VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto

2 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2013

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätöksen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konserniyhteisöjä koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT VANTAAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN TASE VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITASE

4 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT YMPÄRISTÖTILINPITOA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset VANTAAN TYÖTERVEYS LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN MUIDEN ERIYTETTYJEN YKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat LUETTELOT JA SELVITYKSET KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ LUETTELO TOSITELAJEISTA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden vaikeat ajat ovat koetelleet koko Eurooppaa jo muutaman vuoden ajan. Viime vuoden aikana taantumaksi muuttunut taloustilanne heikentää niin valtion kuin kuntienkin verotulopohjaa, ja lisää kasvavan työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Eikä helpotusta ole luvassa: lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä suuria parannuksia. Vuonna 2012 hallitus päätti tasapainottaa julkista taloutta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Toimenpide pienensi valtionosuuksia ympäri maan, Vantaalla yli 20 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kaupungin verotulot kasvoivat arvioitua vähemmän: talousarvion verotuloarvio alittui lähes 11 miljoonalla eurolla. Vantaalla yhteisöveron jako-osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja sama kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Tästä huolimatta verotulot ja valtionosuudet yhteensä jäivät viime vuonna neljä miljoonaa euroa alle talousarvion. Vantaan kaupungin nettoinvestoinnit olivat lähes 160 miljoonaa euroa vuonna Näistä omalla tulorahoituksella katettiin 40,5 %. Kaupungin velkamäärä kasvoi vuoden aikana 95 miljoonalla eurolla. Vaikka kasvu oli talousarvion mukainen, tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön. Valtuuston päättämän sitovan tavoitteen pohjalta kaupungille valmisteltiin kevään aikana talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (TVO). Sen tavoitteena on menojen kasvua hillitsemällä ja investointien tasoa alentamalla saada kaupungin velan määrän kasvu pysäytettyä taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kesäkuussa. Vuodelle 2013 laadittu talousarvio perustuu ohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio sitoutui talouden tasapainottamiseen ja velan kasvun pysäyttämiseen. Viime vuoden aikana opin huomaamaan, että Vantaan ammattitaitoinen virkakunta pystyy viemään myös vaikeat päätökset täytäntöön hyvinvointivaltion rakenteita vahingoittamatta, jos poliittista tahtoa siihen riittää. Tasapainoinen talous on myös palvelujen kehittämisen edellytys. 1

6 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta asti Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne asti Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Peura Sirpa lähtien Porthén Jari Puha Seija Sandell Annukka lähtien Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde 2

7 Vihreä liitto Alén Sini Huhta Jaana lähtien Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi asti Pajunen Sirpa Saarivuo Maria asti Valtanen Hanna lähtien Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut asti Ryhänen Riitta Wallenius Arja lähtien Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Seija Puha (KOK) 3

8 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Tilivelvolliset ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren 4

9 Vantaan kaupungin organisaatio

10 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous painui taantumaan syksyllä 2012 kolmatta vuotta jatkuneen euroalueen finanssi- ja pankkikriisin seurauksena. Euroopan taloustaantuma heijastui erityisesti vientiteollisuuteen ja teollisuuden tuotanto jopa laski viime vuonna. Myös rakentamisen näkymät ja työllisyys heikkenivät voimakkaasti. BKT:n kasvu pysähtyi ja saattoi ennakkotietojen valossa hieman laskea vuonna Työvoimahallinnon työnvälitystilaston mukaan työttömyysaste oli koko maassa 10,7 prosenttia vuoden lopussa. Vuoden aikana työttömien määrä kasvoi henkilöllä. Kuluttajahinnat kohosivat noin 3 prosenttia, ansiotaso 3,4 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 3,7 prosenttia vuonna Euroalueen talouskriisi on pitänyt valtion ja kuntienkin velkojen korkotason alhaisena ja Suomen AAA-luottoluokitus marginaalit kohtuullisena. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostaminen on kohottamassa myös uusien lainojen marginaaleja. 3 kk:n euribor oli keskimäärin 0,6 prosenttia ja uusien luottojen keskikorko oli 2,3 prosenttia vuonna Valtion velka oli 46 prosenttia ja koko julkisyhteisöjen velka 53,6 prosenttia BKT:stä vuoden 2012 lopussa. Ennakkotietojen mukaan kuntien talous heikkeni dramaattisesti tuloksen painuessa miinukselle vuonna Kuntien toimintakate heikkeni 6,2 prosenttia verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvaessa yhteensä vain 2,5 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa ja velkaa oli yhteensä 12,3 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Kunnilla oli velkaa euroa asukasta kohden laskettuna. Vuosikate oli negatiivinen 63 kunnalla ja vuosikate oli poistoja pienempi 220 kunnalla. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla myös vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Ennakkotietojen mukaan Uudenmaan väkiluku oli noin asukasta vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi henkeä, mikä on toiseksi suurin väkiluvun vuosikasvu 2000-luvulla. Espoon ja Helsingin osuus kasvusta oli henkeä eli lähes kolme neljäsosaa. Vantaan väkiluku kasvoi vain puolet Espoon kasvusta. Suhteellisesti nopeimmin kasvia kuntia olivat Järvenpää, Mäntsälä ja Espoo. Väkiluku supistui yhdeksässä kunnassa: Hangossa, Karjalohjalla, Karkkilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä, Inkoossa, Raaseporissa, Loviisassa ja Keravalla. Uudenmaan työllisyyskehitys oli vuonna 2012 kaksijakoinen. Vielä alkuvuonna 2012 Uudenmaan työttömyysaste oli vähän pienempi kuin vuotta aiemmin. Ensimmäiset merkit suhdanteiden heikkenemisestä tulivat kesän kynnyksellä. Vuoden 2012 lopussa työttömiä oli jo yli enemmän kuin edellisen vuoden lopussa, kaikkiaan työttömiä oli Työttömyysaste nousi 6,9 prosentista 7,5 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys kasvoi suhteellisesti vähemmän ja pitkäaikaistyöttömyys suhteellisesti enemmän kuin yleinen työttömyys vuonna Joulukuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli noin 8 600, se oli noin 650 vähemmän kuin joulukuussa Alkukesällä talousnäkymät synkkenivät koko Euroopassa. Euroopan keskuspankki reagoi tilanteeseen ja lupasi tarvittaessa ostaa rajoituksetta kriisimaiden lyhytaikaisia velkakirjoja. Pitkälti tämä lupaus rauhoitti rahamarkkinat loppuvuodeksi 2012, ja euroalueen akuuttivelkakriisi hellitti. Kriisimaat Espanja ja Italia saivat lainaa selvästi aiempaa alhaisemmalla korolla, ja pörssikurssit nousivat Euroopassa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Reaalitalouden kehitys oli kuitenkin vielä heikkoa niin Euroopassa, Suomessa kuin Uudellamaallakin. Ennakkoarvion mukaan Uudenmaan alueen BKT kasvoi noin puoli prosenttia vuonna 2012, koko maan kasvu jäi nollaan. Talouden taantuma heijastui myös Helsingin seudun yritysten suhdannekuvaan ja näkymiin heikentävästi. Heikointa yritysten liikevaihdon kehitys oli teollisuudessa, jossa kolmannella vuosineljänneksellä kehitys oli lähes viisi prosenttia miinuksella. Toisaalta kasvua oli yksityisten palvelujen sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Kaupan ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto olivat laskussa syksyllä Henkilöstömäärä kasvoi hieman rakentamisessa ja laski voimakkaasti teollisuudessa. Rakentamisen näkymät heikentyivät voimakkaasti loppuvuotta kohden myös Helsingin seudulla. Taantumasta huolimatta yritysten yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi Helsingin seudulla viime vuoden aikana. 6

11 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi ennustetun mukaisesti, maahanmuutto edelleen vilkasta Tilastokeskuksen tiedon mukaan Vantaan väkiluku oli henkilöä vuoden 2012 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä. Keväällä 2012 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2012 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 800 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyi hieman vähemmän, 760 henkilöä. Maassamuutto oli runsas 300 henkilöä tappiollista, mutta ulkomailta Vantaalle muuttoja oli enemmän kuin mitä Vantaalta muutettiin ulkomaille. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus oli vielä hieman suurempaa kuin edellisenä ennätysvuonna 2011, jolloin muuttovoittoa ulkomailta kertyi lähes henkilön verran. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja liki puolitoista sataa vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2012 aikana hieman enemmän kuin ennustettiin, kaikkiaan runsas henkilöä. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi ja vuonna 2011 maassamuutto olikin Espoossa 670 henkilöä voitollinen. Vuonna 2012 maassamuuton muuttovoitto kuitenkin hieman kaventui. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2012 maassamuutosta kertyi Helsingissä muuttovoittoa peräti henkilöä. Myös Helsingin seudun kehyskunnissa maassamuuton muuttovoitto kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Nettosiirtolaisuus on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2012 Espoossa se oli ja Helsingissä henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Kehyskunnissa siirtolaisuudesta kertyvä muuttovoitto kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja oli yhteensä henkilöä. Koko maassa nettosiirtolaisuus oli henkilöä, mikä on toista tuhatta suurempi kuin vuonna Helsingin seudun kuntien osuus koko maan nettosiirtolaisuudesta oli hieman alle puolet. Suurin väestönlisäys kertyi Tikkurilan suuralueille Ennakkotiedon mukaan Tikkurilan suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 700 henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 380 ja Aviapoliksessa 270 henkilöä. Muilla suuralueilla alueella asuvan väestön määrä kasvoi tasatahtia, noin 180 henkilöllä. 7

12 Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Koivukylässä, Simonkylässä ja Viertolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto, Tikkurilassa Simonkylä, Koivukylässä Koivukylän kaupunginosassa, Korsossa Nikinmäki ja Hakunilassa Kuninkaanmäki. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 23 kaupunginosassa, eniten Jokiniemessä. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten lukumäärä muuttui koko kaupungissa pääosin ennustetun mukaisesti, heitä oli vain puolisen sataa ennustettua vähemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään puolen sataa lasta suuntaan tai toiseen: Korsossa ja Hakunilassa alle kouluikäisiä oli ennustettua enemmän, muilla alueilla ennustettua vähemmän. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa nelisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Hakunilassa peruskouluikäisiä oli ennustettu määrä, Tikkurilassa ennustettua enemmän, mutta Aviapoliksessa ja Kivistössä ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli kaikilla suuralueilla lähes ennustetun suuruista. Hakunilassa heitä oli hieman ennustettua enemmän ja vastaavasti Tikkurilassa hieman vähemmän. Työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 80 henkilöä enemmän kuin ennustettiin. Kivistössä ja Koivukylässä kasvu oli ennustettua pienempää. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2013 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään alkuvuodesta ja sitä tarkennetaan touko-kesäkuussa. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Vieraskielisen väestön ennuste Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä Helsingin seudulle laadittiin vuonna 2009 ennuste vieraskielisen väestön kehityksestä tulevina vuosina. Maahanmuuton suuruus on kuitenkin ollut nopeampaa kuin mitä tuolloin ennustettiin. Vuodenvaihteessa 2011/2012 ennustevirhe koko seudulla oli jo Niinpä ennuste päivitettiin loppuvuodesta 2012 ja ennusteen muuttovoitto-oletuksia kasvatettiin. Nyt seudulla ennustetaan asuvan vuonna 2030 lähes vieraskielistä tai taustaltaan ulkomaalaista henkilöä, edellistä ennustetta enemmän. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Vantaalla nykyisestä noin henkilöstä noin henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisen väestöryhmän osuus koko Vantaan väestöstä kohoaa nykyisestä 11 prosentista 23 prosenttiin. Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla vuoteen 2040 Työttömien määrä kasvussa Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,9 prosenttia, mikä oli Karjalohjan ohella korkein lukema Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,7 ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 7,5 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 9 660, mikä on 780 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2012 aikana huhtikuussa, jolloin heitä oli noin Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2012 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 325 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuonna 2012 oli suurimmillaan heinäkuussa, jolloin heitä oli lähes Sen jälkeen määrä on pienentynyt niin, että heitä oli joulukuun lopussa 914, mikä on vain 40 enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. 8

13 Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2012 vuoden takaiseen nähden lisääntynyt: lomautettuna oli 550 vantaalaista, satakunta enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa vajaa 2 000, mikä on 700 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli viime vuonna tammikuussa, jolloin niitä oli yli Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Valmistuneiden asuntojen määrä väheni kolmanneksella Vantaalle valmistui vuoden 2012 aikana uutta asuntoa eli liki kahdeksan sataa asuntoa vähemmän kuin vuonna luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto on ollut asuntoa ja luvulla asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun asunnon vuositavoitteeseen on luvulla päästy vain vuosina 2003, 2004 ja Uusista asunnoista 62 prosenttia rakennettiin kerrostaloihin, 19 prosenttia omakotitaloihin, 7 prosenttia muihin erillisiin pientaloasuntoihin (paritalot ja kytketyt pientalot) ja 12 prosenttia rivitaloihin. Pientaloasuntojen, so. omakotitalojen, muiden erillisten pientaloasuntojen ja rivitaloasuntojen osuus uudisrakentamisesta oli 38 prosenttia. Omakotitalojen rakentaminen on vähentynyt siitä, mitä se on ollut 2000-luvun alkuvuosina. Kerrostaloasuntojen rakentaminen vaihtelee vuosittain eniten, esim. vuonna 2012 niitä valmistui noin 700 vähemmän kuin vuonna Rivitaloasuntojen rakentaminen on viime vuosina ollut vähäisempää kuin 2000-luvun alkuvuosina. Asuntorakentamisen painopiste vuonna 2012 oli Tikkurilan ja Koivukylän suuralueilla, joille kaikista uusista asunnoista valmistui lähes kolme viidesosaa. Valtion tuella pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2012 valmistuneista asunnoista oli 363, yli neljä sataa vähemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja niistä oli 86, kuutisen kymmentä vähemmän kuin vuonna Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin vuonna 2011 yhteensä 93. 9

14 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2013 aikana Vantaalle asuntoja valmistunee vain hieman viime vuotta enemmän, kpl. Asunnoista kerrostalojen osuus on arviolta 1 050, omakotitalojen 230, kytkettyjen pientalojen 90 ja rivitaloasuntojen 180. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Aviapolis -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Toimitilakerrosalaa rakennettiin vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin Vantaalla työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta, jolloin kaupungin työpaikkamäärä väheni, keskimäärin työpaikalla vuosittain. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi työpaikalla vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä Vantaalla kasvoi edelleen, mutta vuoden 2012 aikana edellisen vuoden kasvu hävisi niin, että työpaikkoja oli vuodenvaihteessa 2012/2013 vain hieman enemmän kuin vuoden 2010 lopulla luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli selvästi vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 kerrosalaa valmistui vain hieman enemmän ( k-m 2 ) kuin vuonna Se on k-m 2 vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vuonna 2012 valmistuneesta toimitilakerrosalasta kaksi viidesosaa rakennettiin Tikkurilan suuralueelle ja kolmasosa Aviapoliksen suuralueelle. Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (95 %) tehtiin uudisrakennuksiin. Siitä kaksi viidesosaa valmistui varastorakennuksiin, viidesosa liike- ja toimistorakennuksiin ja niin ikään viidesosa teollisuusrakennuksiin. Kuluvana vuonna 2013 muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta hieman pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri 10

15 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistunut muu kuin asuinkerrosala Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 857,1 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 2,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Talousarvio alittui verotulojen osalta 10,9 miljoonalla eurolla. Alitusta oli kaikkien verolajien osalta. Kunnallisveroja kaupunki sai 739,1 miljoonaa euroa; 4,1 prosentin kasvu vuoden 2011 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa vastaava muutos oli 3,8 prosenttia. Verovuoden 2012 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 690,2 miljoonaa euroa; 3,2 prosentin kasvu verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoihin verrattuna. Vuoden 2012 lopussa valtio alensi verovuodelta 2012 kuntaryhmän osuuden 62,41 prosenttiin ja Vantaan kuntakohtainen jako-osuus nousi 0,04398:aan; oikaisuna muutokset kompensoivat toisensa. Marraskuun maksuunpanotilitys, eli veropalautukset vuodelta 2011, olivat koko maassakin ennakoitua suuremmat ja marraskuun verotilitys oli Vantaalla yhteensä -4,7 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2011 kaupunki sai tuloverotilityksiä yhteensä 25,4 miljoonaa euroa ja verovuodelta 2010 jälkiveroina 24,2 miljoonaa euroa. Vantaan tuloveroprosentti on 19,00 ja kuntien tuloveroprosentin painotettu keskiarvo oli 19,25 vuonna Kunnallisveroja kertyi 2,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Yhteisöveroja kaupunki sai 56,3 miljoonaa euroa vuonna 2012, 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Koko maassa vastaava vähennys kuntien yhteisöverojen osalta oli 27,4 prosenttia. Kaupungin jakoosuus kuntien yhteisöverosta oli 0,04606 ja vuonna 2011 vastaava osuus oli 0, Kaupungin jakoosuuden kasvu selittää koko maata pienemmän verotulovähennyksen viime vuonna. Kunnat saivat 28,34 prosenttia koko maassa kertyneistä yhteisöveroista vuonna Vuoden 2012 yhteisöverokertymää pienensi poikkeuksellisen suuri verovuosia koskeva palautus veronmaksajalle. Myös talouden taantuma pienensi verovuoden 2012 yhteisöveroennakoita loppuvuodesta. Yhteisöveroja kertyi kaupungille 6,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Kiinteistöveroja kaupunki sai 61,7 miljoonaa euroa vuonna 2012, 3,1 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Kasvu johtui verotusarvojen kasvusta. Kiinteistöjen ja rakennusten verotusarvot kasvoivat yhteensä yli 4 prosenttia vuonna 2012 ja kiinteistöveroja pantiin maksuun hieman yli 63 miljoonaa euroa. Maksuunpannusta kiinteistöverosta lähes 80 prosenttia kertyy yleisen kiinteistöveron alaisista kiinteistöistä ja rakennuksista, noin 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja yksi prosentti rakentamattomista korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Alkuvuoden kiinteistöveroihin tehtiin vähentävä oikaisu. Kiinteistöveroja kertyi 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. 11

16 Taulukko: Kaupungin verotulot vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Taulukko: Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa , ,3 8, , ,6 7, , ,7 1, , ,0 2, , ,3 5,2 2012* 19,00 * Vuoden 2012 verotus valmistuu syksyllä 2013 Muutos-% Taulukko: Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia 148,2 miljoonaa euroa vuonna 2012, 8,5 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksia kertyi 148 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia 0,2 miljoonaa euroa. Talousarvio 2012 ylittyi valtionosuuksien osalta 7,2 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM ) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta 145,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden vähentämisestä perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta alensi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden lisäämisestä maakuntaliittojen tehtävämuutoksen johdosta lisäsi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Vuoden 2011 lopussa kunnille maksettu valtionosuus liittyen työmarkkinajärjestöjen raamisopimukseen on ohjeen mukaan kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vantaalla tämä osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näitä laskennallisia kustannuksia Vantaalle kertyi yhteensä 773 miljoonaa euroa. Kunnan omarahoitusosuus oli 600 miljoonaa euroa (3 001,5 euroa/asukas) vuonna Valtionosuuksiin lisätään yleinen osa sekä niihin tehtävät vähennykset ja lisäykset, jotka olivat Vantaalla yhteensä 20,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 elatustukeen liittyvä lisäys pois lukien. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -58,5 miljoonaa euroa Vantaalla vuonna 2012 (vuonna ,3 miljoonaa euroa). Kiinteistöveron poisto tasauslaskelmasta pienensi Vantaan tasausta noin 6,2 miljoonaa euroa vuonna

17 Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia kaupunki sai Opetushallituksen ennakkolaskelman (OPM ) mukaan -0,5 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2012 Opetushallituksen tekemä tarkistuspäätös oli 0,2 miljoonaa euroa ja näin ollen päätökseen sisältyi 0,7 miljoonan euron oikaisuerä. Suurimmat lisäävät oikaisuerät liittyivät perusopetuksen maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen ja lukiokoulutukseen. Talousarviota valmisteltaessa Kuntaliiton ennakkoarvio kuntien rahoitusosuudesta OKM:n valtionosuuteen oli -375 euroa/asukas, josta se aleni -364,6 euroon lopullisessa päätöksessä. Myös oppilasmäärät ja yksikköhinnat tarkentuvat OKM:n lopulliseen valtionosuuspäätökseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 31,42 ja opetus- ja kulttuuritoimen (ylläpitäjärahoitus) valtionosuusprosentti 41,89 vuonna Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko: Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen 189 Muut valtionosuudet 0 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. 13

18 Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1 341,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat miljoonaa euroa. Toimintakulujen alitus johtui mm. hoitopalveluostojen alittumisesta, toimeentulotuen ennakoitua pienemmistä avustuksista sekä ennakoitua pienemmistä palveluostoista HSY:ltä. Toimintakulujen toteumaprosentti oli 99,1 prosenttia. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2012 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2012 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,6 prosenttia, yhteisöveron toteuma 89,3 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 97,9 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 105,1 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä (verotulot + valtionosuudet) alitti talousarvion 3,7 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 17,6 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2012 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 8 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. edelleen poikkeuksellisen alhaisena pysyneen korkotason johdosta sekä 1,4 miljoonalla eurolla ylittyneistä korkotuotoista. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat loppuvuoden 2012 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Kaupungin toteutuneet poistot vuonna 2012 olivat 68,4 miljoonaa euroa joka oli 99,2 prosenttia talousarvioon nähden. Poistojen määrä on alhainen 166,7 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon nähden. Kaupunginhallitus päätti muuttaa suunnitelman mukaisten poistojen perusteita alkaen. Poistoaikojen muutos kasvattaa taloussuunnitelmakaudella merkittävästi poistojen tasoa suhteessa investointien omahankintamenoihin. Kaupungin vuosikatteeksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä muodostui 64,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi -3,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos sisältää kertaluonteisena eränä kaupungin omistamien vuokraasuntojen myyntivoiton 6,7 miljoonaa euroa. Investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat (liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien) 13,6 miljoonaa euroa, menot 190,5 miljoonaa euroa ja investointiosan netto 176,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana valtuusto päätti lisäksi korottaa investointiosan määrärahoja tiettyjen talousarvion sitovuustasojen osalta yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 toteutuneet investointien bruttomenot olivat 166,7 miljoonaa euroa, joista Kehäradan osuus on 44,5 miljoonaa euroa ja Kehä III:n osuus 1,9 miljoonaa euroa. Investointiosan tuloja toteutui 14,1 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 investointiosan netto oli yhteensä 152,6 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat julkisen käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden hankeryhmissä. Suurimpia poikkeamia vuoden 2012 muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Liikennealueiden investointien alittuminen 11 miljoonalla eurolla - Kehäradan investointien alittuminen 10,5 miljoonalla eurolla - Kiinteän omaisuuden ostojen alittuminen 6,8 miljoonalla eurolla Talousarvion 2012 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 95 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui vuonna 2012 hieman talousarviota paremmin ja nettoinvestoinnit 24,3 miljoonaa euroa budjetoitua alemmalla tasolla. Kaupungin lainamäärää kasvatettiin vuoden 2012 aikana talousarvion mukaisesti 95 miljoonalla eurolla. Ilman vuokra-asuntojen 6,7 miljoonan euron myyntivoittoa olisi lainamäärää jouduttu kasvattamaan yli 100 miljoonalla eurolla kassatilanteen pitämiseksi vastaavalla tasolla. 14

19 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö ja ympäristö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä Palkkamenot olivat vuoden aikana yhteensä noin 359 miljoonaa euroa ja palkkasumma kasvoi viime vuoden vertailupalkkasummasta (eliminoitu Tilapalvelut Oy:n vaikutus) noin 3,6 prosenttia. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kunta 10 eli henkilöstökysely toteutettiin syksyllä. Vantaan kaupungin tulokset olivat pysyneet hyvinä. Vantaan vahvuuksina nousi esiin sosiaalinen pääoma, tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen sekä täydennyskoulutuksen riittävyys. Kehittämistä kaipaavat tulos- ja kehityskeskustelujen laatu, vaikutusmahdollisuudet muutoksissa ja nouseva trendi uhka- ja väkivaltatilanteissa. Tulosalueiden johtamisjärjestelmien arvioinneista puolella arviointi on tehty tai työn alla ja loput toteutuvat kevään 2013 aikana. Vuoden aikana kehitettiin systemaattista esimiesvalmennuspolkua: uudet esimiehet (kutsukoulutus kaikille), johtamistarjotin (ajankohtaisia aihioita), uusi TVO:ta tukeva esimiesvalmennus (jo tehtävissä toimiville esimiehille), Johtamisen erikoisammattitutkinto päälliköille ja ylimmän johdon valmennukset. Sairauspoissaolot vähenivät 0,3 prosentilla mikä oli hieno saavutus. Watti 1 (päättyi keväällä 2012) ja 2 (alkoi keväällä 2012) hyvinvointihankkeissa oli yhteensä noin kaupungin työntekijää. Heille tehtiin kuntotestaukset, tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon tai tehokuntoutukseen ja työyhteisöjen terveysjohtamiseen panostaminen. Erityisesti Watti 2-hankkeen tulokset tulevat olemaan hyviä. Järjestelmien kehittäminen Vuoden aikana toteutettiin hr -työpöytäpalveluihin esimiehille raportteja tukemaan operatiivista henkilöstöjohtamista ja aktiivista välittämistä. Lisäksi toteutettiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain vaatimat muutokset poissaolojen hallintaan ja tietojen siirtoon työterveyshuollon palveluntuottajille. Lisäksi toteutettiin keskitettyjen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen ja julkaistiin Avaimessa tuotekortit ja prosessikuvaukset. 15

20 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Vantaan kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja sopimustoimintaa säätelevät lakien ja asetusten lisäksi mm. johtosäännöt, hallinto- ja taloussääntö sekä eri toimialojen ja tulosalueiden vastuulla olevien toimintojen osalta näiden tulosalueiden laatimat ohjeet. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2. Toiminnalliset riskit Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän heikkous. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, jonka odotetaan oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden riskit painottuvat edelleen negatiiviselle puolelle. Erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus Suomen talouteen seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2012 Suomen vuoden BKT:n ennustetaan supistuvan 0,1 %. Vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Työllisyys on lähtenyt vuoden 2012 lopulla heikkenemään. Joulukuussa 2012 Vantaan työttömyysaste oli 8,9 %, kun se vuoden 2011 joulukuussa oli 8,2 %. Työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Heikentynyt talouskasvu vaikuttaa kuntien verorahoituksen kehitykseen. Vantaalla on suuri paine sopeuttaa menokehitystä alentuneeseen verorahoitukseen, jotta kaupungin velkaantuneisuutta saataisiin hillittyä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Lisäksi ohjelmassa on esitetty kehittämislinjauksia ja aloitettavia selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukyky varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. Kaupunki tavoittelee kohdennetuilla toimenpiteillä ja nopeassa aikataulussa kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumiskehityksen saamista hallintaan. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoitotehtävissä. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kaupungin talouden kestävyyden kannalta keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Kaupungin vuoden 2012 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään haastaviin markkinaolosuhteisiin nähden kohtuullisilla ehdoilla. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. 16

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginvaltuusto 21.5.2012 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Sakari Manninen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013

Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto 26.5.2014 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2016 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki, Sakari Manninen VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS...

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011

TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo 1 2 3 4 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto...

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 Kaupunginvaltuusto 24.5.2010 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense?

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense? Simulaatio Mitä jos Vantaa olisi Odense? SIMULAATIO Simulaatiolla luodaan hallitussa ympäristössä todellisuus mahdollisimman tarkasti uudelleen. Olemme tehneet simulointiyrityksen siitä miltä Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 Kaupunginvaltuusto 11.5.2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot