaiken mahdollisen tuen ja palvelut näille nuorille. Yksilöllisten koulutuspolkujen tarjoamisessa keskeisiä työkaluja ovat mm. henkilökohtaiset opiskeluohjelmat ja -suunnitelmat sekä työelämälähtöiset oppimisympäristöt. Tavoitteemme on ehkäistä keskeytykset ja näin tapahtuessa yhdessä miettiä ja tukea nuoren jatkosuunnitelmaa (muualla opiskelu, oppisopimus, työhön meno, työpaja). Opettajien antaman tuen ja ohjauksen lisäksi oppilaitoksessa on hyvin kattava tukiverkosto. Oppilaitoksen sisäisen, moniammatillisen (OPOt, kuraattorit, terveydenhoitaja, asuntolanhoitaja, erityisopettajat, ammatilliset ohjaajat,

27 koulunkäyntiavustaja) tukiverkoston lisäksi oppilaitoksella on laaja ja toimiva ulkopuolinen verkosto. Verkostoon kuuluu mm. seuraavia toimijoita: Forssan talousalueella toimiva kouluikäisten kasvattajaverkko, jossa on hyvin laaja edustus eri ammattialojen toimijoita (mm. eri oppilaitosten kuraattorit, erityisopettajat, poliisi, nuorisotyö, A-klinikka, mielenterveystyö ja vapaaehtoistyö). Forssan kaupungin toteuttama (9/2009 8/2012 ESR) Quo vadis juvenis -minne menet nuoret nuorisotyöllisyysprojekti, jonka tavoitteena on auttaa nuoria työttömiä. Johtava rehtori on tämän projektin ohjausryhmän jäsen. Sosiaalikehitys Oy:n alainen Nuorten tuetut opinpolut -hanke ( ) Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutukunnissa. Projektissa kehitetään lähitutor-mallia seutukunnallisten lähitutorien työskentelyyn yhteistyössä seudun muiden toimijoiden kanssa. Kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Erityisopetuksen ja opettajien erityisopetustaitojen kehittämiseksi yhteistyöoppilaitoksia ovat HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu/erityisopettajakoulutus/opinto-ohjaajakoulutus sekä Kiipulan ammattiopisto. Vuonna 2009 Kiipulan ammattiopisto toteutti opetushallituksen rahoittaman Kerttula-hankkeen yhteistyössä Tavastian, FAIn ja Hyrian kanssa. Hankkeen koordinointiryhmässä oli edustus jokaisesta oppilaitoksesta. Koulutustilaisuuksia järjestettiin paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Hanke kesti vuoden FAI:ssa on toteutettu vuodesta 2005 lähtien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta eli valmentava 1-koulutusta. Tähän koulutukseen hakeutuu nuoria suoraan perusopetuksesta tai siirtyy ammatillisista opinnoista. Vuosittain valmentava 1-koulutuksen kautta hakeutuu opiskelijoita koulutuskokeiluun ja ammatillisiin opintoihin erityisammattioppilaitoksiin mm. Kiipulan ammattiopistoon. Uudistetuissa ammatillisen koulutuksen perustutkintojen perusteissa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Kestävä kehitys tulee sisällyttää ammatillisiin tutkinnon osiin alakohtaisten painotusten mukaisesti. Kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja opetus tähtäävät kestävän elämäntavan omaksumiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen kestävyyden perusedellytykset ymmärtävien kansalaisten kautta. Oppilaitoksen osalta tavoitteena on, että jokainen opiskelija omaa tarvittavat tiedot, arvot ja taidot ollakseen aktiivinen ja vastuullinen kestävän kehityksen edistämiseksi. Toiminnallemme asettaa tavoitteita opetussuunnitelmien lisäksi työssäoppimispaikkojen pitkälle viedyt ympäristövaatimukset ja sertifioidut laatujärjestelmät. Ympäristökasvatuksen lähtökohtana on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta ympäristösuojelusta osana kestävää kehitystä. Se on pitkälti asenteisiin ja arvoihin vaikuttamista mutta sen tulee näkyä myös omassa, jokapäiväisessä toiminnassa. Lajittelemme jätteet niiden syntyperän ja kierrätettävyyden mukaisesti. Työsaleissa ja toimistoissa on keräilyastiat eri tyyppisille jätteille. Ravitsemis- ja talousalalla hygieniaopetus ja omavalvontajärjestelmä on systemaattista, koska he vastaavat oppilaitoksen ruokahuollosta ja ruokapalvelujen myynnistä ulkopuolisille asiakkaille. Opiskelijoiden lisäksi hygieniakoulutusta annetaan ulkopuolisille kohderyhmille (hygieniapassi). Opetushallituksen keväällä 2008 julkistamien ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusten mukaan koulutuksen järjestäjä sisällyttää toimintajärjestelmäänsä kestävän kehityksen toimintaohjelman. Forssan ammatti-instituutissa kestävän kehityksen suunnittelu aloitettiin syksyllä Alkuvuodesta 2009 oppilaitoksen opettajia osallistui Suomen ympäristöopiston järjestämiin kestävän kehityksen koulutuksiin. Samalla laaturyhmän toimesta käynnistettiin kestävän kehityksen ohjelman suunnittelu. Tämän suunnitelman pohjalta oppilaitoksen johtoryhmä loi kestävän kehityksen organisaation oppilaitokseen. Tämän pohjalta käytännön toimenpiteet aloitettiin. Henkilökunnan kokouksessa kestävän kehityksen toimintaohjelma esiteltiin koko henkilöstölle. Oppilaitos voi hakea sertifikaattia, kun se on toteuttanut vähintään viisi teemaa, joista kaksi on ekologis-taloudellisia ja kaksi sosiaalis-kulttuurisia teemoja. Henkilöstö- ja opiskelijakyselyn tuloksena Forssan ammatti-instituuttiin valittiin seuraavat teemat: ekologinen ja taloudellinen kestävyys 1) jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys 2) koulurakennukset ja pihaympäristön hoito ja ylläpito. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys 3) henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4) kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy. Oma teema 5) energia, vesi ja paperi. Valittujen kriteerien avulla ja niiden näkymisenä opetuksessa ja toimintakulttuurissa oppilaitos voi edetä kestävän kehityksen työssä vaiheittain kohti sertifikaatin tasoa. Tavoitteemme on hakea sertifikaattia viimeistään v Olemme toteuttaneet toimintaohjelmaa ja kohdan viisi energian ja veden kulutuksen seurantatietoa on nähtävissä kuvioissa 7, 8 ja 9. kuvioista seitsemän ja kahdeksan on nähtävissä oppilaitoksen vuotuinen lämmitysenergian ja sähkön kulutuksen kehittymien. Lämmitysener- Kuvio 8. Sähkön kulutus Kuvio 7. Lämmitysenergian kulutus gian ja sähkön kulutukseen vaikuttaa mm. vuotuiset säävaihtelut (lämmitys ja jäähdytys). Oleellista niin henkilöstö kuin opiskelijatasolla onkin kulutuksen seuranta, säästökeinojen yhdessä pohtimien ja niiden toteuttaminen niin oppilaitosympäristössä kuin arjessakin. Kuviossa yhdeksän on oppilaitoksen veden kulutuksen seurantatietoa. Tuloksellisuusrahoitus Forssan ammatti-instituutti 27

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT

TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT OIMIN-JUS, VISIO J RVO OIMIN-JUS Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijoiden yksilöllistä kasvua ammattiin. VISIO - monialainen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemus ja toimintakuvaus

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemus ja toimintakuvaus Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitus Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemus ja toimintakuvaus 12.5.2005 Hakijan nimi (organisaatio): Forssan ammatti-instituutti Hakijan osoite: Saksankatu

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 28.10.2004

PROJEKTISUUNNITELMA 28.10.2004 KanTo PROJEKTISUUNNITELMA 28.10.2004 Koulutuskeskus Tavastia, hallinnoija Mukana toteutuksessa Forssan ammatti-instituutti ja Riihimäen ammattioppilaitos 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA...3 1.1. YLEISTÄ...3

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012 Laatustrategia Yhtymähallitus 17.1.2012 voimaan 1.2.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä...1 2.1. Toiminta-ajatus...1 2.2. Arvot...1 2.3. Visio 2015...1 2.4. Tuloskortti...2

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA

LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA LAATUKÄSIKIRJA YHTEINEN OSA Päivitetty 5/2014 SISÄLLYS 1 HALLINTO, TOIMITAJÄRJESTELMÄ JA TAVOITTEET... 1 1.1 Omistajat ja organisaatio... 1 1.2 Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus, visio, arvot

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

PEREHDYTTÄMISOHJELMA

PEREHDYTTÄMISOHJELMA 1.8.2005 PEREHDYTTÄMISOHJELMA Tämän ohjelman ensisijainen tarkoitus on vastuuttaa ja varmistaa, että uusi työntekijä tulee heti alusta alkaen mahdollisimman hyvin perehdytetyksi työympäristöönsä ja työtehtäviinsä.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö, Loimaa

Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö, Loimaa LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / NOVIDA - LIITOSNEUVOTTELUT VALMISTELUTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 8.9.2010 klo 12.15 15.15 Paikka Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot