Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa"

Transkriptio

1 LIITE: Pakettikohtainen arviointi Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa Liperin kunnan asukasluku on pysynyt vakaana vuonna Työikäisten osuus on jatkanut lievää laskuaan ja ikäihmisten osuus on jatkanut kasvuaan. Tästä johtuen myös huoltosuhde, eli huollettavien suhde työikäisiin on ollut kasvusuuntainen vuonna Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut vuodesta 2012 (17 %) vuoteen 2013 (18,3 %) ollen jo lähellä koko maan (20,6 %) sekä Pohjois-Karjalan (20,5 %) lukuja. Positiivista kehitystä on kuitenkin tapahtunut avioerojen määrässä, joka oli vuonna ,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Työttömyys on edelleen lisääntynyt vuonna 2013, jolloin työttömiä oli 12,1 % työvoimasta. Syyskuun 2014 lopussa työttömien osuus oli 11,6 %. Edellisen vuoden syyskuusta työttömien määrä on kuitenkin lisääntynyt 28 henkilöllä eli 4,4 prosentilla. Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Keskeisimmät muutokset paketin Kaikki ikäryhmät hyvinvointitiedossa Vuonna 2013 poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on laskenut edellisvuodesta ja myös rattijuopumustapaukset ovat hieman vähentyneet. Sen sijaan liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset ovat selvästi kasvaneet (vuodessa 113,6 173/1000 asukasta). Myös huumausainerikoksissa on nähtävissä selvää kasvua vuodesta 2012 vuoteen 2013 (0,6 1,2/1000 asukasta). Päihdehuollon avopalveluiden asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet vuonna 2013, kun taas päihdehuollon laitosasiakkaiden määrä on pysynyt likimain samana. Kunnassa on panostettu avopalveluiden kehittämiseen. Myös tilastoinnin muutos näkyy luvuissa.

2 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

3

4 Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset kuvaavat 8. ja 9. luokan oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä, elintapoja sekä kouluoloja. Uusimman kouluterveyskyselyn (toteutettu v. 2013) tulosten mukaan liperiläisnuorten hyvinvoinnissa on jonkin verran parannettavaa, mutta pääosin he kuitenkin voivat hyvin. Niiden oppilaiden määrä on vähentynyt, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Myös terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus on laskenut edellisestä kyselystä. Humalajuominen, huumekokeilut sekä koulukiusaaminen ovat vähentyneet uusimman tiedon mukaan. Nuoret kokevat myös aiempaa vähemmän fyysistä uhkaa. Kehitettävää kuitenkin edelleen löytyy 8.- ja 9.luokkalaisten ylipainon ja päivittäisen tupakoinnin osalta, jotka ovat molemmat edelleen kasvussa. Myös huoli nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista on olemassa, koska liperiläisnuorten kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden kokeminen oli vuonna 2013 yleisempää kuin Pohjois-Karjalassa tai koko maassa keskimäärin. Lasten päivähoidossa olleiden 3-5-vuotiaiden osuus on hieman kasvanut, ja myös kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärät ovat lisääntyneet vuonna Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden osuus on laskenut vajaalla prosenttiyksiköllä vuodesta 2012 vuoteen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus on lähtenyt laskuun vuoden 2012 jälkeen ollen 1,3 % vuonna Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleiden osuus saman ikäisistä on myös edelleen laskussa. Huostassa oli vuonna 2013 yhteensä 38 lasta. Vuonna 2014 (tammikuu-lokakuu) huostassa olleiden lasten määrä on 26. Avohuollon tukitoimissa tämän vuoden aikana on ollut 175 lasta ja jälkihuollossa 29 lasta. Toimenpiteiden toteutuminen (tavoitteessa turvallisen kasvun ja kehityksen tukeminen): Päivähoidon aloituskeskustelut ovat käynnistyneet osittain kesken vuotta, ja määrää seurataan v alusta, jolloin mukaan tulee perhepäivähoito ja hoitajien perehdyttäminen käynnistyy. Esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteuttamiseen liittyen säännöllisiä kokouksia pidetään kuusi kertaa lukuvuodessa. Jokaiselle lapselle on tehty varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän suunnitelman kirjaaminen on aloitettu. Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmä ja Ihmeet tapahtuvat arjessa -ryhmä ovat kokoontuneet kumpikin kerran tänä vuonna. Oppilas- ja opiskeluhuoltoon on laadittu kuntakohtainen suunnitelma, joka ohjaa Liperin kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa voimaan tulleen lain mukaisesti. Oppilashuollon ohjausryhmä on kokoontunut 6 kertaa vuoden 2014 aikana ja koulujen oppilashuoltoryhmät ovat kokoontuneet suunnitelmien mukaisesti. Moniammatillinen tiedonsiirto nivelvaiheissa on toteutunut suunnitellusti. TERVIS-hankkeessa on toteutettu kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä (järjestöjen tarjoamat lapsiperhepalvelut, mm. Höyhensaari-yöhoito, MLL:n lastenhoitopalvelu, vauvanruokakurssit, perhekummitoiminta) sekä perhetyön kehittämistä omassa organisaatiossa (vertaisryhmien käynnistyminen, VAVU-käynnit). Lasten ja nuorten kerho-, tapahtuma-, retki- ja kansainvälisyystoiminta on toteutunut suunnitellusti. KiVa koulu -menetelmällä on selvitetty vuoden 2014 aikana 67 kiusaamistapausta. Kolmiportaisen tuen tilanne syyskuussa 2014 oli seuraavanlainen: yleinen tuki 83,7 %, tehostettu tuki 9,7 % ja erityinen tuki 6,4 %. Suunta on juuri se, johon perusopetuslain v voimaan tullut muutos oppilaan tukeen ja erityistukeen ohjaa.

5 Neuvolatyö sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, mm. koko perheen huomioiminen ja laajat terveystarkastukset, ovat äitiysneuvolassa toteutuneet raskausviikolla kaikille odottaville perheille. Lastenneuvolassa tarkastukset ovat toteutuneet lähes 100-prosenttisesti (4kk, 18kk ja 4v.) ja kouluterveydenhuollossa 1. ja 5. luokan tarkastukset toteutuneet lähes 100-prosenttisesti. 8.luokan laajoista terveystarkastuksista toteutui Viinijärvellä n. 90 % ja Liperissä n. 80 %. Perhekahvilatoiminta on Ylämyllyllä erittäin aktiivista, mutta Liperin kirkonkylällä hakee muotoaan. Lastenhoitotoiminnalle on ollut jonkin verran kysyntää, kuitenkin alle 100 tuntia. Perhekummitoiminnassa on ollut vasta yksi kummi, syksyllä 2014 MLL järjestää tiedotusta ja perhekummien koulutusta. Sopimus jatkuu vuonna Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa on ollut 74 eri lasta ja koulun kerhotoiminnassa 320 eri oppilasta. Seuraavat toimenpiteet eivät ole käynnistyneet: aloituskeskustelu kotoa esiopetukseen tulevien lasten vanhempien kanssa. Toimenpiteiden toteutuminen (tavoitteessa nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen): Etsivä nuorisotyö on toteutunut suunnitellusti ja nuorten työpajatoiminta on toteutunut 100-prosenttisesti. Nuorisotyötä Liperin koululla -hanke on käynnistynyt suunnitelman mukaisesti. Perhekeskus aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta, jolloin vuotiaat asiakkaat tulevat perhekeskuksen piiriin. Nuorisolain mukainen monialainen verkostoyhteistyö (PAVE ja VEKE) on toteutunut suunnitellusti. Nuorten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyöryhmä NAKU ei ole toistaiseksi käynnistynyt. Toimenpiteiden toteutuminen (tavoitteessa kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrän väheneminen): Syksyllä 2014 on kunnanhallitus tehnyt päätöksen perhekeskuksen aloittamisesta Kootaan perheneuvolan entisten resurssien ympärille nykyinen koulukuraattoritoiminta, sivistystoimen perheohjaus sekä neuvolan perhetyö ja saadaan uutena resurssina lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä. On myös tehty SOHVI-hankkeen kysely 8-luokkalaisille ja esikoulun aloittaneiden vanhemmille palvelutarpeesta. Lapsen hoidon ja tuen tarpeen huomioimiseen kaikissa palveluissa ei ole erityistä toimintamallia laadittu. Asiaa on kuitenkin keskustelutettu yksikköpalavereissa ja muistutettu asian tärkeydestä. Jatkossa olisi hyvä luoda tähän toimintamalli. Ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen osalta päivystysaikaa on jatkettu ympärivuorokautiseksi viikonloppuisin, mutta arkiviikolla ei kaikkina öinä päivystystä yöaikaan ole riittämättömien resurssien vuoksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevien rakenteiden ja toimintatapojen uusista menetelmistä MARAK on käytössä ja se kokoontuu Joensuussa kolmen viikon välein. TRAPPAN-koulutus ei ole vielä alkanut. Koulukuraattorilla on ollut 864 tapaamista 210 eri oppilaan kanssa lukuvuonna

6 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa Nuorisotyöttömien osuus on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2012 (15,6 %) vuoteen 2013 (19,3 %). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 2012 (1,2 %) vuoteen 2013 (1,4 %). Toimenpiteiden toteutuminen (tavoitteessa nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen): Etsivä nuorisotyö on toteutunut suunnitellusti ja nuorten työpajatoiminta on toteutunut 100-prosenttisesti. Nuorisotyötä Liperin koululla -hanke on käynnistynyt suunnitelman mukaisesti. Perhekeskus aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta, jolloin vuotiaat asiakkaat tulevat perhekeskuksen piiriin. Nuorisolain mukainen monialainen verkostoyhteistyö (PAVE ja VEKE) on toteutunut suunnitellusti. Nuorten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyöryhmä NAKU ei ole toistaiseksi käynnistynyt.

7 Paketti 5: Työikäiset Keskeisimmät muutokset paketin Työikäiset hyvinvointitiedossa Työikäisten kohdalla hyvinvoinnissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoden aikana. Esimerkiksi sairauspäivärahaa erilaisin perustein saaneiden määrä ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ovat pysyneet samana tai hieman vähentyneet. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on pysynyt lähes samana vuonna 2013 (25,1 %) kuin vuonna 2012 (25,9 %), mutta vaikeasti työllistyvien osuus on edelleen hieman kasvanut (4,6 prosentista 5 prosenttiin). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on hieman noussut edellisvuodesta (58 vuodesta 58,3 vuoteen).

8 Paketti 6: Ikäihmiset

9 Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuudessa ja tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuudessa ei ole tapahtunut vuodesta 2012 vuoteen 2013 suurta muutosta. Omaishoidon tuen asiakkaiden osuus on hieman kasvanut. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus on pysynyt vuonna 2013 suunnilleen samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tiedot ovat poikkileikkaustietoja yhdeltä päivältä, joten lyhyen aikavälin muutoksia tulee tulkita harkiten. Indikaattorit sopivatkin parhaiten pitkän aikavälin seurantaan. Toimenpiteiden arviointi (tavoitteessa vanhuspalvelulain toimeenpano) Kunnanhallitus nimesi ikäihmisten neuvoston alkaen. Neuvosto on kokoontunut kahdesti kevätkaudella Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi on annettu ikäihmisten neuvoston lausuttavaksi syyskuussa Ikääntyvien neuvontakeskuksen kanssa on toiminut jo monta vuotta Avoimesti ikäihmisille -tilaisuudet. Seniorikinotoiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle ja virkistysretkitoiminta jatkuu. Kaksi kotiutushoitajaa on aloittanut työnsä syyskuussa Hyvinvointia edistävien kotikäyntien lisääminen erityisesti riskiryhmiin kuuluvien osalta on toteutunut. Riskiryhmiin kuuluvien löytymistä sekä palvelutarpeen arviointia tehostetaan jatkossa. Vastuutyöntekijämalli on luotu ja kuvattu syyskuussa Toimenpiteiden arviointi (tavoitteessa kotona asumisen tukeminen) Erityisterveysryhmäliikunta toteutuu suunnitellusti (allasjumppa, ohjattu liikunta, kuntosaliryhmät). Järjestötoiminta toteutuu aktiivisena. Palveluseteleihin on varattu määrärahaa euroa vuodelle Kotona asumisen tukemisen palvelusetelit ovat käytössä. Päihdemittarin käyttö kotikäyntien yhteydessä on aloitettu. ikäihmisten masennuksen tunnistamiseksi ja asiaan puuttumiseksi on käytössä depressioseula.