AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012"

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satamittari AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus on osa Satakunnassa koottavaa aikuiskoulutuksen strategiaa. Tunnusluvut ovat koonti siitä aineistosta, joka tekijöillä tällä hetkellä on ollut käytettävissä. Tästä syystä osa tiedoista on esillä vain otsikkotasoisesti. Toimialakohtaisia tietoja tuotetaan käynnissä olevien ennakointihankkeiden kautta. Näitä tietoja on toistaiseksi saatavissa myös Satamittarista sekä Satakunnan talouskatsauksesta. Tietoa täsmennetään ja täydennetään sitä mukaa kun työ edistyy ja tarvetta ilmenee. Kehittämisideat ovat tervetulleita.

2 SISÄLTÖ VÄESTÖKEHITYS... 3 TYÖMARKKINOIDEN KEHITYS... 7 KOULUTUSTASO SYRJÄYTYMISTEEMAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA LÄHTEET... 22

3 Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö 2012 Nykytilan kuvaus YLEISTÄ VÄESTÖKEHITYS Väestökehitys on Satakunnassa koettu vuosikymmenien ajan muuttotappion leimaamaksi. Vuoden 2009 aikana Satakunta sai ensimmäistä kertaa sitten 70-luvun puolivälin muuttovoittoa (kuntien välinen muuttoliike sekä maahanmuutto, kuvio 1) Satakunnan väestönmuutos * Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö * kokonaisnettomuutto syntyneiden enemmyys väestönlisäys Kuvio 1. Satakunnan väestönmuutos : kokonaisnettomuutto ja syntyneiden enemmyys Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen henkilöä (kuvio 2). Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,4 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4,1 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 väkiluku pysyi jo miltei ennallaan. Vuonna 2009 väkiluku kääntyi hienoiseen kasvuun. Vuonna 2011 väkiluku supistui jälleen hieman pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden vuoksi. Rauman seutukunnassa väestötappio on 7 % vuosina

4 Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-16,3 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut vuosina Pohjois- Satakunnassa väkiluku on selvästi supistunut vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 pudotus tasaantui jonkin verran. Väestökehitys on ollut siis negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuosina Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Toisaalta voitto kansainvälisestä muuttoliikkeestä on paikannut osaltaan tappioita. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Väkiluvun kehitys Satakunnassa ja koko maassa (1993=100) Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Satakunta Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Koko maa Kuvio 2. Koko maan, Satakunnan ja sen seutukuntien väestökehitys Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,3 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 3,5 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 8,3 % ja 10,8 %. Satakunnan väestötappio on uudessa ennusteessa hieman pienempi kuin vuonna 2009 laaditussa (kuvio 3). Ennusteen taustalla on heikohko muuttotase ja pitkään jatkunut negatiivinen nettosyntyvyys (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari). Satakunnan suurista kunnista Porin väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 asti. Tämän ansiosta Porin seutukuntaan ennakoidaan hyvin lievää väestönlaskua (-0,6 %), vaikka alueen muihin kuntiin ennustetaan laskua. Suurimmista alueista ja kunnista Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä väestö vähenee voimakkaimmin, joskin ennusteen loppua kohden aiempaa maltillisemmin. Myös Rauman seutukunnassa ja kaupungissa, Eurassa, Harjavallassa ja Ulvilassa väestökato on hieman Satakunnan keskiarvoa voimakkaampaa.

5 Väestöennuste , v. 2011= Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 KOKO MAA SATAKUNTA Pohjois-Satakunnan seutukunta..kankaanpää Porin seutukunta..harjavalta..huittinen..kokemäki..pori..ulvila Rauman seutukunta..eura..rauma Kuvio 3. Koko maan, Satakunnan ja sen kuntien väestöennuste (laadittu v. 2012) Alueelliset erot väestönkehityksessä (sekä mennyt että tuleva) ovat siis melko suuret ja kasvun keskittymisen vuoksi alueellisissa eroissa on jatkuva kasvusuuntaus. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.) Satakunnassa vanhusten osuus on kasvanut selvästi vuosien 1993 ja 2011 välillä. Työikäisten osuus on laskenut hieman (3,5 prosenttiyksikköä). Vanhusten osuus on noussut selvästi, 6,3 prosenttiyksikköä vuodesta Alle 14-vuotiaiden osuus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä tarkasteluajanjaksolla (kuvio 4). Satakunnan seutukunnista ikärakenteet ovat melko samankaltaiset Porin ja Rauman seuduilla, Raumalla väestö on hieman nuorempaa. Samalla ne määräävät myös koko maakunnan ikärakenteen. Suurin ero on havaittavissa Pohjois-Satakunnan ikärakenteessa, jossa vanhusten osuus väestöstä on huomattavan suuri.

6 ,1 % 18,0 % 18,0 % 17,8 % 17,6 % 17,3 % 17,1 % 16,9 % 16,8 % 16,6 % 16,4 % 16,3 % 16,1 % 16,0 % 15,7 % 15,6 % 15,5 % 15,3 % 15,2 % Satakunnan väestön ikärakenne ,4 % 66,2 % 66,0 % 65,8 % 65,8 % 65,9 % 65,8 % 65,6 % 65,4 % 65,3 % 65,1 % 64,9 % 64,8 % 64,4 % 64,4 % 64,2 % 64,0 % 63,6 % 62,9 % 15,5 % 15,8 % 16,0 % 16,4 % 16,6 % 16,8 % 17,1 % 17,5 % 17,8 % 18,1 % 18,5 % 18,8 % 19,1 % 19,7 % 19,8 % 20,2 % 20,6 % 21,1 % 21,8 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 4. Satakunnan väestön ikärakenne Vuosituhannen toisen vuosikymmenen alussa väestön ikääntyminen ja ikärakenteen merkittävät alueelliset erot maakunnan sisällä tulevat olemaan suurempi haaste aluekehitykselle mm. koulutuksen keinoin kuin absoluuttisen väestömäärän väheneminen yksittäisillä paikkakunnilla tai koko maakunnan mittakaavassa. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.) Väestöllinen huoltosuhde heikkenee koko maassa vuoteen 2040 mennessä (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 6). Kuvio 5 kuvaa väestöllisen huoltosuhteen kehitystä vuoteen 2040 saakka. Huoltosuhde kuvaa vuotiaiden suhdetta alle 15-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden summaan. Vuosituhannen vaihteeseen asti huoltosuhde ei merkittävästi eronnut Satakunnan ja koko maan välillä, pl. Pohjois-Satakunta, jossa huoltosuhde heikkeni selvästi jo 1980-luvun lopulla. Satakunnassa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy voimakkaasti ennusteen mukaan v jälkeen, ja huoltosuhde on maan keskiarvoa epäsuotuisampi. Heikointa kehitys tulee olemaan edelleen Pohjois-Satakunnassa. Rauman seudulla heikennys on Porin seudun luokkaa. Koko maan työvoiman ikärakenne suhteutettuna Satakunnan ikärakenteeseen (tulossa)

7 Väestöllisen huoltosuhteen kehitys , on ennuste 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Satakunta Koko maa Rauman sk Porin sk Pohjois-Satakunta Kuvio 5. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys ja ennuste vuoteen 2040 saakka. TYÖMARKKINOIDEN KEHITYS Työllisyysaste (25 64-vuotiaat) on kohentunut koko vuosikymmenen ajan. Satakunnan työllisyysaste on säilynyt aikaisempaa lähempänä maan keskiarvoa. Vuonna 2010 koko maan työllisyysaste oli 72,2 ja Satakunnan 70,8. (Satakunnan maakuntaohjelma ; Satamittari.)(kuvio 6). Ikäluokittain tarkasteltuna Satakunnan työllisyysaste noudattaa valtakunnallisia lukuja vuotiaiden työllisyys jää vain hieman valtakunnallisesta keskiarvosta mutta vuotiaiden ikäluokassa työllisyysaste on parempi kuin maassa keskimäärin. (Satamittari.)

8 80,0 % 78,0 % 76,0 % 74,0 % 72,0 % 70,0 % 68,0 % 66,0 % 64,0 % 62,0 % Koko maa työllisyysaste v. Satakunta työllisyysaste v. Pohjois-Satakunta työllisyysaste v. Porin sk työllisyysaste v. Rauman sk työllisyysaste v. 60,0 % Kuvio 6. Työllisyysaste, vuotiaat (Lähde: Tilastokeskus, Satamittari) Työttömyysasteella (Tilastokeskus) mitattuna Satakunnan keskiarvon ja koko maan vastaavan ero vuodelta 2011 on kääntynyt selvästi Satakunnan hyväksi. Taustalla on mm. elinkeinoelämän suotuisa kehitys. Tosin TEM:n tilastoihin verrattuna Tilastokeskuksen (kuvio 7) ilmoittama luku on huomattavan alhainen. Suotuisa kehitys on myös siksi merkittävää, koska Satakunnan työttömyysaste on pitkään ollut useita prosenttiyksikköjä koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt. Pidemmällä aikavälillä nuorisotyöttömyyttä haasteellisemmaksi asiaksi saattaa kuitenkin muodostua rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. (Satakunnan maakuntaohjelma ). Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt viime taantuman jälkeen maakunnassa. Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien (kuvio 7). Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa selvästi ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007 ja Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin, joten ne eivät ole vertailukelpoisia työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työttömyyslukujen kanssa.

9 Työttömyysasteen kehitys Satakunnassa ja koko maassa % 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Satakunta KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 7. Tilastokeskuksen tietoihin perustuva työttömyysasteen kehitys Satakunnan ja koko maassa

10 Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa vuotiaat (koko maa) (Satakunta) Työvoimaa (koko maa) (Satakunta) Ei-työvoimaa (koko maa), (Satakunta) Työllisiä (koko maa) (Satakunta) palkansaajia koko maa Satakunta yrittäjiä koko maa Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Työtön (koko maa) (Satakunta) Vain perusaste koko maa Satakunta Opiskelija/varusmies (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk 986 Rauman sk 382 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat Muut (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk 592 Rauman sk 253 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat Eläkeläiset (koko maa) Satakunta Vain perusaste koko maa Satakunta Porin sk Rauman sk Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot vuotiaat (Lähde: Myrskylä 2012, 9, Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) Kuvio 8. Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa seutukunnittain

11 % KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan 15 vuotta täyttäneitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sekä niitä, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 Koko maa Satakunta Pohjois-Satakunta Pori Rauma Kuvio 9. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Vuosina tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi (kuvio 9). Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Kasvu on kuitenkin ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt myös maan keskiarvon. Sekä Satakunnassa että koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus on kohonnut, mutta ero koko maahan on pysynyt suurin piirtein ennallaan verrattaessa vuotta 1998 vuoteen 2010, sillä Satakunnan kasvu on ollut lähellä valtakunnallista tasoa. Porin seudun maan keskiarvoa vaisumpi kehitys on osaltaan hidastanut Satakunnan tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvua. Toisaalta Porin seutukunnassa ero on pienin Satakunnan seutukunnista valtakunnalliseen keskiarvoon. Taulukko 1 kuvaa vuotiaiden koulutustasoa. Pelkän perusasteen on suorittanut 21,5 % ko. ikäryhmästä. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on vajaa puolet. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vajaa kolmasosa. Pelkän perusasteen varassa on edelleen merkittävä määrä väestöä Satakunnassa, esim vuotiaissa parisen tuhatta vuotiaista 14 % Satakunnassa ja 13,8 % koko maassa ei ollut suorittanut perusasteen jälkeen muuta tutkintoon johtavaa koulutusta.

12 Taulukko vuotiaiden koulutustaso ja osuudet sekä ikäryhmittäiset määrät 29% Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 25% 23% 21% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 19% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 10. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Korkea-asteen tutkintojen (ent. opistoaste, alemmat (kand. ja AMK) ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tutkijakoulutusaste) suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti niin Satakunnassa kuin koko maassa (kuvio 10). Osuus jää Satakunnassa kuitenkin selvästi alle maan keskimääräisen. Tarkastelussa mukana olevista kunnista ainoastaan Raumalla osuus on lähellä maan keskiarvoa. Porin osuus on myös Raumaa ja koko maata jonkin verran alempi. Toisaalta Porissa osuuden kasvutahti on ollut muuta Satakuntaa ripeämpi ja lähellä maan keskiarvoa. Harjavallan, Huittisten ja Kankaanpään osuudet ovat vieläkin matalampia ja kasvuvauhti on jäänyt Satakunnan ja koko maan keskiarvoa hitaammaksi. Rauman ja Huittisten osuuden lasku v johtunee kuntaliitoksista. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnas-

13 sa vähän maan keskiarvoa alempi (kuvio 11). Ero koko maan kehitykseen on kuitenkin vähitellen kasvanut. Porissa ja Raumalla osuudet ovat valtakunnallista tasoa. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa. Kankaanpäässä, Harjavallassa ja Huittisissa osuudet jäävät selvästi alle muiden alueiden. Lisäksi kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita hieman heikompaa. 10% 9% Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 7% 6% 5% 4% 3% KOKO MAA SATAKUNTA Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 2% 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 11. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (kuvio 12) on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut positiivista. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa. Kankaanpäässä osuus on Satakunnan keskitason tuntumassa. Harjavalta ja Huittinen jäävät alle, ja kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita heikompaa.

14 Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä % 7% 6% 5% 4% 3% 2% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö % Kuvio 12. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus koko maassa, Satakunnassa ja sen muutamissa kunnissa. Tarkasteltaessa alle 35-vuotiaiden koulutustason kehitystä trendi on samansuuntainen kuin koko väestössä (kuviot 13 ja 14). Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Satakunnassa samaa luokkaa kuin koko maassa. Porissa ja Raumalla osuus on ylittänyt maan keskiarvon, kun taas Huittisissa, Kankaanpäässä ja erityisesti Harjavallassa osuudet ovat jääneet sen alle. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Satakunnassa osuuden kasvu on kuitenkin ollut hieman maan keskiarvoa nopeampaa tällä vuosituhannella. Tällöin ainakin Porissa ja Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää. Porin ja Rauman osuudet ylittävät Satakunnan keskiarvon, kun taas Harjavallassa ja Huittisissa jäädään sen alle. Kankaanpäässä osuus on vähitellen pudonnut alle Satakunnan keskiarvon. Porissa ja Raumalla osuudet ovat yhä kaukana valtakunnan keskiarvosta. Vuonna 2010 osuus kasvoi tarkasteltavilla alueilla ainoastaan Porissa ja maassa keskimäärin. Porissa nousu oli melko nopeaa.

15 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus v. väestöstä ,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 4,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö ,0 % Kuvio 13. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista.

16 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus v. väestöstä ,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 2,0 % 1,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö ,0 % Kuvio 14. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista Koulutustason kohoaminen on kuitenkin yksi myönteisimpiä kehitysindikaattoreita Satakunnassa, vaikka kehitys on monelta osin jäänyt maan keskiarvoa heikommaksi. Nuorten koulutustason nopea kohentuminen ei kuitenkaan ilmene tavanomaisilla mittareilla, koska niissä koulutettujen määrää ilmaistaan suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, mikä Satakunnan kohdalla korostaa vanhimpien ikäluokkien alhaisempaa koulutustasoa. Kuviot 13 ja 14 kuvaavat kuitenkin nuorten korkeasti koulutettujen osuuden kasvua, joka on Satakunnan merkittävimmissä koulukaupungeissa, Porissa ja Raumalla, ollut melko suotuisaa. Näiden menestymisen taustalla lienee koulutustarjonnan lisääntyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisen opetuksen laajenemisen myötä. Myös työmahdollisuudet ovat kohentuneet elinkeinoelämän suhteellisen myönteisen kehityksen ansiosta. Jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (tiedot vuodelta 2010) Satakunnassa on 63,6 % ja koko maan vastaava osuus 67 %. Kuitenkin osa nuoremmista ikäluokista on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta.

17 SYRJÄYTYMISTEEMAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA (täydentyy) Satakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneiden osuus vuotiaiden ikäluokassa on Suomen maakunnista suurimpia (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 7). Syrjäytymistä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? raportin mukaan syrjäytynyt nuori on työvoiman ulkopuolella ja vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Huostaan otetuilla nuorilla on keskimääräistä suurempi riski syrjäytyä. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Työvoiman ulkopuolella olevien nuorten määrä on melko vakaa ja sitä kasvattavat eniten maahanmuuttajat. (Myrskylä 2012, 16.) Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, Vuosi Yhteensä Perhehoito 303 Ammatillinen perhekotihoito 66 Laitoshuolto 265 Muu sijoitus 56 Sijoitetut 0 17 v v. osuus vastaavasta väestöstä 1,4 Huostassa viimeisen sijoitustiedon mukaan ml. kiireelliset sijoitukset v. osuus vastaavasta väestöstä 1,1 Taulukko 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan,

18 Koulutussektorit yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun Ammattikorkeakoulukoulutus ta Koko ma a Satakun ta Yliopistokoulutus Koko ma a Satakun ta Keskeyttämisen laskennassa Keskeytti opinnot ko. Keskeytti opin- Keskeytti tutkintoon käytetty koulutussektorin ko. not ko. koulu- johtavan koulutuk- opiskelijamäärä maakunnassa, % tussektorilla, % sen kokonaan, % ,3 7 5, ,9 8, , ,1 4,3 1, ,3 9,1 8, ,7 10,4 9, ,1 8,6 6, ,9 10,2 8, ,4 5,9 4, ,4 7,1 6,5 Taulukko 3. Koulutuksen keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2009/2010

19 Maahanmuuton kehitys Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 15. Maahanmuuton määrä Satakunnassa , kuviossa on kuvattu vuosittaisen bruttomuuton kehitys ilman maastamuuttoa Satakunnassa maahanmuutto on kasvanut vuosittain selvästi 2000-luvun puolivälin jälkeen (kuvio 15). Sitä ennen kehitys oli varsin tasaista. Tällöin vuosittain Satakuntaan muutti alle 400 henkeä vuodessa ulkomailta. Vuoden 2008 jälkeen määrä on kohonnut yli 60 henkeen vuodessa. Maahanmuuttajien kokonaismäärä on kohonnut vuoden 1990 noin 2000:sta vuoden 2011 yli 5000:een (kuvio 16).

20 6000 Maahanmuuttajien kokonaismäärän kehitys Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö Kuvio 16. Maahanmuuttajien kokonaismäärä Satakunnassa (=ulkomailla syntyneet)

21 AIKUISKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA Näitä tietoja ei toistaiseksi ole kootusti saatavilla. Aikuiskoulutuksen toimijaverkko Satakunnassa Aikuiskoulutukseen osallistuminen Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen Koulutuksen läpäisy Suoritetut tutkinnot Vetovoima Työllistyminen

22 LÄHTEET Karppinen, Ari ja Vähäsantanen, Saku (2012). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A41/2012. Myrskylä, Pekka (2012). Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Eva-analyysi No 19.

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13

Koulutus, työllisyys ja työttömyys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:13 Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius Koulutus, työllisyys ja työttömyys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:13 Aleksi Kalenius

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa Erik Häggman ja Juha Pusila 2012 Sisältö 1. Kohderyhmä... 4 1.1. Nuorten määrät (2011)...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Korkeasti koulutetun väestön kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:12

Korkeasti koulutetun väestön kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:12 Korkeasti koulutetun väestön kehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:12 Aleksi Kalenius Korkeasti koulutetun väestön kehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:12 Aleksi Kalenius

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot