JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö"

Transkriptio

1 JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatiotekniikan osastoneuvoston kokouksessa 14. helmikuuta 2007

2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan osasto AHOLA, JUSSI: ATEX lainsäädännön huomioiminen opetustiloissa Diplomityö, 72 sivua, 46 liitesivua Huhtikuu 2007 Pääaine: Turvallisuustekniikka Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Avainsanat: ATEX, räjähdyssuojausasiakirja, riskin arviointi, vaarojen tunnistaminen Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuutta määräävän ATEX olosuhdedirektiivin (1999/92/EY) kansallinen asetus (VNa 576/2003) tuli voimaan Asetuksen mukaan räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat on selvitettävä ja tunnistettava, sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Käytössä olevat tilat oli saatettava asetuksen mukaiseksi mennessä. Tampereen kaupungilla on useita tiloja, joissa on räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymahdollisuus. Lähes kaikissa perusopetuksen tiloissa voi olla mekaanisessa puuntyöstössä syntyvän pölyn aiheuttama räjähdysvaara. Lisäksi tiloissa käytetään pieniä määriä palavia kemikaaleja. Perusopetuksen tilojen lisäksi kaupungilla on muita pieniä verstaita, joissa on otettava samat tekijät huomioon. Tässä diplomityössä esitetään menetelmä, jonka avulla perusopetuksen tiloihin voidaan helposti laatia räjähdyssuojausasiakirja. Menetelmää voidaan soveltaa myös muissa samankaltaisissa kohteissa. Lisäksi diplomityössä on yleisellä tasolla kuvattu tärkeimmät kohteissa räjähdysvaaraa aiheuttavat tekijät, sekä vaaran poistamiseksi tehtävät räjähdyssuojaustoimenpiteet. Näin lainsäädännön vaatimukset tulevat täytetyiksi. Tutkimuksen perusteella uusi lainsäädäntö ei aiheuta suuria muutoksia koulujen toimintaan. Tarkennuksia vaaditaan lähinnä teknisen työn tilojen siivous ja kunnossapitokäytäntöihin. Pienissä kouluissa räjähdyssuojausasiakirjan tekeminen ei juurikaan nosta turvallisuuden tasoa. I

3 TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Automation AHOLA, JUSSI: Fulfilling the ATEX Legislation in Teaching Facilities Master of Science Thesis: 72 pages, 46 appendix pages April 2007 Major: Occupational Safety Engineering Examiner: Professor Jouni Kivistö Rahnasto Keywords: ATEX, explosion protection document, risk assessment, hazard identification The national decree adopting the ATEX Directive on the safety and health protection of workers at risk from explosive atmospheres came into force on the 1st of September According to the decree the dangers presented by potentially explosive atmospheres must be identified and assessed and, if necessary, an explosion protection document must be drawn up. Facilities currently in use were to be restructured to comply with the decree on the 30 of June 2006 at the latest. The city of Tampere possesses several facilities where there is a possibility for potentially explosive atmospheres. Almost all facilities used for elementary education have a possibility of explosion caused by wood dust from mechanical wood processing. Same facilities use small amounts of flammable chemicals. In addition to the facilities for elementary teaching, the city of Tampere has many small workshops, where the same factors must be taken into account. An easy method for creating an explosion protection document for teaching facilities is presented in this Master of Science Thesis. The same method can be applied to other similar facilities. The thesis has also a general overview of the hazards present in the facilities, and the measures needed to reduce the risk of explosions. This way the requirements of the legislation are fulfilled. Based on the research the new legislation will not demand big changes from the elementary teaching facilities. Some adjustment needs to be made in the cleaning and maintenance procedures of the woodworking shops. In small schools the explosion protection document will not raise the level of safety any considerable amount. II

4 Alkusanat Tämä diplomityö tehtiin Tampereen kaupungille TTY:n tukisäätiön rahoituksella ajalla syyskuu 2006 huhtikuu Haluan esittää kiitokset kaikille tahoille, jotka ovat edesauttaneet diplomityöni valmistumista. Ensisijainen kiitos menee Tampereen kaupungille työn mahdollistamisesta. Kauko Hämäläisen ja Timo Välimäen apu käytännön asioissa oli ensiarvoisen tärkeää. Kiitos myös kaikille muille henkilöille jotka uhrasivat työaikaansa tutkimukseni avustamiseen, sekä asiantuntijoille jotka antoivat neuvoja lainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Diplomityöni tarkastajaa professori Jouni Kivistö Rahnastoa haluan kiittää erityisesti opinnäytetyön rakenteeseen liittyvistä kommenteista. Suurimmat kiitokset kuuluvat Marikalle kannustuksesta. Tampereella Jussi Ahola III

5 Sisällys 1. Johdanto Teoria Työympäristön vaarat ja riskit Vaaraa aiheuttavat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Pölyjen muodostama räjähdyskelpoiset ilmaseokset Kaasujen ja nesteiden muodostamat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Muuttuva työturvallisuuslainsäädäntö Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamaa vaaraa koskevat määräykset Räjähdysvaarallisten tilojen määrittäminen ja räjähdysvaaran arviointi Räjähdyssuojausasiakirja Tilaluokitukset Syttymislähteet Laiteluokitukset Vanhojen laitteiden riskien arviointi Räjähdyssuojaustoimenpiteet Aineisto Tutkimuksen kohteina olevat tilat Perusopetuksen tilat Muut opetustilat Kohteissa esiintyvät räjähdyskelpoisia ilmaseoksia aiheuttavat aineet Puupöly Palavat nesteet ja kaasut Kohteissa esiintyvät räjähdyskelpoisien ilmaseosten lähteet Puuntyöstökoneet Pölyn ja purunpoistojärjestelmät Muut päästölähteet Tapahtuneiden onnettomuuksien tilastointi

6 4. Käytetyt menetelmät Työn suoritus Tapausesimerkki: Klassillinen koulu ja Klassillinen lukio, Tampere Tapausesimerkki: Pispan koulu, Tampere Tapausesimerkki: Tampereen ammattiopisto, Hervannan ammattioppilaitos puuntyöstötilat Tulokset Toimintamenetelmä räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi Tapahtuneet onnettomuudet Opetustiloista tunnistetut vaarat Räjähdyskelpoisten ilmaseosten päästölähteet Tilaluokiteltavat tilat Syttymislähteet Räjähdyssuojaustoimenpiteet Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet Puuntyöstökoneisiin kohdistuvat toimenpiteet Purunpoistojärjestelmiin kohdistuvat toimenpiteet Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet Tapausesimerkkien tulokset Tulosten arviointi Johtopäätökset...68 Lähteet...69 Liitteet: Liite 1: Liite 2: Ohje räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi opetustiloihin Räjähdyssuojausasiakirja, Esimerkkikoulu 2

7 1. Johdanto Euroopan yhteisön ATEX ( Atmosphères Exblosibles ) nimityksellä tunnettujen direktiivien tarkoituksena on suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä ja yhtenäistää jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuutta koskevia määräyksiä, sekä niissä käytettäville koneille ja laitteille asetettuja vaatimuksia. Valtioneuvoston asetuksella 576/2003 on Suomessa saatettu voimaan ATEXtyöolosuhdedirektiivi räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta. Tämän lainsäädännön vaatimukset ovat olleet uusien tilojen osalta voimassa vuodesta Vuonna 2006 lainsäädännön siirtymäaika päättyi ja velvoitteet tulivat täysimääräisinä voimaan myös vanhoissa kohteissa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantaja tai toiminnanharjoittaja on vastuussa siitä, että räjähdysvaarallinen tila on sellainen jossa työ voidaan tehdä turvallisesti. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat on selvitettävä ja tunnistettava, sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Räjähdyssuojausasiakirjassa on muun muassa luokiteltava räjähdysvaaralliset tilat, arvioitava tilanteet joissa syttyvät kaasut, pöly tai nesteet voivat aiheuttaa räjähdyksen, sekä selvitettävä ja toteutettava toimenpiteet joilla räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen estetään. Tampereen kaupungilla on useita eri kohteita joissa ATEX olosuhdedirektiivin vaatimukset on otettava huomioon. Perusopetuksen teknisen työn konesaleissa on puupölystä syntyvä räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymismahdollisuus, jonka paloviranomainen on uuden lainsäädännön myötä määrännyt kartoitettavaksi. Teknisen työn, sekä fysiikan ja kemian luokissa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia myös opetuksessa käytetyistä kemikaaleista johtuen. Näiden lisäksi Tampereen kaupungin hallussa on myös muita verstaita ja tiloja, joiden räjähdyssuojausvaatimukset on kartoitettava. Tämän diplomityön ensisijaisena tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että nämä uuden lainsäädännön vaatimukset voidaan täyttää kaikissa perusopetuksen tiloissa. Saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi myös muissa samankaltaisissa kohteissa. Lainsäädännön vaatimuksien täyttämiseksi tehdään joistakin valituista kohteista tapaustutkimukset, joissa tunnistetaan räjähdyskelpoisiin ilmaseoksiin liittyvät vaarat sekä laaditaan kohteisiin räjähdyssuojausasiakirjat. Näiden tapausesimerkkien, sekä aiheeseen liittyvien standardien ja hyvien käytäntöjen pohjalta valmistellaan ja 3

8 kehitetään toimiva räjähdyssuojausasiakirjapohja, sekä työskentelymalli asiakirjan laatimiseksi. Viimeisessä vaiheessa koulutetaan eri tilojen vastuulliset henkilöt näiden menetelmien käyttöön, jotta edellytykset täyttää valtioneuvoston asetuksen 576/2003 ja ATEX olosuhdedirektiivin vaatimukset syntyisivät. 4

9 2. Teoria 2.1. Työympäristön vaarat ja riskit Riski merkitsee niitä vaaratekijöitä joille ihmiset ovat alttiina tietyllä hetkellä. Teoreettisessa ajattelussa riski määritellään useimmiten haitallisen tapahtuman esiintymistodennäköisyyden ja seurauksien funktioksi. Riskin toteutumiseen johtavat tapahtumat ovat ei toivottuja tapahtumia, jotka johtuvat tietyistä vaaroista. Vaaroiksi kutsutaan tekijöitä tai tilanteita, joiden toteutumisen seurauksena aiheutuu vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. /1, 2, 3, 4/ Työympäristöissä esiintyy fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaratekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijöille terveydellisiä haittoja. Turvallisuus on tavoitetila, jossa näitä terveyttä ja turvallisuutta uhkaavia vaaroja ei esiinny. Aukotonta turvallisuutta ei pystytä rakentamaan, mutta vaaratekijöitä pyritään tunnistamaan ja niistä aiheutuvaa riskiä pienentämään. /2/ Riskienhallinta tarkoittaa kaikkea toimintaa, jolla nämä riskit pidetään hyväksyttävällä tasolla (Kuva 1). Riskienhallinta on jokapäiväistä toimintaa, johon osallistuu koko organisaatio. /1, 4/ Kuva 1. Riskien hallinnan osatekijöitä. /5/ 5

10 Riskin arviointi on osa riskien hallintaa. Se on sarja loogisesti eteneviä vaiheita, joiden avulla tutkitaan järjestelmällisesti kohteen mahdollisia vaaratekijöitä ja niiden merkitystä. Vaaratekijät tunnistetaan ja niiden merkittävyys arvioidaan, jonka jälkeen voidaan päättää joudutaanko tekemään toimenpiteitä. /3/ Hyväksyttävät riskit ollaan valmiita kelpuuttamaan sellaisinaan. Lainsäädäntö voi asettaa riittävän turvallisuuden rajan, jota pienemmät riskit ovat sen kannalta hyväksyttyjä. /4/ Riskianalyysillä saadaan tietoja, joita tarvitaan riskin merkityksen arvioinnissa. Siihen sisältyy kohteen rajaaminen, vaarojen tunnistaminen sekä riskin suuruuden arviointi. Analyysimenetelmät voidaan jakaa laadullisiin ja määrällisiin. Määrälliset menetelmät ovat erityisen sopivia kun ennakoitavissa olevien vahinkojen laajuus ja vakavuus on suuri, ja kun käytössä on kylliksi käyttökelpoista tietoa jotta määrällinen analyysi on mahdollinen. /3/ Laadullinen arviointi on helpompi toteuttaa, ja täsmällisten tietojen puuttuessa usein ainoa mahdollinen vaihtoehto. Käytännössä suurin osa riskienarvioinneista on ainakin jossain määrin laadullisia. /6/ Riskianalyysimenetelmät voidaan edelleen jakaa vaarojen tunnistamismenetelmiin, onnettomuuksien mallintamismenetelmiin sekä seurausanalyyseihin. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät kuvaavat tapahtumien kulkua ja antavat pohjan todennäköisyyksien arvioinnille, ja seurausanalyyseilla arvioidaan mahdollisten onnettomuuksien välittömiä vaikutuksia. /7/ Vaarojen tunnistamismenetelmillä saadaan yleiskuva kohteen vaaroista, niiden syistä ja mahdollisista seurauksista. Vaarojen tunnistamisessa voidaan käyttää apuna tarkastuslistoja, olemassa olevia standardeja, kokemusta, kokeita ja simulointia sekä järjestelmällisiä analyysimenetelmiä. /8/ Jotta työympäristössä väistämättä esiintyvät vaaratekijät eivät aiheuttaisi menetyksiä, on suunnittelemattomien tapahtumien ketjut pysäytettävä ennen kuin onnettomuus tapahtuu. Tähän tarkoitukseen rakennetaan erilaisia esteitä, eli suoritetaan turvallisuustoimenpiteitä. James Reasonin esittelemän mallin mukaan eri vahinkojen ehkäisemiseksi olemassa olevat toimenpiteet voidaan kuvata reikäisillä esteillä, reikäjuuston siivuilla (Kuva 2). Ideaalitilanteessa nämä esteet olisivat reiättömiä, mutta todellisuudessa näin ei koskaan ole. Turvallisuustoimenpiteissä olevat reiät muuttavat muotoaan ja liikkuvat ajan mukana, kun olosuhteet ja tilanteet muuttuvat. Tämän vuoksi on suoritettava useita päällekkäisiä turvallisuustoimenpiteitä. Jos toimenpiteet ovat vajavaisia, voivat ei toivotut tapahtumat läpäistä ne ja aiheuttaa menetyksiä. /9/ 6

11 Kuva 2. James Reasonin reikäjuustomalli. /9/ Kun piilevät vaarat läpäisevät suojaavissa mekanismeissa olevat aukot, niin tapaturma pääsee toteutumaan Vaaraa aiheuttavat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Räjähdys on äkillinen hapettumis tai hajoamisreaktio, joka saa aikaan lämpötilan tai paineen tai yhtä aikaa molempien nousun. /3/ Räjähdysten ja äkillisten leimahdusten seuraukset ovat yleensä mittavia. Työpaikalla tapahtuessaan ne vaarantavat työntekijöiden hengen ja terveyden, ja aiheuttavat suuria taloudellisia vahinkoja. Vaarat aiheutuvat liekkien ja paineen hallitsemattomista seurauksista, haitallisista reaktiotuotteista ja hapen kulumisesta. /10/ Tämän tutkimuksen tarkoittama räjähdys tapahtuu, kun palava aine sekoittuu normaalipaineiseen ilmaan kyllin hienojakoisena ja sopivassa suhteessa, ja pääsee kosketuksiin kyllin suurienergisen syttymislähteen kanssa (Kuva 3) /10/. Tällainen räjähdys on käytännössä vain hyvin nopea palotapahtuma, eli hapettumisreaktio. Esimerkiksi paineastioiden revetessä tapahtuvat fysikaaliset räjähdykset eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. 7

12 Kuva 3. Räjähdyskolmio. Kun palava aine sekoittuu sopivassa suhteessa ja kyllin hienojakoisena ilmaan, on syttymisen seurauksena räjähdys. /10/ Ilman ja palavan aineen seokset ovat räjähdyskelpoisia, jos niiden pitoisuudet ovat tiettyjen raja arvojen, räjähdysrajojen välillä. Alempi räjähdysraja ilmaisee pienimmän pitoisuuden, millä seos voi vielä syttyä. Ylempi räjähdysraja on vastaavasti suurin pitoisuus. Reaktioon tarvittavan hapen määrä riippuu palavasta aineesta. Ilmakehästä hapen osuus on noin 21 %, ja kun happea on tätä enemmän on reaktio nopeampi. Vastaavasti hapen osuuden ollessa pienempi reaktio hidastuu ja kyllin vähäisillä happipitoisuuksilla ei räjähdys yleensä ole mahdollinen. Räjähdys ei tapahdu ilmaseoksessa tasaisesti tai yhdenaikaisesti, vaan se etenee aaltona. Kun räjähdysaalto etenee ääntä nopeammin on kyseessä detonaatio, ja aallon levitessä ääntä hitaammin deflagraatio eli humahdus. /11/ Palavat kaasut, nesteet ja pölyt voivat muodostaa ilman kanssa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, joissa palaminen leviää syttymisen jälkeen koko palamattomaan seokseen. Avoimessa tilassa palorintama, eli räjähdysaalto leviää ympäristöön kunnes palava aine ja energia loppuvat. Mikäli palorintaman tiellä on esteitä, nousee paine. /12/ Pölyjen muodostama räjähdyskelpoiset ilmaseokset Palavan kiinteän aineen palotapahtuma on sitä kiivaampi, mitä suurempi pinta ala on kosketuksissa ilmaan, eli mitä pienempiin osiin palava aine on jaettu. Kun partikkelit ovat kyllin pieniä, on palotapahtuma niin kiivas että kyseessä on räjähdys. Yleensä räjähdyksen syntymiseksi partikkeleiden koon, eli pölyn hiukkaskoon on oltava alle 500 mikrometriä. Lisäksi pölyn määrän ilmassa on oltava räjähdysrajojen välillä. Alempi 8

13 räjähdysraja on tyypillisesti suuruusluokaltaan grammaa pölyä kuutiometrissä ilmaa, ja ylempi 2 3 kg/m³. /13/ Pölypilvi on dynaaminen systeemi jossa pölyhiukkaset ovat jatkuvassa liikkeessä ilmavirtojen ja painovoiman vuoksi, joten sen paikoittainen konsentraatio muuttuu jatkuvasti. /14/ Pöly ei siis leviä tasaisesti käytettävissä olevaan tilaan. Pölyä pitää olla ilmassa suhteellisen paljon jotta se voisi räjähtää. Räjähdyskelpoinen pilvi hiilipölyä, jonka pitoisuus on 40 g/m³ on niin tiheä, että 25 watin hehkulamppu ei näy kahden metrin päähän. Normaalioloissa näin tiheitä pölypilviä esiintyy vain harvoin, joten pääsääntöisesti pölyräjähdykset tapahtuvat koneiden ja laitteistojen sisäpuolella. Ensimmäisen räjähdyksen seurauksena ketjureaktiot voivat kuitenkin levitä myös laitteistojen ulkopuolelle. /14/ Mitä pienempi pölyn hiukkaskoko on, sitä helpommin pölyräjähdys syntyy, ja sitä tuhoisammat sen seuraukset ovat. Pöly ilmaseoksen konsentraation kasvaessa räjähdyksen voimakkuus kasvaa tiettyyn rajaan asti, kunnes se alkaa pienentyä. Konsentraation kasvaessa myös syttymiseen vaadittava energia laskee noin 500g/m³ asti, eli tiettyyn rajaan asti mitä enemmän pölyä on, sitä suurempi on räjähdysvaara. Kosteus sitoo pölyä ja laskee pölyn syttymisherkkyyttä, sekä räjähdyksen voimakkuutta. /13/ Räjähdyksen voimakkuuden kuvaamiseen voidaan käyttää eri pölyille määriteltävissä olevaa K st pölyräjähdysvakiota (Taulukko 1). Se määritellään paineen kasvun nopeuden perusteella testiolosuhteissa. Tästä on hyötyä kun arvioidaan tarvittavien turvallisuustoimenpiteiden laajuutta. Arvot ovat kuitenkin parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. /14/ Taulukko 1. K st arvo ja räjähdyksen voimakkuus. /14/ K st arvo (bar m s 1 ) Räjähdyksen suhteellinen voimakkuus 0 Ei räjähdystä Heikko räjähdys Voimakas räjähdys 300 Erittäin voimakas räjähdys Palavien pölyjen aiheuttamia vaaroja tarkastellessa on myös kiinnitettävä huomiota pölykertymiin. Yksi palaville pölyille käytetty tunnusluku on kuuman pinnan minimi 9

14 lämpötila, jolla 5 millimetrin paksuinen pölykerros syttyy. Kun kytevä pölykertymä lähtee liikkeelle esimerkiksi sammutustoimenpiteiden vuoksi, on tuloksena helposti räjähdys. Pölykertymästä liikkeelle lähtevän hienojakoisen pölyn sisällä vaikuttavien koheesiovoimien vuoksi se harvemmin leviää yksittäisiksi partikkeleiksi, joten pölypilven efektiivinen hiukkaskoko on yleensä suurempi kuin yksittäisten pölyhiukkasten koko. /14/ Kaasujen ja nesteiden muodostamat räjähdyskelpoiset ilmaseokset Palavat kaasut voivat muodostaa ilman kanssa erittäin herkästi räjähtäviä ilmaseoksia. Näiden räjähdysrajat ilmoitetaan prosentteina. Joitakin kaasuja täytyy olla ilmassa vain muutama prosentti räjähdysvaaran syntymiseen. Usean kaasun seokset käyttäytyvät vielä huomattavan eri tavoin verrattuina puhtaisiin kaasuihin. Kaasumaisessa muodossa käytettyjen aineiden ja ilman muodostamien seosten räjähdykset syntyvät useimmiten kun kaasua syystä tai toisesta pääsee laitteistojen ulkopuolelle. Kaasun tai höyryn tiheys vaikuttaa siihen, missä räjähdyskelpoinen ilmaseos voi syntyä; ilmaa raskaammat kaasut laskeutuvat ja leviävät, kun taas ilmaa kevyemmät kaasut hajoavat käytettävissä olevaan ilmatilaan. /10/ Palavien nesteiden pinnalta haihtuu palavia kaasuja, eli höyryjä, jolloin ympäröivään ilmatilaan voi kehittyä räjähdyskelpoinen ilmaseos. Leimahduslämpötila on alin lämpötila, jossa palavan nesteen pinnalta haihtuu niin paljon kaasuja että ne muodostavat ilman kanssa ilmaseoksen, joka leimahtaa syttymislähteen vaikutuksesta, mutta ei jatka palamista itsenäisesti. Jos lämpötila pysyy tämän alapuolella, ei räjähdyskelpoisia höyryn ja ilman seoksia synny (Kuva 4). Syttymisen mahdollistamiseksi on höyryn määrän oltava räjähdysrajojen välissä. Syttymislämpötila, jossa höyrystyvät kaasut jatkavat palamistaan itsenäisesti, on leimahduslämpötilaa yleensä C korkeampi. /15/ 10

15 Kuva 4. Palavien nesteiden ja höyryjen välisiä suhteita. /15/ Palavat nesteet voivat muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia sekä höyrynä että sumuna. Palava nesteen ja ilman seokset voivat olla räjähdyskelpoisia, kun neste on sumun muodossa (Kuva 4). Sumu voi syttyä myös leimahduslämpötilan alapuolella, jos se kohtaa kyllin suurienergisen syttymislähteen. Tällaisia seoksia voi esiintyä esimerkiksi ruiskumaalauksen yhteydessä, tai kun palovaarallinen neste purkautuu laitteistoista tai säiliöstä paineella. Seoksen konsentraation on oltava räjähdysrajojen välissä, ja pisarakoon on oltava kyllin pieni /10/. Tyypillisesti pisarakoko on välillä mikrometriä, mutta räjähdykseen voivat myötävaikuttaa kooltaan aina yhteen millimetriin asti olevat pisarat. /16/ 2.3. Muuttuva työturvallisuuslainsäädäntö Suomi on Euroopan Unionin jäsenvaltio, joten se on velvoitettu muuttamaan lakejaan ja asetuksiaan vastaamaan EU:n yhteisten säädösten, direktiivien, vaatimuksia. Mikäli kansalliset säädökset eivät vielä täysin vastaa direktiivejä, on viranomaisen tulkittava kansallisia oikeusnormeja siten, että direktiivien tavoitteet saavutetaan. Työolosuhteita koskevat perusteet sisältyvät yleissäädöksenä noudatettavaan työympäristön puitedirektiiviin 1989/391/ETY, joka on pantu Suomessa toimeen uudella työturvallisuuslailla (L 738/2002). Puitedirektiivin rinnalla sovelletaan yksittäisistä työturvallisuuskysy 11

16 myksistä annettuja erityisdirektiivejä, joita on tällä hetkellä liki 20. Suomessa nämä ovat implementoitu, eli pantu täytäntöön työturvallisuuslain nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla tai päätöksillä. /17/ Työolosuhteita säätelevät direktiivit ovat yleensä vähimmäistasodirektiivejä, ja koneita ja laitteita koskevat direktiivit taas harmonisointidirektiivejä. Työsuojelun vähimmäistasodirektiivien mukaan jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö on muutettava vähintään direktiivin tasoa vastaavaksi. Tällä osaltaan mahdollistetaan työvoiman vapaa liikkuvuus takaamalla tietyt vähimmäistyöolosuhteet kaikissa maissa. Harmonisointidirektiiveillä taas harmonisoidaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja näin poistetaan kaupan teknisiä esteitä; kansallinen lainsäädäntö ei saa juurikaan olla direktiiviä tiukempi tai lievempi. Harmonisointidirektiiveillä säädetään tuotteiden ja laitteiden turvallisuusominaisuuksista, sekä menettelytavat joilla asetettujen turvallisuusvaatimusten täyttäminen todennetaan. Tulkinta siitä, mikä on koneen ominaisuus ja mikä taas työolosuhde ei aina ole selkeä, ja vanhassa suomalaisessa työsuojelulainsäädännössä ei tällaista jaottelua ole ollut. /18/ Työturvallisuuslaissa on tavoitteena työolojen jatkuva parantaminen. Sen mukaan työnantajalla on yleinen velvollisuus tietää työpaikan vaarat ja niiden aiheuttamat riskit ja taata työntekijöiden turvallisuus ja terveys kaikissa oloissa. Vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten ikä ja ammattitaito. Lainsäädännön yksityiskohdat ovat jatkuvassa muutoksessa, kun yksittäisiin työturvallisuuskysymyksiin annetaan asetuksia ja kun voimassaoleviin asetuksiin tehdään tarkennuksia ja muutoksia. Työnantajan vastuulla on seurata tätä kehitystä ja huolehtia asetusten täyttymisestä. /17/ Laajennetun soveltamisalan nojalla työturvallisuuslainsäädäntöä sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Kysymykseen tulevat esimerkiksi peruskoulun puutyötunnit, laboratoriotyöt sekä ammattioppilaitoksen harjoitustyöt. Kansalais ja työväenopistoissa ja muilla vastaavilla harrastustoiminnaksi katsottavilla vapaa ajan kursseilla ei toimintaa pääsääntöisesti pidetä tässä tarkoitettuna opiskelijan työnä. /17/ Laki opiskelutapaturman korvaamisesta (L 1318/2002) erityisesti asettaa opetuksen järjestäjän vastuuseen, kun tapaturma on sattunut henkilön osallistuessa opetussuunnitelman tai tutkinnon mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, työharjoitteluun, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen. /19/ 12

17 Tuotteisiin tai työoloihin kohdistuvia vaatimuksia esittävissä EU:n uuden lähestymistavan mukaisissa (New Approach) direktiiveissä on määritelty vain oleelliset turvallisuusvaatimukset. Näitä tulkittaessa on usein tarkoituksenmukaista käyttää yhdenmukaistettuja EN standardeja apuna. Standardit eivät ole osa lainsäädäntöä, mutta kun standardin määräykset tulevat täytetyiksi, täyttyvät myös direktiivien turvallisuusvaatimukset. Erityisesti vanhojen tilojen tai koneiden saattaminen standardeja vastaavaksi ei aina ole mahdollista, mutta direktiivin ja lainsäädännön vähimmäisvaatimukset voidaan kuitenkin pystyä täyttämään. Standardien sisältämät ohjeet ja ratkaisuesimerkit ovat hyvänä apuna turvallisuussuunnittelussa sekä säädösten esittämien vaatimusten tulkinnassa. /20/ 2.4. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamaa vaaraa koskevat määräykset Nykyinen räjähdyskelpoisiin ilmaseoksiin liittyvä kansallinen lainsäädäntömme perustuu laitedirektiiviin 1994/9/EY /21/ ja olosuhdedirektiiviin 1999/92/EY /22/. Usein näitä kutsutaan ATEX direktiiveiksi Atmosphères Explosibles termin mukaan. Laitedirektiivin tavoitteet on otettu huomioon asetuksessa 917/1996 /23/ sekä kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä 918/1996 /24/. Olosuhdedirektiivi saatettiin voimaan valtioneuvoston asetuksella 576/2003 /25/. Tässä diplomityössä näitä kaikkia kutsutaan yhteisellä nimellä ATEX lainsäädäntö. Direktiivien tarkoituksena on parantaa työolosuhteita suojelemalla räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä, sekä yhtenäistää EU lainsäädäntöä ja taata räjähdysvaarallisiin olosuhteisiin tarkoitettujen laitteiden vapaa kauppa /10/. Valtioneuvoston asetus 576/2003 märittää työnantajan tai toiminnanharjoittajan velvollisuudet työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi työssä, jossa saattaa esiintyä räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamia vaaroja. Asetuksella voimaan saatettu direktiivi on vähimmäistasodirektiivi, mutta käytännössä suomalainen asetus ei poikkea direktiivistä. /22, 25/ Asetuksen mukaan tilat, joissa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia voi esiintyä on tunnistettava ja luokiteltava. Jos toiminnanharjoittajalta löytyy tällaisia tiloja, ja niissä esiintyy syttymislähteitä, on suoritettava räjähdyssuojaustoimenpiteitä. Ensisijaisesti 13

18 pyritään estämään räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on ilmaseosten syttyminen estettävä, eli syttymislähteet on poistettava. Silloin kun tämäkään ei ole luotettavasti mahdollista, eli räjähdysvaara ei pystytä poistamaan, on mahdollisen räjähdyksen vaikutukset minimoitava. Tehdyt toimenpiteet on kuvattava räjähdyssuojausasiakirjassa. /25, 10/ Vuodesta 2003 eteenpäin on uutena käyttöönotettujen tilojen tullut täyttää VNa 576/2003 vaatimukset. Päivämäärä oli takarajana vanhojen, jo käytössä olevien tilojen osalta, jonka jälkeen asetus koskee kaikkia tiloja täysimääräisesti. /12/ Tämä asetus koskee vain normaalipaineisen ilman kanssa muodostuvia ilmaseoksia, eli tilanteita joissa ilmanpaine on 0,8 1,1 baaria. Direktiivin 1999/92/EY englanninkielisessä versiossa on sisällytettynä myös vaatimus normaalista lämpötilasta, eli astetta celsiusta. Yhdenmukaistetuissa standardeissa lämpötilarajoina on astetta. Jo aikaisemmin on palovaarallisten aineiden ja ilman seosten aiheuttamiin vaaroihin liittynyt lainsäädäntöä. Uusi laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (L 390/2005) tuli voimaan vuonna 2005, ja sitä edeltävän lain perusteella annetuista säädöksistä on suuri osa jätetty voimaan. Säädöksissä annetaan erityisvaatimuksia eri palavien kaasujen ja nesteiden varastointiin ja käyttöön liittyen /26/. ATEX lainsäädännön myötä tulleista muutoksista suurimmat koskevat sitä, että myös palavat pölyt otetaan huomioon, luokiteltuihin tiloihin on tehtävä räjähdyssuojausasiakirja, ja laitevaatimukset koskevat muitakin kuin sähkölaitteita Räjähdysvaarallisten tilojen määrittäminen ja räjähdysvaaran arviointi Valtioneuvoston asetus 576/2003 koskee kaikkia työnantajia, joiden työntekijät työskentelevät räjähdysvaarallisissa tiloissa, tai jotka rakentavat ja suunnittelevat näitä tiloja. Lainsäädännön vaatimusten vuoksi on ensimmäisenä selvitettävä onko kyseessä räjähdysvaarallinen tila, eli onko vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintyminen mahdollista. /27/ Tämä voidaan selvittää vastaamalla seuraaviin kysymyksiin /10/: 14

19 1. Onko tilassa palavia aineita? 2. Voiko riittävä sekoittuminen ilmaan johtaa räjähdyskelpoisen seoksen syntymiseen? 3. Voiko räjähdyskelpoista ilmaseosta syntyä vaaraa aiheuttava määrä? Palavien aineiden tunnistamisessa on apuna kemikaaleista työpaikoilla laaditut vaarallisten aineiden luettelot, käyttöturvallisuustiedotteet sekä pakkausmerkinnät. Kemikaalien lisäksi myös palavat pölyt, ja mahdollisten kemiallisten reaktioiden myötä muodostuvat palavat aineet tulee tunnistaa. Jotta palavan aineen sekoittuminen ilmaan voisi johtaa räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymiseen, tulee palavan aineen pitoisuuksien olla räjähdysrajojen sisällä. Lisäksi pölyjen kohdalla hiukkaskoon, ja sumujen kohdalla pisarakoon on oltava kyllin pieni. /16/ Kolmannessa kohdassa vaaraa aiheuttavaksi määräksi räjähdyskelpoista ilmaseosta katsotaan suljetussa huonetilassa yksi kymmenestuhannesosa huoneen tilavuudesta, tai yli 10 litraa huonekoosta riippumatta. /10/ Valtioneuvoston asetuksen 576/2003 puitteissa ei palavan aineen ja ilman seosta tarvitse ottaa huomioon mikäli seos ei ole normaalipaineessa, ilma on suurimmaksi osaksi korvattu muulla kaasulla, tai jos seos muodostuu vain ennalta arvaamattomassa onnettomuustilanteessa. Lisäksi kaasulaiteasetuksen (1434/1993) piirissä olevat kaasumaisia polttoaineita käyttävät laitteet, potilaan hoitoon tarkoitetut tilat, avo ja kaivoslouhintatoiminta, sekä räjähdysaineiden ja epävakaiden kemiallisten aineiden käsittelyyn ja käyttöön liittyvät tilanteet on rajattu tämän lainsäädännön ulkopuolelle /25/. Tällaiset tilanteet eivät kuitenkaan ole räjähdysvaaran kannalta vaarattomia, ja niihin liittyvät vaarat on tunnettava osana muuta turvallisuustoimintaa Räjähdyssuojausasiakirja Räjähdysvaaran arvioinnin tulokset, ja sen pohjalta päätetyt toimenpiteet on esitettävä räjähdyssuojausasiakirjassa. Tämä on laadittava ennen työn tekemisen aloittamista kohteessa, ja se on pidettävä ajan tasalla mahdollisten muutostöiden yhteydessä. Ennen käyttöön otetuille kohteille räjähdyssuojausasiakirjan laatimisen takaraja oli Tällä asiakirjalla toiminnanharjoittaja osoittaa täyttäneensä lainsäädännön vaatimukset. Räjähdyssuojausasiakirjassa voidaan viitata muihin olemassa oleviin 15

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

ATEX-perustietopaketti

ATEX-perustietopaketti ATEX-perustietopaketti Ketä ATEX koskee? Atex-työolosuhdesäädökset koskevat kaikkia niitä työnantajia ja heidän edustajiaan, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi palavista nesteistä, kaasuista tai

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS

ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS TUKES OPAS ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS TURVATEKNIIKAN KESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ, työsuojeluosasto TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 1 2

Lisätiedot

atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus

atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 1 opas atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus atex räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 2 julkaisutiedot Tekstit: Tukes Kuvat: Lauri Mannermaa Ulkoasu & taitto Hahmo Design Oy Paino: Multiprint,

Lisätiedot

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski [presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty 1(6) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/) 135 :n mukaan turvatekniikan keskus julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan tämän

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - o o - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa

Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa 10.05.2007 Kunnossapitopäällikkö Jari Välilä Borealis Polymers Oy Operaattori yrittää poistaa tukkeumaa

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS. TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi

TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS. TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi 1 2 ATEX Laitteiden riskin arviointi TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE

ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE KAUKOLÄMPÖ SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille TUKES-julkaisu 7/2004 Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Juha Liimatainen Diplomityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto TURVATEKNIIKAN

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN

Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone-ja tuotantotekniikka Syyskuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö

Lisätiedot

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia tiloja ja näissä tiloissa käytettäviä laitteita koskevat säädökset uudistuivat vuonna 2003.

Lisätiedot

ATEX-starttipaketti pk-yrityksille

ATEX-starttipaketti pk-yrityksille 1 ATEX-starttipaketti pk-yrityksille Sisältö 0. ATEX-starttipaketista 1. Johdanto 2. Räjähdyssuojausasiakirja 3. Syttyvien aineiden tunnistaminen 4. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen 5. Tilaluokituksen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA Laatija: MST Consulting Oy Teemu Myllyoja Puh: 0443383235 Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Sisällysluettelo: 1. PERUSTIEDOT... 3 2. LAKITAUSTA... 3 3. RÄJÄHDYSKELPOISTEN AINEIDEN TUNNISTAMINEN...

Lisätiedot

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Diplomityön aihe on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 1.12.2004 Työn tarkastajat professori Arto Verho

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Marika Keskinen 21.11.2013 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus valmistajan vastuu LAATIMALLA EU-VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

ATEX-LAITEKOKOONPANON VAATIMUKSET

ATEX-LAITEKOKOONPANON VAATIMUKSET ATEX-LAITEKOKOONPANON VAATIMUKSET ATEX-sertifiointi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka Mekatroniikka Opinnäytetyö Kevät 2017 Omar Sabri Lahden ammattikorkeakoulu Mekatroniikka

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008

MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008 MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008 SPRAYTEC OY SPRAYTEC OY ON MAALAAMOTEKNOLOGIAAN ERIKOISTUNUT YRITYS. YRITYKSEN TAUSTALLA

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 917. Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä

SISÄLLYS. N:o 917. Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996 N:o 917 918 SISÄLLYS N:o Sivu 917 Asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä...

Lisätiedot

Värimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy

Värimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy 1.1 Tuotetunniste: CAS: 8001-26-1 232-278-6 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot: info@gvk.fi www.gvk.fi Hätäpuhelinnumero: Vaaralliset aineosat: Tunnistetiedot Kemiallinen nimi luokitus

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Esipuhe. Odile Quintin Pääjohtaja

Esipuhe. Odile Quintin Pääjohtaja KANSISIVU Hyviä käytäntöjä esittelevä ohjeellinen toimintaopas vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 25.8.2003 KOM(2003) 515 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Ohjeellinen toimintaopas vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KIILTO LASIKUITUTAPETTILIIMA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi T1278 1.1.3 REACH-rekisteröintinumero 1.2 Aineen tai

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET

RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät Jaakko Raittinen Opinnäytetyö RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2009 Yliopettaja

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala

Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala 22.5.2015 Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala Kuolemaan johtanut onnettomuus 9.7.2014 Jakeluasema, miehittämätön Valmistelevat työt maanalaisen bensiinisäiliön sisäpuoliselle

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kalle Anttila Rakenne Yleistä kirjasta Palaminen ja palon kehittyminen Sammutusmenetelmät ja sammutteet Vedenkuljetus ja sammutussuihkut Kirjasta

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

PUUPÖLYJEN AIHEUTTAMA PALO- JA RÄJÄHDYSVAARA JA SEN TORJUMINEN MEKAANISESSA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDESSA

PUUPÖLYJEN AIHEUTTAMA PALO- JA RÄJÄHDYSVAARA JA SEN TORJUMINEN MEKAANISESSA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDESSA Riskienhallinta, Esa Laaksonen 1 (28) PUUPÖLYJEN AIHEUTTAMA PALO- JA RÄJÄHDYSVAARA JA SEN TORJUMINEN MEKAANISESSA PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDESSA Yleistä Räjähdysvaarallisia tiloja ja olosuhteita koskeva kansallinen

Lisätiedot

Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä

Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Kemikaaliturvallisuus Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä Tiina Lius 14.3.2017 Sisältö Kuka vastaa kemikaaliturvallisuudesta? Henkilönsuojainten valinta Kemikaalilainsäädännön muutokset

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta (HE 118/2007 vp).

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän

Lisätiedot