VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto

2 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2013

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätöksen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konserniyhteisöjä koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT VANTAAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN TASE VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITASE

4 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT YMPÄRISTÖTILINPITOA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset VANTAAN TYÖTERVEYS LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN MUIDEN ERIYTETTYJEN YKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat LUETTELOT JA SELVITYKSET KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ LUETTELO TOSITELAJEISTA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden vaikeat ajat ovat koetelleet koko Eurooppaa jo muutaman vuoden ajan. Viime vuoden aikana taantumaksi muuttunut taloustilanne heikentää niin valtion kuin kuntienkin verotulopohjaa, ja lisää kasvavan työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Eikä helpotusta ole luvassa: lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä suuria parannuksia. Vuonna 2012 hallitus päätti tasapainottaa julkista taloutta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Toimenpide pienensi valtionosuuksia ympäri maan, Vantaalla yli 20 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kaupungin verotulot kasvoivat arvioitua vähemmän: talousarvion verotuloarvio alittui lähes 11 miljoonalla eurolla. Vantaalla yhteisöveron jako-osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja sama kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Tästä huolimatta verotulot ja valtionosuudet yhteensä jäivät viime vuonna neljä miljoonaa euroa alle talousarvion. Vantaan kaupungin nettoinvestoinnit olivat lähes 160 miljoonaa euroa vuonna Näistä omalla tulorahoituksella katettiin 40,5 %. Kaupungin velkamäärä kasvoi vuoden aikana 95 miljoonalla eurolla. Vaikka kasvu oli talousarvion mukainen, tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön. Valtuuston päättämän sitovan tavoitteen pohjalta kaupungille valmisteltiin kevään aikana talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (TVO). Sen tavoitteena on menojen kasvua hillitsemällä ja investointien tasoa alentamalla saada kaupungin velan määrän kasvu pysäytettyä taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kesäkuussa. Vuodelle 2013 laadittu talousarvio perustuu ohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio sitoutui talouden tasapainottamiseen ja velan kasvun pysäyttämiseen. Viime vuoden aikana opin huomaamaan, että Vantaan ammattitaitoinen virkakunta pystyy viemään myös vaikeat päätökset täytäntöön hyvinvointivaltion rakenteita vahingoittamatta, jos poliittista tahtoa siihen riittää. Tasapainoinen talous on myös palvelujen kehittämisen edellytys. 1

6 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta asti Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne asti Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Peura Sirpa lähtien Porthén Jari Puha Seija Sandell Annukka lähtien Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde 2

7 Vihreä liitto Alén Sini Huhta Jaana lähtien Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi asti Pajunen Sirpa Saarivuo Maria asti Valtanen Hanna lähtien Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut asti Ryhänen Riitta Wallenius Arja lähtien Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Seija Puha (KOK) 3

8 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Tilivelvolliset ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren 4

9 Vantaan kaupungin organisaatio

10 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous painui taantumaan syksyllä 2012 kolmatta vuotta jatkuneen euroalueen finanssi- ja pankkikriisin seurauksena. Euroopan taloustaantuma heijastui erityisesti vientiteollisuuteen ja teollisuuden tuotanto jopa laski viime vuonna. Myös rakentamisen näkymät ja työllisyys heikkenivät voimakkaasti. BKT:n kasvu pysähtyi ja saattoi ennakkotietojen valossa hieman laskea vuonna Työvoimahallinnon työnvälitystilaston mukaan työttömyysaste oli koko maassa 10,7 prosenttia vuoden lopussa. Vuoden aikana työttömien määrä kasvoi henkilöllä. Kuluttajahinnat kohosivat noin 3 prosenttia, ansiotaso 3,4 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 3,7 prosenttia vuonna Euroalueen talouskriisi on pitänyt valtion ja kuntienkin velkojen korkotason alhaisena ja Suomen AAA-luottoluokitus marginaalit kohtuullisena. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostaminen on kohottamassa myös uusien lainojen marginaaleja. 3 kk:n euribor oli keskimäärin 0,6 prosenttia ja uusien luottojen keskikorko oli 2,3 prosenttia vuonna Valtion velka oli 46 prosenttia ja koko julkisyhteisöjen velka 53,6 prosenttia BKT:stä vuoden 2012 lopussa. Ennakkotietojen mukaan kuntien talous heikkeni dramaattisesti tuloksen painuessa miinukselle vuonna Kuntien toimintakate heikkeni 6,2 prosenttia verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvaessa yhteensä vain 2,5 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa ja velkaa oli yhteensä 12,3 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Kunnilla oli velkaa euroa asukasta kohden laskettuna. Vuosikate oli negatiivinen 63 kunnalla ja vuosikate oli poistoja pienempi 220 kunnalla. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla myös vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Ennakkotietojen mukaan Uudenmaan väkiluku oli noin asukasta vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi henkeä, mikä on toiseksi suurin väkiluvun vuosikasvu 2000-luvulla. Espoon ja Helsingin osuus kasvusta oli henkeä eli lähes kolme neljäsosaa. Vantaan väkiluku kasvoi vain puolet Espoon kasvusta. Suhteellisesti nopeimmin kasvia kuntia olivat Järvenpää, Mäntsälä ja Espoo. Väkiluku supistui yhdeksässä kunnassa: Hangossa, Karjalohjalla, Karkkilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä, Inkoossa, Raaseporissa, Loviisassa ja Keravalla. Uudenmaan työllisyyskehitys oli vuonna 2012 kaksijakoinen. Vielä alkuvuonna 2012 Uudenmaan työttömyysaste oli vähän pienempi kuin vuotta aiemmin. Ensimmäiset merkit suhdanteiden heikkenemisestä tulivat kesän kynnyksellä. Vuoden 2012 lopussa työttömiä oli jo yli enemmän kuin edellisen vuoden lopussa, kaikkiaan työttömiä oli Työttömyysaste nousi 6,9 prosentista 7,5 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys kasvoi suhteellisesti vähemmän ja pitkäaikaistyöttömyys suhteellisesti enemmän kuin yleinen työttömyys vuonna Joulukuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli noin 8 600, se oli noin 650 vähemmän kuin joulukuussa Alkukesällä talousnäkymät synkkenivät koko Euroopassa. Euroopan keskuspankki reagoi tilanteeseen ja lupasi tarvittaessa ostaa rajoituksetta kriisimaiden lyhytaikaisia velkakirjoja. Pitkälti tämä lupaus rauhoitti rahamarkkinat loppuvuodeksi 2012, ja euroalueen akuuttivelkakriisi hellitti. Kriisimaat Espanja ja Italia saivat lainaa selvästi aiempaa alhaisemmalla korolla, ja pörssikurssit nousivat Euroopassa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Reaalitalouden kehitys oli kuitenkin vielä heikkoa niin Euroopassa, Suomessa kuin Uudellamaallakin. Ennakkoarvion mukaan Uudenmaan alueen BKT kasvoi noin puoli prosenttia vuonna 2012, koko maan kasvu jäi nollaan. Talouden taantuma heijastui myös Helsingin seudun yritysten suhdannekuvaan ja näkymiin heikentävästi. Heikointa yritysten liikevaihdon kehitys oli teollisuudessa, jossa kolmannella vuosineljänneksellä kehitys oli lähes viisi prosenttia miinuksella. Toisaalta kasvua oli yksityisten palvelujen sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Kaupan ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto olivat laskussa syksyllä Henkilöstömäärä kasvoi hieman rakentamisessa ja laski voimakkaasti teollisuudessa. Rakentamisen näkymät heikentyivät voimakkaasti loppuvuotta kohden myös Helsingin seudulla. Taantumasta huolimatta yritysten yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi Helsingin seudulla viime vuoden aikana. 6

11 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi ennustetun mukaisesti, maahanmuutto edelleen vilkasta Tilastokeskuksen tiedon mukaan Vantaan väkiluku oli henkilöä vuoden 2012 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä. Keväällä 2012 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2012 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 800 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyi hieman vähemmän, 760 henkilöä. Maassamuutto oli runsas 300 henkilöä tappiollista, mutta ulkomailta Vantaalle muuttoja oli enemmän kuin mitä Vantaalta muutettiin ulkomaille. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus oli vielä hieman suurempaa kuin edellisenä ennätysvuonna 2011, jolloin muuttovoittoa ulkomailta kertyi lähes henkilön verran. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja liki puolitoista sataa vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2012 aikana hieman enemmän kuin ennustettiin, kaikkiaan runsas henkilöä. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi ja vuonna 2011 maassamuutto olikin Espoossa 670 henkilöä voitollinen. Vuonna 2012 maassamuuton muuttovoitto kuitenkin hieman kaventui. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2012 maassamuutosta kertyi Helsingissä muuttovoittoa peräti henkilöä. Myös Helsingin seudun kehyskunnissa maassamuuton muuttovoitto kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Nettosiirtolaisuus on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2012 Espoossa se oli ja Helsingissä henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Kehyskunnissa siirtolaisuudesta kertyvä muuttovoitto kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja oli yhteensä henkilöä. Koko maassa nettosiirtolaisuus oli henkilöä, mikä on toista tuhatta suurempi kuin vuonna Helsingin seudun kuntien osuus koko maan nettosiirtolaisuudesta oli hieman alle puolet. Suurin väestönlisäys kertyi Tikkurilan suuralueille Ennakkotiedon mukaan Tikkurilan suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 700 henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 380 ja Aviapoliksessa 270 henkilöä. Muilla suuralueilla alueella asuvan väestön määrä kasvoi tasatahtia, noin 180 henkilöllä. 7

12 Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Koivukylässä, Simonkylässä ja Viertolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto, Tikkurilassa Simonkylä, Koivukylässä Koivukylän kaupunginosassa, Korsossa Nikinmäki ja Hakunilassa Kuninkaanmäki. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 23 kaupunginosassa, eniten Jokiniemessä. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten lukumäärä muuttui koko kaupungissa pääosin ennustetun mukaisesti, heitä oli vain puolisen sataa ennustettua vähemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään puolen sataa lasta suuntaan tai toiseen: Korsossa ja Hakunilassa alle kouluikäisiä oli ennustettua enemmän, muilla alueilla ennustettua vähemmän. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa nelisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Hakunilassa peruskouluikäisiä oli ennustettu määrä, Tikkurilassa ennustettua enemmän, mutta Aviapoliksessa ja Kivistössä ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli kaikilla suuralueilla lähes ennustetun suuruista. Hakunilassa heitä oli hieman ennustettua enemmän ja vastaavasti Tikkurilassa hieman vähemmän. Työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 80 henkilöä enemmän kuin ennustettiin. Kivistössä ja Koivukylässä kasvu oli ennustettua pienempää. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2013 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään alkuvuodesta ja sitä tarkennetaan touko-kesäkuussa. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Vieraskielisen väestön ennuste Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä Helsingin seudulle laadittiin vuonna 2009 ennuste vieraskielisen väestön kehityksestä tulevina vuosina. Maahanmuuton suuruus on kuitenkin ollut nopeampaa kuin mitä tuolloin ennustettiin. Vuodenvaihteessa 2011/2012 ennustevirhe koko seudulla oli jo Niinpä ennuste päivitettiin loppuvuodesta 2012 ja ennusteen muuttovoitto-oletuksia kasvatettiin. Nyt seudulla ennustetaan asuvan vuonna 2030 lähes vieraskielistä tai taustaltaan ulkomaalaista henkilöä, edellistä ennustetta enemmän. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Vantaalla nykyisestä noin henkilöstä noin henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisen väestöryhmän osuus koko Vantaan väestöstä kohoaa nykyisestä 11 prosentista 23 prosenttiin. Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla vuoteen 2040 Työttömien määrä kasvussa Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,9 prosenttia, mikä oli Karjalohjan ohella korkein lukema Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,7 ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 7,5 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 9 660, mikä on 780 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2012 aikana huhtikuussa, jolloin heitä oli noin Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2012 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 325 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuonna 2012 oli suurimmillaan heinäkuussa, jolloin heitä oli lähes Sen jälkeen määrä on pienentynyt niin, että heitä oli joulukuun lopussa 914, mikä on vain 40 enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. 8

13 Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2012 vuoden takaiseen nähden lisääntynyt: lomautettuna oli 550 vantaalaista, satakunta enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa vajaa 2 000, mikä on 700 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli viime vuonna tammikuussa, jolloin niitä oli yli Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Valmistuneiden asuntojen määrä väheni kolmanneksella Vantaalle valmistui vuoden 2012 aikana uutta asuntoa eli liki kahdeksan sataa asuntoa vähemmän kuin vuonna luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto on ollut asuntoa ja luvulla asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun asunnon vuositavoitteeseen on luvulla päästy vain vuosina 2003, 2004 ja Uusista asunnoista 62 prosenttia rakennettiin kerrostaloihin, 19 prosenttia omakotitaloihin, 7 prosenttia muihin erillisiin pientaloasuntoihin (paritalot ja kytketyt pientalot) ja 12 prosenttia rivitaloihin. Pientaloasuntojen, so. omakotitalojen, muiden erillisten pientaloasuntojen ja rivitaloasuntojen osuus uudisrakentamisesta oli 38 prosenttia. Omakotitalojen rakentaminen on vähentynyt siitä, mitä se on ollut 2000-luvun alkuvuosina. Kerrostaloasuntojen rakentaminen vaihtelee vuosittain eniten, esim. vuonna 2012 niitä valmistui noin 700 vähemmän kuin vuonna Rivitaloasuntojen rakentaminen on viime vuosina ollut vähäisempää kuin 2000-luvun alkuvuosina. Asuntorakentamisen painopiste vuonna 2012 oli Tikkurilan ja Koivukylän suuralueilla, joille kaikista uusista asunnoista valmistui lähes kolme viidesosaa. Valtion tuella pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2012 valmistuneista asunnoista oli 363, yli neljä sataa vähemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja niistä oli 86, kuutisen kymmentä vähemmän kuin vuonna Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin vuonna 2011 yhteensä 93. 9

14 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2013 aikana Vantaalle asuntoja valmistunee vain hieman viime vuotta enemmän, kpl. Asunnoista kerrostalojen osuus on arviolta 1 050, omakotitalojen 230, kytkettyjen pientalojen 90 ja rivitaloasuntojen 180. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Aviapolis -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Toimitilakerrosalaa rakennettiin vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin Vantaalla työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta, jolloin kaupungin työpaikkamäärä väheni, keskimäärin työpaikalla vuosittain. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi työpaikalla vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä Vantaalla kasvoi edelleen, mutta vuoden 2012 aikana edellisen vuoden kasvu hävisi niin, että työpaikkoja oli vuodenvaihteessa 2012/2013 vain hieman enemmän kuin vuoden 2010 lopulla luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli selvästi vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 kerrosalaa valmistui vain hieman enemmän ( k-m 2 ) kuin vuonna Se on k-m 2 vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vuonna 2012 valmistuneesta toimitilakerrosalasta kaksi viidesosaa rakennettiin Tikkurilan suuralueelle ja kolmasosa Aviapoliksen suuralueelle. Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (95 %) tehtiin uudisrakennuksiin. Siitä kaksi viidesosaa valmistui varastorakennuksiin, viidesosa liike- ja toimistorakennuksiin ja niin ikään viidesosa teollisuusrakennuksiin. Kuluvana vuonna 2013 muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta hieman pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri 10

15 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistunut muu kuin asuinkerrosala Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 857,1 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 2,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Talousarvio alittui verotulojen osalta 10,9 miljoonalla eurolla. Alitusta oli kaikkien verolajien osalta. Kunnallisveroja kaupunki sai 739,1 miljoonaa euroa; 4,1 prosentin kasvu vuoden 2011 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa vastaava muutos oli 3,8 prosenttia. Verovuoden 2012 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 690,2 miljoonaa euroa; 3,2 prosentin kasvu verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoihin verrattuna. Vuoden 2012 lopussa valtio alensi verovuodelta 2012 kuntaryhmän osuuden 62,41 prosenttiin ja Vantaan kuntakohtainen jako-osuus nousi 0,04398:aan; oikaisuna muutokset kompensoivat toisensa. Marraskuun maksuunpanotilitys, eli veropalautukset vuodelta 2011, olivat koko maassakin ennakoitua suuremmat ja marraskuun verotilitys oli Vantaalla yhteensä -4,7 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2011 kaupunki sai tuloverotilityksiä yhteensä 25,4 miljoonaa euroa ja verovuodelta 2010 jälkiveroina 24,2 miljoonaa euroa. Vantaan tuloveroprosentti on 19,00 ja kuntien tuloveroprosentin painotettu keskiarvo oli 19,25 vuonna Kunnallisveroja kertyi 2,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Yhteisöveroja kaupunki sai 56,3 miljoonaa euroa vuonna 2012, 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Koko maassa vastaava vähennys kuntien yhteisöverojen osalta oli 27,4 prosenttia. Kaupungin jakoosuus kuntien yhteisöverosta oli 0,04606 ja vuonna 2011 vastaava osuus oli 0, Kaupungin jakoosuuden kasvu selittää koko maata pienemmän verotulovähennyksen viime vuonna. Kunnat saivat 28,34 prosenttia koko maassa kertyneistä yhteisöveroista vuonna Vuoden 2012 yhteisöverokertymää pienensi poikkeuksellisen suuri verovuosia koskeva palautus veronmaksajalle. Myös talouden taantuma pienensi verovuoden 2012 yhteisöveroennakoita loppuvuodesta. Yhteisöveroja kertyi kaupungille 6,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Kiinteistöveroja kaupunki sai 61,7 miljoonaa euroa vuonna 2012, 3,1 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Kasvu johtui verotusarvojen kasvusta. Kiinteistöjen ja rakennusten verotusarvot kasvoivat yhteensä yli 4 prosenttia vuonna 2012 ja kiinteistöveroja pantiin maksuun hieman yli 63 miljoonaa euroa. Maksuunpannusta kiinteistöverosta lähes 80 prosenttia kertyy yleisen kiinteistöveron alaisista kiinteistöistä ja rakennuksista, noin 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja yksi prosentti rakentamattomista korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Alkuvuoden kiinteistöveroihin tehtiin vähentävä oikaisu. Kiinteistöveroja kertyi 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. 11

16 Taulukko: Kaupungin verotulot vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Taulukko: Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa , ,3 8, , ,6 7, , ,7 1, , ,0 2, , ,3 5,2 2012* 19,00 * Vuoden 2012 verotus valmistuu syksyllä 2013 Muutos-% Taulukko: Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia 148,2 miljoonaa euroa vuonna 2012, 8,5 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksia kertyi 148 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia 0,2 miljoonaa euroa. Talousarvio 2012 ylittyi valtionosuuksien osalta 7,2 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM ) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta 145,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden vähentämisestä perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta alensi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden lisäämisestä maakuntaliittojen tehtävämuutoksen johdosta lisäsi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Vuoden 2011 lopussa kunnille maksettu valtionosuus liittyen työmarkkinajärjestöjen raamisopimukseen on ohjeen mukaan kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vantaalla tämä osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näitä laskennallisia kustannuksia Vantaalle kertyi yhteensä 773 miljoonaa euroa. Kunnan omarahoitusosuus oli 600 miljoonaa euroa (3 001,5 euroa/asukas) vuonna Valtionosuuksiin lisätään yleinen osa sekä niihin tehtävät vähennykset ja lisäykset, jotka olivat Vantaalla yhteensä 20,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 elatustukeen liittyvä lisäys pois lukien. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -58,5 miljoonaa euroa Vantaalla vuonna 2012 (vuonna ,3 miljoonaa euroa). Kiinteistöveron poisto tasauslaskelmasta pienensi Vantaan tasausta noin 6,2 miljoonaa euroa vuonna

17 Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia kaupunki sai Opetushallituksen ennakkolaskelman (OPM ) mukaan -0,5 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2012 Opetushallituksen tekemä tarkistuspäätös oli 0,2 miljoonaa euroa ja näin ollen päätökseen sisältyi 0,7 miljoonan euron oikaisuerä. Suurimmat lisäävät oikaisuerät liittyivät perusopetuksen maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen ja lukiokoulutukseen. Talousarviota valmisteltaessa Kuntaliiton ennakkoarvio kuntien rahoitusosuudesta OKM:n valtionosuuteen oli -375 euroa/asukas, josta se aleni -364,6 euroon lopullisessa päätöksessä. Myös oppilasmäärät ja yksikköhinnat tarkentuvat OKM:n lopulliseen valtionosuuspäätökseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 31,42 ja opetus- ja kulttuuritoimen (ylläpitäjärahoitus) valtionosuusprosentti 41,89 vuonna Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko: Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen 189 Muut valtionosuudet 0 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. 13

18 Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1 341,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat miljoonaa euroa. Toimintakulujen alitus johtui mm. hoitopalveluostojen alittumisesta, toimeentulotuen ennakoitua pienemmistä avustuksista sekä ennakoitua pienemmistä palveluostoista HSY:ltä. Toimintakulujen toteumaprosentti oli 99,1 prosenttia. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2012 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2012 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,6 prosenttia, yhteisöveron toteuma 89,3 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 97,9 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 105,1 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä (verotulot + valtionosuudet) alitti talousarvion 3,7 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 17,6 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2012 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 8 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. edelleen poikkeuksellisen alhaisena pysyneen korkotason johdosta sekä 1,4 miljoonalla eurolla ylittyneistä korkotuotoista. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat loppuvuoden 2012 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Kaupungin toteutuneet poistot vuonna 2012 olivat 68,4 miljoonaa euroa joka oli 99,2 prosenttia talousarvioon nähden. Poistojen määrä on alhainen 166,7 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon nähden. Kaupunginhallitus päätti muuttaa suunnitelman mukaisten poistojen perusteita alkaen. Poistoaikojen muutos kasvattaa taloussuunnitelmakaudella merkittävästi poistojen tasoa suhteessa investointien omahankintamenoihin. Kaupungin vuosikatteeksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä muodostui 64,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi -3,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos sisältää kertaluonteisena eränä kaupungin omistamien vuokraasuntojen myyntivoiton 6,7 miljoonaa euroa. Investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat (liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien) 13,6 miljoonaa euroa, menot 190,5 miljoonaa euroa ja investointiosan netto 176,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana valtuusto päätti lisäksi korottaa investointiosan määrärahoja tiettyjen talousarvion sitovuustasojen osalta yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 toteutuneet investointien bruttomenot olivat 166,7 miljoonaa euroa, joista Kehäradan osuus on 44,5 miljoonaa euroa ja Kehä III:n osuus 1,9 miljoonaa euroa. Investointiosan tuloja toteutui 14,1 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 investointiosan netto oli yhteensä 152,6 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat julkisen käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden hankeryhmissä. Suurimpia poikkeamia vuoden 2012 muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Liikennealueiden investointien alittuminen 11 miljoonalla eurolla - Kehäradan investointien alittuminen 10,5 miljoonalla eurolla - Kiinteän omaisuuden ostojen alittuminen 6,8 miljoonalla eurolla Talousarvion 2012 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 95 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui vuonna 2012 hieman talousarviota paremmin ja nettoinvestoinnit 24,3 miljoonaa euroa budjetoitua alemmalla tasolla. Kaupungin lainamäärää kasvatettiin vuoden 2012 aikana talousarvion mukaisesti 95 miljoonalla eurolla. Ilman vuokra-asuntojen 6,7 miljoonan euron myyntivoittoa olisi lainamäärää jouduttu kasvattamaan yli 100 miljoonalla eurolla kassatilanteen pitämiseksi vastaavalla tasolla. 14

19 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö ja ympäristö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä Palkkamenot olivat vuoden aikana yhteensä noin 359 miljoonaa euroa ja palkkasumma kasvoi viime vuoden vertailupalkkasummasta (eliminoitu Tilapalvelut Oy:n vaikutus) noin 3,6 prosenttia. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kunta 10 eli henkilöstökysely toteutettiin syksyllä. Vantaan kaupungin tulokset olivat pysyneet hyvinä. Vantaan vahvuuksina nousi esiin sosiaalinen pääoma, tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen sekä täydennyskoulutuksen riittävyys. Kehittämistä kaipaavat tulos- ja kehityskeskustelujen laatu, vaikutusmahdollisuudet muutoksissa ja nouseva trendi uhka- ja väkivaltatilanteissa. Tulosalueiden johtamisjärjestelmien arvioinneista puolella arviointi on tehty tai työn alla ja loput toteutuvat kevään 2013 aikana. Vuoden aikana kehitettiin systemaattista esimiesvalmennuspolkua: uudet esimiehet (kutsukoulutus kaikille), johtamistarjotin (ajankohtaisia aihioita), uusi TVO:ta tukeva esimiesvalmennus (jo tehtävissä toimiville esimiehille), Johtamisen erikoisammattitutkinto päälliköille ja ylimmän johdon valmennukset. Sairauspoissaolot vähenivät 0,3 prosentilla mikä oli hieno saavutus. Watti 1 (päättyi keväällä 2012) ja 2 (alkoi keväällä 2012) hyvinvointihankkeissa oli yhteensä noin kaupungin työntekijää. Heille tehtiin kuntotestaukset, tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon tai tehokuntoutukseen ja työyhteisöjen terveysjohtamiseen panostaminen. Erityisesti Watti 2-hankkeen tulokset tulevat olemaan hyviä. Järjestelmien kehittäminen Vuoden aikana toteutettiin hr -työpöytäpalveluihin esimiehille raportteja tukemaan operatiivista henkilöstöjohtamista ja aktiivista välittämistä. Lisäksi toteutettiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain vaatimat muutokset poissaolojen hallintaan ja tietojen siirtoon työterveyshuollon palveluntuottajille. Lisäksi toteutettiin keskitettyjen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen ja julkaistiin Avaimessa tuotekortit ja prosessikuvaukset. 15

20 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Vantaan kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja sopimustoimintaa säätelevät lakien ja asetusten lisäksi mm. johtosäännöt, hallinto- ja taloussääntö sekä eri toimialojen ja tulosalueiden vastuulla olevien toimintojen osalta näiden tulosalueiden laatimat ohjeet. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2. Toiminnalliset riskit Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän heikkous. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, jonka odotetaan oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden riskit painottuvat edelleen negatiiviselle puolelle. Erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus Suomen talouteen seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2012 Suomen vuoden BKT:n ennustetaan supistuvan 0,1 %. Vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Työllisyys on lähtenyt vuoden 2012 lopulla heikkenemään. Joulukuussa 2012 Vantaan työttömyysaste oli 8,9 %, kun se vuoden 2011 joulukuussa oli 8,2 %. Työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Heikentynyt talouskasvu vaikuttaa kuntien verorahoituksen kehitykseen. Vantaalla on suuri paine sopeuttaa menokehitystä alentuneeseen verorahoitukseen, jotta kaupungin velkaantuneisuutta saataisiin hillittyä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Lisäksi ohjelmassa on esitetty kehittämislinjauksia ja aloitettavia selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukyky varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. Kaupunki tavoittelee kohdennetuilla toimenpiteillä ja nopeassa aikataulussa kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumiskehityksen saamista hallintaan. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoitotehtävissä. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kaupungin talouden kestävyyden kannalta keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Kaupungin vuoden 2012 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään haastaviin markkinaolosuhteisiin nähden kohtuullisilla ehdoilla. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. 16