JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö"

Transkriptio

1 JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatiotekniikan osastoneuvoston kokouksessa 14. helmikuuta 2007

2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan osasto AHOLA, JUSSI: ATEX lainsäädännön huomioiminen opetustiloissa Diplomityö, 72 sivua, 46 liitesivua Huhtikuu 2007 Pääaine: Turvallisuustekniikka Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Avainsanat: ATEX, räjähdyssuojausasiakirja, riskin arviointi, vaarojen tunnistaminen Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuutta määräävän ATEX olosuhdedirektiivin (1999/92/EY) kansallinen asetus (VNa 576/2003) tuli voimaan Asetuksen mukaan räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat on selvitettävä ja tunnistettava, sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Käytössä olevat tilat oli saatettava asetuksen mukaiseksi mennessä. Tampereen kaupungilla on useita tiloja, joissa on räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymahdollisuus. Lähes kaikissa perusopetuksen tiloissa voi olla mekaanisessa puuntyöstössä syntyvän pölyn aiheuttama räjähdysvaara. Lisäksi tiloissa käytetään pieniä määriä palavia kemikaaleja. Perusopetuksen tilojen lisäksi kaupungilla on muita pieniä verstaita, joissa on otettava samat tekijät huomioon. Tässä diplomityössä esitetään menetelmä, jonka avulla perusopetuksen tiloihin voidaan helposti laatia räjähdyssuojausasiakirja. Menetelmää voidaan soveltaa myös muissa samankaltaisissa kohteissa. Lisäksi diplomityössä on yleisellä tasolla kuvattu tärkeimmät kohteissa räjähdysvaaraa aiheuttavat tekijät, sekä vaaran poistamiseksi tehtävät räjähdyssuojaustoimenpiteet. Näin lainsäädännön vaatimukset tulevat täytetyiksi. Tutkimuksen perusteella uusi lainsäädäntö ei aiheuta suuria muutoksia koulujen toimintaan. Tarkennuksia vaaditaan lähinnä teknisen työn tilojen siivous ja kunnossapitokäytäntöihin. Pienissä kouluissa räjähdyssuojausasiakirjan tekeminen ei juurikaan nosta turvallisuuden tasoa. I

3 TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Automation AHOLA, JUSSI: Fulfilling the ATEX Legislation in Teaching Facilities Master of Science Thesis: 72 pages, 46 appendix pages April 2007 Major: Occupational Safety Engineering Examiner: Professor Jouni Kivistö Rahnasto Keywords: ATEX, explosion protection document, risk assessment, hazard identification The national decree adopting the ATEX Directive on the safety and health protection of workers at risk from explosive atmospheres came into force on the 1st of September According to the decree the dangers presented by potentially explosive atmospheres must be identified and assessed and, if necessary, an explosion protection document must be drawn up. Facilities currently in use were to be restructured to comply with the decree on the 30 of June 2006 at the latest. The city of Tampere possesses several facilities where there is a possibility for potentially explosive atmospheres. Almost all facilities used for elementary education have a possibility of explosion caused by wood dust from mechanical wood processing. Same facilities use small amounts of flammable chemicals. In addition to the facilities for elementary teaching, the city of Tampere has many small workshops, where the same factors must be taken into account. An easy method for creating an explosion protection document for teaching facilities is presented in this Master of Science Thesis. The same method can be applied to other similar facilities. The thesis has also a general overview of the hazards present in the facilities, and the measures needed to reduce the risk of explosions. This way the requirements of the legislation are fulfilled. Based on the research the new legislation will not demand big changes from the elementary teaching facilities. Some adjustment needs to be made in the cleaning and maintenance procedures of the woodworking shops. In small schools the explosion protection document will not raise the level of safety any considerable amount. II

4 Alkusanat Tämä diplomityö tehtiin Tampereen kaupungille TTY:n tukisäätiön rahoituksella ajalla syyskuu 2006 huhtikuu Haluan esittää kiitokset kaikille tahoille, jotka ovat edesauttaneet diplomityöni valmistumista. Ensisijainen kiitos menee Tampereen kaupungille työn mahdollistamisesta. Kauko Hämäläisen ja Timo Välimäen apu käytännön asioissa oli ensiarvoisen tärkeää. Kiitos myös kaikille muille henkilöille jotka uhrasivat työaikaansa tutkimukseni avustamiseen, sekä asiantuntijoille jotka antoivat neuvoja lainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Diplomityöni tarkastajaa professori Jouni Kivistö Rahnastoa haluan kiittää erityisesti opinnäytetyön rakenteeseen liittyvistä kommenteista. Suurimmat kiitokset kuuluvat Marikalle kannustuksesta. Tampereella Jussi Ahola III

5 Sisällys 1. Johdanto Teoria Työympäristön vaarat ja riskit Vaaraa aiheuttavat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Pölyjen muodostama räjähdyskelpoiset ilmaseokset Kaasujen ja nesteiden muodostamat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Muuttuva työturvallisuuslainsäädäntö Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamaa vaaraa koskevat määräykset Räjähdysvaarallisten tilojen määrittäminen ja räjähdysvaaran arviointi Räjähdyssuojausasiakirja Tilaluokitukset Syttymislähteet Laiteluokitukset Vanhojen laitteiden riskien arviointi Räjähdyssuojaustoimenpiteet Aineisto Tutkimuksen kohteina olevat tilat Perusopetuksen tilat Muut opetustilat Kohteissa esiintyvät räjähdyskelpoisia ilmaseoksia aiheuttavat aineet Puupöly Palavat nesteet ja kaasut Kohteissa esiintyvät räjähdyskelpoisien ilmaseosten lähteet Puuntyöstökoneet Pölyn ja purunpoistojärjestelmät Muut päästölähteet Tapahtuneiden onnettomuuksien tilastointi

6 4. Käytetyt menetelmät Työn suoritus Tapausesimerkki: Klassillinen koulu ja Klassillinen lukio, Tampere Tapausesimerkki: Pispan koulu, Tampere Tapausesimerkki: Tampereen ammattiopisto, Hervannan ammattioppilaitos puuntyöstötilat Tulokset Toimintamenetelmä räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi Tapahtuneet onnettomuudet Opetustiloista tunnistetut vaarat Räjähdyskelpoisten ilmaseosten päästölähteet Tilaluokiteltavat tilat Syttymislähteet Räjähdyssuojaustoimenpiteet Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet Puuntyöstökoneisiin kohdistuvat toimenpiteet Purunpoistojärjestelmiin kohdistuvat toimenpiteet Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet Tapausesimerkkien tulokset Tulosten arviointi Johtopäätökset...68 Lähteet...69 Liitteet: Liite 1: Liite 2: Ohje räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi opetustiloihin Räjähdyssuojausasiakirja, Esimerkkikoulu 2

7 1. Johdanto Euroopan yhteisön ATEX ( Atmosphères Exblosibles ) nimityksellä tunnettujen direktiivien tarkoituksena on suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä ja yhtenäistää jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuutta koskevia määräyksiä, sekä niissä käytettäville koneille ja laitteille asetettuja vaatimuksia. Valtioneuvoston asetuksella 576/2003 on Suomessa saatettu voimaan ATEXtyöolosuhdedirektiivi räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta. Tämän lainsäädännön vaatimukset ovat olleet uusien tilojen osalta voimassa vuodesta Vuonna 2006 lainsäädännön siirtymäaika päättyi ja velvoitteet tulivat täysimääräisinä voimaan myös vanhoissa kohteissa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa siitä, että räjähdysvaarallinen tila on sellainen jossa työ voidaan tehdä turvallisesti. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat on selvitettävä ja tunnistettava, sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Räjähdyssuojausasiakirjassa on muun muassa luokiteltava räjähdysvaaralliset tilat, arvioitava tilanteet joissa syttyvät kaasut, pöly tai nesteet voivat aiheuttaa räjähdyksen, sekä selvitettävä ja toteutettava toimenpiteet joilla räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen estetään. Tampereen kaupungilla on useita eri kohteita joissa ATEX olosuhdedirektiivin vaatimukset on otettava huomioon. Perusopetuksen teknisen työn konesaleissa on puupölystä syntyvä räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymismahdollisuus, jonka paloviranomainen on uuden lainsäädännön myötä määrännyt kartoitettavaksi. Teknisen työn, sekä fysiikan ja kemian luokissa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia myös opetuksessa käytetyistä kemikaaleista johtuen. Näiden lisäksi Tampereen kaupungin hallussa on myös muita verstaita ja tiloja, joiden räjähdyssuojausvaatimukset on kartoitettava. Tämän diplomityön ensisijaisena tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että nämä uuden lainsäädännön vaatimukset voidaan täyttää kaikissa perusopetuksen tiloissa. Saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi myös muissa samankaltaisissa kohteissa. Lainsäädännön vaatimuksien täyttämiseksi tehdään joistakin valituista kohteista tapaustutkimukset, joissa tunnistetaan räjähdyskelpoisiin ilmaseoksiin liittyvät vaarat sekä laaditaan kohteisiin räjähdyssuojausasiakirjat. Näiden tapausesimerkkien, sekä aiheeseen liittyvien standardien ja hyvien käytäntöjen pohjalta valmistellaan ja 3

8 kehitetään toimiva räjähdyssuojausasiakirjapohja, sekä työskentelymalli asiakirjan laatimiseksi. Viimeisessä vaiheessa koulutetaan eri tilojen vastuulliset henkilöt näiden menetelmien käyttöön, jotta edellytykset täyttää valtioneuvoston asetuksen 576/2003 ja ATEX olosuhdedirektiivin vaatimukset syntyisivät. 4

9 2. Teoria 2.1. Työympäristön vaarat ja riskit Riski merkitsee niitä vaaratekijöitä joille ihmiset ovat alttiina tietyllä hetkellä. Teoreettisessa ajattelussa riski määritellään useimmiten haitallisen tapahtuman esiintymistodennäköisyyden ja seurauksien funktioksi. Riskin toteutumiseen johtavat tapahtumat ovat ei toivottuja tapahtumia, jotka johtuvat tietyistä vaaroista. Vaaroiksi kutsutaan tekijöitä tai tilanteita, joiden toteutumisen seurauksena aiheutuu vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. /1, 2, 3, 4/ Työympäristöissä esiintyy fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijöille terveydellisiä haittoja. Turvallisuus on tavoitetila, jossa näitä terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia vaaroja ei esiinny. Aukotonta turvallisuutta ei pystytä rakentamaan, mutta vaaratekijöitä pyritään tunnistamaan ja niistä aiheutuvaa riskiä pienentämään. /2/ Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla nämä riskit pidetään hyväksyttävällä tasolla (Kuva 1). Riskienhallinta on jokapäiväistä toimintaa, johon osallistuu koko organisaatio. /1, 4/ Kuva 1. Riskien hallinnan osatekijöitä. /5/ 5

10 Riskin arviointi on osa riskien hallintaa. Se on sarja loogisesti eteneviä vaiheita, joiden avulla tutkitaan järjestelmällisesti kohteen mahdollisia vaaratekijöitä ja niiden merkitystä. Vaaratekijät tunnistetaan ja niiden merkittävyys arvioidaan, jonka jälkeen voidaan päättää joudutaanko tekemään toimenpiteitä. /3/ Hyväksyttävät riskit ollaan valmiita kelpuuttamaan sellaisinaan. Lainsäädäntö voi asettaa riittävän turvallisuuden rajan, jota pienemmät riskit ovat sen kannalta hyväksyttyjä. /4/ Riskianalyysillä saadaan tietoja, joita tarvitaan riskin merkityksen arvioinnissa. Siihen sisältyy kohteen rajaaminen, vaarojen tunnistaminen sekä riskin suuruuden arviointi. Analyysimenetelmät voidaan jakaa laadullisiin ja määrällisiin. Määrälliset menetelmät ovat erityisen sopivia kun ennakoitavissa olevien vahinkojen laajuus ja vakavuus on suuri, ja kun käytössä on kylliksi käyttökelpoista tietoa jotta määrällinen analyysi on mahdollinen. /3/ Laadullinen arviointi on helpompi toteuttaa, ja täsmällisten tietojen puuttuessa usein ainoa mahdollinen vaihtoehto. Käytännössä suurin osa riskienarvioinneista on ainakin jossain määrin laadullisia. /6/ Riskianalyysimenetelmät voidaan edelleen jakaa vaarojen tunnistamismenetelmiin, onnettomuuksien mallintamismenetelmiin sekä seurausanalyyseihin. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät kuvaavat tapahtumien kulkua ja antavat pohjan todennäköisyyksien arvioinnille, ja seurausanalyyseilla arvioidaan mahdollisten onnettomuuksien välittömiä vaikutuksia. /7/ Vaarojen tunnistamismenetelmillä saadaan yleiskuva kohteen vaaroista, niiden syistä ja mahdollisista seurauksista. Vaarojen tunnistamisessa voidaan käyttää apuna tarkastuslistoja, olemassa olevia standardeja, kokemusta, kokeita ja simulointia sekä järjestelmällisiä analyysimenetelmiä. /8/ Jotta työympäristössä väistämättä esiintyvät vaaratekijät eivät aiheuttaisi menetyksiä, on suunnittelemattomien tapahtumien ketjut pysäytettävä ennen kuin onnettomuus tapahtuu. Tähän tarkoitukseen rakennetaan erilaisia esteitä, eli suoritetaan turvallisuustoimenpiteitä. James Reasonin esittelemän mallin mukaan eri vahinkojen ehkäisemiseksi olemassa olevat toimenpiteet voidaan kuvata reikäisillä esteillä, reikäjuuston siivuilla (Kuva 2). Ideaalitilanteessa nämä esteet olisivat reiättömiä, mutta todellisuudessa näin ei koskaan ole. Turvallisuustoimenpiteissä olevat reiät muuttavat muotoaan ja liikkuvat ajan mukana, kun olosuhteet ja tilanteet muuttuvat. Tämän vuoksi on suoritettava useita päällekkäisiä turvallisuustoimenpiteitä. Jos toimenpiteet ovat vajavaisia, voivat ei toivotut tapahtumat läpäistä ne ja aiheuttaa menetyksiä. /9/ 6

11 Kuva 2. James Reasonin reikäjuustomalli. /9/ Kun piilevät vaarat läpäisevät suojaavissa mekanismeissa olevat aukot, niin tapaturma pääsee toteutumaan Vaaraa aiheuttavat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Räjähdys on äkillinen hapettumis tai hajoamisreaktio, joka saa aikaan lämpötilan tai paineen tai yhtä aikaa molempien nousun. /3/ Räjähdysten ja äkillisten leimahdusten seuraukset ovat yleensä mittavia. Työpaikalla tapahtuessaan ne vaarantavat työntekijöiden hengen ja terveyden, ja aiheuttavat suuria taloudellisia vahinkoja. Vaarat aiheutuvat liekkien ja paineen hallitsemattomista seurauksista, haitallisista reaktiotuotteista ja hapen kulumisesta. /10/ Tämän tutkimuksen tarkoittama räjähdys tapahtuu, kun palava aine sekoittuu normaalipaineiseen ilmaan kyllin hienojakoisena ja sopivassa suhteessa, ja pääsee kosketuksiin kyllin suurienergisen syttymislähteen kanssa (Kuva 3) /10/. Tällainen räjähdys on käytännössä vain hyvin nopea palotapahtuma, eli hapettumisreaktio. Esimerkiksi paineastioiden revetessä tapahtuvat fysikaaliset räjähdykset eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. 7

12 Kuva 3. Räjähdyskolmio. Kun palava aine sekoittuu sopivassa suhteessa ja kyllin hienojakoisena ilmaan, on syttymisen seurauksena räjähdys. /10/ Ilman ja palavan aineen seokset ovat räjähdyskelpoisia, jos niiden pitoisuudet ovat tiettyjen raja arvojen, räjähdysrajojen välillä. Alempi räjähdysraja ilmaisee pienimmän pitoisuuden, millä seos voi vielä syttyä. Ylempi räjähdysraja on vastaavasti suurin pitoisuus. Reaktioon tarvittavan hapen määrä riippuu palavasta aineesta. Ilmakehästä hapen osuus on noin 21 %, ja kun happea on tätä enemmän on reaktio nopeampi. Vastaavasti hapen osuuden ollessa pienempi reaktio hidastuu ja kyllin vähäisillä happipitoisuuksilla ei räjähdys yleensä ole mahdollinen. Räjähdys ei tapahdu ilmaseoksessa tasaisesti tai yhdenaikaisesti, vaan se etenee aaltona. Kun räjähdysaalto etenee ääntä nopeammin on kyseessä detonaatio, ja aallon levitessä ääntä hitaammin deflagraatio eli humahdus. /11/ Palavat kaasut, nesteet ja pölyt voivat muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, joissa palaminen leviää syttymisen jälkeen koko palamattomaan seokseen. Avoimessa tilassa palorintama, eli räjähdysaalto leviää ympäristöön kunnes palava aine ja energia loppuvat. Mikäli palorintaman tiellä on esteitä, nousee paine. /12/ Pölyjen muodostama räjähdyskelpoiset ilmaseokset Palavan kiinteän aineen palotapahtuma on sitä kiivaampi, mitä suurempi pinta ala on kosketuksissa ilmaan, eli mitä pienempiin osiin palava aine on jaettu. Kun partikkelit ovat kyllin pieniä, on palotapahtuma niin kiivas että kyseessä on räjähdys. Yleensä räjähdyksen syntymiseksi partikkeleiden koon, eli pölyn hiukkaskoon on oltava alle 500 mikrometriä. Lisäksi pölyn määrän ilmassa on oltava räjähdysrajojen välillä. Alempi 8

13 räjähdysraja on tyypillisesti suuruusluokaltaan grammaa pölyä kuutiometrissä ilmaa, ja ylempi 2 3 kg/m³. /13/ Pölypilvi on dynaaminen systeemi jossa pölyhiukkaset ovat jatkuvassa liikkeessä ilmavirtojen ja painovoiman vuoksi, joten sen paikoittainen konsentraatio muuttuu jatkuvasti. /14/ Pöly ei siis leviä tasaisesti käytettävissä olevaan tilaan. Pölyä pitää olla ilmassa suhteellisen paljon jotta se voisi räjähtää. Räjähdyskelpoinen pilvi hiilipölyä, jonka pitoisuus on 40 g/m³ on niin tiheä, että 25 watin hehkulamppu ei näy kahden metrin päähän. Normaalioloissa näin tiheitä pölypilviä esiintyy vain harvoin, joten pääsääntöisesti pölyräjähdykset tapahtuvat koneiden ja laitteistojen sisäpuolella. Ensimmäisen räjähdyksen seurauksena ketjureaktiot voivat kuitenkin levitä myös laitteistojen ulkopuolelle. /14/ Mitä pienempi pölyn hiukkaskoko on, sitä helpommin pölyräjähdys syntyy, ja sitä tuhoisammat sen seuraukset ovat. Pöly ilmaseoksen konsentraation kasvaessa räjähdyksen voimakkuus kasvaa tiettyyn rajaan asti, kunnes se alkaa pienentyä. Konsentraation kasvaessa myös syttymiseen vaadittava energia laskee noin 500g/m³ asti, eli tiettyyn rajaan asti mitä enemmän pölyä on, sitä suurempi on räjähdysvaara. Kosteus sitoo pölyä ja laskee pölyn syttymisherkkyyttä, sekä räjähdyksen voimakkuutta. /13/ Räjähdyksen voimakkuuden kuvaamiseen voidaan käyttää eri pölyille määriteltävissä olevaa K st pölyräjähdysvakiota (Taulukko 1). Se määritellään paineen kasvun nopeuden perusteella testiolosuhteissa. Tästä on hyötyä kun arvioidaan tarvittavien turvallisuustoimenpiteiden laajuutta. Arvot ovat kuitenkin parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. /14/ Taulukko 1. K st arvo ja räjähdyksen voimakkuus. /14/ K st arvo (bar m s 1 ) Räjähdyksen suhteellinen voimakkuus 0 Ei räjähdystä Heikko räjähdys Voimakas räjähdys 300 Erittäin voimakas räjähdys Palavien pölyjen aiheuttamia vaaroja tarkastellessa on myös kiinnitettävä huomiota pölykertymiin. Yksi palaville pölyille käytetty tunnusluku on kuuman pinnan minimi 9

14 lämpötila, jolla 5 millimetrin paksuinen pölykerros syttyy. Kun kytevä pölykertymä lähtee liikkeelle esimerkiksi sammutustoimenpiteiden vuoksi, on tuloksena helposti räjähdys. Pölykertymästä liikkeelle lähtevän hienojakoisen pölyn sisällä vaikuttavien koheesiovoimien vuoksi se harvemmin leviää yksittäisiksi partikkeleiksi, joten pölypilven efektiivinen hiukkaskoko on yleensä suurempi kuin yksittäisten pölyhiukkasten koko. /14/ Kaasujen ja nesteiden muodostamat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Palavat kaasut voivat muodostaa ilman kanssa erittäin herkästi räjähtäviä ilmaseoksia. Näiden räjähdysrajat ilmoitetaan prosentteina. Joitakin kaasuja täytyy olla ilmassa vain muutama prosentti räjähdysvaaran syntymiseen. Usean kaasun seokset käyttäytyvät vielä huomattavan eri tavoin verrattuina puhtaisiin kaasuihin. Kaasumaisessa muodossa käytettyjen aineiden ja ilman muodostamien seosten räjähdykset syntyvät useimmiten kun kaasua syystä tai toisesta pääsee laitteistojen ulkopuolelle. Kaasun tai höyryn tiheys vaikuttaa siihen, missä räjähdyskelpoinen ilmaseos voi syntyä; ilmaa raskaammat kaasut laskeutuvat ja leviävät, kun taas ilmaa kevyemmät kaasut hajoavat käytettävissä olevaan ilmatilaan. /10/ Palavien nesteiden pinnalta haihtuu palavia kaasuja, eli höyryjä, jolloin ympäröivään ilmatilaan voi kehittyä räjähdyskelpoinen ilmaseos. Leimahduslämpötila on alin lämpötila, jossa palavan nesteen pinnalta haihtuu niin paljon kaasuja että ne muodostavat ilman kanssa ilmaseoksen, joka leimahtaa syttymislähteen vaikutuksesta, mutta ei jatka palamista itsenäisesti. Jos lämpötila pysyy tämän alapuolella, ei räjähdyskelpoisia höyryn ja ilman seoksia synny (Kuva 4). Syttymisen mahdollistamiseksi on höyryn määrän oltava räjähdysrajojen välissä. Syttymislämpötila, jossa höyrystyvät kaasut jatkavat palamistaan itsenäisesti, on leimahduslämpötilaa yleensä C korkeampi. /15/ 10

15 Kuva 4. Palavien nesteiden ja höyryjen välisiä suhteita. /15/ Palavat nesteet voivat muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia sekä höyrynä että sumuna. Palava nesteen ja ilman seokset voivat olla räjähdyskelpoisia, kun neste on sumun muodossa (Kuva 4). Sumu voi syttyä myös leimahduslämpötilan alapuolella, jos se kohtaa kyllin suurienergisen syttymislähteen. Tällaisia seoksia voi esiintyä esimerkiksi ruiskumaalauksen yhteydessä, tai kun palovaarallinen neste purkautuu laitteistoista tai säiliöstä paineella. Seoksen konsentraation on oltava räjähdysrajojen välissä, ja pisarakoon on oltava kyllin pieni /10/. Tyypillisesti pisarakoko on välillä mikrometriä, mutta räjähdykseen voivat myötävaikuttaa kooltaan aina yhteen millimetriin asti olevat pisarat. /16/ 2.3. Muuttuva työturvallisuuslainsäädäntö Suomi on Euroopan Unionin jäsenvaltio, joten se on velvoitettu muuttamaan lakejaan ja asetuksiaan vastaamaan EU:n yhteisten säädösten, direktiivien, vaatimuksia. Mikäli kansalliset säädökset eivät vielä täysin vastaa direktiivejä, on viranomaisen tulkittava kansallisia oikeusnormeja siten, että direktiivien tavoitteet saavutetaan. Työolosuhteita koskevat perusteet sisältyvät yleissäädöksenä noudatettavaan työympäristön puitedirektiiviin 1989/391/ETY, joka on pantu Suomessa toimeen uudella työturvallisuuslailla (L 738/2002). Puitedirektiivin rinnalla sovelletaan yksittäisistä työturvallisuuskysy 11

16 myksistä annettuja erityisdirektiivejä, joita on tällä hetkellä liki 20. Suomessa nämä ovat implementoitu, eli pantu täytäntöön työturvallisuuslain nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla tai päätöksillä. /17/ Työolosuhteita säätelevät direktiivit ovat yleensä vähimmäistasodirektiivejä, ja koneita ja laitteita koskevat direktiivit taas harmonisointidirektiivejä. Työsuojelun vähimmäistasodirektiivien mukaan jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö on muutettava vähintään direktiivin tasoa vastaavaksi. Tällä osaltaan mahdollistetaan työvoiman vapaa liikkuvuus takaamalla tietyt vähimmäistyöolosuhteet kaikissa maissa. Harmonisointidirektiiveillä taas harmonisoidaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja näin poistetaan kaupan teknisiä esteitä; kansallinen lainsäädäntö ei saa juurikaan olla direktiiviä tiukempi tai lievempi. Harmonisointidirektiiveillä säädetään tuotteiden ja laitteiden turvallisuusominaisuuksista, sekä menettelytavat joilla asetettujen turvallisuusvaatimusten täyttäminen todennetaan. Tulkinta siitä, mikä on koneen ominaisuus ja mikä taas työolosuhde ei aina ole selkeä, ja vanhassa suomalaisessa työsuojelulainsäädännössä ei tällaista jaottelua ole ollut. /18/ Työturvallisuuslaissa on tavoitteena työolojen jatkuva parantaminen. Sen mukaan työnantajalla on yleinen velvollisuus tietää työpaikan vaarat ja niiden aiheuttamat riskit ja taata työntekijöiden turvallisuus ja terveys kaikissa oloissa. Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ikä ja ammattitaito. Lainsäädännön yksityiskohdat ovat jatkuvassa muutoksessa, kun yksittäisiin työturvallisuuskysymyksiin annetaan asetuksia ja kun voimassaoleviin asetuksiin tehdään tarkennuksia ja muutoksia. Työnantajan vastuulla on seurata tätä kehitystä ja huolehtia asetusten täyttymisestä. /17/ Laajennetun soveltamisalan nojalla työturvallisuuslainsäädäntöä sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Kysymykseen tulevat esimerkiksi peruskoulun puutyötunnit, laboratoriotyöt sekä ammattioppilaitoksen harjoitustyöt. Kansalais ja työväenopistoissa ja muilla vastaavilla harrastustoiminnaksi katsottavilla vapaa ajan kursseilla ei toimintaa pääsääntöisesti pidetä tässä tarkoitettuna opiskelijan työnä. /17/ Laki opiskelutapaturman korvaamisesta (L 1318/2002) erityisesti asettaa opetuksen järjestäjän vastuuseen, kun tapaturma on sattunut henkilön osallistuessa opetussuunnitelman tai tutkinnon mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, työharjoitteluun, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen. /19/ 12

17 Tuotteisiin tai työoloihin kohdistuvia vaatimuksia esittävissä EU:n uuden lähestymistavan mukaisissa (New Approach) direktiiveissä on määritelty vain oleelliset turvallisuusvaatimukset. Näitä tulkittaessa on usein tarkoituksenmukaista käyttää yhdenmukaistettuja EN standardeja apuna. Standardit eivät ole osa lainsäädäntöä, mutta kun standardin määräykset tulevat täytetyiksi, täyttyvät myös direktiivien turvallisuusvaatimukset. Erityisesti vanhojen tilojen tai koneiden saattaminen standardeja vastaavaksi ei aina ole mahdollista, mutta direktiivin ja lainsäädännön vähimmäisvaatimukset voidaan kuitenkin pystyä täyttämään. Standardien sisältämät ohjeet ja ratkaisuesimerkit ovat hyvänä apuna turvallisuussuunnittelussa sekä säädösten esittämien vaatimusten tulkinnassa. /20/ 2.4. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamaa vaaraa koskevat määräykset Nykyinen räjähdyskelpoisiin ilmaseoksiin liittyvä kansallinen lainsäädäntömme perustuu laitedirektiiviin 1994/9/EY /21/ ja olosuhdedirektiiviin 1999/92/EY /22/. Usein näitä kutsutaan ATEX direktiiveiksi Atmosphères Explosibles termin mukaan. Laitedirektiivin tavoitteet on otettu huomioon asetuksessa 917/1996 /23/ sekä kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä 918/1996 /24/. Olosuhdedirektiivi saatettiin voimaan valtioneuvoston asetuksella 576/2003 /25/. Tässä diplomityössä näitä kaikkia kutsutaan yhteisellä nimellä ATEX lainsäädäntö. Direktiivien tarkoituksena on parantaa työolosuhteita suojelemalla räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä, sekä yhtenäistää EU lainsäädäntöä ja taata räjähdysvaarallisiin olosuhteisiin tarkoitettujen laitteiden vapaa kauppa /10/. Valtioneuvoston asetus 576/2003 märittää työnantajan tai toiminnanharjoittajan velvollisuudet työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi työssä, jossa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamia vaaroja. Asetuksella voimaan saatettu direktiivi on vähimmäistasodirektiivi, mutta käytännössä suomalainen asetus ei poikkea direktiivistä. /22, 25/ Asetuksen mukaan tilat, joissa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia voi esiintyä on tunnistettava ja luokiteltava. Jos toiminnanharjoittajalta löytyy tällaisia tiloja, ja niissä esiintyy syttymislähteitä, on suoritettava räjähdyssuojaustoimenpiteitä. Ensisijaisesti 13

18 pyritään estämään räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on ilmaseosten syttyminen estettävä, eli syttymislähteet on poistettava. Silloin kun tämäkään ei ole luotettavasti mahdollista, eli räjähdysvaara ei pystytä poistamaan, on mahdollisen räjähdyksen vaikutukset minimoitava. Tehdyt toimenpiteet on kuvattava räjähdyssuojausasiakirjassa. /25, 10/ Vuodesta 2003 eteenpäin on uutena käyttöönotettujen tilojen tullut täyttää VNa 576/2003 vaatimukset. Päivämäärä oli takarajana vanhojen, jo käytössä olevien tilojen osalta, jonka jälkeen asetus koskee kaikkia tiloja täysimääräisesti. /12/ Tämä asetus koskee vain normaalipaineisen ilman kanssa muodostuvia ilmaseoksia, eli tilanteita joissa ilmanpaine on 0,8 1,1 baaria. Direktiivin 1999/92/EY englanninkielisessä versiossa on sisällytettynä myös vaatimus normaalista lämpötilasta, eli astetta celsiusta. Yhdenmukaistetuissa standardeissa lämpötilarajoina on astetta. Jo aikaisemmin on palovaarallisten aineiden ja ilman seosten aiheuttamiin vaaroihin liittynyt lainsäädäntöä. Uusi laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (L 390/2005) tuli voimaan vuonna 2005, ja sitä edeltävän lain perusteella annetuista säädöksistä on suuri osa jätetty voimaan. Säädöksissä annetaan erityisvaatimuksia eri palavien kaasujen ja nesteiden varastointiin ja käyttöön liittyen /26/. ATEX lainsäädännön myötä tulleista muutoksista suurimmat koskevat sitä, että myös palavat pölyt otetaan huomioon, luokiteltuihin tiloihin on tehtävä räjähdyssuojausasiakirja, ja laitevaatimukset koskevat muitakin kuin sähkölaitteita Räjähdysvaarallisten tilojen määrittäminen ja räjähdysvaaran arviointi Valtioneuvoston asetus 576/2003 koskee kaikkia työnantajia, joiden työntekijät työskentelevät räjähdysvaarallisissa tiloissa, tai jotka rakentavat ja suunnittelevat näitä tiloja. Lainsäädännön vaatimusten vuoksi on ensimmäisenä selvitettävä onko kyseessä räjähdysvaarallinen tila, eli onko vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintyminen mahdollista. /27/ Tämä voidaan selvittää vastaamalla seuraaviin kysymyksiin /10/: 14

19 1. Onko tilassa palavia aineita? 2. Voiko riittävä sekoittuminen ilmaan johtaa räjähdyskelpoisen seoksen syntymiseen? 3. Voiko räjähdyskelpoista ilmaseosta syntyä vaaraa aiheuttava määrä? Palavien aineiden tunnistamisessa on apuna kemikaaleista työpaikoilla laaditut vaarallisten aineiden luettelot, käyttöturvallisuustiedotteet sekä pakkausmerkinnät. Kemikaalien lisäksi myös palavat pölyt, ja mahdollisten kemiallisten reaktioiden myötä muodostuvat palavat aineet tulee tunnistaa. Jotta palavan aineen sekoittuminen ilmaan voisi johtaa räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymiseen, tulee palavan aineen pitoisuuksien olla räjähdysrajojen sisällä. Lisäksi pölyjen kohdalla hiukkaskoon, ja sumujen kohdalla pisarakoon on oltava kyllin pieni. /16/ Kolmannessa kohdassa vaaraa aiheuttavaksi määräksi räjähdyskelpoista ilmaseosta katsotaan suljetussa huonetilassa yksi kymmenestuhannesosa huoneen tilavuudesta, tai yli 10 litraa huonekoosta riippumatta. /10/ Valtioneuvoston asetuksen 576/2003 puitteissa ei palavan aineen ja ilman seosta tarvitse ottaa huomioon mikäli seos ei ole normaalipaineessa, ilma on suurimmaksi osaksi korvattu muulla kaasulla, tai jos seos muodostuu vain ennalta arvaamattomassa onnettomuustilanteessa. Lisäksi kaasulaiteasetuksen (1434/1993) piirissä olevat kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet, potilaan hoitoon tarkoitetut tilat, avo ja kaivoslouhintatoiminta, sekä räjähdysaineiden ja epävakaiden kemiallisten aineiden käsittelyyn ja käyttöön liittyvät tilanteet on rajattu tämän lainsäädännön ulkopuolelle /25/. Tällaiset tilanteet eivät kuitenkaan ole räjähdysvaaran kannalta vaarattomia, ja niihin liittyvät vaarat on tunnettava osana muuta turvallisuustoimintaa Räjähdyssuojausasiakirja Räjähdysvaaran arvioinnin tulokset, ja sen pohjalta päätetyt toimenpiteet on esitettävä räjähdyssuojausasiakirjassa. Tämä on laadittava ennen työn tekemisen aloittamista kohteessa, ja se on pidettävä ajan tasalla mahdollisten muutostöiden yhteydessä. Ennen käyttöön otetuille kohteille räjähdyssuojausasiakirjan laatimisen takaraja oli Tällä asiakirjalla toiminnanharjoittaja osoittaa täyttäneensä lainsäädännön vaatimukset. Räjähdyssuojausasiakirjassa voidaan viitata muihin olemassa oleviin 15

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty 1(6) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/) 135 :n mukaan turvatekniikan keskus julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan tämän

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T1278 1.1.3 REACH-rekisteröintinumero 1.2 Aineen tai

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta (HE 118/2007 vp).

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA Laatija: MST Consulting Oy Teemu Myllyoja Puh: 0443383235 Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Sisällysluettelo: 1. PERUSTIEDOT... 3 2. LAKITAUSTA... 3 3. RÄJÄHDYSKELPOISTEN AINEIDEN TUNNISTAMINEN...

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta ylitarkastaja Jari Knuuttila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) SSTY:n EMC-seminaari 4.10.2016 Royal

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET SUOJAVAATTEET JA TYÖVAATTEET Tuoteturvallisuuspäivä Pirje Lankinen Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus henkilönsuojaimista

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu: 1/5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste REF 740917.1 Kauppanimi Buffer AE (1000 ml) 1 x 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri Sami Teräväinen

Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri Sami Teräväinen Työ- ja elinkeinoministeriö Muistio Liite Hallitussihteeri 29.12.2016 Sami Teräväinen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YKSINKERTAISISTA PAINESÄILI- ÖISTÄ 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa esitetään

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

CT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe

CT KIRJO BIO kirjopyykin pesujauhe x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi CT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti Created on: 11.08.2010 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Tuotetiedot Aineen ja/tai seoksen käyttötapa Biokemiallinen tutkimus ja analyysit Valmistaja: Merck KGaA * 64271 Darmstadt

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen 28.10.2013 Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Sähkölaitteen merkinnät, tiedot ja ohjeet ENNEN SÄHKÖLAITTEEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA ON VARMISTETTAVA,

Lisätiedot

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 30.10.2005 15.01.2004 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5

Kauppanimi: PLANATOL AD 120 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 Päiväys 15.03.2007 Edellinen päiväys 18.3.2003 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Maston Tasoite 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Maston Tasoite 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi, 1.2

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Hoitoalue ja hoitoalueella olevat laitteet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 7.9.2010 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ORGAANISTEN LIUOTTIMIEN KÄYTÖSTÄ ERÄISSÄ TOIMINNOISSA JA LAITOKSISSA AIHEUTUVIEN HAIHTUVI-

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Heti Yleispesu 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 15.11141,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 6.5.2013 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi Tunnistenumero Laikas 1.2 Aineen

Lisätiedot

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L)

Tunnuskoodi EAN 6415409200687 (1 L), 6415402815000 (5 L), 6431205001006 (10 L) EAN 6415409200694 (1 L), 6431205070507 (5 L) x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE x KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi AITO

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Clean & Shine 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Maatilan pelastussuunnitelma

Maatilan pelastussuunnitelma Vaaratilanteiden arviointi on suoritettu (pvm) / / Säädös tai muu peruste Palavien nesteiden varastointi - Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 - KTM päätös

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 3.11.2014 Edellinen päiväys: KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 57676

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10869/15 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D039794/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Nimi GenomEra MRSA/SA Diagnose Assay Kit Tuotenumerot CDX-30-01-40 Käyttötarkoitus Bakteeripesäkkeiden

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu: 1/5 * 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen / valmisteen käyttö Hampaiden

Lisätiedot

02631 Espoo Puhelin 09-476 500 Telefax 09-476 50 350 Y-tunnus 0202466-3

02631 Espoo Puhelin 09-476 500 Telefax 09-476 50 350 Y-tunnus 0202466-3 x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 20.04.2007 Edellinen päiväys: 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka

Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Yleisötilaisuudet ja pyrotekniikka Anu Puttonen vs. tarkastusinsinööri 1 Valvontavastuut Pelastuslaitos Poliisi Tukes Raja Luokan 2 ja 3 ilotulitteet (kuluttajailotulitteet) Yksityishenkilön järjestämä

Lisätiedot

Päiväys: 15.03.2011 Edellinen päiväys: 13.03.2006

Päiväys: 15.03.2011 Edellinen päiväys: 13.03.2006 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS Päiväys: 15.03.2011 Edellinen päiväys: 13.03.2006 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt Industrikitt Sivu 1 / 5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Industrikitt KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yrityksen tunnistetiedot Julkaisupäivämäärä 27.10.2006 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi Industrikitt 1.2 Aineen

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 27.1.2004 Edellinen päiväys 05.02.2002 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Perustelumuistio Työelämä- ja markkinaosasto 7.10.2016 LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YKSINKERTAISISTA PAINESÄILIÖISTÄ 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa

Lisätiedot

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella 1.2.1 Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu: 1/5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste REF 532015 Kauppanimi FiFo MN 616 1/4, 15,0 cm 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt

Lisätiedot

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen

Tulipalot sisustustekstiilit Tiia Ryynänen Tulipalot sisustustekstiilit 27.8.2007 Tiia Ryynänen Voidaanko palokuolemia vähentää sisustusmateriaalien oikeilla valinnoilla? Useimmat sisustusmateriaalit syttyvät palamaan liekin kosketuksesta ja osalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SITOMELT EVO 30 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 SITOMELT EVO 30 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T2360 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kukkola Timo 13.-14.10.2016 Räjähteiden säilytys räjähdeturvallisuussäädöksissä Rankkaa säädöstekstiä louhintaräjähteiden säilytyksestä Räjähteiden turvallisuussäädökset

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1/6 Käyttöturvallisuustiedote- GenomEra C. difficile KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Nimi GenomEra C. difficile Tuotenumerot CDX-40-01-20

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sähköturvallisuuslain (1135/2016)

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä 10.4.2013 Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Sisältö Siirtymäajat Unionin lupa Biosidivalmisteet Käsitellyt esineet Tehoaineen

Lisätiedot

Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001

Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE X KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE Päiväys: 16.03.2003 Edellinen päiväys: 26.04.2001 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (9) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys: 18.01.2003 Edellinen päiväys: 07.04.1995 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot