VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginvaltuusto

2 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Sakari Manninen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2012

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Vantaan kaupungin tuloslaskelma Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Vantaan kaupungin tase Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma Vantaan kaupungin konsernitase...185

4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Luettelo tositelajeista Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...263

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talous Vuonna 2011 bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia. Loppukesästä 2011 alkaneen euroalueen rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen myötä tulevia vuosia koskevat kasvuennusteet ja myös verorahoituksen kasvuennusteet laskivat olennaisesti kesken vuoden 2012 talousarvion valmistelun. Maan uusi hallitus aloitti työnsä maaliskuussa 2011 käytyjen eduskuntavaalien myötä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle miljoonalla eurolla. Verorahoitukseen kasvuun liittyvät epävarmuustekijät, yhdistettynä palvelutarpeen kasvuun ja investointitarpeisiin, muodostavat suuren haasteen kaupungin talouden hallinnalle tulevina vuosina. Työllisyys on kunnallisveroista riippuvaisen kaupungin keskeinen menestystekijä. Vuonna 2011 lomautettujen määrä oli edellisvuotta alemmalla tasolla, mutta työttömyysaste pysyi ennallaan seudullisesti hyvin korkealla tasolla. Se oli joulukuun lopun tilanteessa 8,2 prosenttia. Vantaan kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös muodostui ylijäämäiseksi. Samalla kaupungin velkaantuminen kuitenkin jatkui, kun tulorahoituksella kyettiin kattamaan vain noin puolet nettoinvestoinneista. Kaupungin saama verorahoitus kokonaisuutena kasvoi vuonna ,1 prosenttia, vertailukelpoiset toimintamenot 5 prosenttia ja kaupungin pitkäaikainen lainamäärä 79 miljoonalla eurolla. Kaupungin vuoden 2011 poistot olivat vain noin 38 prosenttia nettoinvestoinneista. Näin ollen tilikauden tuloksen lisäksi talouden tasapainoa tulee arvioida myös investointien tulorahoitusasteen sekä velkamäärän kehityksen kautta. Tilikauden tulosta parantaa osaltaan kaupunkikonsernin sisäinen tonttikauppa, josta tuloutui kaupungin toimintatuloihin kertaluonteista myyntivoittoa noin 11 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana jatkettiin Vantaa-sopimuksen mukaisia uudistuksia. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vuodelle 2011 asetetun sitovan tavoitteen mukaisesti kaupungin ateria- ja siivouspalvelujen yhtiöittäminen valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Vantaan Tilapalvelut Oy aloitti toimintansa alkaen ja yhtiöön siirtyi kaupungilta yli työntekijää. Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2012 sitovan tavoitteen koskien talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadintaa. Ohjelman valmistelu on alkanut alkuvuodesta ja sitä käsitellään mm. kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Kansantalouden kasvunäkymät ovat pysyneet epävarmoina tilikauden 2011 päättymisen jälkeenkin. Maailmantalouden ja euroalueen epävarmuus aiheuttaa epävarmuutta myös kaupungin verotulopohjan tulevan kehityksen suhteen. 1

6 Sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuusto asetti vuodelle 2011 sitovia tavoitteita yhteensä 38 kpl. Niistä toteutui täysin 22, melko hyvin kuusi, jossain määrin viisi ja ei lainkaan viisi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Tavoitteista toteutui täysin 11, melko hyvin kolme ja jossain määrin neljä. Keskeiset hyvinvointitavoitteet koskivat työllisyyttä ja koulutusta sekä palvelutason ja laadun ylläpitoa. Kaupunki panosti voimakkaasti tulevaisuuteen harjoittamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja luomalla edellytyksiä Marja-Vantaan toteuttamiselle. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 103 prosenttia. Kaupunki on jatkanut kokonaisvaltaista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhteistyössä vantaalaisen elinkeinoelämän, kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaupungin panos tässä työssä on maankäytössä, liikennerakentamisessa, energian säästämisessä ja oman rakentamisen laadussa. Vuoden 2011 aikana on rakennettu seurantajärjestelmä, joka mittaa ilmastonmuutostavoitteen toteutumista. Vantaalla on perinteisesti tehty runsaasti toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Tätä toimintatapaa on vahvistettu uudistamalla kaupungin hyvinvointityöryhmän työtä. Kaupunkitasoiset tavoitteet on sisällytetty kattavasti toimialojen tuloskortteihin. Toiminnan kohteena ovat olleet ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen, ennaltaehkäisevän työn toimintamallien kehittäminen ja etenkin lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäiseminen. Erityisesti ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttamisessa on onnistuttu hyvin. Uudenlaisia toimintamalleja on etsitty myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyöprosesseja kehittämällä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista on jatkettu aktiivisesti. Tilanne on kohentunut. Siitä huolimatta vuoden 2011 lopussa oli 871 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Nuorten koulutustakuu toteutui Vantaalla hyvin. Aloituspaikkoja lukiokoulutukseen, ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, ammatilliseen valmistaviin koulutuksiin sekä lisäopetukseen oli laskennallisesti 104 prosentille perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta. Elokuun 2011 lopussa ilman paikkaa oli noin 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin toimintavaihtoehtoja. Perusopetuksen opetusryhmäkoot olivat noin 20,8 oppilasta luokkaa kohden. Keskimääräinen ryhmäkoko oli vuonna ,3 oppilasta. Lukioissa opetustuntien määrä oli suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa oli 69 lasta enemmän kuin vuonna Kirjastoissa asiakaskäyntien määrät ovat kasvaneet hieman ja aukioloaikoja on lisätty. Pitkäaikaistyöttömien määrää pyrittiin vähentämään erilaisilla toimenpiteillä. Niistä huolimatta joulukuussa 2011 vantaalaisia yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita oli henkilöä, joka on noin 100 enemmän, kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että myös ne, jotka jäivät työttömäksi taantuman aikana vuonna 2009, eivätkä ole onnistuneet pääsemään takaisin työelämään, ylittivät 500 päivän työttömyyden vuoden 2011 aikana. Vantaalla toimii työllisyysasioiden neuvottelukunta. Köyhyysasioiden neuvottelukunta aloitti työnsä vuonna Rakenteet ja prosessit Tavoitteista toteutui täysin kahdeksan, melko hyvin yksi sekä jossain määrin yksi. Keskeiset rakenteelliset muutokset koskivat tilakeskusta: toimialan uudelleen organisointi hyväksyttiin ja perustettiin Vantaan Tilapalvelut Oy. Kaupungin korjausrakentamistoiminnot ulkoistettiin. Uusi sisäisten vuokrien laskentamalli otettiin käyttöön. Kaupungin toimintojen ja palvelujen kahden prosentin tuottavuuden kasvutavoite osoittautui liian haasteelliseksi. Sähköisen asioinnin kaupunkitasoista suunnitelmaa päivitettiin tehtyjen linjausten, painopisteiden ja suunnitelmien pohjalta. Työ jatkuu vuonna Selvitykset Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista sekä kaksiportaisesta seutuhallinnosta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa Valtuusto päätti, että kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi ei käynnistetä (KV ). 2

7 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tavoitteista yksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja yksi ei lainkaan. Johtamisjärjestelmiä kehitettiin ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmää toteutettiin. Tavoitteena oli myös, että sairauspoissaoloprosentti on 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2010, mutta tämä tavoite ei toteutunut, vaan sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Tavoitteista kaksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja neljä ei toteutunut lainkaan. Tavoitteeksi oli asetettu, että talousarviovuonna 2011 toimintakatteen kasvu on alle verorahoituksen kasvun. Tämä tavoite ei toteutunut. Myöskään talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa ei saatu tehtyä vuonna 2011, mutta vastaava tavoite on asetettu vuodelle 2012 siten, että ohjelma laaditaan kevään valtuustoseminaariin. Tavoite, jonka mukaan organisaatiouudistusten kokonaistaloudelliset vaikutukset selvitetään ennen jokaista uudistusta ja taloudellisia vaikutuksia seurataan uudistusten jälkeen, toteutui täysin. Kaupunkitasoinen suunnitelma toimitilamäärän kasvun hillitsemiseksi ja toimitilatehokkuuden parantamiseksi ei valmistunut. Esitys uudeksi konsernistrategiaksi käsitellään konsernijaostossa toukokuussa

8 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna asti Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti lähtien Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 4

9 Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Leena Korhonen (VIHREÄT) 5

10 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä ( ) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Tilivelvolliset ( ) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja vs. Pirjo van Nues Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja va Leea Markkula-Heilamo Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren Toimialajohtaja Mika Savolainen 6

11 Vantaan kaupungin organisaatio 2011 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslauta Ulkoinen tarkastus Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Sivistystoimi Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 7

12 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous oli hyvässä kasvussa alkuvuonna 2011, mutta kasvu hidastui eurooppalaisen velka- ja rahoituskriisin myötä ja kääntyi loppuvuotta kohden taantumaksi erityisesti vientiteollisuuden osalta. BKT kasvoi noin 2,9 prosenttia, ansiotaso kohosi 2,8 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 4,8 prosenttia vuonna Voimakkainta palkkasumman kasvu oli rakennusalalla, muissa palveluissa ja kaupan alalla, heikointa julkisella sektorilla. Inflaatio kohosi poikkeuksellisen korkeaksi ollen 3,4 prosenttia vuonna 2011, kun vuonna 2009 inflaatio oli nollassa ja vuonna ,2 prosentin tasolla. Keskimääräinen työttömyysaste aleni 7,8 prosenttiin vuonna 2011, mutta loppuvuotta kohden työttömyyden väheneminen pysähtyi. Korkotaso on pysynyt alhaisena - 3 kk:n euribor oli keskimäärin 1,4 prosentin tasolla ja 10 vuoden korko keskimäärin 3,0 prosentin tasolla vuonna Koko julkinen talous oli 1,2 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:seen ja julkinen velka lähestyi 50 prosentin rajaa vuonna Kuntien toimintamenot kasvoivat toimintatuloja nopeammin ja kuntien toimintakate heikkeni 5,2 prosenttia vuonna Kuntien verotulot kasvoivat 3,9 prosenttia, valtionosuudet 3,3 prosenttia ja kuntien vuosikate heikkeni 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuntien investointimenot pysyivät korkealla tasolla erityisesti suurten kaupunkien osalta ja kuntien lainakanta kasvoi 1,76 miljardia euroa vuonna Kunnilla oli velkaa yhteensä 11,2 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa. Kaikkiaan 22 kunnan vuosikate oli negatiivinen ja 123 kunnan vuosikate oli poistoja pienempi vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan asukasta vuoden 2011 lopussa kasvaen vuoden aikana henkilöllä. Väkilukua kasvattavat luonnollinen väestönkasvu (7 310), maassamuutto (2 130) ja maahanmuutto (6 930 henkeä). Maahanmuutto oli henkilöä suurempaa kuin edellisenä vuonna. Helsingin seudulla väestönlisäys oli henkilöä, josta luonnollisen väestönkasvun osuus oli 7 100, maassamuuton ja maahanmuuton henkilöä. Seudulla oli vuoden alussa asukasta. Uudenmaan osuus koko maan maahanmuutosta oli 42 prosenttia ja kaikesta väestönlisäyksestä 65 prosenttia. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin osuus koko Helsingin seudun väestönkasvusta oli 85 prosenttia. Maassamuutosta osuus oli 96 ja maahanmuutosta osuus oli 91 prosenttia. Tuotannon kasvu hiipui Helsingin seudulla kokonaan vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä, kasvua edellisvuoteen oli vain 0,3 prosenttia. Teollisuuden tuotanto kääntyi loppuvuodesta laskuun, ja informaatioteknologia-alan yritysten vaikeudet näkyivät myös Helsingin seudulla. Myös palveluyritysten suhdannenäkymät kääntyivät miinukselle lokakuun tilanteessa. Rakennusalan yritysten tuotanto ja henkilöstö kasvoivat kolmannella neljänneksellä, mutta suhdanneodotukset heikentyivät selvästi. Kotitalouksien arviot talouden kehityksestä ovat myös heikentyneet syksyn 2011 kuluessa. Joulukuun työttömyysaste Uudellamaalla oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli kaikkiaan , mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uudenmaan työttömien osuus koko maan työttömistä oli 22 prosenttia. Uudenmaan työttömistä lomautettuna oli vuoden 2011 lopussa 2 815, nelisen sataa vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli vuoden lopussa eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työpaikkoja oli avoinna Helsingin seudun työttömyysaste oli myös 6,9 prosenttia. Työttömiä seudun 14 kunnassa oli kaikkiaan ja avoimia työpaikkoja Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin keskimääräinen työttömyysaste oli 7,2. Seudun avoimista työpaikoista lähes 90 prosenttia oli näissä kunnissa, työttömistä 81 prosenttia. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 2010 koko maassa 3,3 prosenttia, Uudellamaalla 4,0 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia. Vanhoissa rivitaloasunnoissa muutos oli koko maassa 1,8 prosenttia, Uudellamaalla 1,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia. Uudet kerrostalo- 8

13 asunnot kallistuivat koko maassa 4,5 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 2,4 prosenttia. Rivitaloissa nousu oli hieman suurempi. Asuntojen vuokrat kohosivat niin koko maassa kuin pääkaupunkiseudulla runsaat 2,5 prosenttia. Kasvu oli samansuuruinen arava- ja vapaarahoitteisissa asunnoissa Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi yli henkilöllä, maahanmuutto ennätyssuurta Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Vantaan väkiluku oli henkilöä vuoden 2011 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2011 aikana henkilöllä. Keväällä 2011 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2011 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 600 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyikin lähes henkilöä. Kolme neljännestä muuttovoitosta kertyi ulkomailta. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaalle kertyi muuttovoittoa 300 henkilöä. Kahtena edellisenä vuotena maassamuutto oli Vantaalle tappiollista. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi vuonna 2011 Vantaan asukasmäärää lähes henkilöllä - enemmän kuin koskaan aiemmin. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 100 vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2011 aikana yli sata enemmän kuin vuonna 2010, kaikkiaan yli henkilöä, mikä on vähän enemmän kuin ennustettiin. Väestöennusteen virhe syntyi kuitenkin pääosin ennakoitua suuremmasta muuttovoitosta. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina henkilöä siirtolaisuus maassamuutto syntyneiden enemmyys kokonaismuutos Helsingin seudun kehyskuntien väestönkasvu on ollut viimeksi kuluneen viiden vuoden ajan laskussa ja Vantaan, Espoon ja Helsingin väestönkasvu nousussa. Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2011 maassamuutto oli Espoossa 670 ja Helsingissä voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2011 Espoossa se oli yli ja Helsingissä liki henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa henkilöä, mikä on lähes kolme tuhatta suurempi kuin vuonna

14 Suurin väestönlisäys kertyi Aviapoliksen suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana lähes tuhannella henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 550 ja Myyrmäessä 470 henkilöä. Korson suuralueen väestönmuutos oli 370, Tikkurilan 260 ja Kivistön 210 henkilöä. Hakunilassa suuralueen väki väheni noin 70 henkilöllä. Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Pakkalassa, Tammistossa, Kivistössä ja Ilolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto ja Pakkala. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi eniten Hiekkaharjun ohella Koivuhaassa, Koivukylässä Ilolassa, Koivukylässä ja Havukoskella. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Nikinmäessä. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 28 kaupunginosassa, eniten Hakunilassa. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä muuttui koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin: heitä oli puolisen sataa ennustettua enemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään 30 lasta suuntaan tai toiseen. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa kolmisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä peruskouluikäisiä oli 60 ennustettua enemmän, kun taas Hakunilassa heitä oli 40 ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla hieman ennustettua pienempi, muilla suuralueilla hieman ennustettua suurempi. Suurin ennustevirhe oli työikäisissä: työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 660 henkilöä enemmän kuin ennustettiin, etenkin Aviapoliksen suuralueella. Vantaan äärilaidoilla, Myyrmäessä ja Hakunilassa, työikäisten määrä väheni. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2012 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään touko - kesäkuussa. Syksyllä 2012 tehdään myös uusi Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Työttömien määrä vähenee hitaasti Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,2 prosenttia, mikä oli Karkkilan ja Lohjan jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,0 ja koko Uudenmaan Ely-keskuksen alueella se oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 8 890, mikä on 390 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2011 aikana syyskuussa, jolloin heitä oli Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2011 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 50 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt aika lailla samana koko vuoden. Viime vuosien taloudellisen taantuman seurauksena myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi nopeasti: vuonna 2011 heitä oli enimmillään tammikuussa, Joulukuun lopussa heitä oli jo selvästi vähemmän, 870, mikä on 170 vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. 10

15 Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina työttömiä vuotiaat vuotiaat Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2011 vuoden takaiseen nähden vähentynyt: lomautettuna oli 440 vantaalaista. Vuotta aiemmin heitä oli yli 500. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa eli kutakuinkin saman verran kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla ollut viime vuoden tammikuussa, jolloin niitä oli lähes Lähde: Uudenmaan Ely-keskuksen ja Vantaan te-toimiston tilastot Asuntoja valmistui eniten sitten vuoden 1990, pientalojen osuus jäi alle kolmannekseen Vantaalle valmistui vuoden 2011 aikana uutta asuntoa eli kahdeksan sataa asuntoa enemmän kuin vuonna Vuonna 1990 asuntoja valmistui 2 816, mutta sen jälkeen asuntojen rakentaminen väheni: 1990-luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto oli asuntoa ja 2000-luvulla asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun asunnon vuositavoitteeseen päästiin viimeksi vuosina 2003 ja Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2011 Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueilla. Valtion tuella (lyhyt ja pitkä korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli 784, pari sataa enemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokraasuntoja niistä oli 149, kolmisen kymmentä vähemmän kuin vuonna Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin myös vuonna 2011, yhteensä 167. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli vain 27 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle kohosi vuonna 2011 puolen sataa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös muita pientaloja rakennettiin vuonna 2011 enemmän kuin parina edeltäneenä vuotena. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä oli nyt peräti 625 asuntoa suurempi kuin edellisenä vuonna. 11

16 Kuvio. Vantaalle valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina Kerrostalot Pientalot asuntojen lkm Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2012 aikana Vantaalle valmistuu asuntoja selvästi vähemmän kuin vuonna 2011, kuitenkin enemmän kuin vuonna Kolme viidennestä rakennettavista asunnoista on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Koivukylä -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Myös muu kuin asuinrakentaminen piristyi Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni Vantaalla vuoden 2009 aikana työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on 2000-luvulla ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä edellisen kerran väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuosien 2010 aikana ja 2011 aikana työpaikkamäärä on jälleen kasvanut entiseen malliin (Tilastokeskus: työvoimatutkimus) luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli peräti k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2009 ja vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Lähes kolme viidesosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle. Tikkurilaan kerrosalasta valmistui kuudennes. 12

17 Kuvio. Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala vuosina Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Liike- ja toimistorakennukset k-m Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (87%) tehtiin uudisrakennuksiin. Lähes puolet vuonna 2011 rakennetusta kerrosalasta valmistui liike- ja toimistorakennuksiin ja neljännes varastorakennuksiin. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta samansuuruinen kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 835,6 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 3,8 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Talousarvio ylittyi verotulojen osalta 7,6 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 710,2 miljoonaa euroa vuonna 2011; 1,9 prosentin kasvu vuoden 2010 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa kuntien vuoden 2011 tulovero kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 669,6 miljoonaa euroa; noin neljän prosentin kasvu edellisvuoden vastaaviin tilityksiin verrattuna. Vuoden 2011 aikana valtio oikaisi kahteen otteeseen kuntien jako-osuutta ansio- ja pääomaverotuloista verovuosilta 2010 ja 2011 pienemmäksi; ensin heinäkuussa verovuoden 2010 ja elokuussa 2011 tilitysten osalta ja vielä uudelleen marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen yhteydessä vuoden 2010 verotuksen valmistuttua ja joulukuussa verovuoden 2011 osalta. Kaupungin osuus kunnallisverosta oli vuodelta 2010 noin 0, ja vuodelta 2011 noin 0, Väestönkasvu hieman kasvattaa osuutta ja kaupungin tuloveroprosentin pysyminen ennallaan koko maan kuntien tuloveroprosentin keskiarvon noustessa laskee kaupungin jako-osuutta. Ansiotulojen kasvu Vantaalla oli koko maan tasoa vuonna 2010 (ennakkotiedoista poiketen) ja ennakkotilastot vuoden 2011 ansiotuloista valmistuvat loppukeväästä Verovuodelta 2009 kunnallisveron tilityksiä (jälkiverot) kertyi noin 21,4 miljoonaa euroa ja marraskuun ns. maksuunpanotilitys (veronpalautukset kuntalaisille) verovuodelta 2010 oli -57,2 miljoonaa euroa. Kaupunki sai yhteisöveroja 65,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 35,6 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Talousarvio ylittyi yhteisöveron osalta 10,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin jako-osuus kuntien yhteisövero-osuudesta vuonna 2011 oli 0, ja vuonna 2010 jako-osuus oli 0, Vuoden 2011 kaupungin jako-osuus laskettiin verovuosien 2008 ja 2009 laskennallisten osuuksien keskiarvona. Kuntaryhmän yhteisövero-osuus pysyi 0,3199:ssä vuonna Kuntien yhteisöverot kasvoivat 18,1 prosenttia vuonna

18 Taulukko. Kaupungin verotulot vuonna euroa AlkuperäinenTalousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Taulukko. Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Kaupunki sai kiinteistöveroja yhteensä 59,9 miljoonaa euroa vuonna 2011; noin prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistöveroprosentteja ei korotettu vuonna Maksuunpanon mukaisesta kiinteistöverosta - 61,1 miljoonaa euroa vuonna noin 80 prosenttia kertyi yleisen kiinteistöveroprosentin piirissä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista, 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja noin prosentti rakentamattomista, korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Kiinteistöveroa pienentävät oikaisut alkuvuodesta 2011 alensivat myös koko vuoden kertymää maksuunpanoa vähäisemmäksi. Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa Muutos-% , ,4 6, , ,3 8, , ,6 7, , ,7 1, , ,0 2,0 2011* 19,00 * Vuoden 2011 verotus valmistuu syksyllä 2012 Taulukko. Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit 2010 Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 14

19 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 136,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi 136,9 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia -0,3 miljoonaa euroa. Kaupunki ei saanut hakemaansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM ) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 135,2 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2011 valtiovarainministeriö tarkensi peruspalvelujen valtionosuuspäätöstä (VM ) perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta vähentämällä kaikilta kunnilta 0,22 euroa asukasta kohden; vaikutus Vantaalla oli euroa. Toisaalta valtiovarainministeriö lisäsi (VM ) kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 8,42 eurolla asukasta kohden liittyen Tehyn työmarkkinasopimukseen 2007; vaikutus Vantaalla euroa vuonna Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveystoimen sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näistä vähennetään kunnan rahoitusosuus sekä lisätään asukaskohtaiset yleinen osa ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Vähennykset liittyvät muun muassa kuntien tietotekniikan kehittämisen rahoittamiseen ja työmarkkinatukiuudistukseen vuonna Lisäykset ovat lähinnä verovähennysten korotusten kompensaatioita vuosilta 2010 ja Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa vuonna 2011 (-62,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Opetus- ja kulttuuritointa varten ml. ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen opetuksen opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäinen päätös (OKM ) oli kokonaisrahoitukseltaan -0,4 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2011 ministeriön tekemä tarkistuspäätös oli kokonaisrahoitukseltaan -0,3 miljoonaa euroa ja sisälsi euron oikaisun, joka maksetaan kaupungille helmikuussa 2012 mutta kirjataan vuoden 2011 tuloksi. Oikaisu liittyy lähinnä ammatillisen koulutuksen oppilasmäärän tarkistumiseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 34,11 ja ylläpitäjärahoituksen (lukiot, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus) valtionosuusprosentti oli 41,89 vuonna Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko. Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Talousarvio AlkuperäinenTalousarvio- muutokset jälkeen Toteutuma muutosten talousarvio Poikkeama Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Muut valtionosuudet 0 0 VM:n peruspalvelujen valtionosuutta koskevasta päätöksestä on vähennetty elatustuen takaisinperinnän palautus euroa, huomioitu VM:n päätös perusopetuksen aloittamiseen liittyvä vähennys -0,22 euroa/asukas ( euroa), huomioitu VM:N päätös Tehyn 2007 työmarkkinasopimukseen liittyvä +8,42 euroa/asukas lisäys ( euroa). OKM päätöksen mukainen euron oikaisu on huomioitu vuoden 2011 valtionosuuksissa. 15

20 Vuoden 2011 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio päätyi -29,6 miljoonan euron tulokseen sekä yhteensä 210,3 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Talousarvion mukaan nettoinvestoinneista olisi kyetty rahoittamaan tulorahoituksella ainoastaan viidennes. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2011 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2011 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -41,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös päätyy 13,3 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on tasoltaan syksyn 2011 aikana raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Esimerkiksi korkokulujen alittuminen ja verorahoituksen ylittyminen on vuoden 2011 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupunkitason talousarviovertailussa tulee ottaa huomioon Kehä III:n perusparannuksesta käyttötalouden tuloihin ja menoihin budjetoidut 14,6 miljoonaa euroa (budjetointitapa on sovittu ennen hankkeen alkamista). Vuoden aikana käyttötalousmenoihin kirjatut kustannukset siirretään tilinpäätösvaiheessa taseeseen, jolloin käyttötalouden toteumat nollautuvat. Toimintatuloja hankkeesta ei kirjaudu. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Käyttötalouden suurimpia poikkeamia vuoden 2011 muutettuun talousarvioon nähden olivat kaupunkitasolla (Kehä III:n talousarviovaikutukset eliminoitu): - Toimintatulojen ylittyminen 16,7 miljoonalla eurolla (josta VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien myyntivoitto muodosti 10,9 miljoonaa euroa) - Korkokulujen alittuminen 11,1 miljoonalla eurolla - Toimintakulujen alittuminen 10,2 miljoonalla eurolla - Verotulojen ylittyminen 7,6 miljoonalla eurolla - Valtionosuustulojen ylittyminen 3,6 miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden toimintatulot olivat 330,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintatulot olivat 347,1 miljoonaa euroa eli 16,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota korkeammat. Toimintatulojen ylittyminen johtui ennen kaikkea VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien 10,9 miljoonan euron kertaluonteisesta myyntivoitosta. Lisäksi useiden toimialojen toteutuneet toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion ja osittain myös toimintatuloennusteet. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1267,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1257,4 miljoonaa euroa. Toimintakulujen toteumaprosentti oli näin ollen 99,2 prosenttia. Vuoden 2011 toimintakulut toteutuivat kaupunkitason ennusteiden mukaisella tasolla, kun otetaan huomioon voimaan tulleen KVTES:in poikkeukselliset tilinpäätöksen lomapalkkajaksotusta korottaneet vaikutukset, joita ei ollut sopimuksen syntymisajankohdasta johtuen mahdollista huomioida vuoden 2011 talousarviossa tai edes vuotta 2011 koskeneissa ennusteissa. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2011 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2011 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,9 prosenttia, yhteisöveron toteuma 119,2 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 96,5 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 102,7 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä ylitti talousarvion 11,2 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2011 yhteensä 16,2 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2011 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,3 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui suurilta osin talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. poikkeuksellisen alhaisena edelleen pysyneen korkotason johdosta. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat vuoden 2011 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. 16

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense?

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense? Simulaatio Mitä jos Vantaa olisi Odense? SIMULAATIO Simulaatiolla luodaan hallitussa ympäristössä todellisuus mahdollisimman tarkasti uudelleen. Olemme tehneet simulointiyrityksen siitä miltä Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 17.10.2016 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen väestönmuutos, henkilöä Väestönmuutos 2012-2O16 tammi-elokuu Vantaa, Espoo ja Helsinki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2016 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki, Sakari Manninen VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2016

Talousarvio ja suunnitelma 2016 Talousarvio ja suunnitelma 2016 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 29.10.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot