VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto

2 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2013

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätöksen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konserniyhteisöjä koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT VANTAAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN TASE VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITASE

4 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT YMPÄRISTÖTILINPITOA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset VANTAAN TYÖTERVEYS LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN MUIDEN ERIYTETTYJEN YKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat LUETTELOT JA SELVITYKSET KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ LUETTELO TOSITELAJEISTA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden vaikeat ajat ovat koetelleet koko Eurooppaa jo muutaman vuoden ajan. Viime vuoden aikana taantumaksi muuttunut taloustilanne heikentää niin valtion kuin kuntienkin verotulopohjaa, ja lisää kasvavan työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Eikä helpotusta ole luvassa: lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä suuria parannuksia. Vuonna 2012 hallitus päätti tasapainottaa julkista taloutta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Toimenpide pienensi valtionosuuksia ympäri maan, Vantaalla yli 20 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kaupungin verotulot kasvoivat arvioitua vähemmän: talousarvion verotuloarvio alittui lähes 11 miljoonalla eurolla. Vantaalla yhteisöveron jako-osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja sama kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Tästä huolimatta verotulot ja valtionosuudet yhteensä jäivät viime vuonna neljä miljoonaa euroa alle talousarvion. Vantaan kaupungin nettoinvestoinnit olivat lähes 160 miljoonaa euroa vuonna Näistä omalla tulorahoituksella katettiin 40,5 %. Kaupungin velkamäärä kasvoi vuoden aikana 95 miljoonalla eurolla. Vaikka kasvu oli talousarvion mukainen, tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön. Valtuuston päättämän sitovan tavoitteen pohjalta kaupungille valmisteltiin kevään aikana talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (TVO). Sen tavoitteena on menojen kasvua hillitsemällä ja investointien tasoa alentamalla saada kaupungin velan määrän kasvu pysäytettyä taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kesäkuussa. Vuodelle 2013 laadittu talousarvio perustuu ohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio sitoutui talouden tasapainottamiseen ja velan kasvun pysäyttämiseen. Viime vuoden aikana opin huomaamaan, että Vantaan ammattitaitoinen virkakunta pystyy viemään myös vaikeat päätökset täytäntöön hyvinvointivaltion rakenteita vahingoittamatta, jos poliittista tahtoa siihen riittää. Tasapainoinen talous on myös palvelujen kehittämisen edellytys. 1

6 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta asti Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne asti Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Peura Sirpa lähtien Porthén Jari Puha Seija Sandell Annukka lähtien Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde 2

7 Vihreä liitto Alén Sini Huhta Jaana lähtien Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi asti Pajunen Sirpa Saarivuo Maria asti Valtanen Hanna lähtien Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut asti Ryhänen Riitta Wallenius Arja lähtien Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Seija Puha (KOK) 3

8 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Tilivelvolliset ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren 4

