LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA Jaana Ahola OSAHANKE VALTAKUNNALLISESSA PROJEKTISSA LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS

2 Hankkeen toteuttajat Seinäjoen kaupunki Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lastenneurologinen yksikkö Projektiryhmän edustamat tahot: VLK ry Seinäjoen asiantuntijatoimikunta E-P shp Seinäjoen kaupungin TK Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä E-P:n Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta vanhempien edustaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä Projektityöntekijä avainhenkilö Jaana Ahola

3 HANKKEEN TAVOITTEET Kehittää lapsen ja nuoren kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta Seinäjoella niin, että suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon perheen arki. Kehittää yhteistoimintaa ja tiedonvälitystä eri toimijoiden välillä sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Kuntoutus suunnitellaan ja se toteutuu kolmen toimijan sopimuksen kesken: perhe, ammattilaiset ja järjestelmä. -> kuntoutuksen kokonaissuunnittelussa tarvitaan yhteistä sopimista eri tahojen kesken Verkostojen kehittämisellä pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja keskinäistä sitoutumista eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken

4 KUNTOUTUKSEN YHTEISEN KEHITTÄMISEN VAIHEITA SEINÄJOELLA: PERHE JA LAPSI Tarve lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittämiselle nousi esiin asiantuntijatoimikunnassa vuonna 2007 Kartoitus palvelun tarpeesta ja määrästä sekä olemassa olevista käytännöistä ja toimintaympäristöistä Löytyi hyviä käytäntöjä ja kehitettäviä asioita Valtakunnallinen ohjaus

5 Alueellisen verkoston rakentaminen Seinäjoelle Hyvä käytäntö Seinäjoen kaupungin alueella Mallin kokeilu/testaus ja edelleen kehittäminen Mallin korjaus ja suunnan tarkistaminen edelleen

6 ALUEELLISEN VERKOSTON RAKENTAMINEN SEINÄJOELLA : Asiakasyhteistyöryhmän kokous : Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus avoin foorumi : Toiminnallinen verkosto lapsen ja nuoren parhaaksi avoin foorumi : Yhteistoimintapalaveri Seinäjoen terveyskeskuksen ja Eskoon erityishuoltopiirin erityistyöntekijöiden kesken : Erityisopetuksen ajankohtaispäivään ja sen järjestämiseen osallistuminen : Koulutus/yhteistyöpalaveri, joka oli suunnattu päivähoidon henkilöstölle sekä päiväkoti-ikäisten lasten kanssa toimiville : Verkostokokous, jossa osallistujia erikoissairaanhoidosta, erityishuoltopiiristä, perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, varhaiskasvatuksesta ja kouluterveydenhuollosta : Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuksen verkostokokous : Avoin verkostokokous Asiantuntijatoimikunnan ja ohjausryhmän kokoukset (10 kpl)

7 KUNTOUTUKSEN YHTEISEN KEHITTÄMISEN VAIHEITA SEINÄJOELLA: PERHE JA LAPSI Tarve lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittämiselle nousi esiin asiantuntijatoimikunnassa vuonna 2007 Kartoitus palvelun tarpeesta ja määrästä sekä olemassa olevista käytännöistä ja toimintaympäristöistä Selvitettiin - miten kuntoutuksen suunnittelu toteutui - miten lapsen kuntoutus tuki perheen arkea - Perheiden ja yhteistyötoimijoiden haastattelut

8 Ensimmäisen tapausesimerkki: -Perheen näkemys tavoitettiin siten, että haastateltavilta vanhemmilta kysyttiin - perheen osallistumisesta kuntoutuksen suunnitteluun - miten kuntoutussuunnittelu on tukenut perheen arkea. - Perheen kanssa toimivilta ammattilaisilta kysyttiin kuvausta yhteistyön toteutumisesta eri toimijoiden kanssa ja kuntoutuksen tavoitteista ja sisällöistä. - Vastauksista analysoitiin hyvin toimivia ja kehitettäviä asioita. - Tulosten perusteella valmisteltiin teemahaastattelun kysymykset toisen tapausesimerkin vanhempien sekä perheiden kanssa toimivien ammattilaisten haastatteluille. - Toisen vaiheen haastatteluissa selvitettiin kehittämisehdotuksia onnistuneeseen kuntoutuksen suunnitteluun sekä perheen oikeuksia ja arjen toteutumista suhteessa kuntoutuksen suunnitteluun

9 1 PERHEEN HAASTATTELU 1YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN HAASTATTELU TULOKSENA TOIMVAT KÄYTÄNNÖT JA KEHITTÄMISTARPEET JOIDEN ANALYYSIN POHJALTA RAKENNETTIIN 2. HAASTETTELURUNKO 2. PERHEEN HAASTATTELU TULOSTEN ANALYYSIN POHJALTA RAKENNETTIIN 2.YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN HAASTETTELURUNKO 2. YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN HAASTATTELU TULOKSENA PERHEEN JA YHTEISTOIMIJOIDEN KOKEMUKSET KUNTOUTKSEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA, TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT JA KEHITTÄMISTRPEET JA - EHDOTUKSET LASTEN KUNTOUTKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT SEINÄJOELLA KEHITTYVÄT Kuvio 2: Kehittämishankkeen perhehaastattelujen toteutus kevät syksy 2010

10 Haastattelujen mukaan ensimmäinen esimerkkiperhe: - Perhe osallistui kehitysarviojakson loppukeskusteluun, jossa kuntoutussuunnitelmaa käytiin läpi. - Vanhemmat eivät kertomansa mukaan osallistuneet kuntoutuksen suunnitteluun, vaan eri työntekijät kertoivat päätöksistä ja suosituksista kuntoutuksen etenemiselle. - Perheen arjesta ja esim. lapsen harrastuksista oli keskusteltu kuntoutusarviojakson aikana erikseen terapeuttien kanssa. -Haastattelujen mukaan kaikki yhteistyötoimijat tekivät yhteistyötä perheen kanssa. - Ohjeita arkeen perhe sai kuntoutusohjaajalta, varhaiskasvatuksen erityisopettajalta, toimintaterapeutilta sekä fysioterapeutilta. Lapsen henkilökohtainen avustaja vaihtoi vanhempien kanssa kuulumisia, kun lasta tuodaan tai haetaan hoidosta

11 TULOS: KAAVIO YHTEISTOIMINNAN TOTEUTUMISESTA ARJESSA, PERHE 1 LAPSEN HENK.KOHT. AVUSTAJA VARHAISKASVATUKSEN ERITYISOPETTAJA KUNTOUTUSOHJAAJA PERHE TOIMINTATERAPEUTTI FYSIOTERAPEUTTI

12 SEINÄJOEN LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUKSEN HYVÄ KÄYTÄNTÖ Perheen ja ammattilaisten haastatteluista tuloksena nousee viisi onnistunutta verkostosuunnittelua ohjaavaa periaatetta. - Monitahoisuus kuntoutussuunnitelmassa - Perhe- ja lapsilähtöisyys kuntoutuksen suunnittelussa - Konkreettiset tavoitteet - Avoimuus ja rehellisyys - Tiedon kulun sujuvuus

13 Monitahoisuus kuntoutussuunnitelmassa: - Kuntoutussuunnitelman tekemisestä perhe koki, että on hyvä ku siinä on kaikki saman pöyrän ääres siinä saa heti sanottua - Perhe toivoi myös opettajan mukana oloa kuntoutuksen suunnittelussa se ois tärkeetä että on omalta opettajalta - Opettaja taas toteaa, että on vaikea osallistua kuntoutuksen suunnitteluun koska meille ei tule tietoa - mutta opettaja toivoi yhteistyötä niin, että koulun hojks-palaverissa voisi olla erityistyöntekijä mukana, jos lapsella on terapioita menossa tai suunnitteilla - nimenomaan erikoissairaanhoidon etuna on moniammatillinen porukka saman pöydän ääressä

14 - Tietoa lapsen kuntoutuksesta ja sen etenemisestä erikoissairaanhoidon työntekijät kertoivat saavansa hoitavilta terapeuteilta se on ihan sielä kutsus sanottu että pyydetään palautetta niinkun hoitavilta terapeuteilta koulusta päiväkodista - Terapioiden toteuttajien mielestä kuntoutussuunnitelmassa on hienot moniammatilliset kannanotot ja keskussairaalassa katsottu tosi laajasti, - mutta suunnitelman tekemiseen terapioiden toteuttajat eivät osallistuneet jos mut kutsutaan mulla on mahdollisuus mutta mut on hyvin harvoin kutsuttu

15 Perhe- ja lapsilähtöisyys kuntoutuksen suunnittelussa - Lapsen äiti totesi että ku se antaa sen nivaskan kätehen että mitä on viikon aikana tehty niin sitä ei kerkiä kaikkea lukemahan ku pitääs jo kommentoira että sitte monta kertaa jäljestäpäin tulooki jotain että mitä olis pitäny kysyä tai sanoa ja sitte lääkärihän ei kerkiä olla paikalla, ja sillä lailla että se loppuyhteenveto se on liian tivis paketti siinä ei kerkiä ainakaan mun hitaurella - Kaikki haastateltavat korostivat perheen voimavarojen huomioimista kuntoutusta suunniteltaessa onnistuneen kuntoutussuunnitelman lähtökohta on sen perheen voimavarat. Haastattelujen perusteella: - Perheen voimavarat ja mielipiteet oli otettu huomioon - Toisaalta tilanteen kiireinen ilmapiiri sekä samanaikainen kuunteleminen ja papereiden lukeminen haasteellista

16 Konkreettiset tavoitteet - Tavoitteita määriteltäessä ja tarkastettaessa perheen ja yhteistyötoimijoiden vuorovaikutus on tärkeää - Perheen mielipide kuntoutuksen tavoitteista ei aina ole sama kuin lapsen mielipide. Lapsen motivaatioon vaikuttaa, jos hänen mielipiteitään ja ne otetaan huomioon - Opettajan mielestä olisi hyvä tietää mihin terapiassa pyritään - mitä te nyt odotatte tän lapsen kohdalla se että se perhe saa tai jopa joutuu vastata siihen kysymykseen niin voi justiin sitä niinku sitä realismia tuoda niihin tavotteisiin - Myös terapian toteuttajat pyytävät vanhempia miettimään tavoitteita kuntoutukselle -> ne on niinku konkreettisempia sellaisia arkipäiväisiä

17 Avoimuus ja rehellisyys - Perheen odotukset ja ammattilaisten näkemys voivat olla erilaiset - Huomioitava myös lapsen odotukset - Kielen käytön merkitys -Rehellisyys ja avoimuus perheen ja asiantuntijoiden välisessä vuoropuhelussa niinku meiränki pitää vanhempina luottaa siihen ammattihenkilöhön - Myös vanhemmilta odotetaan avoimuutta, esim. koulussa vanhemmat voivat halutessaan kertoa meille yhteistyötahot

18 Tiedon kulun sujuvuus - Tiedon kulun ongelma nousi haastatteluissa esille usein. - Perheen vastuu korostuu. - Tiedon siirtäminen on siis perheen vastuulla, mutta ymmärtääkö ja sisäistääkö perhe sen aina. Toisaalta tulee miettiä mitkä ovat perheen voimavarat ottaa vastuu tiedon kulun sujuvuudesta - pitäis aina joteki puhua auki perheenki kanssa että kuka informoi ja mitä informoi niin olis sellaaset selkeet sävelet, - kun miettii tätä informaation kulkua niin se riski että sielä on väärinkäsitys niin sehän on valtavan suuri

19 YHTEINEN ARJEN TOTEUTUS VERKOSTOSSA Perheen ja ammattilaisten haastattelun tuloksena nousivat kolme hyvää käytäntöä kuntoutuksen toteutukseen arjessa. Ne ovat: kuntoutuksen integrointi koulu- ja harrastustoimintaan, keinoina ohjaus ja neuvonta ja tavoitteiden suunnittelu yhdessä arkeen

20 TOIMINTAKÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISEN YDINALUEET Haastattelujen perusteella yhteistyö perheen ja ammattilaisten välillä tuntui toimivan. Ammattilaisten keskenään tekemä yhteistyö oli vaihtelevaa, vaikka kaikki tahot kyllä tiedostivat yhteistyön merkityksen. Haastatteluissa tuli esille, että yhteistoimintaan ja sen kehittämiseen on halukkuutta, ja yhteisiä keinojakin jo pohdittiin. Jatkossa näitä kehittämisalueita on hyvä nostaa käsittelyyn yhteisissä verkostopalavereissa. Ammattilaisten ja perheen välinen avoin ja rehellinen keskustelu sekä konkreettisten tavoitteiden asettaminen lapsen toiminnalle ovat välttämättömiä kuntoutuksen onnistumiselle

21 Kuntoutuksen toteuttaminen on kaikkien lapsen kanssa arjessa toimivien tehtävä. Ammattilaisten tehtävä on saada perhe tietoiseksi siitä, että perhe toimii informaation välittäjänä ja antaa tarvittaessa luvan ammattilaisten vuoropuhelulle. Jatkossa on tärkeää pohtia ja päättää kenelle kuuluu vastuu tiedon kulun onnistumisesta. Tärkeää on, että kaikki yhteistyötoimijat tietävät, keitä tämän lapsen kuntoutuksen verkostoon sillä hetkellä kuuluu, ja mikä on kenenkin tehtävä. Näin yhteiselle kuntoutuksen suunnittelulle ja vuoropuhelulle on paremmat onnistumisen mahdollisuudet

22 KIITOS!