AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen
|
|
- Lasse Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta
2 Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö 2012 Nykytilan kuvaus VÄESTÖKEHITYS YLEISTÄ Väestökehitys on Satakunnassa koettu vuosikymmenien ajan muuttotappion leimaamaksi. Vuoden 2009 aikana Satakunta sai ensimmäistä kertaa sitten 70-luvun puolivälin muuttovoittoa (kuntien välinen muuttoliike sekä maahanmuutto, kuvio 1) Satakunnan väestönmuutos * Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö * kokonaisnettomuutto syntyneiden enemmyys väestönlisäys Kuvio 1. Satakunnan väestönmuutos : kokonaisnettomuutto ja syntyneiden enemmyys Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen henkilöä (kuvio 2). Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,4 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4,1 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 väkiluku pysyi jo miltei ennallaan. Vuonna 2009 väkiluku kääntyi hienoiseen kasvuun. Vuonna 2011 väkiluku supistui jälleen hieman pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden vuoksi. Rauman seutukunnassa väestötappio on 7 % vuosina
3 Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-16,3 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut vuosina Pohjois- Satakunnassa väkiluku on selvästi supistunut vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 pudotus tasaantui jonkin verran. Väestökehitys on ollut siis negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuosina Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Toisaalta voitto kansainvälisestä muuttoliikkeestä on paikannut osaltaan tappioita. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Väkiluvun kehitys Satakunnassa ja koko maassa (1993=100) Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Satakunta Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Koko maa Kuvio 2. Koko maan, Satakunnan ja sen seutukuntien väestökehitys Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,3 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 3,5 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 8,3 % ja 10,8 %. Satakunnan väestötappio on uudessa ennusteessa hieman pienempi kuin vuonna 2009 laaditussa (kuvio 3). Ennusteen taustalla on heikohko muuttotase ja pitkään jatkunut negatiivinen nettosyntyvyys (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari). Satakunnan suurista kunnista Porin väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 asti. Tämän ansiosta Porin seutukuntaan ennakoidaan hyvin lievää väestönlaskua (-0,6 %), vaikka alueen muihin kuntiin ennustetaan laskua. Suurimmista alueista ja kunnista Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä väestö vähenee voimakkaimmin, joskin ennusteen loppua kohden aiempaa maltillisemmin. Myös Rauman seutukunnassa ja kaupungissa, Eurassa, Harjavallassa ja Ulvilassa väestökato on hieman Satakunnan keskiarvoa voimakkaampaa.
4 Väestöennuste , v. 2011= Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 KOKO MAA SATAKUNTA Pohjois-Satakunnan seutukunta..kankaanpää Porin seutukunta..harjavalta..huittinen..kokemäki..pori..ulvila Rauman seutukunta..eura..rauma Kuvio 3. Koko maan, Satakunnan ja sen kuntien väestöennuste (laadittu v. 2012) Alueelliset erot väestönkehityksessä (sekä mennyt että tuleva) ovat siis melko suuret ja kasvun keskittymisen vuoksi alueellisissa eroissa on jatkuva kasvusuuntaus. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.) Satakunnassa vanhusten osuus on kasvanut selvästi vuosien 1993 ja 2011 välillä. Työikäisten osuus on laskenut hieman (3,5 prosenttiyksikköä). Vanhusten osuus on noussut selvästi, 6,3 prosenttiyksikköä vuodesta Alle 14-vuotiaiden osuus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä tarkasteluajanjaksolla (kuvio 4). Satakunnan seutukunnista ikärakenteet ovat melko samankaltaiset Porin ja Rauman seuduilla, Raumalla väestö on hieman nuorempaa. Samalla ne määräävät myös koko maakunnan ikärakenteen. Suurin ero on havaittavissa Pohjois-Satakunnan ikärakenteessa, jossa vanhusten osuus väestöstä on huomattavan suuri.
5 ,1 % 18,0 % 18,0 % 17,8 % 17,6 % 17,3 % 17,1 % 16,9 % 16,8 % 16,6 % 16,4 % 16,3 % 16,1 % 16,0 % 15,7 % 15,6 % 15,5 % 15,3 % 15,2 % Satakunnan väestön ikärakenne ,4 % 66,2 % 66,0 % 65,8 % 65,8 % 65,9 % 65,8 % 65,6 % 65,4 % 65,3 % 65,1 % 64,9 % 64,8 % 64,4 % 64,4 % 64,2 % 64,0 % 63,6 % 62,9 % 15,5 % 15,8 % 16,0 % 16,4 % 16,6 % 16,8 % 17,1 % 17,5 % 17,8 % 18,1 % 18,5 % 18,8 % 19,1 % 19,7 % 19,8 % 20,2 % 20,6 % 21,1 % 21,8 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 4. Satakunnan väestön ikärakenne Vuosituhannen toisen vuosikymmenen alussa väestön ikääntyminen ja ikärakenteen merkittävät alueelliset erot maakunnan sisällä tulevat olemaan suurempi haaste aluekehitykselle mm. koulutuksen keinoin kuin absoluuttisen väestömäärän väheneminen yksittäisillä paikkakunnilla tai koko maakunnan mittakaavassa. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.) Väestöllinen huoltosuhde heikkenee koko maassa vuoteen 2040 mennessä (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 6). Kuvio 5 kuvaa väestöllisen huoltosuhteen kehitystä vuoteen 2040 saakka. Huoltosuhde kuvaa vuotiaiden suhdetta alle 15-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden summaan. Vuosituhannen vaihteeseen asti huoltosuhde ei merkittävästi eronnut Satakunnan ja koko maan välillä, pl. Pohjois-Satakunta, jossa huoltosuhde heikkeni selvästi jo 1980-luvun lopulla. Satakunnassa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy voimakkaasti ennusteen mukaan v jälkeen, ja huoltosuhde on maan keskiarvoa epäsuotuisampi. Heikointa kehitys tulee olemaan edelleen Pohjois-Satakunnassa. Rauman seudulla heikennys on Porin seudun luokkaa.
6 Väestöllisen huoltosuhteen kehitys , on ennuste 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 5. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys ja ennuste vuoteen 2040 saakka. TYÖMARKKINOIDEN KEHITYS Satakunta Koko maa Rauman sk Porin sk Pohjois-Satakunta Työllisyysaste (25 64-vuotiaat) on kohentunut koko vuosikymmenen ajan. Satakunnan työllisyysaste on säilynyt aikaisempaa lähempänä maan keskiarvoa. Vuonna 2010 koko maan työllisyysaste oli 72,2 ja Satakunnan 70,8. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.)(kuvio 6). Ikäluokittain tarkasteltuna Satakunnan työllisyysaste noudattaa valtakunnallisia lukuja vuotiaiden työllisyys jää vain hieman valtakunnallisesta keskiarvosta mutta vuotiaiden ikäluokassa työllisyysaste on parempi kuin maassa keskimäärin. (Satamittari.)
7 80,0 % 78,0 % 76,0 % 74,0 % 72,0 % 70,0 % 68,0 % 66,0 % 64,0 % 62,0 % Koko maa työllisyysaste v. Satakunta työllisyysaste v. Pohjois-Satakunta työllisyysaste v. Porin sk työllisyysaste v. Rauman sk työllisyysaste v. 60,0 % Kuvio 6. Työllisyysaste, vuotiaat (Lähde: Tilastokeskus, Satamittari) Työttömyysasteella (Tilastokeskus) mitattuna Satakunnan keskiarvon ja koko maan vastaavan ero vuodelta 2011 on kääntynyt selvästi Satakunnan hyväksi. Taustalla on mm. elinkeinoelämän suotuisa kehitys. Tosin TEM:n tilastoihin verrattuna Tilastokeskuksen (kuvio 7) ilmoittama luku on huomattavan alhainen. Suotuisa kehitys on myös siksi merkittävää, koska Satakunnan työttömyysaste on pitkään ollut useita prosenttiyksikköjä koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt. Pidemmällä aikavälillä nuorisotyöttömyyttä haasteellisemmaksi asiaksi saattaa kuitenkin muodostua rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. (Satakunnan maakuntaohjelma ). Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt viime taantuman jälkeen maakunnassa. Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien (kuvio 7). Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa selvästi ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007 ja Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin, joten ne eivät ole vertailukelpoisia työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työttömyyslukujen kanssa.
8 Työttömyysasteen kehitys Satakunnassa ja koko maassa % 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Satakunta KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 7. Tilastokeskuksen tietoihin perustuva työttömyysasteen kehitys Satakunnan ja koko maassa
9 Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa vuotiaat (koko maa) (Satakunta) Työvoimaa (koko maa) (Satakunta) Ei-työvoimaa (koko maa), (Satakunta) Työllisiä (koko maa) (Satakunta) palkansaajia koko maa Satakunta yrittäjiä koko maa Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Työtön (koko maa) (Satakunta) Vain perusaste koko maa Satakunta Opiskelija/varusmies (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk 986 Rauman sk 382 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat Muut (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk 592 Rauman sk 253 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat Eläkeläiset (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk Rauman sk Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat (Lähde: Myrskylä 2012, 9, Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) Kuvio 8. Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa seutukunnittain KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan 15 vuotta täyttäneitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sekä niitä, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.
10 % Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 Koko maa Satakunta Pohjois-Satakunta Pori Rauma Kuvio 9. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Vuosina tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi (kuvio 9). Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Kasvu on kuitenkin ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt myös maan keskiarvon. Sekä Satakunnassa että koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus on kohonnut, mutta ero koko maahan on pysynyt suurin piirtein ennallaan verrattaessa vuotta 1998 vuoteen 2010, sillä Satakunnan kasvu on ollut lähellä valtakunnallista tasoa. Porin seudun maan keskiarvoa vaisumpi kehitys on osaltaan hidastanut Satakunnan tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvua. Toisaalta Porin seutukunnassa ero on pienin Satakunnan seutukunnista valtakunnalliseen keskiarvoon. Taulukko 1 kuvaa vuotiaiden koulutustasoa. Pelkän perusasteen on suorittanut 21,5 % ko. ikäryhmästä. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on vajaa puolet. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vajaa kolmasosa. Pelkän perusasteen varassa on edelleen merkittävä määrä väestöä Satakunnassa, esim vuotiaissa parisen tuhatta vuotiaista 14 % Satakunnassa ja 13,8 % koko maassa ei ollut suorittanut perusasteen jälkeen muuta tutkintoon johtavaa koulutusta.
11 Taulukko vuotiaiden koulutustaso ja osuudet sekä ikäryhmittäiset määrät 29% Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 25% 23% 21% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 19% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 10. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Korkea-asteen tutkintojen (ent. opistoaste, alemmat (kand. ja AMK) ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tutkijakoulutusaste) suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti niin Satakunnassa kuin koko maassa (kuvio 10). Osuus jää Satakunnassa kuitenkin selvästi alle maan keskimääräisen. Tarkastelussa mukana olevista kunnista ainoastaan Raumalla osuus on lähellä maan keskiarvoa. Porin osuus on myös Raumaa ja koko maata jonkin verran alempi. Toisaalta Porissa osuuden kasvutahti on ollut muuta Satakuntaa ripeämpi ja lähellä maan keskiarvoa. Harjavallan, Huittisten ja Kankaanpään osuudet ovat vieläkin matalampia ja kasvuvauhti on jäänyt Satakunnan ja koko maan keskiarvoa hitaammaksi. Rauman ja Huittisten osuuden lasku v johtunee kuntaliitoksista. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnassa vähän maan keskiarvoa alempi (kuvio 11). Ero koko maan kehitykseen on kuitenkin vähitellen kasvanut. Porissa ja Raumalla osuudet ovat valtakunnallista tasoa. Porissa osuuden nousu on ollut valtakun-
12 nallista keskitasoa. Kankaanpäässä, Harjavallassa ja Huittisissa osuudet jäävät selvästi alle muiden alueiden. Lisäksi kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita hieman heikompaa. 10% 9% Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 7% 6% 5% 4% 3% KOKO MAA SATAKUNTA Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 2% 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 11. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (kuvio 12) on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut positiivista. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa. Kankaanpäässä osuus on Satakunnan keskitason tuntumassa. Harjavalta ja Huittinen jäävät alle, ja kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita heikompaa.
13 Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 7% 6% 5% 4% 3% 2% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 12. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus koko maassa, Satakunnassa ja sen muutamissa kunnissa Tarkasteltaessa alle 35-vuotiaiden koulutustason kehitystä trendi on samansuuntainen kuin koko väestössä (kuviot 13 ja 14). Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Satakunnassa samaa luokkaa kuin koko maassa. Porissa ja Raumalla osuus on ylittänyt maan keskiarvon, kun taas Huittisissa, Kankaanpäässä ja erityisesti Harjavallassa osuudet ovat jääneet sen alle. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Satakunnassa osuuden kasvu on kuitenkin ollut hieman maan keskiarvoa nopeampaa tällä vuosituhannella. Tällöin ainakin Porissa ja Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää. Porin ja Rauman osuudet ylittävät Satakunnan keskiarvon, kun taas Harjavallassa ja Huittisissa jäädään sen alle. Kankaanpäässä osuus on vähitellen pudonnut alle Satakunnan keskiarvon. Porissa ja Raumalla osuudet ovat yhä kaukana valtakunnan keskiarvosta. Vuonna 2010 osuus kasvoi tarkasteltavilla alueilla ainoastaan Porissa ja maassa keskimäärin. Porissa nousu oli melko nopeaa.
14 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus v. väestöstä ,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 4,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö ,0 % Kuvio 13. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista.
15 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus v. väestöstä ,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 2,0 % 1,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö ,0 % Kuvio 14 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista Koulutustason kohoaminen on kuitenkin yksi myönteisimpiä kehitysindikaattoreita Satakunnassa, vaikka kehitys on monelta osin jäänyt maan keskiarvoa heikommaksi. Nuorten koulutustason nopea kohentuminen ei kuitenkaan ilmene tavanomaisilla mittareilla, koska niissä koulutettujen määrää ilmaistaan suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, mikä Satakunnan kohdalla korostaa vanhimpien ikäluokkien alhaisempaa koulutustasoa. Kuviot 13 ja 14 kuvaavat kuitenkin nuorten korkeasti koulutettujen osuuden kasvua, joka on Satakunnan merkittävimmissä koulukaupungeissa, Porissa ja Raumalla, ollut melko suotuisaa. Näiden menestymisen taustalla lienee koulutustarjonnan lisääntyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisen opetuksen laajenemisen myötä. Myös työmahdollisuudet ovat kohentuneet elinkeinoelämän suhteellisen myönteisen kehityksen ansiosta. Jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (tiedot vuodelta 2010) Satakunnassa on 63,6 % ja koko maan vastaava osuus 67 %. Kuitenkin osa nuoremmista ikäluokista on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Potentiaaliset syrjäytyjät + mahdolliset syrjäytymiseen liittyvät tilastot Intro Satakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneiden osuus vuotiaiden ikäluokassa on Suomen maakunnista suurimpia (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 7). Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, Vuosi Yhteensä
16 Perhehoito 303 Ammatillinen perhekotihoito 66 Laitoshuolto 265 Muu sijoitus 56 Sijoitetut 0 17 v v. osuus vastaavasta väestöstä 1,4 Huostassa viimeisen sijoitustiedon mukaan ml. kiireelliset sijoitukset v. osuus vastaavasta väestöstä 1,1 Taulukko 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, Koulutussektorit yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun Ammattikorkeakoulukoulutus ta Koko ma a Satakun ta Keskeyttämisen laskennassa Keskeytti opinnot ko. Keskeytti opin- Keskeytti tutkintoon käytetty koulutussektorin ko. not ko. koulu- johtavan koulutuk- opiskelijamäärä maakunnassa, % tussektorilla, % sen kokonaan, % ,3 7 5, ,9 8, , ,1 4,3 1, ,3 9,1 8, ,7 10,4 9, ,1 8,6 6, ,9 10,2 8,1
17 Yliopistokoulutus Koko ma a Satakun ta ,4 5,9 4, ,4 7,1 6,5 Taulukko 3. Koulutuksen keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2009/2010 Maahanmuuttajat Intro Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Työvoiman ulkopuolella olevien nuorten määrä on melko vakaa ja sitä kasvattavat eniten maahanmuuttajat. (Myrskylä 2012, 16.) Maahanmuuton kehitys Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 15. Maahanmuuton määrä Satakunnassa , kuviossa on kuvattu vuosittaisen bruttomuuton kehitys ilman maastamuuttoa Satakunnassa maahanmuutto on kasvanut vuosittain selvästi 2000-luvun puolivälin jälkeen (kuvio 15). Sitä ennen kehitys oli varsin tasaista. Tällöin vuosittain Satakuntaan muutti alle 400 henkeä vuodessa ulkomailta. Vuoden 2008 jälkeen määrä on kohonnut yli 60 henkeen vuodessa. Maahanmuuttajien kokonaismäärä on kohonnut vuoden 1990 noin 2000:sta vuoden 2011 yli 5000:een (kuvio 16).
18 6000 Maahanmuuttajien kokonaismäärän kehitys Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö Kuvio 16. Maahanmuuttajien kokonaismäärä Satakunnassa (=ulkomailla syntyneet)
19 AIKUISKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA Näitä tietoja ei kaikilta osin ole kootusti saatavilla. Analyysivaiheessa viimeistään mietittävä, onko tarpeen seurata maakunnan osalta tarkemmin. Esim. vuosittainen kysely koulutuksen järjestäjille? Aikuiskoulutukseen osallistuminen tiedustelu Satakunnan osalta: Tilastokeskus iän, sukupuolen ja alueen mukaan työmarkkina-asema pohjakoulutus Ammatillisen opiskelijatyöpäivät kurssien yms. määrä Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen tiedustelu Satakunnan osalta: Tilastokeskus iän, sukupuolen ja alueen mukaan työmarkkina-asema pohjakoulutus Ammatillisen opiskelijatyöpäivät kurssien yms. määrä Henkilöstökoulutukseen osallistuminen tiedustelu Satakunnan osalta: Tilastokeskus iän, sukupuolen ja alueen mukaan työmarkkina-asema pohjakoulutus Ammatillisen opiskelijatyöpäivät kurssien yms. määrä Muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen tiedustelu Satakunnan osalta: Tilastokeskus iän, sukupuolen ja alueen mukaan työmarkkina-asema pohjakoulutus Ammatillisen opiskelijatyöpäivät kurssien yms. määrä Koulutuksen läpäisy Suoritetut tutkinnot Vetovoima Työllistyminen
AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012
Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotPohjois-Savon väestöennuste
Pohjois-Savon väestöennuste 260000 MDI:n ennuste MDI:n ennusteen mukaan Pohjois-Savon maakunnan asukasluku vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 159 asukkaalla -7 prosentilla 250000 240000 MDI:n ennusteen
LisätiedotKYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotVÄESTÖ JA ALUEKEHITYS
Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS
VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS 1. Aluekehitys maakuntatasolla Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen
LisätiedotNuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa
Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotTilastokatsaus 9:2014
Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotToimintaympäristö: Työllisyys
Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
Lisätiedot2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotAivovuoto ei selitä koulutustason laskua
Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua 1/7 20.10.2017/ HK,AK Aivovuoto ei selitä koulutustason laskua Hannu Karhunen & Aleksi Kalenius Nuorissa ikäryhmissä korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotMaakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKokkolan seudun koko kuva
Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKoulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13
Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2013
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Tilastoissa on
TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotVäestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen
Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Marraskuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotTietoa akavalaisista Kainuussa
Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015
henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku
LisätiedotEDUNVALVONNALLINEN VISIO SATAKUNNASTA AA-H
EDUNVALVONNALLINEN VISIO SATAKUNNASTA 30.11.2017 AA-H SATAKUNTA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,2 % (vrt. väestöosuus 4,1 %, 2015).
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotTyöttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)
Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-9/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
Lisätiedot