9 Vantaan kaupungin organisaatio

10 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous painui taantumaan syksyllä 2012 kolmatta vuotta jatkuneen euroalueen finanssi- ja pankkikriisin seurauksena. Euroopan taloustaantuma heijastui erityisesti vientiteollisuuteen ja teollisuuden tuotanto jopa laski viime vuonna. Myös rakentamisen näkymät ja työllisyys heikkenivät voimakkaasti. BKT:n kasvu pysähtyi ja saattoi ennakkotietojen valossa hieman laskea vuonna Työvoimahallinnon työnvälitystilaston mukaan työttömyysaste oli koko maassa 10,7 prosenttia vuoden lopussa. Vuoden aikana työttömien määrä kasvoi henkilöllä. Kuluttajahinnat kohosivat noin 3 prosenttia, ansiotaso 3,4 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 3,7 prosenttia vuonna Euroalueen talouskriisi on pitänyt valtion ja kuntienkin velkojen korkotason alhaisena ja Suomen AAA-luottoluokitus marginaalit kohtuullisena. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostaminen on kohottamassa myös uusien lainojen marginaaleja. 3 kk:n euribor oli keskimäärin 0,6 prosenttia ja uusien luottojen keskikorko oli 2,3 prosenttia vuonna Valtion velka oli 46 prosenttia ja koko julkisyhteisöjen velka 53,6 prosenttia BKT:stä vuoden 2012 lopussa. Ennakkotietojen mukaan kuntien talous heikkeni dramaattisesti tuloksen painuessa miinukselle vuonna Kuntien toimintakate heikkeni 6,2 prosenttia verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvaessa yhteensä vain 2,5 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa ja velkaa oli yhteensä 12,3 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Kunnilla oli velkaa euroa asukasta kohden laskettuna. Vuosikate oli negatiivinen 63 kunnalla ja vuosikate oli poistoja pienempi 220 kunnalla. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla myös vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Ennakkotietojen mukaan Uudenmaan väkiluku oli noin asukasta vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi henkeä, mikä on toiseksi suurin väkiluvun vuosikasvu 2000-luvulla. Espoon ja Helsingin osuus kasvusta oli henkeä eli lähes kolme neljäsosaa. Vantaan väkiluku kasvoi vain puolet Espoon kasvusta. Suhteellisesti nopeimmin kasvia kuntia olivat Järvenpää, Mäntsälä ja Espoo. Väkiluku supistui yhdeksässä kunnassa: Hangossa, Karjalohjalla, Karkkilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä, Inkoossa, Raaseporissa, Loviisassa ja Keravalla. Uudenmaan työllisyyskehitys oli vuonna 2012 kaksijakoinen. Vielä alkuvuonna 2012 Uudenmaan työttömyysaste oli vähän pienempi kuin vuotta aiemmin. Ensimmäiset merkit suhdanteiden heikkenemisestä tulivat kesän kynnyksellä. Vuoden 2012 lopussa työttömiä oli jo yli enemmän kuin edellisen vuoden lopussa, kaikkiaan työttömiä oli Työttömyysaste nousi 6,9 prosentista 7,5 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys kasvoi suhteellisesti vähemmän ja pitkäaikaistyöttömyys suhteellisesti enemmän kuin yleinen työttömyys vuonna Joulukuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli noin 8 600, se oli noin 650 vähemmän kuin joulukuussa Alkukesällä talousnäkymät synkkenivät koko Euroopassa. Euroopan keskuspankki reagoi tilanteeseen ja lupasi tarvittaessa ostaa rajoituksetta kriisimaiden lyhytaikaisia velkakirjoja. Pitkälti tämä lupaus rauhoitti rahamarkkinat loppuvuodeksi 2012, ja euroalueen akuuttivelkakriisi hellitti. Kriisimaat Espanja ja Italia saivat lainaa selvästi aiempaa alhaisemmalla korolla, ja pörssikurssit nousivat Euroopassa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Reaalitalouden kehitys oli kuitenkin vielä heikkoa niin Euroopassa, Suomessa kuin Uudellamaallakin. Ennakkoarvion mukaan Uudenmaan alueen BKT kasvoi noin puoli prosenttia vuonna 2012, koko maan kasvu jäi nollaan. Talouden taantuma heijastui myös Helsingin seudun yritysten suhdannekuvaan ja näkymiin heikentävästi. Heikointa yritysten liikevaihdon kehitys oli teollisuudessa, jossa kolmannella vuosineljänneksellä kehitys oli lähes viisi prosenttia miinuksella. Toisaalta kasvua oli yksityisten palvelujen sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Kaupan ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto olivat laskussa syksyllä Henkilöstömäärä kasvoi hieman rakentamisessa ja laski voimakkaasti teollisuudessa. Rakentamisen näkymät heikentyivät voimakkaasti loppuvuotta kohden myös Helsingin seudulla. Taantumasta huolimatta yritysten yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi Helsingin seudulla viime vuoden aikana. 6

11 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi ennustetun mukaisesti, maahanmuutto edelleen vilkasta Tilastokeskuksen tiedon mukaan Vantaan väkiluku oli henkilöä vuoden 2012 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä. Keväällä 2012 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2012 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 800 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyi hieman vähemmän, 760 henkilöä. Maassamuutto oli runsas 300 henkilöä tappiollista, mutta ulkomailta Vantaalle muuttoja oli enemmän kuin mitä Vantaalta muutettiin ulkomaille. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus oli vielä hieman suurempaa kuin edellisenä ennätysvuonna 2011, jolloin muuttovoittoa ulkomailta kertyi lähes henkilön verran. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja liki puolitoista sataa vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2012 aikana hieman enemmän kuin ennustettiin, kaikkiaan runsas henkilöä. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi ja vuonna 2011 maassamuutto olikin Espoossa 670 henkilöä voitollinen. Vuonna 2012 maassamuuton muuttovoitto kuitenkin hieman kaventui. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2012 maassamuutosta kertyi Helsingissä muuttovoittoa peräti henkilöä. Myös Helsingin seudun kehyskunnissa maassamuuton muuttovoitto kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Nettosiirtolaisuus on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2012 Espoossa se oli ja Helsingissä henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Kehyskunnissa siirtolaisuudesta kertyvä muuttovoitto kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja oli yhteensä henkilöä. Koko maassa nettosiirtolaisuus oli henkilöä, mikä on toista tuhatta suurempi kuin vuonna Helsingin seudun kuntien osuus koko maan nettosiirtolaisuudesta oli hieman alle puolet. Suurin väestönlisäys kertyi Tikkurilan suuralueille Ennakkotiedon mukaan Tikkurilan suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 700 henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 380 ja Aviapoliksessa 270 henkilöä. Muilla suuralueilla alueella asuvan väestön määrä kasvoi tasatahtia, noin 180 henkilöllä. 7

12 Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Koivukylässä, Simonkylässä ja Viertolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto, Tikkurilassa Simonkylä, Koivukylässä Koivukylän kaupunginosassa, Korsossa Nikinmäki ja Hakunilassa Kuninkaanmäki. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 23 kaupunginosassa, eniten Jokiniemessä. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten lukumäärä muuttui koko kaupungissa pääosin ennustetun mukaisesti, heitä oli vain puolisen sataa ennustettua vähemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään puolen sataa lasta suuntaan tai toiseen: Korsossa ja Hakunilassa alle kouluikäisiä oli ennustettua enemmän, muilla alueilla ennustettua vähemmän. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa nelisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Hakunilassa peruskouluikäisiä oli ennustettu määrä, Tikkurilassa ennustettua enemmän, mutta Aviapoliksessa ja Kivistössä ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli kaikilla suuralueilla lähes ennustetun suuruista. Hakunilassa heitä oli hieman ennustettua enemmän ja vastaavasti Tikkurilassa hieman vähemmän. Työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 80 henkilöä enemmän kuin ennustettiin. Kivistössä ja Koivukylässä kasvu oli ennustettua pienempää. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2013 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään alkuvuodesta ja sitä tarkennetaan touko-kesäkuussa. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Vieraskielisen väestön ennuste Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä Helsingin seudulle laadittiin vuonna 2009 ennuste vieraskielisen väestön kehityksestä tulevina vuosina. Maahanmuuton suuruus on kuitenkin ollut nopeampaa kuin mitä tuolloin ennustettiin. Vuodenvaihteessa 2011/2012 ennustevirhe koko seudulla oli jo Niinpä ennuste päivitettiin loppuvuodesta 2012 ja ennusteen muuttovoitto-oletuksia kasvatettiin. Nyt seudulla ennustetaan asuvan vuonna 2030 lähes vieraskielistä tai taustaltaan ulkomaalaista henkilöä, edellistä ennustetta enemmän. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Vantaalla nykyisestä noin henkilöstä noin henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisen väestöryhmän osuus koko Vantaan väestöstä kohoaa nykyisestä 11 prosentista 23 prosenttiin. Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla vuoteen 2040 Työttömien määrä kasvussa Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,9 prosenttia, mikä oli Karjalohjan ohella korkein lukema Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,7 ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 7,5 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 9 660, mikä on 780 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2012 aikana huhtikuussa, jolloin heitä oli noin Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2012 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 325 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuonna 2012 oli suurimmillaan heinäkuussa, jolloin heitä oli lähes Sen jälkeen määrä on pienentynyt niin, että heitä oli joulukuun lopussa 914, mikä on vain 40 enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. 8

13 Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2012 vuoden takaiseen nähden lisääntynyt: lomautettuna oli 550 vantaalaista, satakunta enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa vajaa 2 000, mikä on 700 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli viime vuonna tammikuussa, jolloin niitä oli yli Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Valmistuneiden asuntojen määrä väheni kolmanneksella Vantaalle valmistui vuoden 2012 aikana uutta asuntoa eli liki kahdeksan sataa asuntoa vähemmän kuin vuonna luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto on ollut asuntoa ja luvulla asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun asunnon vuositavoitteeseen on luvulla päästy vain vuosina 2003, 2004 ja Uusista asunnoista 62 prosenttia rakennettiin kerrostaloihin, 19 prosenttia omakotitaloihin, 7 prosenttia muihin erillisiin pientaloasuntoihin (paritalot ja kytketyt pientalot) ja 12 prosenttia rivitaloihin. Pientaloasuntojen, so. omakotitalojen, muiden erillisten pientaloasuntojen ja rivitaloasuntojen osuus uudisrakentamisesta oli 38 prosenttia. Omakotitalojen rakentaminen on vähentynyt siitä, mitä se on ollut 2000-luvun alkuvuosina. Kerrostaloasuntojen rakentaminen vaihtelee vuosittain eniten, esim. vuonna 2012 niitä valmistui noin 700 vähemmän kuin vuonna Rivitaloasuntojen rakentaminen on viime vuosina ollut vähäisempää kuin 2000-luvun alkuvuosina. Asuntorakentamisen painopiste vuonna 2012 oli Tikkurilan ja Koivukylän suuralueilla, joille kaikista uusista asunnoista valmistui lähes kolme viidesosaa. Valtion tuella pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2012 valmistuneista asunnoista oli 363, yli neljä sataa vähemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja niistä oli 86, kuutisen kymmentä vähemmän kuin vuonna Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin vuonna 2011 yhteensä 93. 9

14 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2013 aikana Vantaalle asuntoja valmistunee vain hieman viime vuotta enemmän, kpl. Asunnoista kerrostalojen osuus on arviolta 1 050, omakotitalojen 230, kytkettyjen pientalojen 90 ja rivitaloasuntojen 180. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Aviapolis -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Toimitilakerrosalaa rakennettiin vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin Vantaalla työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta, jolloin kaupungin työpaikkamäärä väheni, keskimäärin työpaikalla vuosittain. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi työpaikalla vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä Vantaalla kasvoi edelleen, mutta vuoden 2012 aikana edellisen vuoden kasvu hävisi niin, että työpaikkoja oli vuodenvaihteessa 2012/2013 vain hieman enemmän kuin vuoden 2010 lopulla luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli selvästi vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 kerrosalaa valmistui vain hieman enemmän ( k-m 2 ) kuin vuonna Se on k-m 2 vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vuonna 2012 valmistuneesta toimitilakerrosalasta kaksi viidesosaa rakennettiin Tikkurilan suuralueelle ja kolmasosa Aviapoliksen suuralueelle. Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (95 %) tehtiin uudisrakennuksiin. Siitä kaksi viidesosaa valmistui varastorakennuksiin, viidesosa liike- ja toimistorakennuksiin ja niin ikään viidesosa teollisuusrakennuksiin. Kuluvana vuonna 2013 muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta hieman pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri 10

15 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistunut muu kuin asuinkerrosala Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 857,1 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 2,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Talousarvio alittui verotulojen osalta 10,9 miljoonalla eurolla. Alitusta oli kaikkien verolajien osalta. Kunnallisveroja kaupunki sai 739,1 miljoonaa euroa; 4,1 prosentin kasvu vuoden 2011 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa vastaava muutos oli 3,8 prosenttia. Verovuoden 2012 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 690,2 miljoonaa euroa; 3,2 prosentin kasvu verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoihin verrattuna. Vuoden 2012 lopussa valtio alensi verovuodelta 2012 kuntaryhmän osuuden 62,41 prosenttiin ja Vantaan kuntakohtainen jako-osuus nousi 0,04398:aan; oikaisuna muutokset kompensoivat toisensa. Marraskuun maksuunpanotilitys, eli veropalautukset vuodelta 2011, olivat koko maassakin ennakoitua suuremmat ja marraskuun verotilitys oli Vantaalla yhteensä -4,7 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2011 kaupunki sai tuloverotilityksiä yhteensä 25,4 miljoonaa euroa ja verovuodelta 2010 jälkiveroina 24,2 miljoonaa euroa. Vantaan tuloveroprosentti on 19,00 ja kuntien tuloveroprosentin painotettu keskiarvo oli 19,25 vuonna Kunnallisveroja kertyi 2,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Yhteisöveroja kaupunki sai 56,3 miljoonaa euroa vuonna 2012, 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Koko maassa vastaava vähennys kuntien yhteisöverojen osalta oli 27,4 prosenttia. Kaupungin jakoosuus kuntien yhteisöverosta oli 0,04606 ja vuonna 2011 vastaava osuus oli 0, Kaupungin jakoosuuden kasvu selittää koko maata pienemmän verotulovähennyksen viime vuonna. Kunnat saivat 28,34 prosenttia koko maassa kertyneistä yhteisöveroista vuonna Vuoden 2012 yhteisöverokertymää pienensi poikkeuksellisen suuri verovuosia koskeva palautus veronmaksajalle. Myös talouden taantuma pienensi verovuoden 2012 yhteisöveroennakoita loppuvuodesta. Yhteisöveroja kertyi kaupungille 6,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Kiinteistöveroja kaupunki sai 61,7 miljoonaa euroa vuonna 2012, 3,1 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Kasvu johtui verotusarvojen kasvusta. Kiinteistöjen ja rakennusten verotusarvot kasvoivat yhteensä yli 4 prosenttia vuonna 2012 ja kiinteistöveroja pantiin maksuun hieman yli 63 miljoonaa euroa. Maksuunpannusta kiinteistöverosta lähes 80 prosenttia kertyy yleisen kiinteistöveron alaisista kiinteistöistä ja rakennuksista, noin 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja yksi prosentti rakentamattomista korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Alkuvuoden kiinteistöveroihin tehtiin vähentävä oikaisu. Kiinteistöveroja kertyi 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. 11

16 Taulukko: Kaupungin verotulot vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Taulukko: Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa , ,3 8, , ,6 7, , ,7 1, , ,0 2, , ,3 5,2 2012* 19,00 * Vuoden 2012 verotus valmistuu syksyllä 2013 Muutos-% Taulukko: Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia 148,2 miljoonaa euroa vuonna 2012, 8,5 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksia kertyi 148 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia 0,2 miljoonaa euroa. Talousarvio 2012 ylittyi valtionosuuksien osalta 7,2 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM ) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta 145,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden vähentämisestä perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta alensi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden lisäämisestä maakuntaliittojen tehtävämuutoksen johdosta lisäsi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Vuoden 2011 lopussa kunnille maksettu valtionosuus liittyen työmarkkinajärjestöjen raamisopimukseen on ohjeen mukaan kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vantaalla tämä osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näitä laskennallisia kustannuksia Vantaalle kertyi yhteensä 773 miljoonaa euroa. Kunnan omarahoitusosuus oli 600 miljoonaa euroa (3 001,5 euroa/asukas) vuonna Valtionosuuksiin lisätään yleinen osa sekä niihin tehtävät vähennykset ja lisäykset, jotka olivat Vantaalla yhteensä 20,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 elatustukeen liittyvä lisäys pois lukien. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -58,5 miljoonaa euroa Vantaalla vuonna 2012 (vuonna ,3 miljoonaa euroa). Kiinteistöveron poisto tasauslaskelmasta pienensi Vantaan tasausta noin 6,2 miljoonaa euroa vuonna

17 Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia kaupunki sai Opetushallituksen ennakkolaskelman (OPM ) mukaan -0,5 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2012 Opetushallituksen tekemä tarkistuspäätös oli 0,2 miljoonaa euroa ja näin ollen päätökseen sisältyi 0,7 miljoonan euron oikaisuerä. Suurimmat lisäävät oikaisuerät liittyivät perusopetuksen maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen ja lukiokoulutukseen. Talousarviota valmisteltaessa Kuntaliiton ennakkoarvio kuntien rahoitusosuudesta OKM:n valtionosuuteen oli -375 euroa/asukas, josta se aleni -364,6 euroon lopullisessa päätöksessä. Myös oppilasmäärät ja yksikköhinnat tarkentuvat OKM:n lopulliseen valtionosuuspäätökseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 31,42 ja opetus- ja kulttuuritoimen (ylläpitäjärahoitus) valtionosuusprosentti 41,89 vuonna Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko: Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen 189 Muut valtionosuudet 0 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. 13

18 Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1 341,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat miljoonaa euroa. Toimintakulujen alitus johtui mm. hoitopalveluostojen alittumisesta, toimeentulotuen ennakoitua pienemmistä avustuksista sekä ennakoitua pienemmistä palveluostoista HSY:ltä. Toimintakulujen toteumaprosentti oli 99,1 prosenttia. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2012 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2012 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,6 prosenttia, yhteisöveron toteuma 89,3 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 97,9 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 105,1 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä (verotulot + valtionosuudet) alitti talousarvion 3,7 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 17,6 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2012 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 8 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. edelleen poikkeuksellisen alhaisena pysyneen korkotason johdosta sekä 1,4 miljoonalla eurolla ylittyneistä korkotuotoista. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat loppuvuoden 2012 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Kaupungin toteutuneet poistot vuonna 2012 olivat 68,4 miljoonaa euroa joka oli 99,2 prosenttia talousarvioon nähden. Poistojen määrä on alhainen 166,7 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon nähden. Kaupunginhallitus päätti muuttaa suunnitelman mukaisten poistojen perusteita alkaen. Poistoaikojen muutos kasvattaa taloussuunnitelmakaudella merkittävästi poistojen tasoa suhteessa investointien omahankintamenoihin. Kaupungin vuosikatteeksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä muodostui 64,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi -3,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos sisältää kertaluonteisena eränä kaupungin omistamien vuokraasuntojen myyntivoiton 6,7 miljoonaa euroa. Investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat (liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien) 13,6 miljoonaa euroa, menot 190,5 miljoonaa euroa ja investointiosan netto 176,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana valtuusto päätti lisäksi korottaa investointiosan määrärahoja tiettyjen talousarvion sitovuustasojen osalta yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 toteutuneet investointien bruttomenot olivat 166,7 miljoonaa euroa, joista Kehäradan osuus on 44,5 miljoonaa euroa ja Kehä III:n osuus 1,9 miljoonaa euroa. Investointiosan tuloja toteutui 14,1 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 investointiosan netto oli yhteensä 152,6 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat julkisen käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden hankeryhmissä. Suurimpia poikkeamia vuoden 2012 muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Liikennealueiden investointien alittuminen 11 miljoonalla eurolla - Kehäradan investointien alittuminen 10,5 miljoonalla eurolla - Kiinteän omaisuuden ostojen alittuminen 6,8 miljoonalla eurolla Talousarvion 2012 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 95 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui vuonna 2012 hieman talousarviota paremmin ja nettoinvestoinnit 24,3 miljoonaa euroa budjetoitua alemmalla tasolla. Kaupungin lainamäärää kasvatettiin vuoden 2012 aikana talousarvion mukaisesti 95 miljoonalla eurolla. Ilman vuokra-asuntojen 6,7 miljoonan euron myyntivoittoa olisi lainamäärää jouduttu kasvattamaan yli 100 miljoonalla eurolla kassatilanteen pitämiseksi vastaavalla tasolla. 14

19 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö ja ympäristö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä Palkkamenot olivat vuoden aikana yhteensä noin 359 miljoonaa euroa ja palkkasumma kasvoi viime vuoden vertailupalkkasummasta (eliminoitu Tilapalvelut Oy:n vaikutus) noin 3,6 prosenttia. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kunta 10 eli henkilöstökysely toteutettiin syksyllä. Vantaan kaupungin tulokset olivat pysyneet hyvinä. Vantaan vahvuuksina nousi esiin sosiaalinen pääoma, tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen sekä täydennyskoulutuksen riittävyys. Kehittämistä kaipaavat tulos- ja kehityskeskustelujen laatu, vaikutusmahdollisuudet muutoksissa ja nouseva trendi uhka- ja väkivaltatilanteissa. Tulosalueiden johtamisjärjestelmien arvioinneista puolella arviointi on tehty tai työn alla ja loput toteutuvat kevään 2013 aikana. Vuoden aikana kehitettiin systemaattista esimiesvalmennuspolkua: uudet esimiehet (kutsukoulutus kaikille), johtamistarjotin (ajankohtaisia aihioita), uusi TVO:ta tukeva esimiesvalmennus (jo tehtävissä toimiville esimiehille), Johtamisen erikoisammattitutkinto päälliköille ja ylimmän johdon valmennukset. Sairauspoissaolot vähenivät 0,3 prosentilla mikä oli hieno saavutus. Watti 1 (päättyi keväällä 2012) ja 2 (alkoi keväällä 2012) hyvinvointihankkeissa oli yhteensä noin kaupungin työntekijää. Heille tehtiin kuntotestaukset, tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon tai tehokuntoutukseen ja työyhteisöjen terveysjohtamiseen panostaminen. Erityisesti Watti 2-hankkeen tulokset tulevat olemaan hyviä. Järjestelmien kehittäminen Vuoden aikana toteutettiin hr -työpöytäpalveluihin esimiehille raportteja tukemaan operatiivista henkilöstöjohtamista ja aktiivista välittämistä. Lisäksi toteutettiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain vaatimat muutokset poissaolojen hallintaan ja tietojen siirtoon työterveyshuollon palveluntuottajille. Lisäksi toteutettiin keskitettyjen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen ja julkaistiin Avaimessa tuotekortit ja prosessikuvaukset. 15

20 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Vantaan kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja sopimustoimintaa säätelevät lakien ja asetusten lisäksi mm. johtosäännöt, hallinto- ja taloussääntö sekä eri toimialojen ja tulosalueiden vastuulla olevien toimintojen osalta näiden tulosalueiden laatimat ohjeet. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2. Toiminnalliset riskit Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän heikkous. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, jonka odotetaan oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden riskit painottuvat edelleen negatiiviselle puolelle. Erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus Suomen talouteen seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2012 Suomen vuoden BKT:n ennustetaan supistuvan 0,1 %. Vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Työllisyys on lähtenyt vuoden 2012 lopulla heikkenemään. Joulukuussa 2012 Vantaan työttömyysaste oli 8,9 %, kun se vuoden 2011 joulukuussa oli 8,2 %. Työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Heikentynyt talouskasvu vaikuttaa kuntien verorahoituksen kehitykseen. Vantaalla on suuri paine sopeuttaa menokehitystä alentuneeseen verorahoitukseen, jotta kaupungin velkaantuneisuutta saataisiin hillittyä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Lisäksi ohjelmassa on esitetty kehittämislinjauksia ja aloitettavia selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukyky varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. Kaupunki tavoittelee kohdennetuilla toimenpiteillä ja nopeassa aikataulussa kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumiskehityksen saamista hallintaan. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoitotehtävissä. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kaupungin talouden kestävyyden kannalta keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Kaupungin vuoden 2012 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään haastaviin markkinaolosuhteisiin nähden kohtuullisilla ehdoilla. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. 16

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Kaupunginjohtaja Kari Nenonen TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 17.10.2016 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen väestönmuutos, henkilöä Väestönmuutos 2012-2O16 tammi-elokuu Vantaa, Espoo ja Helsinki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28. Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2016 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki, Sakari Manninen VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS...

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense?

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense? Simulaatio Mitä jos Vantaa olisi Odense? SIMULAATIO Simulaatiolla luodaan hallitussa ympäristössä todellisuus mahdollisimman tarkasti uudelleen. Olemme tehneet simulointiyrityksen siitä miltä Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot