VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginvaltuusto

2 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Sakari Manninen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2012

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Vantaan kaupungin tuloslaskelma Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Vantaan kaupungin tase Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma Vantaan kaupungin konsernitase...185

4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Luettelo tositelajeista Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...263

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talous Vuonna 2011 bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia. Loppukesästä 2011 alkaneen euroalueen rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen myötä tulevia vuosia koskevat kasvuennusteet ja myös verorahoituksen kasvuennusteet laskivat olennaisesti kesken vuoden 2012 talousarvion valmistelun. Maan uusi hallitus aloitti työnsä maaliskuussa 2011 käytyjen eduskuntavaalien myötä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle miljoonalla eurolla. Verorahoitukseen kasvuun liittyvät epävarmuustekijät, yhdistettynä palvelutarpeen kasvuun ja investointitarpeisiin, muodostavat suuren haasteen kaupungin talouden hallinnalle tulevina vuosina. Työllisyys on kunnallisveroista riippuvaisen kaupungin keskeinen menestystekijä. Vuonna 2011 lomautettujen määrä oli edellisvuotta alemmalla tasolla, mutta työttömyysaste pysyi ennallaan seudullisesti hyvin korkealla tasolla. Se oli joulukuun lopun tilanteessa 8,2 prosenttia. Vantaan kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös muodostui ylijäämäiseksi. Samalla kaupungin velkaantuminen kuitenkin jatkui, kun tulorahoituksella kyettiin kattamaan vain noin puolet nettoinvestoinneista. Kaupungin saama verorahoitus kokonaisuutena kasvoi vuonna ,1 prosenttia, vertailukelpoiset toimintamenot 5 prosenttia ja kaupungin pitkäaikainen lainamäärä 79 miljoonalla eurolla. Kaupungin vuoden 2011 poistot olivat vain noin 38 prosenttia nettoinvestoinneista. Näin ollen tilikauden tuloksen lisäksi talouden tasapainoa tulee arvioida myös investointien tulorahoitusasteen sekä velkamäärän kehityksen kautta. Tilikauden tulosta parantaa osaltaan kaupunkikonsernin sisäinen tonttikauppa, josta tuloutui kaupungin toimintatuloihin kertaluonteista myyntivoittoa noin 11 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana jatkettiin Vantaa-sopimuksen mukaisia uudistuksia. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vuodelle 2011 asetetun sitovan tavoitteen mukaisesti kaupungin ateria- ja siivouspalvelujen yhtiöittäminen valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Vantaan Tilapalvelut Oy aloitti toimintansa alkaen ja yhtiöön siirtyi kaupungilta yli työntekijää. Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2012 sitovan tavoitteen koskien talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadintaa. Ohjelman valmistelu on alkanut alkuvuodesta ja sitä käsitellään mm. kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Kansantalouden kasvunäkymät ovat pysyneet epävarmoina tilikauden 2011 päättymisen jälkeenkin. Maailmantalouden ja euroalueen epävarmuus aiheuttaa epävarmuutta myös kaupungin verotulopohjan tulevan kehityksen suhteen. 1

6 Sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuusto asetti vuodelle 2011 sitovia tavoitteita yhteensä 38 kpl. Niistä toteutui täysin 22, melko hyvin kuusi, jossain määrin viisi ja ei lainkaan viisi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Tavoitteista toteutui täysin 11, melko hyvin kolme ja jossain määrin neljä. Keskeiset hyvinvointitavoitteet koskivat työllisyyttä ja koulutusta sekä palvelutason ja laadun ylläpitoa. Kaupunki panosti voimakkaasti tulevaisuuteen harjoittamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja luomalla edellytyksiä Marja-Vantaan toteuttamiselle. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 103 prosenttia. Kaupunki on jatkanut kokonaisvaltaista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhteistyössä vantaalaisen elinkeinoelämän, kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaupungin panos tässä työssä on maankäytössä, liikennerakentamisessa, energian säästämisessä ja oman rakentamisen laadussa. Vuoden 2011 aikana on rakennettu seurantajärjestelmä, joka mittaa ilmastonmuutostavoitteen toteutumista. Vantaalla on perinteisesti tehty runsaasti toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Tätä toimintatapaa on vahvistettu uudistamalla kaupungin hyvinvointityöryhmän työtä. Kaupunkitasoiset tavoitteet on sisällytetty kattavasti toimialojen tuloskortteihin. Toiminnan kohteena ovat olleet ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen, ennaltaehkäisevän työn toimintamallien kehittäminen ja etenkin lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäiseminen. Erityisesti ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttamisessa on onnistuttu hyvin. Uudenlaisia toimintamalleja on etsitty myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyöprosesseja kehittämällä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista on jatkettu aktiivisesti. Tilanne on kohentunut. Siitä huolimatta vuoden 2011 lopussa oli 871 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Nuorten koulutustakuu toteutui Vantaalla hyvin. Aloituspaikkoja lukiokoulutukseen, ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, ammatilliseen valmistaviin koulutuksiin sekä lisäopetukseen oli laskennallisesti 104 prosentille perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta. Elokuun 2011 lopussa ilman paikkaa oli noin 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin toimintavaihtoehtoja. Perusopetuksen opetusryhmäkoot olivat noin 20,8 oppilasta luokkaa kohden. Keskimääräinen ryhmäkoko oli vuonna ,3 oppilasta. Lukioissa opetustuntien määrä oli suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa oli 69 lasta enemmän kuin vuonna Kirjastoissa asiakaskäyntien määrät ovat kasvaneet hieman ja aukioloaikoja on lisätty. Pitkäaikaistyöttömien määrää pyrittiin vähentämään erilaisilla toimenpiteillä. Niistä huolimatta joulukuussa 2011 vantaalaisia yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita oli henkilöä, joka on noin 100 enemmän, kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että myös ne, jotka jäivät työttömäksi taantuman aikana vuonna 2009, eivätkä ole onnistuneet pääsemään takaisin työelämään, ylittivät 500 päivän työttömyyden vuoden 2011 aikana. Vantaalla toimii työllisyysasioiden neuvottelukunta. Köyhyysasioiden neuvottelukunta aloitti työnsä vuonna Rakenteet ja prosessit Tavoitteista toteutui täysin kahdeksan, melko hyvin yksi sekä jossain määrin yksi. Keskeiset rakenteelliset muutokset koskivat tilakeskusta: toimialan uudelleen organisointi hyväksyttiin ja perustettiin Vantaan Tilapalvelut Oy. Kaupungin korjausrakentamistoiminnot ulkoistettiin. Uusi sisäisten vuokrien laskentamalli otettiin käyttöön. Kaupungin toimintojen ja palvelujen kahden prosentin tuottavuuden kasvutavoite osoittautui liian haasteelliseksi. Sähköisen asioinnin kaupunkitasoista suunnitelmaa päivitettiin tehtyjen linjausten, painopisteiden ja suunnitelmien pohjalta. Työ jatkuu vuonna Selvitykset Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista sekä kaksiportaisesta seutuhallinnosta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa Valtuusto päätti, että kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi ei käynnistetä (KV ). 2

7 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tavoitteista yksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja yksi ei lainkaan. Johtamisjärjestelmiä kehitettiin ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmää toteutettiin. Tavoitteena oli myös, että sairauspoissaoloprosentti on 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2010, mutta tämä tavoite ei toteutunut, vaan sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Tavoitteista kaksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja neljä ei toteutunut lainkaan. Tavoitteeksi oli asetettu, että talousarviovuonna 2011 toimintakatteen kasvu on alle verorahoituksen kasvun. Tämä tavoite ei toteutunut. Myöskään talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa ei saatu tehtyä vuonna 2011, mutta vastaava tavoite on asetettu vuodelle 2012 siten, että ohjelma laaditaan kevään valtuustoseminaariin. Tavoite, jonka mukaan organisaatiouudistusten kokonaistaloudelliset vaikutukset selvitetään ennen jokaista uudistusta ja taloudellisia vaikutuksia seurataan uudistusten jälkeen, toteutui täysin. Kaupunkitasoinen suunnitelma toimitilamäärän kasvun hillitsemiseksi ja toimitilatehokkuuden parantamiseksi ei valmistunut. Esitys uudeksi konsernistrategiaksi käsitellään konsernijaostossa toukokuussa

8 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna asti Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti lähtien Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 4

9 Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Leena Korhonen (VIHREÄT) 5

10 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä ( ) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Tilivelvolliset ( ) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja vs. Pirjo van Nues Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja va Leea Markkula-Heilamo Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren Toimialajohtaja Mika Savolainen 6

11 Vantaan kaupungin organisaatio 2011 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslauta Ulkoinen tarkastus Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Sivistystoimi Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 7

12 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous oli hyvässä kasvussa alkuvuonna 2011, mutta kasvu hidastui eurooppalaisen velka- ja rahoituskriisin myötä ja kääntyi loppuvuotta kohden taantumaksi erityisesti vientiteollisuuden osalta. BKT kasvoi noin 2,9 prosenttia, ansiotaso kohosi 2,8 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 4,8 prosenttia vuonna Voimakkainta palkkasumman kasvu oli rakennusalalla, muissa palveluissa ja kaupan alalla, heikointa julkisella sektorilla. Inflaatio kohosi poikkeuksellisen korkeaksi ollen 3,4 prosenttia vuonna 2011, kun vuonna 2009 inflaatio oli nollassa ja vuonna ,2 prosentin tasolla. Keskimääräinen työttömyysaste aleni 7,8 prosenttiin vuonna 2011, mutta loppuvuotta kohden työttömyyden väheneminen pysähtyi. Korkotaso on pysynyt alhaisena - 3 kk:n euribor oli keskimäärin 1,4 prosentin tasolla ja 10 vuoden korko keskimäärin 3,0 prosentin tasolla vuonna Koko julkinen talous oli 1,2 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:seen ja julkinen velka lähestyi 50 prosentin rajaa vuonna Kuntien toimintamenot kasvoivat toimintatuloja nopeammin ja kuntien toimintakate heikkeni 5,2 prosenttia vuonna Kuntien verotulot kasvoivat 3,9 prosenttia, valtionosuudet 3,3 prosenttia ja kuntien vuosikate heikkeni 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuntien investointimenot pysyivät korkealla tasolla erityisesti suurten kaupunkien osalta ja kuntien lainakanta kasvoi 1,76 miljardia euroa vuonna Kunnilla oli velkaa yhteensä 11,2 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa. Kaikkiaan 22 kunnan vuosikate oli negatiivinen ja 123 kunnan vuosikate oli poistoja pienempi vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan asukasta vuoden 2011 lopussa kasvaen vuoden aikana henkilöllä. Väkilukua kasvattavat luonnollinen väestönkasvu (7 310), maassamuutto (2 130) ja maahanmuutto (6 930 henkeä). Maahanmuutto oli henkilöä suurempaa kuin edellisenä vuonna. Helsingin seudulla väestönlisäys oli henkilöä, josta luonnollisen väestönkasvun osuus oli 7 100, maassamuuton ja maahanmuuton henkilöä. Seudulla oli vuoden alussa asukasta. Uudenmaan osuus koko maan maahanmuutosta oli 42 prosenttia ja kaikesta väestönlisäyksestä 65 prosenttia. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin osuus koko Helsingin seudun väestönkasvusta oli 85 prosenttia. Maassamuutosta osuus oli 96 ja maahanmuutosta osuus oli 91 prosenttia. Tuotannon kasvu hiipui Helsingin seudulla kokonaan vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä, kasvua edellisvuoteen oli vain 0,3 prosenttia. Teollisuuden tuotanto kääntyi loppuvuodesta laskuun, ja informaatioteknologia-alan yritysten vaikeudet näkyivät myös Helsingin seudulla. Myös palveluyritysten suhdannenäkymät kääntyivät miinukselle lokakuun tilanteessa. Rakennusalan yritysten tuotanto ja henkilöstö kasvoivat kolmannella neljänneksellä, mutta suhdanneodotukset heikentyivät selvästi. Kotitalouksien arviot talouden kehityksestä ovat myös heikentyneet syksyn 2011 kuluessa. Joulukuun työttömyysaste Uudellamaalla oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli kaikkiaan , mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uudenmaan työttömien osuus koko maan työttömistä oli 22 prosenttia. Uudenmaan työttömistä lomautettuna oli vuoden 2011 lopussa 2 815, nelisen sataa vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli vuoden lopussa eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työpaikkoja oli avoinna Helsingin seudun työttömyysaste oli myös 6,9 prosenttia. Työttömiä seudun 14 kunnassa oli kaikkiaan ja avoimia työpaikkoja Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin keskimääräinen työttömyysaste oli 7,2. Seudun avoimista työpaikoista lähes 90 prosenttia oli näissä kunnissa, työttömistä 81 prosenttia. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 2010 koko maassa 3,3 prosenttia, Uudellamaalla 4,0 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia. Vanhoissa rivitaloasunnoissa muutos oli koko maassa 1,8 prosenttia, Uudellamaalla 1,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia. Uudet kerrostalo- 8

13 asunnot kallistuivat koko maassa 4,5 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 2,4 prosenttia. Rivitaloissa nousu oli hieman suurempi. Asuntojen vuokrat kohosivat niin koko maassa kuin pääkaupunkiseudulla runsaat 2,5 prosenttia. Kasvu oli samansuuruinen arava- ja vapaarahoitteisissa asunnoissa Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi yli henkilöllä, maahanmuutto ennätyssuurta Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Vantaan väkiluku oli henkilöä vuoden 2011 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2011 aikana henkilöllä. Keväällä 2011 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2011 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 600 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyikin lähes henkilöä. Kolme neljännestä muuttovoitosta kertyi ulkomailta. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaalle kertyi muuttovoittoa 300 henkilöä. Kahtena edellisenä vuotena maassamuutto oli Vantaalle tappiollista. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi vuonna 2011 Vantaan asukasmäärää lähes henkilöllä - enemmän kuin koskaan aiemmin. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 100 vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2011 aikana yli sata enemmän kuin vuonna 2010, kaikkiaan yli henkilöä, mikä on vähän enemmän kuin ennustettiin. Väestöennusteen virhe syntyi kuitenkin pääosin ennakoitua suuremmasta muuttovoitosta. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina henkilöä siirtolaisuus maassamuutto syntyneiden enemmyys kokonaismuutos Helsingin seudun kehyskuntien väestönkasvu on ollut viimeksi kuluneen viiden vuoden ajan laskussa ja Vantaan, Espoon ja Helsingin väestönkasvu nousussa. Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2011 maassamuutto oli Espoossa 670 ja Helsingissä voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2011 Espoossa se oli yli ja Helsingissä liki henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa henkilöä, mikä on lähes kolme tuhatta suurempi kuin vuonna

14 Suurin väestönlisäys kertyi Aviapoliksen suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana lähes tuhannella henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 550 ja Myyrmäessä 470 henkilöä. Korson suuralueen väestönmuutos oli 370, Tikkurilan 260 ja Kivistön 210 henkilöä. Hakunilassa suuralueen väki väheni noin 70 henkilöllä. Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Pakkalassa, Tammistossa, Kivistössä ja Ilolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto ja Pakkala. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi eniten Hiekkaharjun ohella Koivuhaassa, Koivukylässä Ilolassa, Koivukylässä ja Havukoskella. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Nikinmäessä. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 28 kaupunginosassa, eniten Hakunilassa. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä muuttui koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin: heitä oli puolisen sataa ennustettua enemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään 30 lasta suuntaan tai toiseen. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa kolmisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä peruskouluikäisiä oli 60 ennustettua enemmän, kun taas Hakunilassa heitä oli 40 ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla hieman ennustettua pienempi, muilla suuralueilla hieman ennustettua suurempi. Suurin ennustevirhe oli työikäisissä: työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 660 henkilöä enemmän kuin ennustettiin, etenkin Aviapoliksen suuralueella. Vantaan äärilaidoilla, Myyrmäessä ja Hakunilassa, työikäisten määrä väheni. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2012 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään touko - kesäkuussa. Syksyllä 2012 tehdään myös uusi Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Työttömien määrä vähenee hitaasti Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,2 prosenttia, mikä oli Karkkilan ja Lohjan jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,0 ja koko Uudenmaan Ely-keskuksen alueella se oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 8 890, mikä on 390 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2011 aikana syyskuussa, jolloin heitä oli Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2011 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 50 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt aika lailla samana koko vuoden. Viime vuosien taloudellisen taantuman seurauksena myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi nopeasti: vuonna 2011 heitä oli enimmillään tammikuussa, Joulukuun lopussa heitä oli jo selvästi vähemmän, 870, mikä on 170 vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. 10

15 Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina työttömiä vuotiaat vuotiaat Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2011 vuoden takaiseen nähden vähentynyt: lomautettuna oli 440 vantaalaista. Vuotta aiemmin heitä oli yli 500. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa eli kutakuinkin saman verran kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla ollut viime vuoden tammikuussa, jolloin niitä oli lähes Lähde: Uudenmaan Ely-keskuksen ja Vantaan te-toimiston tilastot Asuntoja valmistui eniten sitten vuoden 1990, pientalojen osuus jäi alle kolmannekseen Vantaalle valmistui vuoden 2011 aikana uutta asuntoa eli kahdeksan sataa asuntoa enemmän kuin vuonna Vuonna 1990 asuntoja valmistui 2 816, mutta sen jälkeen asuntojen rakentaminen väheni: 1990-luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto oli asuntoa ja 2000-luvulla asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun asunnon vuositavoitteeseen päästiin viimeksi vuosina 2003 ja Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2011 Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueilla. Valtion tuella (lyhyt ja pitkä korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli 784, pari sataa enemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokraasuntoja niistä oli 149, kolmisen kymmentä vähemmän kuin vuonna Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin myös vuonna 2011, yhteensä 167. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli vain 27 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle kohosi vuonna 2011 puolen sataa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös muita pientaloja rakennettiin vuonna 2011 enemmän kuin parina edeltäneenä vuotena. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä oli nyt peräti 625 asuntoa suurempi kuin edellisenä vuonna. 11

16 Kuvio. Vantaalle valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina Kerrostalot Pientalot asuntojen lkm Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2012 aikana Vantaalle valmistuu asuntoja selvästi vähemmän kuin vuonna 2011, kuitenkin enemmän kuin vuonna Kolme viidennestä rakennettavista asunnoista on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Koivukylä -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Myös muu kuin asuinrakentaminen piristyi Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni Vantaalla vuoden 2009 aikana työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on 2000-luvulla ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä edellisen kerran väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuosien 2010 aikana ja 2011 aikana työpaikkamäärä on jälleen kasvanut entiseen malliin (Tilastokeskus: työvoimatutkimus) luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli peräti k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2009 ja vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Lähes kolme viidesosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle. Tikkurilaan kerrosalasta valmistui kuudennes. 12

17 Kuvio. Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala vuosina Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Liike- ja toimistorakennukset k-m Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (87%) tehtiin uudisrakennuksiin. Lähes puolet vuonna 2011 rakennetusta kerrosalasta valmistui liike- ja toimistorakennuksiin ja neljännes varastorakennuksiin. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta samansuuruinen kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 835,6 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 3,8 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Talousarvio ylittyi verotulojen osalta 7,6 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 710,2 miljoonaa euroa vuonna 2011; 1,9 prosentin kasvu vuoden 2010 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa kuntien vuoden 2011 tulovero kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 669,6 miljoonaa euroa; noin neljän prosentin kasvu edellisvuoden vastaaviin tilityksiin verrattuna. Vuoden 2011 aikana valtio oikaisi kahteen otteeseen kuntien jako-osuutta ansio- ja pääomaverotuloista verovuosilta 2010 ja 2011 pienemmäksi; ensin heinäkuussa verovuoden 2010 ja elokuussa 2011 tilitysten osalta ja vielä uudelleen marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen yhteydessä vuoden 2010 verotuksen valmistuttua ja joulukuussa verovuoden 2011 osalta. Kaupungin osuus kunnallisverosta oli vuodelta 2010 noin 0, ja vuodelta 2011 noin 0, Väestönkasvu hieman kasvattaa osuutta ja kaupungin tuloveroprosentin pysyminen ennallaan koko maan kuntien tuloveroprosentin keskiarvon noustessa laskee kaupungin jako-osuutta. Ansiotulojen kasvu Vantaalla oli koko maan tasoa vuonna 2010 (ennakkotiedoista poiketen) ja ennakkotilastot vuoden 2011 ansiotuloista valmistuvat loppukeväästä Verovuodelta 2009 kunnallisveron tilityksiä (jälkiverot) kertyi noin 21,4 miljoonaa euroa ja marraskuun ns. maksuunpanotilitys (veronpalautukset kuntalaisille) verovuodelta 2010 oli -57,2 miljoonaa euroa. Kaupunki sai yhteisöveroja 65,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 35,6 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Talousarvio ylittyi yhteisöveron osalta 10,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin jako-osuus kuntien yhteisövero-osuudesta vuonna 2011 oli 0, ja vuonna 2010 jako-osuus oli 0, Vuoden 2011 kaupungin jako-osuus laskettiin verovuosien 2008 ja 2009 laskennallisten osuuksien keskiarvona. Kuntaryhmän yhteisövero-osuus pysyi 0,3199:ssä vuonna Kuntien yhteisöverot kasvoivat 18,1 prosenttia vuonna

18 Taulukko. Kaupungin verotulot vuonna euroa AlkuperäinenTalousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Taulukko. Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Kaupunki sai kiinteistöveroja yhteensä 59,9 miljoonaa euroa vuonna 2011; noin prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistöveroprosentteja ei korotettu vuonna Maksuunpanon mukaisesta kiinteistöverosta - 61,1 miljoonaa euroa vuonna noin 80 prosenttia kertyi yleisen kiinteistöveroprosentin piirissä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista, 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja noin prosentti rakentamattomista, korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Kiinteistöveroa pienentävät oikaisut alkuvuodesta 2011 alensivat myös koko vuoden kertymää maksuunpanoa vähäisemmäksi. Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa Muutos-% , ,4 6, , ,3 8, , ,6 7, , ,7 1, , ,0 2,0 2011* 19,00 * Vuoden 2011 verotus valmistuu syksyllä 2012 Taulukko. Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit 2010 Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 14

19 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 136,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi 136,9 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia -0,3 miljoonaa euroa. Kaupunki ei saanut hakemaansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM ) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 135,2 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2011 valtiovarainministeriö tarkensi peruspalvelujen valtionosuuspäätöstä (VM ) perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta vähentämällä kaikilta kunnilta 0,22 euroa asukasta kohden; vaikutus Vantaalla oli euroa. Toisaalta valtiovarainministeriö lisäsi (VM ) kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 8,42 eurolla asukasta kohden liittyen Tehyn työmarkkinasopimukseen 2007; vaikutus Vantaalla euroa vuonna Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveystoimen sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näistä vähennetään kunnan rahoitusosuus sekä lisätään asukaskohtaiset yleinen osa ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Vähennykset liittyvät muun muassa kuntien tietotekniikan kehittämisen rahoittamiseen ja työmarkkinatukiuudistukseen vuonna Lisäykset ovat lähinnä verovähennysten korotusten kompensaatioita vuosilta 2010 ja Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa vuonna 2011 (-62,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Opetus- ja kulttuuritointa varten ml. ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen opetuksen opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäinen päätös (OKM ) oli kokonaisrahoitukseltaan -0,4 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2011 ministeriön tekemä tarkistuspäätös oli kokonaisrahoitukseltaan -0,3 miljoonaa euroa ja sisälsi euron oikaisun, joka maksetaan kaupungille helmikuussa 2012 mutta kirjataan vuoden 2011 tuloksi. Oikaisu liittyy lähinnä ammatillisen koulutuksen oppilasmäärän tarkistumiseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 34,11 ja ylläpitäjärahoituksen (lukiot, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus) valtionosuusprosentti oli 41,89 vuonna Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko. Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Talousarvio AlkuperäinenTalousarvio- muutokset jälkeen Toteutuma muutosten talousarvio Poikkeama Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Muut valtionosuudet 0 0 VM:n peruspalvelujen valtionosuutta koskevasta päätöksestä on vähennetty elatustuen takaisinperinnän palautus euroa, huomioitu VM:n päätös perusopetuksen aloittamiseen liittyvä vähennys -0,22 euroa/asukas ( euroa), huomioitu VM:N päätös Tehyn 2007 työmarkkinasopimukseen liittyvä +8,42 euroa/asukas lisäys ( euroa). OKM päätöksen mukainen euron oikaisu on huomioitu vuoden 2011 valtionosuuksissa. 15

20 Vuoden 2011 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio päätyi -29,6 miljoonan euron tulokseen sekä yhteensä 210,3 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Talousarvion mukaan nettoinvestoinneista olisi kyetty rahoittamaan tulorahoituksella ainoastaan viidennes. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2011 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2011 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -41,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös päätyy 13,3 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on tasoltaan syksyn 2011 aikana raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Esimerkiksi korkokulujen alittuminen ja verorahoituksen ylittyminen on vuoden 2011 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupunkitason talousarviovertailussa tulee ottaa huomioon Kehä III:n perusparannuksesta käyttötalouden tuloihin ja menoihin budjetoidut 14,6 miljoonaa euroa (budjetointitapa on sovittu ennen hankkeen alkamista). Vuoden aikana käyttötalousmenoihin kirjatut kustannukset siirretään tilinpäätösvaiheessa taseeseen, jolloin käyttötalouden toteumat nollautuvat. Toimintatuloja hankkeesta ei kirjaudu. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Käyttötalouden suurimpia poikkeamia vuoden 2011 muutettuun talousarvioon nähden olivat kaupunkitasolla (Kehä III:n talousarviovaikutukset eliminoitu): - Toimintatulojen ylittyminen 16,7 miljoonalla eurolla (josta VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien myyntivoitto muodosti 10,9 miljoonaa euroa) - Korkokulujen alittuminen 11,1 miljoonalla eurolla - Toimintakulujen alittuminen 10,2 miljoonalla eurolla - Verotulojen ylittyminen 7,6 miljoonalla eurolla - Valtionosuustulojen ylittyminen 3,6 miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden toimintatulot olivat 330,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintatulot olivat 347,1 miljoonaa euroa eli 16,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota korkeammat. Toimintatulojen ylittyminen johtui ennen kaikkea VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien 10,9 miljoonan euron kertaluonteisesta myyntivoitosta. Lisäksi useiden toimialojen toteutuneet toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion ja osittain myös toimintatuloennusteet. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1267,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1257,4 miljoonaa euroa. Toimintakulujen toteumaprosentti oli näin ollen 99,2 prosenttia. Vuoden 2011 toimintakulut toteutuivat kaupunkitason ennusteiden mukaisella tasolla, kun otetaan huomioon voimaan tulleen KVTES:in poikkeukselliset tilinpäätöksen lomapalkkajaksotusta korottaneet vaikutukset, joita ei ollut sopimuksen syntymisajankohdasta johtuen mahdollista huomioida vuoden 2011 talousarviossa tai edes vuotta 2011 koskeneissa ennusteissa. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2011 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2011 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,9 prosenttia, yhteisöveron toteuma 119,2 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 96,5 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 102,7 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä ylitti talousarvion 11,2 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2011 yhteensä 16,2 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2011 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,3 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui suurilta osin talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. poikkeuksellisen alhaisena edelleen pysyneen korkotason johdosta. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat vuoden 2011 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. 16

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto 20.5.2013 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2016 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki, Sakari Manninen VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS...

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013

Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto 26.5.2014 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense?

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense? Simulaatio Mitä jos Vantaa olisi Odense? SIMULAATIO Simulaatiolla luodaan hallitussa ympäristössä todellisuus mahdollisimman tarkasti uudelleen. Olemme tehneet simulointiyrityksen siitä miltä Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 17.10.2016 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen väestönmuutos, henkilöä Väestönmuutos 2012-2O16 tammi-elokuu Vantaa, Espoo ja Helsinki

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 Kaupunginvaltuusto 24.5.2010 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo 1 2 3 4 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto...

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2016

Talousarvio ja suunnitelma 2016 Talousarvio ja suunnitelma 2016 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 29.10.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 Kaupunginvaltuusto 11.5.2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot