LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrare ry PROJEKTI Projektipäällikkö Eeva Seppälä p Projektisuunnittelija Tarja Nieminen p LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA SUUNNITELMA

2 2 Sisältö: 1. Miksi uusi projekti? 3 2. Lapsi lähtökohtana 5 3. Projektin tavoitteet 7 4. Projektin toteutus ja aikataulu 8 5. Projektin organisaatio ja resurssit Ohjaus ja seuranta Mitä hyötyä? 13 LIITE 1 Paikallistason alueellisessa suunnittelussa huomioonotettavia asioita LIITE 2 Kokonaistarkastelussa voidaan lapset ja heidän tarpeensa jakaa kuntoutuksen ja muiden tukitoimien kannalta

3 3 1 Miksi uusi projekti? Lapsi tai nuori perheineen tarvitsee tukea kuntoutuskokonaisuuden organisointiin ja hallintaan. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että väestö saa tarvitsemansa sosiaalija terveydenhuollon alaan kuuluvat palvelut. Kunta voi järjestää palvelut hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palveluita valtiolta, toiselta kunnalta, kuntaryhmältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöt täydentävät kunnallisia palveluja ja tarjoavat niille vaihtoehtoja. Lasten kuntoutuksen edellytyksenä on toimiva ohjausjärjestelmä valtion, kuntien sekä palvelun tuottajien ja tukipalvelujen välillä. Kuntoutuspalvelujen toteutuksessa tulee päästä yhtenäiskulttuuriin, jossa eri osapuolet, myös perheet, ovat käsiteltävistä asioista periaatetasolla samaa mieltä. Näin asioiden käsittely etenee sujuvasti. Valtionosuusjärjestelmän uudistus 1990-luvun alussa toi kunnille entistä suuremman oikeuden ja vastuun kehittää palvelujaan. Kunnallisen itsehallinnon vahvistumisen myötä valtion normiohjaus vähentyi ja ohjauksessa on siirrytty yhä enemmän tiedolla ohjaamiseen. Lasten kuntoutuksen tulee olla osana kunnan lapsi- ja perhepoliittista strategiaa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt tai tarve on tullut näkyvämmäksi. Kuntoutuspalvelujen saatavuus on turvattava kattavasti. Ensisijaisesti resurssit on saatava tehokkaasti yhdistettyä ja hyödynnettyä ja koottava tarvittava tietotaito. Vajaaliikkeisten Kunto ry:n (VLK) Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus - projektissa vuosina on kehitetty malli, jossa ensin määritellään mikä on tärkeää (arvot) ja annetaan sitten näiden pohjalta ehdotuksia ja ohjeita asioiden järjestämiseksi (organisaatio). VLK:n mallissa korostetaan kuntoutuksen yksilöllisyyttä ja suunnittelua yhdessä perheen kanssa. Taloudelliset seikat voidaan tasapainottaa riittävän suunnittelun kautta. Mallissa luodaan mahdollisuuksia; ei rajoituksia. Ensisijaista

4 4 on käyttää paikallisia voimavaroja. Muualta saatavaa tietotaitoa käytetään suunnitelmallisesti tukena. Tällä hetkellä korostuu tarve toisaalta kehittää paikallisia toimijaverkkoja ja toisaalta sopia paikallisesti yhteisiä toimintamalleja valtakunnallisten periaatteiden mukaisesti, jotka on koottu VLK:n Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projektissa. Kuntoutuksen yhteisinä piirteinä ovat tällä hetkellä palveluohjauksellinen ja yhteistoiminnallinen työote, kuntoutuksen nivoutuminen lapsen ympäristöön ja arkeen, kuntoutuksen oikea kohdentaminen ja varhainen aloittaminen. Lapsen tai nuoren kuntoutuspalveluiden kehittämisen tarve on suurin kahdella keskeisellä alueella: 1) paikallisten suunnitteluprosessien käynnistäminen ja suunnitelmien teko 2) yksi yksilöllinen suunnitelma lapselle ja perheelle sekä heidän näkökulman integrointi suunnitelmiin Näiden suunnitelmien kehittämisessä on oleellista yhteistyön - dialogisuus, - horisontaalisuus - vertikaalisuus - tiedolla ohjaaminen. Näiden periaatteiden saattaminen käytäntöön eli paikallisen tason suunnittelu ja sovellus vaatii kehitystyön keskitettyä ohjaamista valtakunnallisena projektina. VLK:n Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen periaatteet, on esitetty kirjassa: Koivikko M. & Sipari S Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Vajaaliikkeisten Kunto ry.

5 5 2 LAPSI LÄHTÖKOHTANA PAIKALLISESSA PALVELUVERKOSSA Lapsen ja nuoren hyvässä kuntoutuskäytännössä voidaan voimavarojen käyttöä merkittävästi tehostaa yhteistyön ja suunnittelun avulla lisäämättä varsinaisesti resursseja. Lapsi ja perhe tarvitsevat yhden yksilöllisen suunnitelman, jossa kuntoutus ja muut tukitoimet on sovitettu perheen arkeen ja lapsen toimintaympäristöön. Tämän taustaksi tarvitaan paikallinen suunnitelma, jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia. Paikallinen käytäntö on välttämätöntä muodostaa aluekohtaisesti, jotta kuntoutus voidaan toteuttaa ihmisten tarpeita vastaavasti ja tarkoituksenmukaisesti strategiseen suunnitteluun perustuen (asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta /1015: velvoite kuntoutuksesta kunnassa). Suunnittelun tasot: I Perheen ja lapsen lähitoimintaympäristö II Paikallinen taso III Erikoistason osaaminen IV Valtakunnallinen ohjaus I Perheen ja lapsen lähitoimintaympäristö: koti, päiväkoti, koulu, peruspalvelut Päämäärä on auttaa siellä missä tarvetta on eli ensisijaisesti lapsen ja perheen arjessa. Kuntoutuksen eri osapuolien yhteinen etu on se, että kuntoutuksen ydintoiminta on mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Kuntoutus ja muut tukitoimet liitetään yksilöllisen varhaiskasvatus- tai oppimissuunnitelman yhteyteen, joka kattaa kaikki asiat; tällöin voidaan välttää hajanaisuus. Lapsen ja hänen perheensä näkökulmasta yksi suunnitelma on riittävä. Suunnitelman pitää olla kirjallinen, laajuudeltaan käytäntöä palveleva, eikä niin perusteellinen, että laadinta muodostaa kynnyksen.

6 6 II Paikallinen taso Kuntoutuksen toteutus tulee tehdä koordinoidusti alueellisen suunnitelman (kunnallinen taso) puitteissa (Liite 1). Tähän tarvitaan paikallinen malli, joka kokoaa omat voimavarat ja toiminnan sekä arvioi niiden tueksi muualta hankittavat asiat. Ensisijaista on käyttää paikallisia voimavaroja. Muualta saatavaa tietotaitoa käytetään suunnitelmallisesti tukena. III Erikoistason osaamien Taso sisältää keskussairaalat, erityiskoulut yms. resurssikeskukset. Suositusten on oltava suhteessa paikallisiin mahdollisuuksiin. IV Valtakunnallinen ohjaus Tähän kuuluu lait ja asetukset sekä muut valtakunnalliset linjaukset ja suositukset. Lapsen yksilöllinen suunnitelma yhdistää paikallisen (horisontaalisen) ja muualta saatavan (vertikaalisen) tietotaidon vuorovaikutuksen. Se toimii yhdistävänä tekijänä myös tärkeissä vastuu- ja jatkuvuuskysymyksissä. Toiminnassa käytetään palveluohjauksellista työotetta: 1) sujuva hallintomenettely 2) perheen mukaanotto 3) luottamus ja kumppanuus 4) asioiden hoito "ihmiseltä ihmiselle 5) paikalliseen yleiseen suunnitelmaan sovitettu yksilöllinen, kirjallinen suunnitelma

7 7 Suunnittelun eri tasojen on yhdistyttävä perheen arjessa ja näkökulmasta: kuviossa lieriöt esittävät lasten kuntoutuksen eri toimijatahoja ja nuolet vertikaalista ja horisontaalista vuorovaikutteista yhteistoimintaa. Näiden välille tulee suunnitella paikallinen toimintamalli valtakunnallisen ohjauksen avulla: OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat: 3 PROJEKTIN TAVOITTEET Visio Päämääränä on löytää vanhempien ja ammattilaisten yhteistyöhön perustuvia sektorit ylittäviä kuntoutusmalleja ja tätä kautta tukea kuntien toimintaa valtakunnallisesti hyvien käytäntöjen löytämisessä. Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus yhtenäistyy valtakunnallisesti ja tulee tasavertaisemmaksi. Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen periaatteet toimivat käytäntöä ohjaavana viitekehyksenä. Eri tahot suunnittelevat yhteistyössä ja dialogia hyödyntäen lapsen/nuoren kuntoutuksen järjestämisen lapsen/nuoren tarpeista lähtien ja koko perheen huomioiden.

8 8 Lapsen ja nuoren kuntoutuksen järjestäminen on yhtenäistä, sujuvaa ja ensisijaisesti perheiden taakka vähentävää. Toimintatavat uudistuvat suunnittelun ja tiedolla ohjauksen avulla, ei niinkään resursseja lisäämällä. Projektin osatavoitteet 1. Lapsen ja nuoren parissa työskentelevillä toimijoilla on yhteinen päämäärä, jossa lapsen/nuoren hyvä elämä on kuntoutuksen suunnittelun johtolankana. 2. Eri toimijatahot suunnittelevat ja kehittävät työtään lähtökohtana paikallinen osaaminen ja voimavarat sekä Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus periaatteita hyödyntäen. 3. Käytännön toimijat saavat tietoa ja tukea alueellisiin toimikuntiin koulutetuilta henkilöiltä (tiedolla ohjaamisen periaate toteutuu). Tarkoituksena ei ole korvata tai toteuttaa kuntapalvelua, vaan tuoda uutta näkökulmaa paikallisten toimijoiden tueksi, jotta olemassa olevia voimavaroja hyödynnettäisiin tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on kuntoutusajattelun toteutuminen valtakunnallisesti yhtenäisin ja tasavertaisin hyvän kuntoutuksen periaattein. 4 PROJEKTIN TOTEUTUS JA AIKATAULU Projektin edunsaajat Kuntoutuksen piirissä olevat lapset ja nuoret ja heidän perheensä sekä lasten ja nuoreten kuntoutuksen toimijaverkosto. Projektin kohderyhmä Kuntoutuksen asiantuntijat ja lapsen ja nuoren kanssa toimivat henkilöt esimerkiksi päiväkodeista, kouluista, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kuntoutuspäätöksiä tekevät henkilöt ja organisaatiot ja alueelliset yhteistyöverkostot.

9 9 Osallistujat Projektiin osallistuu VLK:n 15 alueellista asiantuntijatoimikuntaa, jotka on perustettu alueellisten sairaanhoitopiirien mukaisesti. Toimikunnissa on jäseninä vammaisten lasten vanhempia, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita sekä sivistys- ja koulutoimen asiantuntijoita. Toimikuntien koko on neljästä kahdeksaan henkilöä. Nämä asiantuntijatoimikunnat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -mallia. Käytäntö KOULUTUS: Asiantuntijatoimikuntien vastuuhenkilöt (kaksi avainhenkilöä / toimikunta). Koulutus toteutetaan sisältäen yhteisiä koulutuspäiviä, workshoppeja, caseesimerkkejä, projektityöntekijöiden antamaa henkilökohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Koulutukseen laaditaan koulutussuunnitelma, joka ohjaa koulutusta. Koulutettaville henkilöille rakennetaan kehittämistyön profiili ja koulutuskokonaisuus, jota he voivat hyödyntää henkilökohtaisessa portfoliossaan. OHJAUS: avainhenkilöparit ohjaavat paikallisia ammattihenkilöitä ja perheitä lapsen ja nuoren hyvä kuntoutuskäytännön periaatteiden soveltamisesta ja uusien toimintamallien luomisessa MENETELMÄ: kehittävän työntutkimuksen toimintatapa, jossa hyödynnetään dialogia. Siinä toimijat reflektoivat, kehittävät ja suunnittelevat työtä yhteistyössä. INTERNET SIVUT Koulutettavien käyttöön joissa on tietoa ja koulutusmateriaalia lapsen ja nuoren hyvästä kuntoutuskäytännöstä.

10 10 Projekti laajenee koko maan kattavaksi verkostoksi. PROJEKTIN AIKATAULU TAVOTTEIDEN MUKAISESTI: Vuosi 2007 pilotti KOULUTUS Toimikunnat 1-5 / avainhenkilöt VLK:n mallin muokkaus koulutussuunnitelma + muu materiaali Vuosi 2008 KOULUTUS Toimikunnat 6-10/ avainhenkilöt SUUNNITTELU Toimikuntien 1-5 /avainhenkilöiden ja kuntien kesken Internet sivut, oppaat eri tahoille Vuosi 2009 KOULUTUS Toimikuntien/ avainhenkilöiden koulutus SUUNNITTELU Toimikuntien 6-10 avainhenkilöiden ja kuntien kesken ARVIOINTI Toimikunnat 1-5/avainhenkilöt ja kunnat Maan kattavan verkoston koordinointi Vuosi 2010 SUUNNITTELU Toimikuntien avainhenk. ja kuntien kesken ARVIOINTI Toimikunnat 6-10/avainh.ja kunnat Kaikki edelliset Vuosi 2011 arviointi ARVIOINTI Toimik /avainh.ja kunnat Loppuraportointi Sidosryhmät ja yhteistyötahot: Projekti toteutetaan yhteistyössä kuntien kuntoutustoiminnasta vastaavien edustajien kanssa. Projektin välittömiä yhteistyötahoja ja taustajärjestöjä ovat VLK:n jäsenjärjestöt: - Lastensuojelun keskusliitto - Mannerheimin Lastensuojeluliitto - Samfundet Folkhälsan - Suomen CP-liitto - Suomen Lastenlääkäriyhdistys

11 11 - Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Yhteistyökumppanina on Suomen kehitysvammalääkärit. Projekti verkostuu lisää hankkeen edetessä. 5 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA RESURSSIT Projektiorganisaatio VLK:n hallitus - on vastuussa RAY:n hyväksymän projektisuunnitelman toteutumisesta ja sen taloudesta - hallitus päättää projektin henkilökunnan palkkaamisesta - toimii vapaaehtoistyövoiman periaatteella projektissa ohjaus- ja arviointiryhmänä Projektipäällikkö - projektipäällikkö vastaa ja valvoo projektin suunnitelmallista toteutumista taloutta ja laatua - vastaa tiedottamisesta Suunnittelija - suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa projektityötä yhteistyötahojen kanssa - kirjoittaa raportit ja projektin kirjalliset tuotokset - tiedottaa projektista. Asiantuntijatoimikunnat - Avainhenkilöpari ohjaa ja tukee kuntatasolla hyvän käytännön periaatteiden soveltamista - Avainhenkilöpari saa koulutusta projektityöntekijöiltä - Alueellinen asiantuntijatoimikunta tukee ja ohjaa avainhenkilöparia alueellaan vapaaehtoistyövoiman periaatteella Henkilöstöresurssit - kokopäiväinen projektipäällikkö - osapäiväinen/ jaksottainen suunnittelija Ostopalvelut Kirjanpito, palkkahallinto ja rahaliikenne Asiantuntijatoimikuntien vastuu/avain -henkilöiden perehdytyksessä käytetään ulkopuolisia luennoitsijoita.

12 12 ATK tukipalvelut Avainhenkilöt Asiantuntijatoimikuntiin koulutettavat avainhenkilötyöparit yhteensä 30 henkeä. Työparien koulutus sisältää kuusi koulutuspäivää, neljä ohjauspäivää, itsenäistä työskentelyä 5-10 päivää. Käytännössä avainhenkilöiden työpanos koulutuksineen, kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hyvän kuntoutuskäytännön periaatteiden soveltamiseen, reflektointiin ja arviointiin suhteutettuna edellyttää yhdeltä avainhenkilöltä 1-3 kuukauden virkavapaata erilaisissa jaksoissa. Tältä jaksolta projekti maksaa hänelle palkan. Tilat ja välineet VLK:n toimistotilat Kauppamiehentie Espoo Muut kustannukset Matkat, päivärahat, ammatillinen kehittäminen, oppaat, tiedotus, internet ja tekninen tuki yms. 6 PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA Projektin ohjaus Projektin ohjausryhmänä toimii VLK.n hallitus niin hallinnollisissa kuin asiantuntijasisällön tehtävissä. Lisäksi hallitus kutsuu ohjausryhmään muutaman ulkopuolisen asiantuntijan eli ainakin vammaisten lasten vanhempien edustajan, kunnan edustajan sekä edustajia tiede- ja koulutusalueelta.

13 13 Hallitus kuulee ja haastattelee myös muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Projektin arviointi Sisäinen arviointi ja osallistujien reflektointi toteutuu säännöllisesti alueellisten kouluttajien avulla (kts. aikataulu) projektipäällikön ohjauksella. Ulkopuoliseen arviointiin hyödynnetään esim. ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen opiskelijoita (opinnäytetyö). Tulosten mittaus toteutuu paikallisen tason kontekstissa sekä perheiden näkökulmasta että alueellisten toimintatapojen muutoksen suhteen. Tuloksissa arvioidaan paikallisesti kehitettyjä suunnitelmia ja niiden toimivuuksia. Projektin arvioinnissa käytetään perheille eli ensisijaiselle hyödyn saavalle kohderyhmälle kyselylomaketta, ja tässä tutkimuksellisessa projektiosuudessa yhteistyötahona toimii Folkhälsanin tutkimusyksikkö. 7 MITÄ HYÖTYÄ? Projektin tulosten merkitys käytännössä, tulostavoitteet: 1) Lapsen/nuori saa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman, joka on laadittu lapsen/nuoren hyvän elämän lähtökohdista. 2) Lasten/nuorten vanhemmille muodostuu käsitys kuntoutuskokonaisuudesta ja hyvän kuntoutuskäytännön periaatteet - antavat konkreettisen työvälineen kokonaisuuden hallintaan. 3) Alueellisesti palvelut voidaan järjestää tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja suunnitelmallisesti paikallisten resurssien ja voimavarojen pohjalta 4) Tiedon saanti hyvästä kuntoutuskäytännöstä helpottuu internet -sivujen ja oppaiden avulla. 5) Perheiden ja ammattilaisten sekä eri sektorien välinen yhteistyö lisääntyy. 6) Asiantuntijoiden näkemys kuntoutuksen järjestämisestä muuttuu lapsen/nuoren tarpeista nousevaksi.

14 14 7) Tuotetaan tietoa hyvän kuntoutuksen periaatteista, soveltamisesta ja integroimisesta käytäntöön sekä valtakunnallisen tiedolla ohjauksen toimivuudesta.

15 15 Liite 1 Paikallisen tason alueellisessa suunnittelussa huomioonotettavia asioita Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille Paikalliset olosuhteet ja toiminnan lähtökohdat: Asuminen, liikkumisen esteettömyys ja kunnan alueen yleiset ja erityiset palvelut vammaisuuden kannalta Kuntoutuksen ja muiden tukitoimien järjestämisen periaatteet ja toimintamallit Arvokeskustelu, linjaukset, strategia Painopistealueet, tavoitteet, kehittäminen Hallinnon yhteistoiminta, horisontaalinen yhteistyö Ulkopuoliset palvelut, saatavuus, käyttö ja valvonta Tiedolla ohjaaminen, mistä ja missä laajuudessa Seuranta Alueen koko lapsiväestöä koskeva selvitys: a) lasten määrät b) tarpeen mukaan yksittäisten lasten tunnistaminen Palvelurakenne ja -periaatteet: Kuntoutuksen ja muiden tukitoimien tavoitteet, sisältö ja tarjonta Henkilöstö/Mitoitus Ostopalvelut ja niiden käyttö Muiden palvelujen sisältö ja tarjonta Palvelujen yhdistäminen, painottaminen ja riittävyys Käytännön toiminta Ongelmien havaitseminen ja tukitoimien aloitus Kuntoutuksen ja muiden tukitoimien toteutus käytännössä Henkilökohtainen suunnitelma: Malli, lomakkeisto Lapsikohtainen seuranta, eri tahojen yhteistyö Aikataulu, viiveitten välttäminen Seuranta Henkilöstö Tiedotus Arviointi Voimavarojen ja tavoitteiden suhde Palvelurakennetta koskeva suunnittelu ja kehittäminen Kunnan omat mahdollisuudet Ulkopuolelta saatavat asiat: Muut yksiköt (erikoissairaanhoito, erityishuolto) Yksityiset palvelut Järjestöjen osuus Ammattitaito, kokemus, työryhmät Koulutus, ammattitaidon ylläpito, täydentäminen ja levittäminen Viihtyvyys, olosuhteet Rekrytointi, saatavuus Eri toimialoille Näiden henkilöstölle Yleisölle

16 16 Kokonaistarkastelun kannalta voidaan lapset ja heidän tarpeensa jakaa kuntoutuksen ja muiden tukitoimien kannalta seuraavasti: Ryhmä 1 1 / lasta : Pitkäaikainen/pysyvä vaativan sairaalahoidon tarve. Lyhytaikainenkaan kotihoito tai hoito sairaalaa kevyemmin varustetussa yksikössä ei ole mahdollista. Elämisen ja osallistumisen mahdollisuudet rajoittuvat hoitoympäristöön. Ryhmä 2 1 / lasta: Vaativa hoidon tarve, ajoittainen kotihoito on mahdollinen vahvasti tuettuna. Hoidon sisältö on pääosin vaativaa perus- ja sairaanhoitoa, kuntoutuksen osuus on toissijainen. Vaativa hoito rajaa vahvasti elämänpiiriä. Ryhmä 3 1 / 500 lasta: Kotihoito vaatii paljon tukea, päivittäisissä toimissa päivähoidossa ja koulussa tarvitaan huomattavia erityisjärjestelyjä ja -ratkaisuja. Kuntoutus on näitä täydentävää ja varsin kokonaisvaltaista. Osallistumisen ja tasa-arvoisen asumisen toteuttaminen on hyvin haastavaa. Ryhmä 4 1 / 50 lasta: Huomattavia vaikeuksia jokapäiväisessä elämässä. Kuntoutuksen ja muiden tukitoimien (erityispäivähoito, erityisopetus) osuus on laaja ja tärkeä. Omaehtoinen toiminta, esim. aikanaan työssäkäynti, on mahdollista tuettuna. Ryhmä 5 1 / 5 lasta: Tukitoimet muodostuvat tavanomaisten palvelujen soveltamisesta (pienryhmät, kiertävät erityisopettajat). Kuntoutuksen osuus on ajoittainen ja kokonaisuutena vähäinen. Syrjäytymisriski. Ryhmä 6 4 / 5 lasta: "Normaalit" tai "yleiset" palvelut, joihin sisältyy tietty, laaja yksilöllinen vaihtelu. Hyvin järjestetyt ja monipuoliset normaalipalvelut ovat välttämätön tausta ja runko kaikille erityispalveluille (Alaviite ryhmään 3: Vertailuksi esimerkki: Vajaamielislainsäädännön valmistelussa luvulla arvioitiin laitospaikkojen tarpeeksi 1 /500 eli tämä tuen taso arvioitiin liian vaikeaksi kodeissa toteutettavaksi. Tarve toteutettiin 70-luvulla laitospaikkoina lähes tämän suuruisena ja nykyään pääosin tuettuna asumisena (Paara 2005). Tarvearvio on siis ollut sama, tuen toteutus on vaihdellut)