TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto

2

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Vantaan kaupungin tuloslaskelma Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Vantaan kaupungin tase Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma Vantaan kaupungin konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...196

4 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaa -rahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Luettelo tositelajeista Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...263

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2010 aikana toteutettiin laajat Helsinki-Vantaa- ja seutuhallintoselvitykset sekä vietiin käytäntöön talousarvion, tuottavuusohjelman ja Vantaa-sopimuksen tavoitteita. Organisaatio muuttui Vantaan Vesi - liikelaitoksen siirryttyä alkaen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymään ja uuden Suun terveydenhuollon liikelaitoksen aloitettua toimintansa alkaen. Vuoden 2010 talousarvio valmisteltiin kuntatalouden näkymien ollessa synkimmillään syksyllä Vuoden 2010 aikana kansantalouden näkymät paranivat, joskin mm. eräiden euromaiden julkisen talouden rahoitushaasteet pitivät edelleen yllä talouden epävarmuutta. Myönteisen talouskäänteen myötä kuntien verotulot kääntyivät ennakoitua voimakkaampaan kasvuun syksyn 2010 kuluessa. Verotulojen kasvu (5,4 prosenttia) ylitti kaupungin toimintakatteen kasvun (4,3 prosenttia) vuonna Tähän vaikutti keskeisesti kunnallisveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien nostaminen. Myös kuntaryhmän 10 prosenttiyksiköllä korotettu yhteisöverojen jako-osuus vuosille oli edelleen voimassa. Kun vielä toimialojen yhteenlasketun toimintakatteen kasvu alitti ennusteet ja korkokulut alittivat selvästi talousarvion, muodostui kaupungin tulos ilman liikelaitoksia, rahastoja sekä satunnaisia eriä lopulta 13,9 miljoonaan euroon. Vuoden 2010 tilinpäätöksen muodostumiseen vaikuttaa erittäin merkittävästi Vantaan Vesi -liikelaitoksen toimintojen luovutus Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten perustamalle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY). Vantaan Veden liiketoimintojen kaupasta syntyi 196 miljoonan euron kirjanpidollinen myyntivoitto kauppahinnan ja myytävän omaisuuden tasearvon erotuksena. Kaupan seurauksena Vantaan kaupunki omistaa 98,6 miljoonan euron peruspääomalla 19,4 prosentin osuuden HSYkuntayhtymästä ja Vantaan kaupungilla on 234,8 miljoonan euron pitkäaikainen lainasaatava HSYkuntayhtymältä. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Tavoitteista toteutui täysin 16 ja melko hyvin kolme. Keskeiset tavoitteet koskivat nuorten työllisyyttä ja koulutusta, palvelutason säilyttämistä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa vähintään vuoden 2009 tasolla ja varautumista vanhusten määrän kasvuun laatimalla ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille Toimialojen ilmasto-ohjelmien toimeenpano aloitettiin. Kaupunki panosti voimakkaasti tulevaisuuteen: Kehärata, Marja-Vantaa ja Kehä III:n parantaminen olivat kärkihankkeita. Vanhojen keskuksien kehittymisedellytyksiä parannettiin. Työttömien nuorten koulutus- ja työllistämistoimenpiteissä onnistuttiin hyvin, joskin joidenkin nuorten osalta kuuden kuukauden työttömänä oloaika ylittyi. Lastensuojelusuunnitelman toimenpiteitä toteutettiin toimialoilla laajasti. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lapsien ja nuorten osuus oli tavoitetason mukainen. Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteet on sisällytetty toimialojen tuloskorteille vuodelle Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus ylitti tavoitetason. Vastaavasti pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus väheni. Perusopetuksen opetusryhmäkoot pienenivät edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Sen sijaan lukioissa opetusryhmien koot kasvoivat hieman. Koulutustakuu toteutui täysin: kaikille perusopetuksen päättäneille tarjottiin toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka tai lisäopetuspaikka. Varhaiskasvatuksessa palveluvalikkoa laajennettiin. Toimialoilla käynnistyi lukuisia ilmastoohjelmiin liittyviä hankkeita. Ekotukihenkilöitä koulutettiin 160. Päästöseurannan ohella ilmastotavoitteiden seurantaan laadittiin indikaattorit. Lisäksi seurattiin kaupungin solmiman energiatehokkuussopimuksen mukaisesti kaupungin omaa energian käyttöä. 1

6 Rakenteet ja prosessit Tavoitteista toteutui täysin 19 ja melko hyvin yksi sekä kolme tilakeskusta koskevaa tavoitetta siirrettiin vuoden 2011 strategiaan. Keskeiset tavoitteet koskivat palvelurakenteiden uudistuksia etenkin sosiaali- ja terveystoimen sekä tilakeskuksen osalta, palveluverkkojen uudistuksia, tuottavuuden kasvattamista sekä HeVa- ja SeHa-selvityksiä. Suun terveydenhuolto liikelaitostettiin. Vanhustyössä lisättiin kotihoidon suhteellista osuutta. Erilaisten palvelusetelien käyttöönoton valmistelua on jatkettu ja eräitä kokeiluja on päätetty käynnistää vuoden 2011 alusta. Sosiaali- ja terveysasemaverkostoa kehitettiin siten, että kolmesta sosiaali- ja terveysasemasta muodostettiin laajan palvelun yksiköt, jotka jatkossa tarjoavat myös erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi on viisi lähiterveysasemaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla laadittiin sitovien tavoitteiden edellyttämät palvelurakenteita koskevat selvitykset. Varhaiskasvatuksessa toteutettiin suuri päivähoitopoliittinen uudistus. Kaikki palveluverkot tarkistettiin toimialoilla. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa laajennettiin. Sähköisestä asioinnista on tehty suunnitelmat vuosille Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tavoitteista kaksi toteutui täysin, yksi jossain määrin ja yksi ei lainkaan. Tavoitteet koskivat tulos- ja kehityskeskusteluja, henkilöstön palkitsemisjärjestelmää, työyhteisöjen sosiaalista pääomaa sekä sairauspoissaoloja. Tavoitteena oli vähentää sairauspoissaoloja kahdella prosentilla. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi kuitenkin hieman. Tulos- ja kehityskeskustelujen määrä kasvoi muutamalla prosenttiyksiköllä, mutta niiden hyödyllisyyskokemus laski hieman. Kaupunginhallitus hyväksyi uuden palkitsemisjärjestelmän. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Tavoitteista neljä toteutui täysin ja yksi ei toteutunut lainkaan. Tavoitteet koskivat veroprosenttien korottamista, toimitilamäärän vähentämistä ja tytäryhtiöiden fuusioita sekä talousarvion toteutumisen raportointia. Käytöstä poistuneiden kiinteistöjen ja osakkeiden myyntiä jatkettiin edelleen ja myyntitavoite ylitettiin selkeästi. Uusien toimitilojen määrä kasvoi kuitenkin enemmän kuin vähennys vanhojen tilojen osalta. Toimitilamäärän vähentämistavoite on osoittautunut kasvavassa kaupungissa ylivoimaiseksi haasteeksi. Toimitilamäärän kasvua hillitään tilojen yhteiskäytöllä ja tilatehokkuutta parantamalla. 2

7 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Tuuli Johanna Weckman Markku Virta Raija Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 3

8 Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (KD) 4

9 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Mäkinen Tapani Nevander Vesa Orpana Anitta Puha Seija Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Niskanen Petteri Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Petteri Niskanen (VIHREÄT) Esittelijä Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren Toimialajohtaja Mika Savolainen 5

10 Vantaan kaupungin organisaatio 2010 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Peruskoulujen johtokunnat Apulaiskaupunginjohtaja Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Sivistystoimi Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 6

11 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipumassa vuoden 2009 taantumasta. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen 3,1 prosenttia vuonna 2010, jolloin päästiin yli vuoden 2006 tuotannon tason. Kasvun taustalla on viennin ja kotimaisen kaupan elpyminen. Myös kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Julkinen talous säilyy kuitenkin hyvistä kasvunäkymistä huolimatta lähivuodet alijäämäisenä. Kuntien taloustilanne oli ennakoitua parempi vuonna Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 337 euroa. Kasvua selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, sillä myönteinen kansantalouden ja työllisyyden kehitys ovat osaltaan vaikuttaneet kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Moni kunta korotti lisäksi tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Myös toimintakate heikkeni vuonna 2010 aiempia vuosia vähemmän. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa, mikä on 9,6 prosenttia enemmän kuin vuonna Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Vuoden 2010 lopussa kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli yli 13 miljardia euroa, mikä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna. Työnvälitystilaston mukaan joulukuussa 2010 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työttömiä työnhakijoita yhteensä , mikä on henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys väheni edellisestä vuodesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Eniten työttömyys laski Etelä-Pohjanmaalla (-21 %), Pohjanmaalla (-19 %), Pirkanmaalla (-13 %) ja Pohjois-Karjalassa (-13 %). Ammattiryhmittäin työttömyys laski vuoden 2009 joulukuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä. Eniten työttömyys laski teollisessa työssä, rakennus- ja kaivosalan työssä sekä hallinto- ja toimistotyössä. Myös lomautettujen määrä väheni lähes henkilöllä edellisvuodesta ja joulukuussa 2010 henkilökohtaisesti lomautettuina oli henkilöä. Uusia avoimia työpaikkoja työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden lopussa noin , mikä on lähes työpaikkaa enemmän kuin vuoden 2009 joulukuussa. Inflaatio oli vuoden 2010 lopussa 2,9 prosenttia ja keskimääräinen inflaatio koko vuonna 1,2 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan ansiotaso nousi vuoteen 2009 verrattuna 2,6 prosenttia ja teollisuuden tuotanto noin 6 prosenttia. Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta vuoden 2010 lopussa. Uudenmaan väkiluku kasvoi vuonna 2010 noin henkeä. Väkilukua kasvatti luonnollinen väestönkasvu (7 300 henkeä), muuttovoitto (1 730 henkeä) sekä nettomaahanmuutto (4 930 henkeä). Joulukuun 2010 työttömyysaste Uudellamaalla oli 7,1 prosenttia. Uudellamaalla työttömiä oli joulukuussa 2010 noin , kun vuotta aiemmin heitä oli noin Työttömien määrä laski Uudellamaalla edellisvuodesta näin ollen 9 prosenttia. Työttömistä lomautettuina oli vuoden lopussa noin henkilöä. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli vuoden lopussa hieman yli , mikä on noin työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 2009 pääkaupunkiseudulla 13,7 prosenttia. Vanhojen kerros- ja rivitalojen hinnat nousivat edellisvuodesta ennakkotietojen mukaan 11,4 prosenttia. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen osalta vuoden 2010 keskimääräinen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla euroa. Vanhojen kerros- ja rivitalojen keskineliöhinta oli euroa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien talousluottamus oli Uudellamaalla vahvaa vuoden 2010 loppupuolella. Luottamusindikaattori oli Uudellamaalla joulukuussa +21. Vahvinta oli kuluttajien luottamus kotitalouden omiin säästömahdollisuuksiin. Korkein luottamusindikaattori mitattiin Keski- Pohjanmaalla (+25,3). 7

12 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi henkilöllä Tilastokeskuksen tiedon mukaan Vantaan väkiluku oli vuodenvaihteessa 2010/2011. Väestö kasvoi vuoden 2010 aikana henkilöllä. Keväällä 2010 laaditussa väestöennusteessa vuoden 2010 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaa menetti asukkaitaan muihin kuntiin: muuttotappiota kertyi runsas 100 henkilöä. Edellisenä vuonna (2009) tappiota syntyi kaksinkertainen määrä, kun vielä vuonna 2008 saatiin muuttovoittoa 130 henkilöä ja sitä edellisinä vuosina yli 450 henkilöä. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi vuonna 2010 Vantaan asukasmäärää yli 800 henkilöllä, runsaalla sadalla enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusia vantaalaisia syntyi väestöennusteen mukaiset 2 735, mikä on kymmenkunta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaalaisia kuoli vuoden 2010 aikana kutakuinkin yhtä monta kuin vuonna 2009, noin henkilöä, mikä on vähän vähemmän kuin ennustettiin. Väestöennusteen pieni virhe syntyi kuitenkin pääosin ennakoitua suuremmasta muuttovoitosta. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina henkilöä siirtolaisuus maassamuutto syntyneiden enemmyys kokonaismuutos Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto oli reilun tuhannen verran voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan oli niin Espoossa kuin Helsingissäkin suurempaa kuin Vantaalla, Espoossa yli ja Helsingissä liki henkilöä. Espoossa määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta Helsingissä lähes pienempi. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa henkilöä, runsas puolisen tuhatta pienempi kuin vuonna Kaikilla suuralueilla väki lisääntyi, suurin väestönlisäys kertyi Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana yli kahdeksalla sadalla ja Tikkurilan suuralueen väkiluku yli viidellä sadalla asukkaalla. Koivukylässä kasvua oli yli kolme sataa, Myyrmäessä ja Kivistössä yli puolitoista sataa, Korsossa runsas sata ja Hakunilassa kolmisen kymmentä henkilöä. Hakunilassa väkimäärän ennustettiin vähenevän runsaalla sadalla, muilla alueilla väkimäärä kehittyi ennusteen mukaisesti. 8

13 Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Pakkalassa, Hiekkaharjussa ja Tammistossa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Vapaalaan. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto ja Pakkala. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi Hiekkaharjun ohella Viertolassa, Koivukylässä Ilolassa ja Asolassa. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Nikinmäessä ja Hakunilassa Kuninkaanmäessä. Ennakkotiedon mukaan väkimäärä väheni 22 kaupunginosassa, joista eniten, yli sadalla, Simonkylässä. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä muuttui koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin. Kivistössä, Korsossa ja Hakunilassa alle 7-vuotiaiden määrä oli kuitenkin ennustettua suurempi. Aviapoliksessa päivähoitoikäisten määrä jäi ennustetusta määrästä reilut puolisen sataa. Peruskouluikäisten määrä väheni koko kaupungissa satakunta lasta vähemmän kuin ennustettiin. Ennustevirhe jakautui eri suuralueille tasaisesti. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli Aviapoliksen suuralueella ennustettua pienempi, muilla suuralueilla ennustetun mukainen. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2011 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään touko-kesäkuussa. (Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri) Työttömien määrä vähenee hitaasti Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,6 prosenttia, mikä oli Karkkilan ja Nummi-Pusulan jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko Uudenmaan liiton alueella työttömyysaste oli 7,7 ja Uudenmaan Ely-keskuksen alueella vielä alhaisempi, 7,1 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla nyt mikä on 675 vähemmän kuin joulukuun lopulla Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2010 aikana marraskuussa, jolloin heitä oli Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2010 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 580 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko vuoden tasaisesti. Viime vuosien taloudellisen taantuman seurauksena myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi nopeasti: enimmillään heitä oli vuoden 2010 heinäkuussa, Joulukuun lopussa heitä oli jo selvästi vähemmän, 1 080, mikä on yli 200 vähemmän kuin vuoden 2009 joulukuussa. Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina työttömiä vuotiaat vuotiaat

14 Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2010 vuoden takaiseen nähden oleellisesti vähentynyt: lomautettuna oli 500 vantaalaista. Vuotta aiemmin heitä oli yli 900. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa eli 820 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla ollut vuoden 2008 helmikuussa, jolloin niitä oli lähes Suuralueista työttömyys on vaikeinta Hakunilassa, jossa työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 10,0 prosenttia. Alin työttömyysaste on Kivistön suuralueella, jossa se oli 4,6 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli yli kaksi prosenttiyksikköä naisten työttömyysastetta korkeampi. Työttömyyden aleneminen on ollut Vantaalla hidasta. (Lähde: Uudenmaan Ely-keskuksen ja Vantaan te-toimiston tilastot) Asuntoja valmistui enemmän kuin vuonna 2009, mutta tavoitteesta jäätiin selvästi. Valtion tuella asunnoista tehtiin kolme viidennestä Vantaalle valmistui vuoden 2010 aikana uutta asuntoa eli nelisen sataa enemmän kuin vuonna Vantaan asuntostrategiassa asetetusta asunnon vuositavoitteesta jäätiin jo kuudentena vuonna. Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2010 Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Valtion tuella (korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2010 valmistuneista asunnoista oli 566, yli 350 enemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja niistä oli 182. Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin viiden välivuoden jälkeen yhteensä 231. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli vain 31 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle kohosi vuonna 2010 saman verran kuin edellisenä vuotena. Samoin kävi myös muiden erillisten pientalojen (esim. paritaloasunnot) suhteen. Uusien rivitaloasuntojen määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kerrostaloasuntoja rakennettiin selvästi, 330 asuntoa, enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuvio. Vantaalle valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina asuntojen lkm Kerrostalot Pientalot Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2011 aikana Vantaalle valmistuu asuntoja enemmän kuin vuonna 2010, arviolta asun- 10

15 torakentamistavoitteen mukainen määrä, 2000 asuntoa. Kaksi kolmannesta rakennettavista asunnoista on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopiste on Myyrmäki-Aviapolis-Tikkurila akselilla. (Lähde: Facta kuntarekisteri, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2010 ja Tilastokatsaus 1/2011) Muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui vähiten 2000-luvulla Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla vuoden 2008 aikana työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on 2000-luvulla ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuoden 2009 aikana Vantaan työpaikkamäärän kasvun arvioidaan pysähtyneen, mutta kääntynee jälleen kasvuun vuoden 2010 aikana (Tilastokeskus: työvoimatutkimus) luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli peräti k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2009 ja vähiten koko 2000-luvulla. Lähes puolet valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle. Tikkurilaan sekä Myyrmäkeen kerrosalasta valmistui lähes viidennes kumpaankin. Kuvio. Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala vuosina Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Liike- ja toimistorakennukset k-m Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki tehtiin uudisrakennuksiin. Puolet vuonna 2010 rakennetusta kerrosalasta valmistui liike- ja toimistorakennuksiin, vajaa viidennes varastorakennuksiin ja kuudesosa julkisiin rakennuksiin. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisenkin painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna suurempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin suuren osan valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Facta kuntarekisteri, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2010 ja Tilastokatsaus 1/2011) 11

16 Verotulojen kehitys Vantaan kaupunki sai verotuloja vuonna 2010 yhteensä 804,7 miljoonaa euroa. Tämä oli 20,7 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa, ja vuoteen 2009 nähden verotulot kasvoivat 5,4 prosenttia (41,1 miljoonaa euroa). Koko vuoden 2010 verotulonäkymät paranivat vuoden edetessä etenkin kunnallisveron osalta, ja myös yhteisöverotuloja kertyi talousarviota enemmän. Talousarvion 2010 verotuloarviota ei muutettu vuoden aikana. Kunnallisverotuloarvion ylittymiseen vaikuttivat etenkin marras-joulukuun tilityksiin sisältyneet koko vuoden 2010 oikaisut kuntaryhmän ja Vantaan kaupungin kunnallisveron jako-osuuksien nostamisesta johtuen. Tilinpäätöksessä 2010 talousarvion kunnallisveroarvio ylittyi 19,1 miljoonalla eurolla, yhteisöveroarvio ylittyi 4,4 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveroarvio alittui 2,7 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kaupungille tilitettiin yhteensä 697,1 miljoonaa euroa, mikä on 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Talousarviovuodelta 2010 kunnallisverotuloja kertyi 643,7 miljoonaa euroa, kun vuonna 2009 vastaava summa oli 603,0 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2008 kunnallisverotilityksiä kertyi 18,1 miljoonaa euroa ja verovuodelta 2009 yhteensä 33,0 miljoonaa euroa. Vuoteen 2009 nähden kahdelta edellisvuodelta kertyneet tilitykset laskivat 14,1 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2010 kuntaryhmän kunnallisveron jako-osuutta nostettiin 62,31 prosentista 62,51 prosenttiin. Vuoden 2009 joulukuusta vuoden 2010 joulukuuhun Vantaan kaupungin jako-osuus kunnallisverosta kuntaryhmän sisällä nousi 4,3 prosentista 4,4 prosenttiin. Vantaalaisten ansiotulot kasvoivat koko maata hieman nopeammin vuonna 2009, mikä heijastui korottavasti kaupungin jako-osuuteen. Kaupungin oman jako-osuuden tuleva kehitys riippuu mm. väestönkasvusta, työllisyydestä sekä vantaalaisten verotettavien tulojen kehityksestä. Yhteisöverotuloja kaupunki sai vuonna 2010 yhteensä 48,4 miljoonaa euroa, mikä on 23,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vertailukohteena olevat vuoden 2009 yhteisöverotulot olivat alhaisella tasolla yhteisöverotilitysten laskettua vuonna 2009 kolmanneksella edellisvuodesta kuntaryhmän jako-osuuden väliaikaisesta nostamisesta huolimatta. Voimassa olevan päätöksen mukaisesti kuntaryhmän yhteisöveron 10 prosenttiyksiköllä korotettu jako-osuus, 32,03 prosenttia, on voimassa vuodet Kaupungin oma jako-osuus kuntaryhmän sisällä nousi vuoden 2009 reilusta 3,3 prosentista vuoden 2010 vajaaseen 3,5 prosenttiin. Kaupunkien jako-osuudet lasketaan vuosittain kahden viimeksi valmistuneen verovuoden verotustietojen perusteella. Kaupungille tilitettiin kiinteistöveroja vuonna 2010 yhteensä 59,3 miljoonaa euroa, mikä on 11,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuodelle 2010 kiinteistöveroprosentteja korotettiin yleisen kiinteistöveroprosentin osalta 0,1 prosenttiyksikköä, vakituisten asuinrakennusten osalta 0,02 prosenttiyksikköä ja voimalaitosten osalta 0,35 prosenttiyksikköä. Talousarvion kiinteistöveroarvio alittui 2,7 miljoonalla eurolla. Tähän vaikutti verotusarvojen tarkistus alaspäin vanhemman rakennuskannan osalta. Kiinteistöveroja tilitettiin verovuoden 2010 osalta yhteensä 59,5 miljoonaa euroa eli aiempien vuosien vaikutukset tilitykseen olivat yhteenlaskettuina -0,2 miljoonaa euroa. Edellisvuonna verovuodelta 2009 kiinteistöveroja tilitettiin 53,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että kiinteistöveron tilitykset talousarviovuoden osalta kasvoivat vuoteen 2009 nähden 10,6 prosenttia. Taulukko. Kaupungin vuoden 2010 verotulot Verotulojen erittely Milj. euroa Alkup. talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen ToteumaPoikkeama Verotulot 784,0 0,0 784,0 804,7 20,7 Kunnan tulovero 678,0 0,0 678,0 697,1 19,1 Osuus yhteisöveron tuotosta 44,0 0,0 44,0 48,4 4,4 Kiinteistövero 62,0 0,0 62,0 59,3-2,7 12

17 Taulukko. Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Verotettava Tulovero-tuloprosentti milj. euroa Muutos , ,4 6,0 % , ,3 8,2 % , ,6 7,7 % , ,7 1,8 % 2010* 19,00 * 2010 osalta verotus valmistuu syksyllä 2011 Taulukko. Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveron määräytymisperusteet v v Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,00 0,90 Vakituinen asuinrakennus 0,32 0,30 Voimalaitos 2,85 2,50 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 2,50 Valtionosuuksien kehitys Käyttötalouden valtionosuusjärjestelmä uudistettiin alkaen nk. yhden putken malliksi. Vuoden 2010 uudistuksessa kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15-vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa korotuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon vielä valtionosuuden lisäykset ja vähennykset peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaan. Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia vuonna 2010 yhteensä 129,0 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 18,5 miljoonaa euroa eli 16,7 prosenttia. Talousarvion valtionosuusarvio alittui 1,0 miljoonalla eurolla. Vuoden 2010 talousarvion valtionosuusarvion laatimista vaikeuttivat valtionosuusuudistuksen käytännön ratkaisujen keskeneräisyys sekä kuntakohtaisten ennakkolaskelmien puute. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus vähensi kaupungin valtionosuuksia 37 prosenttia tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Tasausraja on 91,86 prosenttia asukasta kohden lasketusta laskennallisesta verotulosta maan keskiarvoon nähden. Vuonna 2010 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli Vantaan osalta -62,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa ja vuonna ,3 miljoonaa euroa. Uudistettuun valtionosuuksien tilitysjärjestelmään liittyvät esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaustulot ja menot on kirjattu voimassa olevien ohjeistusten ja talousarvion mukaisesti sivistystoimen käyttötaloustuloiksi ja -menoiksi. Alkuperäisessä talousarviossa kotikuntakorvaustulot ja -menot budjetoitiin nettoperusteisesti sivistystoimeen tarkempien ohjeistusten puuttumisen johdosta. Kotikuntakorvaustulot ja -menot eriytettiin talousarvioon talousarviomuutoksena uutta valtionosuusjärjestelmää koskevien ohjeistusten julkaisemisen jälkeen alkuvuodesta Elatustuen takaisinperinnän palautuksia on kirjattu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti käyttötalouden tuloiksi 0,8 miljoonaa euroa (keskushallinto). 13

18 Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia koskevan lopullisen päätöksen ( ) ja alkuperäisen päätöksen erotus, valtionosuuksien lisäys 1,3 miljoonalla eurolla alkuperäiseen vuoden 2010 valtionosuuksia koskevaan päätökseen nähden, on huomioitu vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Valtionosuuden kasvu näiltä osin johtuu lähinnä ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän lisääntymisestä. Taulukko. Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2010 Valtionosuuksien erittely Milj. euroa Talousarvio Alkup. ta-talousarviolousarvimuutokset jälkeen Toteuma muutosten Poikkeama Valtionosuudet 130,0 0,0 130,0 129,0-1,0 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 126,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 2,2 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,0 Vuoden 2010 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat tammi-helmikuussa Vuoden 2010 talousarvio valmisteltiin keskellä maailmanlaajuista rahoituskriisiä, ja sitä seurannutta taantumaa. Talousarvion valmistelussa huomioitiin valtuustoryhmien välinen nk. Vantaa-sopimus, jonka keskeiset tavoitteet sisällytettiin talousarvioon. Vuoden 2010 aikana talousnäkymät paranivat olennaisesti, mikä näkyi esimerkiksi koko kuntasektorin verotulojen kääntymisessä selvään kasvuun syksyn 2010 aikana. Talousarvio perustui yli 30 miljoonan euron tappiolliseen tulokseen sekä kaupungin yli 124 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Talousarvion hyväksymisen jälkeen valtuusto päätti määrärahamuutoksina lisätä talousarvion 2010 käyttötalousosan tuloja 0,8 miljoonalla eurolla, lisätä käyttötalousosan menoja yhteensä 24,2 miljoonalla sekä lisätä investointiosan määrärahoja 104,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi tuloslaskelmaosan satunnaisiin tuloihin lisättiin 196 miljoonaa euroa HSY:n perustamiskirjauksiin liittyen. Kaupungin vuoden 2010 tilinpäätöslukuihin vaikuttaa olennaisesti Vantaan Vesi -liikelaitoksen siirtyminen HSY-kuntayhtymään. HSY-siirtojen osapuolina olevat kaupungit eivät ehtineet huomioida siirrosta aiheutuvia eriä vuoden 2010 talousarvioissaan, koska siirtokirjaukset täsmentyivät lopullisesti vasta kesän 2010 aikana. Vantaalla HSY-eristä päätettiin keskeisiltä osin talousarviomuutoksina vuoden 2010 aikana. Talousarvion toteumaraportoinnin erät esitettiin vertailukelpoisuuden vuoksi ilman HSY-eriä. Edellä mainittuja HSY:n perustamiseen liittyviä kirjanpidollisia eriä tilinpäätöksessä käyttötalouden ja investointien osalta ovat: - Tuloslaskelman satunnaiset tulot, 201,5 miljoonaa euroa - Investointiosan tulot (julkinen käyttöomaisuus), 159,3 miljoonaa euroa - Investointiosan menot (osakkeet ja osuudet), 98,6 miljoonaa euroa Kaupunkitason talousarvion toteumavertailussa on otettava huomioon Kehä III:n käyttötalouden tuloihin ja menoihin budjetoidut 16,3 miljoonaa euroa (Kehä III -hankkeen budjetointitapa on sovittu ennen hankkeen käynnistymistä tilintarkastajien kanssa). Käytännössä Kehä III:n tuloja ei kerry käyttötalouteen. Sen sijaan käyttötalouden menoihin kirjautuvat talousarviovuoden aikana Kehä III:n menot, jotka kuitenkin tilinpäätöksen laadinnassa nollautuvat varastoon (taseeseen) siirron myötä. Kehä III -järjestely aiheuttaa poikkeamaa talousarvion tulojen ja menojen toteumaprosentteihin, mutta tulosvaikutus eliminoituu koko- 14

19 naisuudessaan toimintakatteessa sekä talousarviovuoden aikana että tilinpäätöksessä. Kehä III:n budjetointi- ja kirjaustavat on huomioitu myös vuoden 2010 aikana tehdyissä tulosennusteissa. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Vuoden 2010 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden tulot olivat 312,8 miljoonaa euroa (ilman Kehä III:een budjetoituja käyttötalousosan tuloja laskettuna). Vuoden 2010 aikana toteutuneet tulot olivat 321,4 miljoonaa euroa eli 8,6 miljoonaa euroa talousarviota korkeammat. Käyttötalouden tulot ylittyivät mm. maanmyyntitulojen, maanläjitystulojen sekä tilakeskuksen sisäisten tulojen ylittymisen johdosta. Muutetun vuoden 2010 talousarvion käyttötalouden menot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 219,4 miljoonaa euroa (ilman Kehä III:n budjetoituja käyttötalousosan menoja laskettuna). Vuoden 2010 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 196,4 miljoonaa euroa eli 23,0 miljoonaa euroa muutettua talousarviot alhaisemmat. Suurimmat erot muutetun talousarvion määrärahojen ja toteutuneiden käyttötalousmenojen välillä muodostuivat sosiaali- ja terveystoimesta sekä keskushallinnosta. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien sitovuustasojen suhteen. Tarkasteltaessa toimialatasoista toimintakatetta voidaan todeta, että muutettuun talousarvioon nähden toimintakate toteutui talousarviota parempana kaikilla toimialoilla. Eroa talousarvion ja toteutuneen toimintakatteen välillä muodostui: yleishallinnossa 1,5 miljoonaa euroa, keskushallinnossa 5,8 miljoonaa, sosiaali- ja terveystoimessa 10,9 miljoonaa, sivistystoimessa 0,7 miljoonaa, maankäytön ja ympäristön toimialalla 7,5 miljoonaa, tilakeskuksen toimialalla 4,1 miljoonaa sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalla 0,4 miljoonaa euroa. Verotuloarvion loppuvuodesta ennakoidusta, jako-osuuksien korottamisesta johtuneesta ylityksestä ei varovaisuusperiaatteen mukaisesti tehty talousarviomuutosta vuoden 2010 aikana. Näin ollen talousarvion verotuloarvio ylittyi lopulta 20,7 miljoonalla eurolla. Valtionosuusarvio, 130 miljoonaa euroa, toteutui lähes talousarvion mukaisena, kun otetaan huomioon valtionosuustilityksistä keskushallinnon tuloksi kirjattu elatustuen takaisinperinnän palautus (0,8 miljoonaa euroa). Kaupungin korkotuotot vuonna 2010 olivat 11,9 miljoonaa euroa, mikä oli 0,4 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Muita rahoitustuottoja kirjattiin vuodelle ,3 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Korkokuluja vuodelle 2010 oli budjetoitu 25,3 miljoonaa euroa, kun korkokuluja toteutui 11,8 miljoonaa euroa eli 13,5 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Muita rahoitustuottoja vuodelle 2010 toteutui 0,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,1 miljoonaa euroa talousarviota 2010 enemmän. Talousarvion 2010 poistoarvio kaupungin osalta oli 64,6 miljoonaa euroa. Toteutuneet vuoden 2010 poistot olivat 61,3 miljoonaa euroa eli 3,3 miljoonaa euroa talousarviota alemmat. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin vuodelle 2010 HSY:n perustamiseen liittyneet 196 miljoonan euron tulot, joista tehtiin talousarviomuutos vuoden 2010 aikana. Kaupungin tilikauden tulos muodostui 215,5 miljoonaan euroon. Ilman satunnaisia eriä laskettuna kaupungin tilikauden 2010 vertailukelpoinen tulos oli 13,9 miljoonaa euroa. Talousarvion investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Investointiosan tuloihin muutetussa talousarviossa oli budjetoitu kaupungille 6,5 miljoonan euron tulot. Investointitulojen toteuma ilman ns. HSY-eriä oli 14,2 miljoonaa euroa. Erotus talousarvioon nähden muodostui lähinnä rakentamisen budjetoimattomista valtionavustuksista sekä Kehäradan kokonaisrahoituksen tasauseristä. Julkisen käyttöomaisuuden hankeryhmään tuloksi on kirjattu 159,3 miljoonan euron HSY:n perustamiseen liittyvä kirjanpidollinen erä, jolla ei ollut rahoitusvaikutusta kaupungille. 15

20 Investointimäärärahoja käytettiin vuoden 2010 aikana 207,6 miljoonaa euroa, kun vuoden 2010 muutetun talousarvion määrärahat yhteensä olivat 229,2 miljoonaa euroa. Talousarvion investointiosan määrärahat alittuivat näin ollen 21,6 miljoonalla eurolla toteutumisprosentin ollessa 90,6 prosenttia. Investointimenoihin sisältyi osakkeisiin ja osuuksiin kirjattu 98,6 miljoonan euron HSY:n peruspääomakirjaus, josta 93,1 miljoonaa euroa huomioitiin määrärahamuutoksen kautta talousarvioon. Muutetun talousarvion investointimäärärahat alittuivat kaikissa hankeryhmissä osakkeita ja osuuksia lukuun ottamatta. Investointimäärärahojen alitukset muodostuivat seuraavasti: rakentaminen 6,5 miljoonaa euroa, aineeton omaisuus 3,2 miljoonaa, julkinen käyttöomaisuus 14,3 miljoonaa, irtain omaisuus 2,2 miljoonaa ja kiinteä omaisuus 0,2 miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien määräraha ylittyi 4,7 miljoonalla eurolla. Talousarvion 2010 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 108 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui kuntasektorin yleistä kehitystä seuraten olennaisesti talousarviota parempana, ja myös kaupungin investoinnit vaativat talousarviossa ennakoitua vähemmän rahoitusta. Näin ollen pitkäaikaisten lainojen muutos vuonna 2010 oli lopulta 32,9 miljoonaa euroa Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä Keskushallinto Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Vantaan Työterveys Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Suun terveydenhuolto * 285 Maankäyttö ja ympäristö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä *Vertailutieto puuttuu vuodelta Suun terveydenhuollon henkilömäärä raportoidaan alkaen. Sitä ennen sen henkilöstö sisältyi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärään. Palkat Vuonna 2010 palkkamenot kasvoivat 1,8 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvua oli 4,0 prosenttia. Vuoden 2010 palkkamenot olivat 356,6 miljoonaa euroa, mikä on 6,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden 2010 palkkamenoja nostatti kunnalliseen työmarkkinaratkaisuun sisältyneet palkankorotukset, jotka painottuivat vuodelle Henkilöstön kehittäminen Esimiesten ja johdon valmennuksia on toteutettu sekä avoimina että tilattuina. Suurin tilattu valmennusmuoto on ollut johtoryhmien valmennus, mikä kertonee yhteisöllisen johtamisen kehittämistarpeesta. Avoimia esimiesvalmennuksia on toteutettu pidempinä prosessivalmennuksina sekä lyhyempinä yhteen teemaan liittyvinä. Kohderyhmiä on ollut ylimmästä johdosta lähiesimieheen. Valmennuksissa on viety sisällöissä kaupungin strategiasta nousevina aiheina mm. johtamisjärjestelmän kehittämisen ja palkitsemisen sekä tulos- ja kehityskeskustelun teemat. Yhteensä osallistujia henkilöstökeskuksen esimies- ja johdon valmennuksissa on vuoden aikana ollut noin 650. Myös esimiesten ryhmätyönohjausta on toteutettu vuonna

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginvaltuusto 21.5.2012 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Sakari Manninen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2009 Kaupunginvaltuusto 24.5.2010 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto 20.5.2013 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense?

Simulaatio. Mitä jos Vantaa olisi Odense? Simulaatio Mitä jos Vantaa olisi Odense? SIMULAATIO Simulaatiolla luodaan hallitussa ympäristössä todellisuus mahdollisimman tarkasti uudelleen. Olemme tehneet simulointiyrityksen siitä miltä Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO 43 KÄYTTÖTALOUSOSA 44 45 TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 Kaupunginvaltuusto 11.5.2009 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 KAUPUNGINVALTUUSTO 23.5.2016 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki, Sakari Manninen VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS...

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 TÄYTÄNTÖÖNPANO

TALOUSARVION 2013 TÄYTÄNTÖÖNPANO 33 KÄYTTÖTALOUSOSA 34 35 TALOUSARVION 2013 TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013

Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013 Vantaan kaupungin tilinpäätös 2013 Kaupunginvaltuusto 26.5.2014 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013 Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo 1 2 3 4 TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto...

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Raision kaupunki Tilintarkastus 2015 TILINTARKASTUSMUISTIO VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta

Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta Julkinen talous 2015 Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2014 ennakko Kunnat sopeuttivat talouttaan vuonna 2014 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettujen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot