AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012"

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satamittari AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus on osa Satakunnassa koottavaa aikuiskoulutuksen strategiaa. Tunnusluvut ovat koonti siitä aineistosta, joka tekijöillä tällä hetkellä on ollut käytettävissä. Tästä syystä osa tiedoista on esillä vain otsikkotasoisesti. Toimialakohtaisia tietoja tuotetaan käynnissä olevien ennakointihankkeiden kautta. Näitä tietoja on toistaiseksi saatavissa myös Satamittarista sekä Satakunnan talouskatsauksesta. Tietoa täsmennetään ja täydennetään sitä mukaa kun työ edistyy ja tarvetta ilmenee. Kehittämisideat ovat tervetulleita.

2 SISÄLTÖ VÄESTÖKEHITYS... 3 TYÖMARKKINOIDEN KEHITYS... 7 KOULUTUSTASO SYRJÄYTYMISTEEMAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA LÄHTEET... 22

3 Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö 2012 Nykytilan kuvaus YLEISTÄ VÄESTÖKEHITYS Väestökehitys on Satakunnassa koettu vuosikymmenien ajan muuttotappion leimaamaksi. Vuoden 2009 aikana Satakunta sai ensimmäistä kertaa sitten 70-luvun puolivälin muuttovoittoa (kuntien välinen muuttoliike sekä maahanmuutto, kuvio 1) Satakunnan väestönmuutos * Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö * kokonaisnettomuutto syntyneiden enemmyys väestönlisäys Kuvio 1. Satakunnan väestönmuutos : kokonaisnettomuutto ja syntyneiden enemmyys Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen henkilöä (kuvio 2). Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,4 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4,1 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 väkiluku pysyi jo miltei ennallaan. Vuonna 2009 väkiluku kääntyi hienoiseen kasvuun. Vuonna 2011 väkiluku supistui jälleen hieman pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden vuoksi. Rauman seutukunnassa väestötappio on 7 % vuosina

4 Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-16,3 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut vuosina Pohjois- Satakunnassa väkiluku on selvästi supistunut vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 pudotus tasaantui jonkin verran. Väestökehitys on ollut siis negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuosina Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Toisaalta voitto kansainvälisestä muuttoliikkeestä on paikannut osaltaan tappioita. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Väkiluvun kehitys Satakunnassa ja koko maassa (1993=100) Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Satakunta Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Koko maa Kuvio 2. Koko maan, Satakunnan ja sen seutukuntien väestökehitys Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,3 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 3,5 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 8,3 % ja 10,8 %. Satakunnan väestötappio on uudessa ennusteessa hieman pienempi kuin vuonna 2009 laaditussa (kuvio 3). Ennusteen taustalla on heikohko muuttotase ja pitkään jatkunut negatiivinen nettosyntyvyys (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari). Satakunnan suurista kunnista Porin väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 asti. Tämän ansiosta Porin seutukuntaan ennakoidaan hyvin lievää väestönlaskua (-0,6 %), vaikka alueen muihin kuntiin ennustetaan laskua. Suurimmista alueista ja kunnista Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä väestö vähenee voimakkaimmin, joskin ennusteen loppua kohden aiempaa maltillisemmin. Myös Rauman seutukunnassa ja kaupungissa, Eurassa, Harjavallassa ja Ulvilassa väestökato on hieman Satakunnan keskiarvoa voimakkaampaa.

5 Väestöennuste , v. 2011= Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 KOKO MAA SATAKUNTA Pohjois-Satakunnan seutukunta..kankaanpää Porin seutukunta..harjavalta..huittinen..kokemäki..pori..ulvila Rauman seutukunta..eura..rauma Kuvio 3. Koko maan, Satakunnan ja sen kuntien väestöennuste (laadittu v. 2012) Alueelliset erot väestönkehityksessä (sekä mennyt että tuleva) ovat siis melko suuret ja kasvun keskittymisen vuoksi alueellisissa eroissa on jatkuva kasvusuuntaus. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.) Satakunnassa vanhusten osuus on kasvanut selvästi vuosien 1993 ja 2011 välillä. Työikäisten osuus on laskenut hieman (3,5 prosenttiyksikköä). Vanhusten osuus on noussut selvästi, 6,3 prosenttiyksikköä vuodesta Alle 14-vuotiaiden osuus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä tarkasteluajanjaksolla (kuvio 4). Satakunnan seutukunnista ikärakenteet ovat melko samankaltaiset Porin ja Rauman seuduilla, Raumalla väestö on hieman nuorempaa. Samalla ne määräävät myös koko maakunnan ikärakenteen. Suurin ero on havaittavissa Pohjois-Satakunnan ikärakenteessa, jossa vanhusten osuus väestöstä on huomattavan suuri.

6 ,1 % 18,0 % 18,0 % 17,8 % 17,6 % 17,3 % 17,1 % 16,9 % 16,8 % 16,6 % 16,4 % 16,3 % 16,1 % 16,0 % 15,7 % 15,6 % 15,5 % 15,3 % 15,2 % Satakunnan väestön ikärakenne ,4 % 66,2 % 66,0 % 65,8 % 65,8 % 65,9 % 65,8 % 65,6 % 65,4 % 65,3 % 65,1 % 64,9 % 64,8 % 64,4 % 64,4 % 64,2 % 64,0 % 63,6 % 62,9 % 15,5 % 15,8 % 16,0 % 16,4 % 16,6 % 16,8 % 17,1 % 17,5 % 17,8 % 18,1 % 18,5 % 18,8 % 19,1 % 19,7 % 19,8 % 20,2 % 20,6 % 21,1 % 21,8 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 4. Satakunnan väestön ikärakenne Vuosituhannen toisen vuosikymmenen alussa väestön ikääntyminen ja ikärakenteen merkittävät alueelliset erot maakunnan sisällä tulevat olemaan suurempi haaste aluekehitykselle mm. koulutuksen keinoin kuin absoluuttisen väestömäärän väheneminen yksittäisillä paikkakunnilla tai koko maakunnan mittakaavassa. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.) Väestöllinen huoltosuhde heikkenee koko maassa vuoteen 2040 mennessä (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 6). Kuvio 5 kuvaa väestöllisen huoltosuhteen kehitystä vuoteen 2040 saakka. Huoltosuhde kuvaa vuotiaiden suhdetta alle 15-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden summaan. Vuosituhannen vaihteeseen asti huoltosuhde ei merkittävästi eronnut Satakunnan ja koko maan välillä, pl. Pohjois-Satakunta, jossa huoltosuhde heikkeni selvästi jo 1980-luvun lopulla. Satakunnassa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy voimakkaasti ennusteen mukaan v jälkeen, ja huoltosuhde on maan keskiarvoa epäsuotuisampi. Heikointa kehitys tulee olemaan edelleen Pohjois-Satakunnassa. Rauman seudulla heikennys on Porin seudun luokkaa. Koko maan työvoiman ikärakenne suhteutettuna Satakunnan ikärakenteeseen (tulossa)

7 Väestöllisen huoltosuhteen kehitys , on ennuste 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Satakunta Koko maa Rauman sk Porin sk Pohjois-Satakunta Kuvio 5. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys ja ennuste vuoteen 2040 saakka. TYÖMARKKINOIDEN KEHITYS Työllisyysaste (25 64-vuotiaat) on kohentunut koko vuosikymmenen ajan. Satakunnan työllisyysaste on säilynyt aikaisempaa lähempänä maan keskiarvoa. Vuonna 2010 koko maan työllisyysaste oli 72,2 ja Satakunnan 70,8. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.)(kuvio 6). Ikäluokittain tarkasteltuna Satakunnan työllisyysaste noudattaa valtakunnallisia lukuja vuotiaiden työllisyys jää vain hieman valtakunnallisesta keskiarvosta mutta vuotiaiden ikäluokassa työllisyysaste on parempi kuin maassa keskimäärin. (Satamittari.)

