ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana

Transkriptio

1 ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana Tutkimushankkeiden yhteisseminaari Markku Norvasuo Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos YTK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä

2 Osapuolet Tutkimusyhteistyö Aalto yliopisto, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK Kuluttajatutkimuskeskus KTK Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Rahoitus: Tekes Kesto: Muut osapuolet Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Helsingin kaupunki Ympäristöministeriö Pöyry Finland Oyj Neapo Oy Espoonkruunu Oy VAV Asunnot Oy Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Museovirasto

3 Hankkeen tausta Erityisesti pääkaupunkiseudulla esikaupunkialueet muodostavat valtaosan tulevaisuuden asuinympäristöstä. Haasteena on kansainvälisestikin tapahtuva kaupunkiympäristön käytön muutos, joka uhkaa mm. kaventaa asukkaiden toimintamahdollisuuksia. Nk. toisen ja kolmannen sukupolven metropolikehitys (Guido Martinotti)

4 Tavoitteet Löytää keinoja lisätä asuinalueiden elinkaarikestävyyttä ja kaupunkiympäristön monikäyttöisyyttä ( tilallista pääomaa ). Elinkaarikestävyys on sopeutumista muuttuviin tarpeisiin ja säilymistä hyvänä asuinympäristönä Monikäyttöisyys edistää rakennuskannan käyttöarvoa ja tuottavana säilymistä. Kolme keskeistä näkökulmaa: koko alueen elinkaari, toimijuus ja joustava tilatarjonta Kysymys tiivistämisestä

5 Alueellinen näkökulma Alueellisia elinkaarikestävyyden kriteerit esimerkkialueiden kautta Alueiden brändäämisen ja imagojen kysymykset

6 Alueellinen tilatarjonta Tutkitaan tilatarjonnan joustavuutta, kuten joustavia asuntotypologioita ja hybridirakentamista Myös palvelujen tilankäyttöä tarkastellaan asuntokannan joustokyvyn suunnasta Tilakonseptien vuorovaikutteinen kehittäminen

7 Toimijuuden tarkastelu Muutostekijöiden tarkastelut (tulevaisuusperspektiivi) Kaupungin käyttötapojen muutos Nk. kolmas sektori on valittu yhdeksi keskeiseksi tarkastelukohteeksi Tätä kautta korostuu myös ei-kaupallinen ja ei-manageroiva näkökulma

8 Tutkimuksen jakautuminen kymmeneen työpakettiin vastuutahoineen TP1 KEHITTÄMINEN JA OPPIMINEN ESIKAUPUNKIEN UUDET KÄYTÖT JA TOIMIJAT TP 2 Tulevaisuuden hasteet TP 3 Kolmannen sektorin toimijuus TP 4 Rakennuskannan muutos ja suunnittelu ASUINALUEIDEN ELINKAARIMALLI TP 5 Asuinalueiden elinkaarikestävyys TP 6 Paikkatietomenetelmät elinkaarianalyysissa TP 7 Asuinalueiden imagot ja brändit MUUTTUVIA TARPEITA PALVELEVAT TILAT TP 8 Asuntojen joustavat typologiat TP 9 Hybridikonseptit ja joustotilojen käyttö TP 10 Konseptien vuorovaikutteinen kehittäminen Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos, YTK Yhtyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä Kuluttajatutkimuskeskus KTK Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

9 TP2: Tulevaisuuden haasteet Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus Sisältää 3 nk. tulevaisuusklinikkaa (1/vuosi), joista ensimmäinen Perspective tuotti kolme skenaariohahmotelmaa: Nokkela niukkuus ja vapaaehtoinen vaatimattomuus sekä Laatua määrän sijaan Niukkahiilinen (paikallinen) hyvinvointi sekä Impivaara 2.0 ja 3 Ihminen syrjässä? sekä My City vs. Pieleen meni Tulevaisuuden kaupunkien elinvoimaisuus rakentuu etenkin yksilölähtöiselle uusyhteisöllisyydelle, paikallisuudelle, elämykselliselle ja merkitykselliselle ympäristölle, paikallisdemokratialle ja asukkaiden tiiviille osallistamiselle, tee-se-itse-kulttuurille sekä toimintojen ja alueiden (työ vapaa aika, rahatalous vaihtotalous, julkinen tila yksityinen tila jne.) yhdistämiselle.

10 TP3: Kolmannen sektorin toimijuus Kolmas sektori: vapaaehtoistyö, voittoa tavoittelemattomat tai matalaa tuottoa tavoittelevat yhteisöt, järjestöt, yritykset jne. Merkitys laajentumassa, hyvinä puolina nähty joustavuus ja innovatiivisuus ja kyky verkostoitua Tähän mennessä mm. analysoitu 3. sektorin erilaisia toimintatapoja

11 Kolmas sektori ja asuntotuotanto Kolmannen sektorin rooli asuntotuotannossa on noussut merkittäväksi mm. Italiassa (Sari Puustinen, YTK) ELOISAssa tarkastellaan 3. sektorin toimijuutta suomalaisessa asuntotuotannossa, mm. toimijuutta, verkostoitumista, sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä (sosiologian pro gradu -opinnäytetyö Jyväskylää koskien)

12 Työpaketit (yhteenveto) Työpaketti Kuvaus 1. Kehittäminen ja oppiminen Toimijoiden välinen kehittämisprosessi, jossa tarkastellaan uutta toimijuutta, elinkaarimallia ja tilojen monikäyttöisyyttä tukevia suunnitteluratkaisuja 2. Tulevaisuuden haasteet Toteutetaan osallistavina Tulevaisuusklinikka-työpajoina, metodeina käytetään muun muassa tulevaisuuspyörää, tulevaisuustaulukkoa sekä heikkojen signaalien visualisointia. 3. Kolmannen sektorin toimijuus Kartoitetaan mahdollisuuksia uusien kolmannen sektorin toimijoiden synnyttämiseksi asuntosektorille muun muassa kansainvälisten esimerkkien avulla 4. Rakennuskannan muutos ja suunnittelu 5. Asuinalueiden elinkaarikestävyys 6. Paikkatietomenetelmät elinkaarianalyysissa 7. Asuinalueiden imagot ja brändit Tarkastellaan rakennuskannan muutosten suunnitteluprosesseja ja yhteistyön muotoja jo toteutettujen tapausesimerkkien kautta. Tarkastellaan valittujen kohdealueiden ominaispiirteitä, vahvuuksia ja heikkouksia kyvyssä sopeutua muutoksiin sekä alueiden täydennysrakentamisen haasteita. Esimerkkialueet valitaan pääkaupunkiseudun kunnista. Tarkastellaan asuinalueiden elinkaaren kehitystä sekä elinkaaren tärkeitä murtumakohtia kuvaavia alueellisia mittareita. Käsitellään kysymystä asuinalueen imagosta ja tarkastellaan pyrkimyksiä brändätä alueita eri tavoin. 8. Asuntojen joustavat typologiat Tarkastellaan joustavia asuntotypologioita ja asuntojen elinkaarijoustoa. Typologista joustavuutta sovellettaessa ympäristö voi itseorganisoitua sen sijaan, että se suunniteltaisiin valmiiksi. 9. Hybridikonseptit ja joustotilojen käyttö 10. Konseptien vuorovaikutteinen kehittäminen Tarkastellaan hybridirakentamisen merkityksiä ja soveltamisen mahdollisuuksia ja vaikeksia esikaupunkiympäristössä. Tilakonseptien ja muutosten hyväksyttävyyttä testataan Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapaneelista rekrytoitavien kuluttajien kanssa.

13 Kohdealueet Hankkeessa tarkastellaan kohdealueita mm. elinkaarikestävyyden kriteerien osalta Jokaisesta kaupungista alustavasti kaksi aluetta: Vantaa: Mikkola, Kaivoksela Espoo: Olari Matinkylä, Karakallio Helsinki: Kannelmäki, Oulunkylä

14 Näkökulmia alueisiin (poimintoja) Täydennysrakentaminen, kehittämistoimet Uusi liikenneinfra Laaja fokus rakentamiseen Alueiden sisäiset edellytykset kehittyä Taantuneet asuntoalueet, alueiden heikot kohdat Uudet houkuttelevat mahdollisuudet Kulttuuriperintö, eri aikakausien kerrostumat

15 Tulevaisuusklinikka-raportti Sirkka heinonen, Sofi Kurki, Leena-Maija Laurén ja Juho Ruotsalainen (2011). Elämykselliseen yhteisöllisyyteen. Elävä esikaupunki -hankkeen Tulevaisuusklinikka Perspective TUTUe-julkaisuja 12/2011. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.