Neuvolaikäisten lasten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittaminen peruskunnassa
|
|
- Sakari Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neuvolaikäisten lasten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittaminen peruskunnassa Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin yhteistyöhanke (Kaarinan terveyskeskus - VSSHP:n lastenneurologinen yksikkö- Vajaaliikkeisten kunto r.y) LL Harri Arikka lastenneurologian erikoislääkäri TYKS/lastenklinikka lastenneurologian yksikkö
2 Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. on vuonna 1953 perustettu yhdistys. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on edistää neurologisista syistä vammautuneiden lasten ja nuorten tutkimusta, hoitoa, kuntoutusta ja vaikeuksien ehkäisyä. Yhdistyksen toimintamuodot: - edistää ja tukea alansa tieteellistä tutkimusta ja tutkimustiedon käyttöä - tiedottaa ja vaikuttaa tarkoituksensa toteutumiseksi - edistää ja järjestää koulutus- ja opintotoimintaa - edistää palvelutoimintaa. Yhdistyksen toiminta nojaa alan kansainväliseen ja kansalliseen osaamiseen ja sen soveltamiseen asiantuntijapalveluina vammaistyön kehittämiseksi.
3 VLK muodostuu seitsemästä jäsen yhteisöstä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheims Barnskyddsförbund ry Lastensuojelun Keskusliitto Centralförbundet för Barnskydd ry Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Stiftelsen för handikappade barn och ungdomar Samfundet Folkhälsan rf Suomen Lastenlääkäriyhdistys Barnläkarföreningen i Finland ry Suomen CP-liitto ry Finlands CP-förbund rf Suomen Lastenneurologinen Yhdistys
4 ASIANTUNTIJATOIMINTA VLK.lla on 15:sta alueellista asiantuntijatoimikuntaa: Joensuussa, Jorvin piirissä pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa sekä Vaasassa. Asiantuntijatoimikuntien tavoitteena on paikallisesti vaikuttaa ja edistää alueensa vammaisten lasten tutkimusta, hoitoa, huoltoa ja kuntoutusta. Asiantuntijatoimikunnat toimivat mahdollisuuksiensa mukaan ja yhteistyössä muiden alueen asiantuntijoiden kanssa vammaisten lasten kuntoutuksen ja elinympäristön laadun parantamiseksi välittämällä tietoa, vaikuttamalla ja synnyttämällä keskustelua eri hallinnonalojen välillä. Asiantuntijatoimikuntien toiminnalla on merkittävä rooli alueellisen kuntoutustoiminnan kehittämisessä ja erityisesti aloitteentekijöinä. Toimintamuodot vaihtelivat asiantuntijatapaamisista koulutustilaisuuksiin ja kannanottoihin.
5 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI Päämääränä on kehittää lasten, vanhempien ja ammattilaisten yhteistoimintaan perustuvia hyviä kuntoutuksen käytäntöjä ja työtapoja, sekä tukea kuntia toimimaan hyvien kuntoutuksen periaatteiden mukaan. Eeva Seppälä projektipäällikkö Tarja Nieminen suunnittelija Vajaaliikkeisten Kunto ry
6 Projektin tausta Erityistä tukea tarvitsevien lasten nuorten kuntoutuspalvelut ja perheen tuki on usein hajanaista. Kuntoutus koetaan tällä hetkellä järjestelmä- ja terveydenhuoltokeskeiseksi. Lapsi tai nuori perheineen tarvitsee tukea kuntoutuskokonaisuuden organisointiin ja hallintaan. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt tai tarve on tullut näkyvämmäksi. Kunnan vastuu kuntoutuspalveluista on kasvanut, mutta toimintatavat ovat kehittymättömiä.
7 Projektin tarkoitus Lasten ja nuorten kuntoutukseen tarvitaan uusia toimintatapoja, jotka lisäävät yhteistoimintaa perheiden ja asiantuntijoiden välillä Päämääränä on tukea kuntia kehittämään kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestämistä Tavoitteena on vähentää perheiden taakkaa lapsen ja nuoren kuntoutuksen järjestämisessä
8 Projektiryhmä Projektin johtaja : LL, lastenneurologian erik.lääk Harri Arikka Ohjausryhmä: Matti Koivikko, lääkintöneuvos, VLK ry kunniajäsen, lastenneurologian dosentti, TaYs Heikki Lyytinen, professori, Jyväskylän yo, psykologian laitos, J-kylä Ilona Autti-Rämö, johtava tutkija, Kela, HKI Marju Silander, vammaisen lapsen vanhempien edustaja, Uudenmaan cp-yhdistys, Espoo Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia amk, HKI Tuula Haukka-Wacklin, toiminnanjohtaja, Ensi- ja turvakoti ry, Tre Tiina Suomela-Markkanen asiantuntijalääkäri, KELA, Hki Helena Miller, johtaja, Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus, Yläne Aimo Strömberg pääsihteeri, ICPS/Suomen CP-liitto, HKI Roger Byring yl.lastenneurologi Kårkulla Samkommun Hannu Heiskala ylilääkäri, Hyks,lasten ja nuorten sairauksien toimiala, LNklinikka, Jorvin yksikkö Projektipäällikkö THM Eeva Seppälä Projektisuunnittelija TtM Tarja Nieminen maalisk-11
9 Hyvä Kuntoutus-hanke ; toimintastrategia 1.09 Tavoitteet Lasten ja nuorten kuntoutuksen suunnittelua ohjaavat Hyvän kuntoutuksen periaatteet Toimijatahot suunnittelevat ja kehittävät työtä Hyvän kuntoutuksen periaatteiden mukaan paikallisen resurssien pohjalta Käytännön toimijat saavat tietoa ja tukea alueelle koulutetulta avainja yhdyshenkilöverkostolta Toimenpiteet I Asiantuntijatoimikuntien, avain- ja yhdyshenkilöiden osahankkeiden taloudellinen tuki, neuvonta, ohjaus, konsultaatio II Viestintä ja koulutustilaisuudet, joiden aiheena on Hyvä kuntoutus; avoimet foorumit tiedon jakaminen, tiedottaminen, kuntoutuksen toimijoille Yhteisöllinen oppimisprosessi Tuotokset ja Tulokset 1 Osahankkeiden synnyttäminen ja niiden toteutumisen tuki. 2 Hyvän kuntoutuksen koulutus avain- ja yhdyshenkilöille 3 Avoimet foorumit kuntoutuksen toimijoille 4 Hyvän Kuntoutuksen oppaat ja wwwsivut Työkalut/ Työkäytännöt ja yhteistoiminnal set työtavat/ verkostot alueelliseen hyvään kuntoutuksen suunnitteluun (3-9) (pilotit) Tuotetaan tietoa kuntoutuksen alueellisen suunnittelun tilanteesta ja Hyvän kuntoutuksen periaatteiden käytäntöön soveltamisesta Lyhyen aikavälin vaikutukset Vanhemmilla on käsitys alueellisesta kuntoutuksen palvelu kokonaisuudesta Kuntoutuksen työntekijöiden työskentelyä ohjaavat Hyvät kuntoutuksen periaatteet Perheiden ja ammattilaisten yhteistoimintaverkost oa ohjaa hyvän kuntoutuksen periaatteet Alueelliset palvelut järjestetään paikallisten resurssien ja voimavarojen pohjalta suunnitelmallisesti Kuntoutuksen toimijat saavat tietoa kuntoutuksen hyvistä käytännöistä avain- ja yhdyshenkilöverkost olta Pitkän aikavälin vaikutukset Lasten ja nuorten kuntoutusta suunnittelusta toteutukseen, seurantaan ja arviointiin ohjaavat Hyvän kuntoutuksen periaatteet Lapsen ja nuoren yksilöllinen kuntoutussuunnitelma syntyy dialogissa Lapsen ja nuoren kuntoutuksen suunnittelu sujuvaa ja perheiden taakkaa vähentävää Kunnat käyttävät työvälinettä soveltaen hyviä käytäntöjä Kunnat laativat lapsi- ja perhepoliittisen strategian, joka sisältää kuntoutuksen Sovelletaan Hyvän kuntoutuksen periaatteita käytännössä
10 Käytännössä 1) Perheet ovat asiantuntijoita 2) Paikalliset ja alueelliset voimavarat käyttöön 3) Tukitoimia järjestävä organisaatio? 4) Tukitoimen saatavuus? 5) Toteutuksen sujuvuus? 6) Tiedon saatavuus ja kulku?
11 kuntoutussuunnitelma 11 v. lastenneuvola apuvälinekeskus oppivelvollisuus perhetyö lastenneurologian poliklinikka ELTO lastensuojelu vammaistuki erityispäivähoito palvelusuunnitelma erityisneuvola avustaja erityishuoltosuunnitelma lääkehoito KELA Vapaa-ajan avustaja HOJKS tulkkipalvelu
12 Kuntoutuksen veturi - kuka ohjaa junaa?
13 Terveydenhuollon tehtävänä on tarjota mahdollisimman korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta kuntalaisilleen. Terveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisevä työ. TYÖN JAKO Yleisesti esiintyvät sairaudet harvinaiset sairaudet perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito
14 erikoissairaanhoito konfrontaatio perusterveydenhuolto
15 Erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheita - harvinainen sairaus (~ kehityshäiriö) - vaikeahoitoisuus - diagnostiset ongelmat - konsultointi, toinen mielipide - oman tietotaidon puute - vanhempien vaatimus - päivähoidon/koulun toivomus - työntekijöiden puute - lapsi kuuluu erikoissairaanhoitoon
16 Vaikeudet erikoissairaanhoidossa -lähetteet lisääntyneet kaiken aikaan, kysyntä ylittää tarjonnan -määrän kasvaessa uhkaa laatu heikentyä -palvelu etääntyy liiaksi lapsesta ja kunnasta -vanhempien ja lähettävän tahon odotukset voivat jäädä täyttymättä -seuranta seurannan vuoksi -kustannukset nousevat liiaksi
17 FAKTAA - vastuu terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä on viime kädessä peruskunnalla - erikoissairaanhoito on luonteeltaan konsultoivaa toimintaa - kunnan perusterveydenhuollon järjestäväksi kuuluvat yleiset terveydenhuollon palvelut (lasten toiminta-, fysio-, puheterapia ja psykologitoiminta) - diagnoosit voidaan asettaa perusterveydenhuollossa - vammaistuen (ent. hoitotuki) edellytys ei ole erikoissairaanhoidon näkemys tai diagnoosi - lapsen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, kasvun ja kehityksen seuranta kuuluu neuvolaan (kouluun) vaikka lapsi on erikoissairaanhoidon seurannassa
18 Lastenneurologian tulevaisuuden haasteet potilas määrät kasvavat vaikeammin vammautuneiden elinvuosien lisääntyminen uusia diagnooseja hoitomahdollisuuksia entistä enemmän väestörakenteen muuttuminen - ulkomaalaisten osuus kasvaa - vanhemmiksi tullaan entistä varttuneempana - keinoalkuisten raskauksien lisääntyminen - ikääntyvä väestö tule olemaan kansanterveystyön polttopisteessä!!!
19 kulttuurimuutokset perherakenne muuttunut monikulttuurisuus muutokset arvomaailmassa - potilaasta asiakkaaksi - itsemääräämisoikeuden lisääntyminen - yleinen tietoisuus sairauksista lisääntynyt - lääkärin auktoriteetin vähentyminen - yleinen vaatimustaso noussut
20 - koulu- ja sosiaalitoimi hoitokulttuurin muuttuminen lastenneurologia eriytynyt omaksi alakseen lääkärin aseman muuttuminen auktoriteetista asiantuntijaksi moniammatillisuus työryhmätyöskentely hoitotieteen nousu lääketieteen rinnalle potilastietojärjestelmien muuttuminen KELAn käytäntöjen muuttuminen etuuksien ja lausuntojen lisääntyminen raja-aitojen kaatuminen erisektoreiden välillä
21 Erityistä tuen tarvetta neuvolaikäisillä lapsilla ja heidän perheillään on %:lla. 15 %:lla esikoulu- ja kouluikäisillä lapsilla esiintyy lieviä kehitys- ja oppimisvaikeuksia (n. 5 %:lla kielellisiä ongelmia) (n. 5 7 %:lla tarkkaavaisuuden ongelmia) Vaikea-asteisten kehityshäiriöiden esiintyvyys suomalaisväestössä kehitysvammaisuus 1% FAS 1% vaikea-asteinen dysfasia 0.5% kuulovamma 0.4% näkövamma 0.2% liikuntavamma 0.2% autismi 0.2% lihastauti 0.1%
22 Psykososiaaliset tekijät - epävakaa perhetilanne - vanhempien päihteiden käyttö - vanhempien mielenterveysongelma - lapsen kaltoinkohtelu (laiminlyönti) - heikko sosioekonominen tila - vanhempien alhainen koulutustaso - varttuneempi isä - keinoalkuinen raskaus - monikulttuurisuus
23 Erikoissairaanhoidon mitoitus lastenneurologiassa I) jatkuva sairaalahoidon tarve % II) ympärivuorokautinen hoidon tarve kotioloissa 0.02 % III) jatkuva hoidon, kuntoutuksen ja tukitoimien tarve, osallistumista päivähoitoon ja koulunkäyntiin tuetaan 0.2 % IV) pitkäaikainen hoidon ja kuntoutuksen tarve, tukitoimin päivittäistoiminnot ja osallistuminen onnistuu 2 % yhteensä runsaat 2 % V) lyhytaikainen tai ajoittainen tuentarve kehityksen erityispiirteiden vuoksi 20 % (M. Koivikko ja S. Sipari: Lapsen ja nuorenhyvä kuntoutus 2006)
24 I) Tiedon keruu vaihe sosiodemografia kuntalaisten määrä, lapsiperheiden ja lasten osuus, n:la ikäisten osuus maahanmuuttajien osuus neuvolat - terveydenhoitajat, lääkärit ja erityistyöntekijät - neuvolan kehitysseulassa kiinnijääneiden osuus - terveyskeskuksen puhe- ja fysioterapiaa tarvitsevien määrä - päivähoidon puheterapeutilla käyvien lapsien määrä päiväkotien osuus, ELTOt ja avustajat, erityislasten määrä ja päiväkodin arvio virallisten tukitoimien ulkopuolelle mutta tukea tarvitsevien lasten määrästä muussa päivähoitojärjestelyssä tukea tarvitsevat lapset pidennetyn oppivelvollisuus päätöksen saaneet koulukypsyystesteissä jatkoselvittelyjä tarvitsevat TYKS:n lastenneurologisen yksikön kuntoutusseurannassa olevat lapset psykiatrisen hoidon tai tukitoimien piirissä olevat lapset perheneuvolan seurannassa olevat alle kouluikäiset lapset lastensuojelun ja perhetyön piirissä olevat alle kouluikäiset lapset kehitysvammapalvelujen piirissä olevat alle kouluikäiset lapset kolmannen sektorin osuus ja palvelutarjonta yksityisen palvelutuottajien osuus (terveydenhuolto/sosiaalisektori)
25 Kaarina-Piikkiön nla ikäiset lapset lasta (1091) 38% - somaattisen sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa (246) 8.6 % - terveydenhoitaja huoli perheen psykosos.tilanteesta (186) 6.5 % - terveyskeskuksen puheterapia (170) 6.0 % - terveyskeskuksen psykologi (112) 3.9 % - TYKS/lastenneurologia (74) 3.0 % - terveydenhoitajan huoli lapsen kehityksestä (65) 2.3 % - terveyskeskuksen fysioterapia (58) 2.0 % - 5-v. nla seulassa kiinni jääneet (53) 1.9 % - lastensuojelu (51) 1.8 % - vieraskieli (29) 1.0 % - kasvatus- ja perhenla kontakti (25) 0.9 % - terveyskeskuksen toimintaterapia ostopalveluna (13) 0.5 % - lastenpsykiatria (5) 0.2 % - erityishuoltopiirin nla (4) 0.1 %
26 Erikoissairaanhoidossa (325) 11 % - somaattisen sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa (246) 8.6 % - TYKS/lastenneurologia (74) 3.0 % - lastenpsykiatria (5) 0.2 % Sosiaalitoimen seurannassa (80) 2.8 % - lastensuojelu (51) 1.8 % - kasvatus- ja perhenla kontakti (25) 0.9 % - erityishuoltopiirin nla (4) 0.1 % Terveyskeskuksen neuvolan seurannassa (686) 24 % - terveydenhoitaja huoli perheen psykosos.tilanteesta (186) 6.5 % - terveyskeskuksen puheterapia (170) 6.0 % - terveyskeskuksen psykologi (112) 3.9 % - terveydenhoitajan huoli lapsen kehityksestä (65) 2.3 % - terveyskeskuksen fysioterapia (58) 2.0 % - 5-v. nla seulassa kiinni jääneet (53) 1.9 % - vieraskieli (29) 1.0 % - terveyskeskuksen toimintaterapia ostopalveluna (13) 0.5 %
27 SUMMA SUMMARUM palveluohjauksellinen työote, palvelut paranee tarpeet ja kustannukset paremmin ennakoitavissa turhien päällekkäisten toimintojen purku ei tarvetta uusien toimien perustamiseen ei tarvetta organisaatiomuutoksiin tulevaisuuden mielekäs työjako, vasen käsi tietää mitä oikea tekee nykyisten ja tulevien lakien ja hankkeiden henki toteutuu
28 Kunnalla pitäisi olla lasten varalta kokonaissuunnitelma jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin kohdalla tuen tarvetta on enemmän. Kustannusten jakautuminen; tavalliset lapset (~80 %) tuottaa 67 % kustannuksista erityisen tuen tarvitsevat (~20 %) tuottaa 26 % vaikea vammaiset (~2 %) tuottaa 7 %
29 Lasten kehitysarviointi Valtaosa lasten kehitysongelmista on lieviä, osin normaalivariaatioon kuuluvia ja osin psykososiaaliseen kasvuympäristöön liittyviä. Kehityksen pulmatilanteiden selvittelyissä perusterveydenhuollon rooli on keskeinen ja erikoissairaanhoidon osuus on perusterveydenhuoltoa täydentävä.
30 Kehityksen tukitoimet Lapsen kehityksen ja vanhempien kasvatustyön tukeminen on ensisijaista ja tukitoimet on aloitettava viivyttelemättä pulmatilanteiden tunnistamisen jälkeen. Jos lapsen terveydentila on määräävätekijä suunniteltaessa lapsen mahdollisuuksia osallistua päivähoitoon ja koulunkäyntiin, niin lapsi hyötyy lääkinnällisestä kuntoutussuunnitelmasta.
31 Useimmiten päivähoidon ja koulun tukitoimet ovat keskeisiä ja terveydenhuollon osuus on luonteeltaan konsultoivaa
32 KOULU NEUVOLA - kehitysseulat - kasvatustuki KASVATUS- JA PERHENEUVOLA PÄIVÄHOITO ja ESIOPETUS - päivähoidon kuntoutussuunn. PERHE
33 II) Tarpeesta toimintaan suositus tukitoimien järjestämisestä - yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen tukitoimista; kuka kerää ja integroi tiedon? - kuntakohtainen suunnitelma palvelutarvitsijoiden määrästä ja yhteistyömallista hallintokuntien välillä; salassapitovelvollisuus ja tietosuojaongelmat
34 Mikä muuttuu? -Lapsikohtainen portfolio (koontiote palvelu- ja kuntoutussuunnitelmista) neuvolassa -Kuntakohtainen suunnitelma erityispalvelujen järjestämisestä
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011
Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 13.10.2009 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö
LisätiedotVajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK. www.vlkunto.fi
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 29.10.2008 VLK ry Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja hänen vaimonsa Lea Ylppö olivat mukana
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA 2007-11 VLK:n projektin aloitusseminaari. Hannu Heiskala, hallituksen pj.
LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA 2007-11 VLK:n projektin aloitusseminaari Hannu Heiskala, hallituksen pj. 1) A.D. 2007 hyvin useat lapset ja nuoret tarvitsevat erityistä
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.2010 Rovaniemi VLK ry www.vlkunto.fi Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011
LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten
LisätiedotKuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö
Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan
LisätiedotKuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter
Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä
LisätiedotPaikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa
Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten
LisätiedotKUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA
KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotKONNEVEDEN LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN MUODOSTUMINEN - pilotti Keski-Suomen kehittämishankkeessa Lasten kuntoutuksen kehittäminen
KONNEVEDEN LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN MUODOSTUMINEN - pilotti Keski-Suomen kehittämishankkeessa Lasten kuntoutuksen kehittäminen paikallistasolla Vappu Laaksonen Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotLAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA 2007-2011 SUUNNITELMA
Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrare ry. www.vlkunto.fi 2007 PROJEKTI 2007 2011 Projektipäällikkö Eeva Seppälä eevam.seppala@elisanet.fi p. 050 357 4106 Projektisuunnittelija Tarja Nieminen
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotHenkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:
TUKI- JA PALVELUSUUNNITELMA Suunnitelmaan kirjattavat tiedot saadaan ensisijaisesti asiakkaalta. Suunnitelman alkuperäinen kappale jää rekisterinpitäjälle ja yksi kappale (kopio) annetaan asiakkaalle tai
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE
LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE 2014-2017 S a l l a S i p a r i, K u n t o u t u k s e n Y A M K y l i o p e t t a j a, Metropolia A m m a t t i k o r k e
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Projekti vuosina 2002-2005 MJ Koivikko, SM Sipari Vajaaliikkeisten Kunto ry, SLNY,TAYS, TaY Ohjausryhmä Lastenneurologi Roger Byring, Samfundet Folkhälsan Vammaisasiamies
LisätiedotOsa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole
LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotNEUVOLAIKÄISTEN LASTEN KUNTOUTUSTYÖN KEHITTÄMINEN KAARINASSA Kehittämissuunnitelma
NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN KUNTOUTUSTYÖN KEHITTÄMINEN KAARINASSA Kehittämissuunnitelma Tuula Rankonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa -projektin
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotKokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille
Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
Lisätiedoterikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS
erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS Anita Puustjärvi 31.10.2018 1 tutkimusprosessi lastenpsykiatrialla lähetteen käsittely
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotPerusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta
Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Virittäytyminen aiheeseen Mieti ja kirjaa itsellesi lyhyesti joku konkreettinen kokemus läheisen ohjauksesta Palaamme tähän
LisätiedotMiten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti
Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA
LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA 11.10.2011 Jaana Ahola OSAHANKE VALTAKUNNALLISESSA PROJEKTISSA LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen
24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotKyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri
Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotKUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo
KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Antti Aarnisalo Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat yhteistyössä laatineet suosituksen kuulon apuvälinettä (akustinen kuulokoje, sisäkorvaistute
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA
KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA
PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,
LisätiedotKuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015
Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotMistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen
Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotPuheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
LisätiedotV E RY I M P O RTA N T P E R S O N S
V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S = O P P I L A AT, J OT K A O P P I M I S E N S A J A KO U L U N K Ä Y N T I N S Ä T U E K S I TA RV I T S E VAT VA AT I VA A E R I T Y I S T Ä T U K E A. Terhi Ojala_24042019
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen
Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna
Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa VIP-verkosto Hämeenlinna 20.11.2018 Vaatimattomasti paras välittäminen. Prosessikuvaus tuen aloittamisesta ja järjestämisestä HUOLI LIEVENEE
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina 2012 2015/2018 Yleistä
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotLÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta
LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006
LisätiedotMonipalveluasiakkaan palvelujen tiedolla johtaminen. Kehittämissuunittelijat Satu Raatikainen ja Jessica Fagerström
Monipalveluasiakkaan palvelujen tiedolla johtaminen Kehittämissuunittelijat Satu Raatikainen ja Jessica Fagerström Sisältö: Monipalveluasiakas Monipalveluasiakkaan palvelukokonaisuus Tällaista tietoa kerätään
LisätiedotOppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo
LAPE Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 20.11.2018 Minna Sillanpää Porvoo 10.10.2017 Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
LisätiedotLook Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi
Juhlaseminaari 7.9. Look 2015-2017 Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi Kehitetään uusia toimintatapoja, joilla vahvistetaan lapsen toimijuutta ja osallistumista mielekkäisiin
LisätiedotV E RY I M P O RTA N T P E R S O N S
V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S = O P P I L A AT, J OT K A O P P I M I S E N S A J A KO U L U N K Ä Y N T I N S Ä T U E K S I TA RV I T S E VAT VA AT I VA A E R I T Y I S T Ä T U K E A. Terhi Ojala,
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotKelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kommenttipuheenvuoro 2.12.2011 OYS Suunnittelija Marjut Hevosmaa Pohjois-Suomen aluekeskus Myöntöedellytykset, KKRL 9, 10, 14 1. Vaikeavammaisuus,
LisätiedotLapsen ja nuoren hyvä kuntoutus
Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrare r.y. http://www.vlkunto.fi/ Kuntoutus muutoksessa - haasteet: Toisaalta: - yksilöllisyys - mahdollisuudet Toisaalta:
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus
Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus NETTI SIVUJEN UUDISTUS LAPSIPERHDEN PALVELUT Apua lapsiperheille (Hätätilanne) Äitiys-ja lastenneuvola Isyysasiat Päivähoito Esiopetus Koulut
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotMiten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen
Miten arvioida lapsen psykososiaalista terveyttä? Avuntarpeen tunnistamisesta varhaiseen puuttumiseen XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Tampere 12.10.2011 Pälvi Kaukonen, ylilääkäri,
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:
LisätiedotKaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa
Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa YKSILÖLLINEN ERITYISPALVELU ERITYIS- PALVELUT LAADUKAS PERUSPALVELU Poikkihallinnollinen varhaisen
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotTyöttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä
Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,
Lisätiedot