8 80,0 % 78,0 % 76,0 % 74,0 % 72,0 % 70,0 % 68,0 % 66,0 % 64,0 % 62,0 % Koko maa työllisyysaste v. Satakunta työllisyysaste v. Pohjois-Satakunta työllisyysaste v. Porin sk työllisyysaste v. Rauman sk työllisyysaste v. 60,0 % Kuvio 6. Työllisyysaste, vuotiaat (Lähde: Tilastokeskus, Satamittari) Työttömyysasteella (Tilastokeskus) mitattuna Satakunnan keskiarvon ja koko maan vastaavan ero vuodelta 2011 on kääntynyt selvästi Satakunnan hyväksi. Taustalla on mm. elinkeinoelämän suotuisa kehitys. Tosin TEM:n tilastoihin verrattuna Tilastokeskuksen (kuvio 7) ilmoittama luku on huomattavan alhainen. Suotuisa kehitys on myös siksi merkittävää, koska Satakunnan työttömyysaste on pitkään ollut useita prosenttiyksikköjä koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt. Pidemmällä aikavälillä nuorisotyöttömyyttä haasteellisemmaksi asiaksi saattaa kuitenkin muodostua rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. (Satakunnan maakuntaohjelma ). Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt viime taantuman jälkeen maakunnassa. Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien (kuvio 7). Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa selvästi ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007 ja Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin, joten ne eivät ole vertailukelpoisia työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työttömyyslukujen kanssa.

9 Työttömyysasteen kehitys Satakunnassa ja koko maassa % 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Satakunta KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 7. Tilastokeskuksen tietoihin perustuva työttömyysasteen kehitys Satakunnan ja koko maassa

10 Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa vuotiaat (koko maa) (Satakunta) Työvoimaa (koko maa) (Satakunta) Ei-työvoimaa (koko maa), (Satakunta) Työllisiä (koko maa) (Satakunta) palkansaajia koko maa Satakunta yrittäjiä koko maa Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Työtön (koko maa) (Satakunta) Vain perusaste koko maa Satakunta Opiskelija/varusmies (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk 986 Rauman sk 382 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat Muut (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk 592 Rauman sk 253 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat Eläkeläiset (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk Rauman sk Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat (Lähde: Myrskylä 2012, 9, Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) Kuvio 8. Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa seutukunnittain

11 % KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan 15 vuotta täyttäneitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sekä niitä, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 Koko maa Satakunta Pohjois-Satakunta Pori Rauma Kuvio 9. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Vuosina tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi (kuvio 9). Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Kasvu on kuitenkin ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt myös maan keskiarvon. Sekä Satakunnassa että koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus on kohonnut, mutta ero koko maahan on pysynyt suurin piirtein ennallaan verrattaessa vuotta 1998 vuoteen 2010, sillä Satakunnan kasvu on ollut lähellä valtakunnallista tasoa. Porin seudun maan keskiarvoa vaisumpi kehitys on osaltaan hidastanut Satakunnan tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvua. Toisaalta Porin seutukunnassa ero on pienin Satakunnan seutukunnista valtakunnalliseen keskiarvoon. Taulukko 1 kuvaa vuotiaiden koulutustasoa. Pelkän perusasteen on suorittanut 21,5 % ko. ikäryhmästä. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on vajaa puolet. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vajaa kolmasosa. Pelkän perusasteen varassa on edelleen merkittävä määrä väestöä Satakunnassa, esim vuotiaissa parisen tuhatta vuotiaista 14 % Satakunnassa ja 13,8 % koko maassa ei ollut suorittanut perusasteen jälkeen muuta tutkintoon johtavaa koulutusta.

12 Taulukko vuotiaiden koulutustaso ja osuudet sekä ikäryhmittäiset määrät 29% Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 25% 23% 21% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 19% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 10. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Korkea-asteen tutkintojen (ent. opistoaste, alemmat (kand. ja AMK) ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tutkijakoulutusaste) suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti niin Satakunnassa kuin koko maassa (kuvio 10). Osuus jää Satakunnassa kuitenkin selvästi alle maan keskimääräisen. Tarkastelussa mukana olevista kunnista ainoastaan Raumalla osuus on lähellä maan keskiarvoa. Porin osuus on myös Raumaa ja koko maata jonkin verran alempi. Toisaalta Porissa osuuden kasvutahti on ollut muuta Satakuntaa ripeämpi ja lähellä maan keskiarvoa. Harjavallan, Huittisten ja Kankaanpään osuudet ovat vieläkin matalampia ja kasvuvauhti on jäänyt Satakunnan ja koko maan keskiarvoa hitaammaksi. Rauman ja Huittisten osuuden lasku v johtunee kuntaliitoksista. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnas-

13 sa vähän maan keskiarvoa alempi (kuvio 11). Ero koko maan kehitykseen on kuitenkin vähitellen kasvanut. Porissa ja Raumalla osuudet ovat valtakunnallista tasoa. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa. Kankaanpäässä, Harjavallassa ja Huittisissa osuudet jäävät selvästi alle muiden alueiden. Lisäksi kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita hieman heikompaa. 10% 9% Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 7% 6% 5% 4% 3% KOKO MAA SATAKUNTA Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 2% 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 11. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (kuvio 12) on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut positiivista. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa. Kankaanpäässä osuus on Satakunnan keskitason tuntumassa. Harjavalta ja Huittinen jäävät alle, ja kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita heikompaa.

14 Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 7% 6% 5% 4% 3% 2% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 12. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus koko maassa, Satakunnassa ja sen muutamissa kunnissa. Tarkasteltaessa alle 35-vuotiaiden koulutustason kehitystä trendi on samansuuntainen kuin koko väestössä (kuviot 13 ja 14). Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Satakunnassa samaa luokkaa kuin koko maassa. Porissa ja Raumalla osuus on ylittänyt maan keskiarvon, kun taas Huittisissa, Kankaanpäässä ja erityisesti Harjavallassa osuudet ovat jääneet sen alle. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Satakunnassa osuuden kasvu on kuitenkin ollut hieman maan keskiarvoa nopeampaa tällä vuosituhannella. Tällöin ainakin Porissa ja Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää. Porin ja Rauman osuudet ylittävät Satakunnan keskiarvon, kun taas Harjavallassa ja Huittisissa jäädään sen alle. Kankaanpäässä osuus on vähitellen pudonnut alle Satakunnan keskiarvon. Porissa ja Raumalla osuudet ovat yhä kaukana valtakunnan keskiarvosta. Vuonna 2010 osuus kasvoi tarkasteltavilla alueilla ainoastaan Porissa ja maassa keskimäärin. Porissa nousu oli melko nopeaa.

15 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus v. väestöstä ,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 4,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö ,0 % Kuvio 13. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista.

16 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus v. väestöstä ,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 2,0 % 1,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö ,0 % Kuvio 14. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista Koulutustason kohoaminen on kuitenkin yksi myönteisimpiä kehitysindikaattoreita Satakunnassa, vaikka kehitys on monelta osin jäänyt maan keskiarvoa heikommaksi. Nuorten koulutustason nopea kohentuminen ei kuitenkaan ilmene tavanomaisilla mittareilla, koska niissä koulutettujen määrää ilmaistaan suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, mikä Satakunnan kohdalla korostaa vanhimpien ikäluokkien alhaisempaa koulutustasoa. Kuviot 13 ja 14 kuvaavat kuitenkin nuorten korkeasti koulutettujen osuuden kasvua, joka on Satakunnan merkittävimmissä koulukaupungeissa, Porissa ja Raumalla, ollut melko suotuisaa. Näiden menestymisen taustalla lienee koulutustarjonnan lisääntyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisen opetuksen laajenemisen myötä. Myös työmahdollisuudet ovat kohentuneet elinkeinoelämän suhteellisen myönteisen kehityksen ansiosta. Jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (tiedot vuodelta 2010) Satakunnassa on 63,6 % ja koko maan vastaava osuus 67 %. Kuitenkin osa nuoremmista ikäluokista on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta.

17 SYRJÄYTYMISTEEMAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA (täydentyy) Satakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneiden osuus vuotiaiden ikäluokassa on Suomen maakunnista suurimpia (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 7). Syrjäytymistä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? raportin mukaan syrjäytynyt nuori on työvoiman ulkopuolella ja vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Huostaan otetuilla nuorilla on keskimääräistä suurempi riski syrjäytyä. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Työvoiman ulkopuolella olevien nuorten määrä on melko vakaa ja sitä kasvattavat eniten maahanmuuttajat. (Myrskylä 2012, 16.) Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, Vuosi Yhteensä Perhehoito 303 Ammatillinen perhekotihoito 66 Laitoshuolto 265 Muu sijoitus 56 Sijoitetut 0 17 v v. osuus vastaavasta väestöstä 1,4 Huostassa viimeisen sijoitustiedon mukaan ml. kiireelliset sijoitukset v. osuus vastaavasta väestöstä 1,1 Taulukko 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan,

18 Koulutussektorit yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun Ammattikorkeakoulukoulutus ta Koko ma a Satakun ta Yliopistokoulutus Koko ma a Satakun ta Keskeyttämisen laskennassa Keskeytti opinnot ko. Keskeytti opin- Keskeytti tutkintoon käytetty koulutussektorin ko. not ko. koulu- johtavan koulutuk- opiskelijamäärä maakunnassa, % tussektorilla, % sen kokonaan, % ,3 7 5, ,9 8, , ,1 4,3 1, ,3 9,1 8, ,7 10,4 9, ,1 8,6 6, ,9 10,2 8, ,4 5,9 4, ,4 7,1 6,5 Taulukko 3. Koulutuksen keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2009/2010

19 Maahanmuuton kehitys Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 15. Maahanmuuton määrä Satakunnassa , kuviossa on kuvattu vuosittaisen bruttomuuton kehitys ilman maastamuuttoa Satakunnassa maahanmuutto on kasvanut vuosittain selvästi 2000-luvun puolivälin jälkeen (kuvio 15). Sitä ennen kehitys oli varsin tasaista. Tällöin vuosittain Satakuntaan muutti alle 400 henkeä vuodessa ulkomailta. Vuoden 2008 jälkeen määrä on kohonnut yli 60 henkeen vuodessa. Maahanmuuttajien kokonaismäärä on kohonnut vuoden 1990 noin 2000:sta vuoden 2011 yli 5000:een (kuvio 16).

20 6000 Maahanmuuttajien kokonaismäärän kehitys Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö Kuvio 16. Maahanmuuttajien kokonaismäärä Satakunnassa (=ulkomailla syntyneet)

21 AIKUISKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA Näitä tietoja ei toistaiseksi ole kootusti saatavilla. Aikuiskoulutuksen toimijaverkko Satakunnassa Aikuiskoulutukseen osallistuminen Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen Koulutuksen läpäisy Suoritetut tutkinnot Vetovoima Työllistyminen

22 LÄHTEET Karppinen, Ari ja Vähäsantanen, Saku (2012). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A41/2012. Myrskylä, Pekka (2012). Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Eva-analyysi No 19.

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömyys laskenut edelleen Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Lohjan lukioverkko Page 1

Lohjan lukioverkko Page 1 Lohjan lukioverkko 28.4.2015 Page 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Lohjan lukioverkko 28.4.2015 28.4.2015 Page 2 Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot