Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN

Transkriptio

1 Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone-ja tuotantotekniikka Syyskuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan toimipiste, Ylivieska Aika Syyskuu 2008 Tekijä/tekijät Pekka Kalliokoski Koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Työn nimi ATEX-direktiivin mukaisen räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen Työn ohjaaja FL Kari Pieniniemi Sivumäärä liitettä Työelämäohjaaja Suunnittelija Matti Ojala Opinnäytetyön aiheena oli ATEX-direktiivin mukainen räjähdyssuojausasiakirja. Vama Product OY:llä säilytetään ja käsitellään kemikaaleja, jotka voivat muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, joten räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen oli tarpeellista ja ajankohtaista. Räjähdyssuojausasiakirjasta löytyi ohjeet räjähdysvaarallisten tilojen merkintään ja lisäksi siinä tuotiin esille tarpeelliset toimenpiteet. Tärkeimpänä tavoitteena asiakirjan teossa oli turvallinen työympäristö. Räjähdyssuojausasiakirjaa varten oli perehdyttävä ATEX-direktiivin asettamiin vaatimuksiin sekä erilaisiin oppaisiin asiakirjan laatimista varten. Arvioinnit tehtiin pitkälti olemassa olevien mallien ja standardien pohjalta. Työn lopputuloksena saatiin ATEX-direktiivin mukainen räjähdyssuojausasiakirja, jossa on käyty läpi kaikki vaadittavat arvioinnit ja selvitykset. Asiakirjan avulla voitiin yrityksen sisällä kouluttaa ja opastaa henkilöstöä toimimaan oikein räjähdysvaarallisissa tiloissa. Asiasanat Direktiivi, asiakirja, standardi

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska, Technology Date September 2008 Degree programme Machine and production engineering Name of thesis Explosion Safety Documentation complying with ATEX Directive Author Pekka Kalliokoski Instructor FL Kari Pieniniemi Supervisor Designer Matti Ojala Pages appendix The subject of this thesis was to draw up an explosion protection document which complies with ATEX-directive. There are stored and handled chemical substances in Vama Product Ltd which may constitute explosionable airmixture so it was necessary and actual to create explosion protection document. In explosion protection document you can find the instructions to mark states which are able to explode and further necessary measures. The document s most important target was to ensure safety in the work environment. For explosion protection documentation it was necessary to become familiar with requirements which ATEX-directive makes and also different kinds of guides for creating the document. Estimations were made mostly according to existing documents and standards. The result of this work was an explosion protection document which is made according to ATEX-directive. It includes all the necessary estimations and accounts. You can educate and quide employees by means of the document to work right in states where it is possible that an explosion takes place. Key words Directive, document, standard

4 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT ATEX Atmospheres explosibles = räjähdysvaarallinen ilmaseos Räjähdyskelpoinen ilmaseos Räjähdyskelpoisella ilmaseoksella tarkoitetaan normaalipaineisen ilman ja kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodossa olevien palavien aineiden seosta, jossa palaminen leviää syttymisen jälkeen koko palamattomaan seokseen. (Alen H ) Räjähdysvaarallinen ilmaseos Ilmaseos, josta voi muodostua räjähdyskelpoinen ilmaseos. Ex-tila Räjähdysvaarallinen tila Ex-laite Laite, jota käytetään räjähdysvaarallisessa tilassa. Syttymislähde Syttymislähde antaa räjähdysvaaralliselle ilmaseokselle tarvittavan syttymisenergian. Syttymislähteinä voivat toimia esimerkiksi kuumat pinnat, kuumat liekit ja kaasut, mekaanisesti syntyvät kipinät, staattisen sähkön purkaukset, kemialliset reaktiot ja sähkökipinät. (SKS Automaatio OY.)

5 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT 1 JOHDANTO 1 2 YLEISTIEDOT YRITYKSESTÄ 2 3 ATEX-DIREKTIIVI Laitedirektiivi Työolosuhdedirektiivi Valtioneuvoston asetus 576/ Räjähdyssuojausasiakirjan valvonta 6 4 RÄJÄHDYSVAARALLISEN ILMASEOKSEN ESIINTYMINEN Syttyvien aineiden tunnistaminen Toiminnan ja vaaratilanteiden kuvaus Räjähdysvaarallisten ilmaseosten vaaran pienentäminen 10 5 TILALUOKITUS 12 6 LAITELUETTELO ja LAITTEIDEN VAARANARVIOINTI 17 7 LAITEVALINTAAN VAIKUTTAVAT SEIKAT JA KRITEERIT 22 8 RÄJÄHDYSSUOJAUSTOIMENPITEET Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet 24 9 YHTEENVETO 26 LÄHTEET 28 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena oli ATEX-direktiivin mukainen räjähdyssuojausasiakirja. Räjähdysvaarallisia tiloja koskeva ATEX-direktiivi tuli voimaan vuonna ATEXdirektiivi sisältää olosuhde- ja laitedirektiivin. Tämän direktiivin mukaan räjähdyssuojausasiakirja on tehtävä, jos yrityksessä säilytetään tai käsitellään kemikaaleja, jotka voivat muodostaa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen. Vama Product Oy on maatalous- ja tienhoitokoneiden valmistukseen keskittynyt yritys Ylivieskassa. Maalaus- ja tienhoitokoneiden pintakäsittelyssä käytetään liuotinpohjaisia kemikaaleja. Yrityksen tiloissa säilytetään ja käsitellään erilaisia kemikaaleja, joten räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen kyseiseen yritykseen oli ajankohtainen. Laadittu räjähdyssuojausasiakirja käsittää yrityksen tilat ja laitokset. Räjähdyssuojausasiakirjassa selvitetään mahdolliset räjähdyskelpoisia ilmaseoksia aiheuttavat kemikaalit. Seuraavaksi selvitetään, missä kemikaalit sijaitsevat. Räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostumispaikkojen selvittämisen jälkeen tulee arvioida räjähdysvaara ja lisäksi se miten voidaan estää tai pienentää räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntymistä. Asiakirja sisältää tilaluokitukset, joista käy ilmi, kuinka todennäköinen räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen on. Tilaluokitusten jälkeen on tarkistettu luokitelluissa tiloissa olevat sähkölaitteet ja mekaaniset laitteet. Edellä mainitut laitteet eivät saa toimia syttymislähteinä räjähdys-vaarallisissa tiloissa, joten siksi laitteiden merkinnät tutkittiin tarkasti. Asiakirjassa on neuvottu myös, kuinka henkilökuntaa tulee opastaa räjähdysvaarallisten tilojen käytössä. Lisäksi räjähdyssuojausasiakirja sisältää tiedot mahdollisista korjaus- tai muutostoimenpiteistä luokitelluissa tiloissa. Räjähdyssuojausasiakirjaa tehdessä tärkein tavoitteeni oli parantaa Vama Product Oy:n henkilöstön työturvallisuutta. Lisäksi tavoitteenani oli saada asiakirjasta mahdollisimman selkeä.

7 2 2 YLEISTIEDOT YRITYKSESTÄ Räjähdyssuojausasiakirjan laadintaa aloitettaessa on hyvä aluksi tutustua yritykseen kunnolla. Tärkeää on kerätä hieman taustatietoja yrityksestä, jotta yrityksen toimintatavat ja muut asiat tulevat selville. Räjähdyssuojausasiakirjaa varten kerättäviä tietoja ovat esimerkiksi sijainti, tiedot rakennuksesta, siivouskäytäntö, henkilöstö, pohjapiirustus jne. Seuraavissa kappaleissa tulee esille Vama Product Oy:ltä keräämiäni tietoja. Vama Product Oy:n tuotantolaitos sijaitsee Ylivieskassa noin 3,5 km:n päässä keskustasta. Yritys sijaitsee siis ouluntien varrella Ylivieskasta Oulaisiin päin. Vama Product Oy:llä kaikki tuotanto tapahtuu saman katon alla. Rakennus on rakennettu vuonna 1965 alunperin teurastamoksi. Teurastamo toimi tiloissa vuoteen 1997, jonka jälkeen se lopetti toimintansa Ylivieskassa. Vama Product Oy siirsi toimintaansa Kalajoelta Ylivieskaan ja aloitti toiminnan entisen teurastamon tiloissa vuonna Rakennusta on laajennettu jonkin verran vuonna Rakennuksen kellarikerroksen ja 1.kerroksen kerrosalat ovat yhteensä noin 3180 m², ja 1.kerroksen kerrosala on puolet siitä eli noin 1590 m². Ulkopuolella rakennuksessa on tiiliseinät suurimmaksi osaksi, mutta osittain seinät ovat puupaneeloituja. Rakennuksessa on peltikatto. Rakennuksessa on neljä nosto-ovea. Kaksi niistä sijaitsee kasaamon molemmissa päissä, lisäksi loput kaksi ovat maalivarastossa ja plasmaleikkaustyöpisteessä. Rakennuksen takana on 3 ovea, toisessa päädyssä 1 ja rakennuksen etupuolella kaksi uloskäyntiä. Plasmaleikkaustilassa on nosto-oven lisäksi yksi ulko-ovi. Plasmaleikkaustilan sisäänkäynti on rakennuksen ulkopuolella, eli tilaan ei pääse sisäkautta. Plasmaleikkaustila kuuluu silti kiinteästi rakennukseen. Tuotantotiloissa on 11 jauhekäsisammutinta, lisäksi toimistossa 1. Ne ovat tarkistettu vuonna Palotunnistimia rakennuksessa ei ole. Ilmanvaihto tuotantotiloissa on koneellinen. Maalauskammiossa ja kuivausuunissa on erilliset ilmanvaihtokoneet. Toimistotiloissa ovat toimistohuoneet. Toimistotiloissa ei käsitellä räjähdys- eikä palovaarallisia aineita, eikä siellä esiinny pölyjä. Näin ollen siellä ei voi muodostua räjähdysvaarallisia ilmaseoksia.

8 3 Rakennuksessa on kellarikerros, jota käytetään varastotilana. Siellä ei käsitellä räjähdysvaarallisia aineita, joten siellä ei myöskään voi muodostua räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Lisäksi maalivaraston takana on toinen varasto, jossa säilytetään harvemmin käytettyjä kemikaaleja. Siellä ei käsitellä kemikaaleja, joten räjähdysvaaraa ei näin ollen voi muodostua. Tuotantohallissa suoritetaan seuraavia työvaiheita: hitsaus, koneistus, plasmaleikkaus ja pintakäsittely. Tuotantotiloissa on tavallaan 3 eri osastoa: hitsaus-, kasaus- ja pintakäsittelytilat. Plasmaleikkauksessa ei käytetä kaasuja, eikä tilassa myöskään käsitellä eikä säilytetä räjähdysvaarallisia aineita, joten siellä ei siten voi muodostua räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Myöskään hitsaustiloissa ei pääse syntymään räjähdysvaarallisia ilmaseoksia, koska kyseessä on sähköhitsausta, jossa käytetään vain suojakaasua, joka on palamatonta ainetta eli argonia. Yrityksessä käytetään Navaflex 70/150 T suojavahaa. Vaha ei sisällä liuottimia eikä näin ollen aiheuta räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Tuotantotilojen siivous tehdään kerran viikossa. Jokainen työntekijä on vastuussa oman työpisteensä siisteydestä. Erillistä siivouspalvelua ei siis yrityksessä käytetä. Yrityksessä työskentelee 18 henkilöä. Toimistossa työskentelee 5 henkilöä ja loput tuotantotiloissa. Tuotantoa tehdään päivävuorossa eli kello 7-16.

9 KUVIO 1. Vama Product Oy 4

10 5 3 ATEX-DIREKTIIVI On hyvä selvittää räjähdyssuojausasiakirjan alussa, mitä tarkoitetaan ATEX-direktiivillä. Samalla käy ilmi, mitä direktiivi käytännössä sisältää. Räjähdyssuojausasiakirjan laatija saa samalla hyvät tiedot ATEX-direktiivistä asiakirjaa tehdessään. ATEX-nimitystä käytetään yleisesti direktiiveistä 94/9/EY (laitedirektiivi) ja 1999/92 EY (työolosuhdedirektiivi), jotka koskevat räjähdysvaarallisia tiloja, niissä työskentelyä ja niissä käytettäviä laitteita. Direktiivin päämääränä on suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä, yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen ja niissä käytettävien koneiden ja laitteiden turvallisuusvaatimuksia sekä taata Ex-laitteiden vapaa kauppa. ( Turvatekniikan keskus 2003.) 3.1 Laitedirektiivi Turvatekniikan keskuksen mukaan ATEX-laitedirektiivi on tullut täysimääräisenä voimaan Laite-direktiivi asettaa erilaisia turvallisuusvaatimuksia Ex-tiloihin tarkoitetuille laitteille. Räjähdys-vaarallisiin tiloihin tarkoitettuja uusia tuotteita voidaan kaupata, luovuttaa toiselle tai ottaa käyttöön vain, jos ne ovat määräysten mukaisia. (Turvatekniikan keskus 2003.) 3.2 Työolosuhdedirektiivi Turvatekniikan keskuksen laatimien tietojen mukaan ATEX-työolosuhdedirektiivi koskee sellaisia tuotantolaitoksia, joissa palavat nesteet, kaasut tai pölyt voivat aiheuttaa räjähdysvaaran. Työolosuhdedirektiivi on tullut kansallisesti voimaan valtioneuvoston asetuksella (576/2003) Se koskee voimaantulopäivämäärästään lähtien uusia räjähdysvaarallisia tiloja sekä vanhoissa tiloissa tehtäviä korjauksia ja muutoksia. Tiloja koskevat vaatimukset tulivat täysimääräisesti voimaan (Turvatekniikan keskus 2003.)

11 6 3.3 Valtioneuvoston asetus 576/2003 Eklundin tietojen mukaan valtioneuvoston asetus 576/2003 määrää, että työnantajan on laadittava räjähdyssuojausasiakirja ja että sitä on päivitettävä mahdollisten muutosten ja korjausten jälkeen. Räjähdyssuojausasiakirja voi olla osana muuta työpaikalla laadittavaa turvallisuusasiakirjaa tai se voi olla itsenäinen dokumentti. Räjähdyssuojausasiakirjassa tulee ilmetä, että räjähdysvaara on arvioitu ja tarvittavat toimenpiteet tullaan toteuttamaan. Lisäksi on esitettävä tilat, jotka on luokiteltu räjähdysvaarallisiksi. Asiakirjasta tulee ilmetä edellä mainittujen tietojen lisäksi, että työpaikan turvallisuus on otettu huomioon suunnittelussa, työvälineiden valinnassa ja huollossa. (Eklund 2006, 7.) 3.4 Räjähdyssuojausasiakirjan valvonta Eklundin mukaan räjähdyssuojausasiakirjaa valvovina viranomaisina toimivat työsuojeluviranomaiset, palo- ja pelastusviranomaiset sekä TUKES. Työsuojeluviranomaiset valvovat räjähdysvaarallisia kohteita osana työturvallisuuslainsäädännön valvontaa, kun taas TUKES valvoo räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuutta laitoksissa, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista eli luvanvaraista. Palo- ja pelastusviranomaiset valvovat laitoksia, jotka eivät ole TUKES:n valvonnan alaisia. (Eklund 2006, 7.)

12 7 KUVIO 2. Arviointiprosessi räjähdysriskien tunnistamiseksi ja estämiseksi (Graafinen teollisuus Ry 2006.)

13 8 4 RÄJÄHDYSVAARALLISEN ILMASEOKSEN ESIINTYMINEN Kirjassaan Eklund toteaa, että räjähdysvaarallisella ilmaseoksella tarkoitetaan kaasun, höyryn, pölyn tai sumun ja normaalipaineisen ilman muodostamia seoksia, joista saattaa muodostua räjähdyskelpoinen ilmaseos. Räjähdyskelpoinen ilmaseos on palavan aineen ja ilman seos, jossa palaminen leviää syttymisen jälkeen koko palamattomaan seokseen. Räjähdysvaarallisen pitoisuuden esiintymiseen vaikuttaa kemikaalin leimahduspiste, kemikaalin räjähdysrajat, aineiden määrät, aineen itsesyttymislämpötila, kiehumispiste, höyryn/ nesteen tiheys, kiinteiden aineiden hiukkaskoot, pölykertymät, ilmanvaihto ja hapen läsnäolo. (Eklund 2006, 20.) KUVIO 3. Esimerkkejä räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntymisestä (Hyvien käytäntöjen opas 2003.)

14 9 4.1 Syttyvien aineiden tunnistaminen Työterveyslaitoksen mukaan tietoja räjähdysvaaraa aiheuttavista aineista ja niiden ominaisuuksista tarvitaan, kun määritellään, missä räjähdyskelpoinen ilmaseos voi syntyä ja kun arvioidaan, soveltuuko jokin laite käytettäväksi tietyssä paikassa. Perustiedot yleisimmistä kemikaaleista löytyvät mm. aineiden käyttöturvallisuustiedotteista ja Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet turvallisuusohjeista (OVA-ohjeet). Tiedot laitoksessa esiintyvistä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia muodostavista kemikaaleista ja niiden syttymis- ja räjähdysominaisuuksista kootaan räjähdyssuojausasiakirjaa varten kaasuja, nesteitä ja pölyjä koskeviin taulukoihin. (Työterveyslaitos 2006.) KUVIO 3. Esimerkkitaulukko räjähdyskelpoisille kemikaaleille (Työterveyslaitos 2006.) Opinnäytetyön aluksi aloin heti selvittää, onko Vama Product Oy:llä käytössä tai säilytetäänkö tuotantolaitoksen tiloissa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia muodostavia kemikaaleja. Sain ohjaajani avulla käsiini kemikaaliluettelon, josta löytyi käytettävien ja säilytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteista keräsin tiedot aineiden ominaisuuksista taulukkoon räjähdyssuojausasiakirjaa varten. Pintakäsittelyssä käytettävät kemikaalit olivat liuotinpohjaisia, joten räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen oli siis mahdollista. Lisäksi sain tiedot kemikaalien vuosittaisesta kulutuksesta. Yrityksessä on käytössä myös yksi sähkötrukki, jonka latauspaikka on kasaamossa. Akun latauksessa muodostuu erittäin helposti syttyvää vetykaasua ja siksi sekin oli otettava huomioon taulukkoa laadittaessa.

15 Toiminnan ja vaaratilanteiden kuvaus Syttyvien aineiden tunnistamisen jälkeen laadittiin taulukkoon kuvaus siitä, missä esiintyy tai voi esiintyä räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Taulukosta kävi ilmi myös räjähdyskelpoisen ilmaseoksen aiheuttava aine, kuvaus milloin ja miksi räjähdysvaarallinen ilmaseos muodostuu sekä seuraukset, jos räjähdys tapahtuu. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen aiheuttava aine oli enimmäkseen liuotin, ja tietenkin sähkötrukin latauksessa muodostuva vetykaasu. Maalauskammiossa maalataan ruiskumaalauspistoolilla, joten siellä syntyy hukkasuihkua ja vapautuu liuotinhöyryjä, jotka voivat ilmaan sekoittuessaan muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. Maalivarastossa säilytetään ja käsitellään liuotinpohjaisia kemikaaleja. Liuottimia käsiteltäessä ilmaan voi vapautua liuotinhöyryjä, jotka voivat muodostaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen. Lisäksi maalivarastossa voi esiintyä vuotoja. Haihdutustilassa ja kuivausuunissa pintakäsittelyaineista vapautuu ilmaan liuotinhöyryjä, jotka voivat muodostaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen. Tiloissa tapahtuvien räjähdyksien seurauksena räjähdyksen aiheuttama palo voi levitä. Trukin latauspaikalla räjähdyksen tapahtuessa kerrostunut pöly nousee ilmaan ja syntyy räjähdysketju. Myös vetykaasun aiheuttaman räjähdyksen seurauksena palo voi levitä. 4.3 Räjähdysvaarallisten ilmaseosten vaaran pienentäminen Ennen tilaluokitusten tekemistä on syytä tutkia, voidaanko räjähdysvaarallisten ilmaseosten muodostuminen estää kokonaan, tai voidaanko sen todennäköisyyttä ja laajuutta pienentää. Ilmanvaihdon parantaminen on yksi keino pienentää räjähdysvaarallisen ilmaseoksen todennäköisyyttä ja laajuutta. Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen muodostumisen estäminen kokonaan ei ollut mahdollista Vama Product Oy:n tiloissa.

16 11 TAULUKKO 1. Räjähdysvaarallisten ilmaseosten vaaran pienentäminen Toiminto, alue, tila Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen aiheuttava aine Päästölähde Maalauskammio Liuotin Liuotinhöyryt Maalivarasto Liuotin Liuotinhöyryt Kasaamo Vety Trukin akun lataus Haihdutustila Liuotin Liuotinhöyryt Maalauskammio Liuotin Liuotinhöyryt Toimenpiteet, joilla räjähdysvaarallisen ilmaseoksen todennäköisyyttä ja laajuutta voidaan pienentää. Ilmanvaihdon parantaminen. Ilmanvaihdon parantaminen. Ilmanvaihdon parantaminen. Akun latauspaikan ympärille voidaan järjestää 2m:n suojavyöhyke, jonka sisä-puolella ei saa olla palavaa materiaalia. Ilmanvaihdon parantaminen. Ilmanvaihdon parantaminen. Onko räjähdysvaarallisen ilmaseoksen esiintyminen toimenpiteillä estetty? Ei Ei Ei Ei Ei

17 12 5 TILALUOKITUS Räjähdysvaaralliset tilat luokitellaan räjähdyskelpoisen ilmaseoksen keston ja esiintymistiheyden perusteella kolmeen eri tilaluokkaan. Alla olevissa taulukoissa on tilaluokituksen määräytyminen kaasuille/höyryille ja pölyille. Tilaluokka 0 Tilaluokka 1 Tilaluokka 2 Tila, jossa ilman ja kaasun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein. Tila, jossa ilman ja kaasun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti. Tila, jossa ilman ja kaasun muodossa olevan palavan aineen muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen normaalioloissa on epätodennäköistä tai se kestää vain lyhyen ajan. KUVIO 4. Taulukko: tilaluokitukset kaasuille/höyryille (Eklund 2006, 14.) TILALUOKKA Tilaluokka 20 Tilaluokka 21 Tilaluokka 22 MÄÄRITELMÄ Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti. Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen normaalioloissa on epätodennäköistä tai se kestää vain lyhyen ajan. KUVIO 5. Taulukko: tilaluokitukset pölyille (Eklund 2006, 14.) SFS Käsikirjan 59 mukaan tilat on luokiteltava, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: 1. Palavan nesteen leimahduspiste on enintään 30 ºC. 2. Nesteen tai sen välittömän ympäristön lämpötila on suurempi kuin T-5 ºC, missä T on nesteen leimahduspiste. 3. Palavaa nestettä sumutetaan ilmaan. 4. Puristettuja palavia kaasuja, esim. vetyä, metaania tai hiilimonoksidia, käytetään huomattavia määriä. 5. Muusta syystä katsotaan olevan huomattavaa vaaraa. (SFS-käsikirja )

18 13 Eklundin mukaan tilaluokituksen pitää perustua vaaranarviointiin sekä mahdollisuuksien mukaan voimassa oleviin standardeihin. Standardeista voidaan poiketa, jos poikkeus voidaan perustella esimerkiksi vaaranarviointilaskelmilla tai pitoisuusmittauksilla. (Eklund 2006, 15.) Lisäksi Eklund kirjoittaa, että tilaluokan suuruuteen vaikuttavat mm. käytettävä aine, käsittelytapa, päästölähde/tyyppi, potentiaaliset syttymislähteet, lämpötila ja ilmanvaihto. Tilaluokituksen perusteella määräytyvät Ex-tiloissa olevien ja käytettävien laitteiden turvallisuusvaatimukset. (Eklund 2006, 15.) SFS-EN , SFS-59, Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu, Palavat nesteet ja kaasut ja SFS-EN standardeista löytyy kriteerit, joiden perusteella voidaan määritellä palavien kaasujen/höyryjen, pölyjen syttymisvaaraa ja tilaluokkia. (Eklund 2006, 15.) Tilaluokituksen aluksi on selvitettävä räjähdysvaarallisen ilmaseoksen esiintymistodennäköisyys tilaluokkien määritelmän mukaisesti. Kun päästölähteen, eli paikan, josta palavaa kaasua vapautuu ympäristöön, todennäköinen esiintymistaajuus ja kesto, pitoisuus, nopeus, ilmanvaihto ja muut vaikuttavat asiat on selvitetty, voidaan määritellä räjähdyskelpoisen ilmaseoksen todennäköisyys ja siten tilaluokka ja sen laajuus. (Eklund 2006, 15.) Eklundin mukaan tilaluokituksen tekemisessä pitää olla myös perustiedot mukana palavan aineen ominaisuuksista (palavien aineiden taulukko) sekä prosessista ja laitteista. Luokitteluja tehdessä päästölähteiden tunnistaminen on tärkeää. Jotta räjähdysvaarallinen ilmaseos on mahdollinen, pitää olosuhteet olla sellaiset, että tilassa on ilmaa yhdessä palavan aineen kanssa. (Eklund 2006, 15.)

19 14 KUVIO 6. Räjähdyskolmio (Eklund 2006, 21.) Räjähdyskolmiosta käy ilmi, että räjähdys tapahtuu, kun palava aine sekoittuu ilmaan ja pääsee kosketuksiin syttymislähteen kanssa. Toisin sanottuna räjähdys ei ole mahdollinen, jos joku näistä kolmesta elementistä puuttuu. (Eklund 2006, 22.) Lisäksi ilmanvaihdon merkitys luokitteluja tehdessä on suuri. Palavan aineen pitoisuudet voivat laimentua ilmassa niin, että ne alittavat alemman räjähdysrajan. Sopivalla ilmanvaihdolla voi poistaa tilasta räjähdyskelpoisen ilmaseoksen tai laimentaa sitä niin, että se vaikuttaa tilaluokitukseen. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa luonnollisesti tai koneellisesti, yleisilmanvaihdolla tai kohdepoistoilla. (Eklund 2006, 15.) Tilaluokitus esitetään kirjallisena räjähdyssuojausasiakirjassa. Suositeltavaa on myös sisällyttää tilaluokitukset pohjapiirustukseen. Lisäksi tilat voidaan merkitä numerolla, jolla viitataan räjähdyssuojausasiakirjan laitoskohtaiseen osaan, mistä kyseisen tilan luokitus löytyy kirjallisena. (Eklund 2006, 15.)

20 15 Vama Product Oy:llä tilaluokitukset tehtiin kuvion 4 mukaan eli kaasuille/höyryille. Luokiteltavia tiloja ovat siis ne tilat, missä räjähdysvaarallisia ilmaseoksia muodostuu eli tässä tapauksessa trukin latauspaikka, jossa muodostuu vetyä akkua ladattaessa. Liuotinhöyryjä vapautuu ruiskumaalauksessa maalikammiossa, joten maalauskammio oli myöskin luokiteltava tila. Maalivarastossa säilytetään ja käsitellään liuottimia, joten räjähdysvaarallisen ilmaseoksen muodostuminen siellä on todennäköistä. Kuivausuunissa ja haihdutustilassa pintakäsitellyistä kappaleista vapautuu myös liuotinhöyryjä, joten myös nämä tilat ovat luokiteltavia. Tilaluokituksista laaditaan taulukko liitteisiin sekä selostetaan tarkemmin luokitteluperusteet itse asiakirjassa. Alla olevaan taulukkoon on laadittu yrityksen tilaluokitukset. TAULUKKO 2. Tilaluokitukset Toiminto, alue, tila Maalauskammio Maalivarasto Palavan aineen päästölähde Ruiskumaalaus Liuottimien käsittely Tilaluokka Luokka 1 maalattavan kappaleen ympärillä 1m säteellä lattiaan asti. Luokan 1 ulkopuolelle jäävä tila luokkaan 2. Luokka1 Koko varasto lattiasta 1,5m korkeuteen Luokka 2, luokan 1 yläpuolella oleva tila Peruste Maalauskammiossa ruiskutetaan liuotinpohjaisia aineita. Maalivarastossa käsitellään liuottimia ja vuodot ovat mahdollisia. Kasaamo Trukin akun lataus Luokaton Haihdutustila Liuotinhöyryt Luokaton Kuivausuuni Liuotinhöyryt Luokaton Tuotantotiloissa on koneellinen ilmanvaihto. Akun ympärille järjestetään 0,5m:n suojavyöhyke, jonka sisäpuolella ei saa olla kipinöiviä, valokaaria aiheuttavia, hehkuvia eikä kuumia laitteita. Erillinen koneellinen ilmanvaihto. Pitoisuudet hyvin pieniä. Erillinen koneellinen ilmanvaihto. Pitoisuudet hyvin pieniä.

21 16 Vama Product Oy:n tilat ovat luokiteltu olemassa olevien standardiin perustuvien esimerkkien pohjalta. Lisäksi luokitusten tekemisessä on ensin arvioitu esiintymistiheyttä. Ilmanvaihdolla oli suuri vaikutus luokituksien tekemisessä. Haihdutustilassa ja kuivausuunissa palavien kaasujen esiintyminen tapahtuu pieninä pitoisuuksina, joten voidaan olettaa, että palavien kaasujen pitoisuus laimenee entisestään ilmanvaihdon avulla. Maalivarastossa ja maalauskammiossa pitoisuudet ovat merkittävästi suurempia, vaikka koneellinen ilmanvaihto on myös näissä tiloissa. Trukin latauspaikka määriteltiin luokattomaksi. Perusteluna oli se, että kasaamossa on hyvä koneellinen ilmanvaihto ja poistoilmakanavat sijaitsevat latauspaikan läheisyydessä hallin katossa. Vetykaasu on ilmaa kevyempää, joten voitiin olettaa että enimmät kaasut poistuu ilmanvaihdolla. Aina ei voi kuitenkaan olla varma, että akun läheisyydessä olevat kaasut laimenee. Siksi akun ympärille järjestetään 0,5 m:n suojavyöhyke, jonka sisäpuolella ei saa olla kipinöiviä, valokaaria aiheuttavia, hehkuvia eikä kuumia laitteita.

22 17 6 LAITELUETTELO JA LAITTEIDEN VAARANARVIOINTI Räjähdysvaaralliset tilat ja niiden tilaluokitukset asettavat tilaluokan mukaan erilaisia turvallisuusvaatimuksia mekaanisille laitteille ja sähkölaitteille. Vaatimuksia ovat syttymislähteiden hallinta ja eliminoiminen Ex-tilojen laitteista. (Eklund 2006, 25.) Luokiteltujen tilojen laitteista tulee laatia laiteluettelo, josta käy ilmi vähintään laitteen nimi ja sijainti eli missä tilaluokassa laite sijaitsee ja mikä on vaadittava laiteluokka. Laiteluettelo pitää tehdä sekä kiinteille että siirrettäville laitteille. (Eklund 2006, 25.) TAULUKKO 3. Laiteluokat (Graafinen teollisuus Ry 2006) LAITELUOKKA Laiteluokka 1 Laiteluokka 2 Laiteluokka 3 MÄÄRITELMÄ Laitteet on suunniteltu niin, että ne valmistajan ilmoittamilla toiminta-arvoilla takaavat erittäin korkean turvallisuustason. Laitteiden on taattava riittävä turvallisuustaso harvoinkin esiintyvissä virhetoiminnoissa. Laitteet on suunniteltu niin, että ne valmistajan ilmoittamilla toiminta-arvoilla takaavat korkean turvallisuustason. Laitteiden on taattava riittävä turvallisuustaso toistuvasti esiintyvissä häiriöissä tai normaaleissa laitevioissa. Laitteet on suunniteltu niin, että ne valmistajan ilmoittamilla toiminta-arvoilla takaavat normaalin turvallisuustason. Laitteiden on taattava riittävä turvallisuustaso normaalitoiminnassa. Eklundin mukaan kaikkien luokitelluissa tiloissa olevien laitteiden tulee olla varustettu laiteluokkaa osoittavalla merkinnällä, tai niiden pitää olla riskinarvioinnin avulla turvallisiksi todistettu. Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäville vanhoille laitteille ja työvälineille, jotka eivät ole uusien laitesäädösten mukaisesti merkittyjä, tulee tehdä asianmukainen riskien arviointi. Sen perusteella voidaan todeta, onko vanhojen laitteiden käyttö räjähdysvaarallisissa tiloissa turvallista vai ei. Lisäksi käytössä olevista laitteista tulee olla saatavissa käyttöohjeet. (Eklund 2006, 26.)

23 18 TAULUKKO 4. Eri tilaluokkiin hyväksyttävät laiteluokat (Graafinen teollisuus Ry 2006) TILALUOKKA LAITELUOKKA 0 II 1 G 1 II 1 G, II 2 G 2 II 1 G, II 2 G, II 3 G 20 II 1 D 21 II 1 D, II 2 D 22 II 1 D, II 2 D, II 3 D Eklund huomauttaa kirjassaan, että mikäli tilaluokitellussa tilassa sijaitseva laite ei täytä lainsäädännön asettamia vaatimuksia, tulee kyseiselle laitteelle tehdä riskinarviointi. Riskinarvioinnin tarkoituksena on arvioida mahdollisten syttymislähteiden esiintymistodennäköisyyttä laitteessa. Mitä vaarallisempi tilaluokka on kyseessä, sitä monimutkaisempi ja hankalampi laitteen vaaranarviointi on. Riskinarvioinnit tulee dokumentoida ja lisäksi laiteluetteloon on hyvä laittaa viittaus kyseisen laitteen riskinarviointiin. (Eklund 2006, 26.) Eklundin mukaan riskiarvioinnin perusteella voidaan siis todeta, onko laite turvallinen vai ei. Jos laite ei ole riskinarvioinnin mukaan turvallinen, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tällaisessa tilanteessa toimenpiteitä voivat olla tilaluokituksen tarkastelu ja alentaminen jos mahdollista (esim. aineita vaihtamalla, ilmanvaihtoa parantamalla, pitoisuusmittauksilla), laitteen turvallisuustason nostaminen vaaditulle tasolle, siirtämällä laite luokattomaan tilaan tai korvaamalla laite uudella. (Eklund 2006, 26.)

24 19 KUVIO 7. Esimerkki laitteelle tehdystä riskinarvioinnista (Graafinen teollisuus Ry 2006.)

25 20 Laiteluetteloon kirjataan räjähdysvaarallisen kohteen nimi, tilaluokka, jossa laite sijaitsee sekä laitteen suojaustaso. Sen jälkeen selvitetään kyseisen tilaluokkaan liittyvä vähimmäissuojaustaso. Jos laitteen suojaustaso on riittävä, on laite kelvollinen kyseiseen tilaluokkaan. Laitteen suojaustasoon vaikuttavat käytettävän kemikaalin itsesyttymislämpötila (syttymisryhmä), räjähdysryhmä (IIA, IIB ja IIC) sekä tilaluokitus. KUVIO 8. Syttymisryhmät (TUKES 1999.) Yllä olevasta taulukosta voi selvittää syttymisryhmän. Kaasun itsesyttymislämpötila määrää syttymisryhmän suuruuden. Syttymisryhmän avulla voidaan tarkistaa sähkölaitteen suurin sallittu pintalämpötila. Vama Product Oy:llä kaikkien kaasujen itsesyttymislämpötila oli yli 450 ºC, joten syttymisryhmäksi tuli T1 ja sähkölaitteen suurimmaksi sallituksi pintalämpötilaksi 450 ºC. Vama Product Oy:llä tilaluokitelluissa tiloissa olevat laitteet tarkistettiin vaatimustenmukaisuustaulukon avulla. Suurin huomio kiinnittyi maalivaraston ja maalauskammion valaisimiin, koska ne eivät ole räjähdyssuojattuja valaisimia. Maalivarastossa olevat pumput täyttivät ATEX-vaatimukset. Ne ovat räjähdyssuojattuja pumppuja (CE, Ex, II2G) ja täyttävät tilaluokan asettamat vaatimukset. Lisäksi pumput ovat maadoitettu staattisen sähkön muodostumisen estämiseksi. Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta ilmenee yrityksessä käytettävien laitteiden vaatimustenmukaisuus ja niiden täyttyminen.

26 21 TAULUKKO 5. Räjähdysvaarallisessa tilassa olevien laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi Alue, tila, toiminto Tilaluokka (0,1,2,20,21,22) Laiteluok ka Perustelu Laite Laitteen suojausluokka Toimenpiteet Kasaamo, Trukin akun lataus Luokaton - Latauksessa vapautuu vetyä. Ei laitteita. - Akun ympärille järjestetään 0,5m:n suojavyöhyke. Maalivarasto 1 Varasto kokonaisuudessaan 1,5m korkeuteen asti. II 1G tai II 2G Tilassa voi olla liuotinhöyryjä. Kremlin Pumput Räjähdyssuojatut pumput. II2G - 2 Luokan 1 yläpuolelle jäävä osa. II 1G, II 2G tai II 3G Luokitellulle alueelle voi kulkeutua liuotinhöyryjä. Valaisimet - Valaisimet vaihdettava ATEX-vaatimukset täyttäviin valaisimiin. Valokatkaisija - - Moottori(ei käytössä) - - Pistorasia Maalattavan kappaleen ympäri 1m etäisyydellä lattiaan saakka. Luokan 1 ulkopuolelle jäävä osa. II 1G tai II 2G II 1G, II 2G tai II 3G Tilassa voi olla liuotinhöyryjä. Luokitellulle alueelle voi kulkeutua liuotinhöyryjä. Valaisimet Valaisimet Maalauskammio Kotelointiluokka IP65 Kotelointiluokka IP65 Maalauskammion valaisimet vaihdettava ATEX-vaatimukset täyttäviin valaisimiin. Haihdutustila Luokaton - Pintakäsitellyistä kappaleista voi vapautua liuotinhöyryjä pieninä pitoisuuksina Kuivausuuni Luokaton - Pintakäsitellyistä kappaleista voi vapautua liuotinhöyryjä pieninä pitoisuuksina

27 22 7 LAITEVALINTAAN VAIKUTTAVAT SEIKAT JA KRITEERIT Laitevalintaa räjähdysvaarallisissa tiloissa säätelee Euroopan Yhteisön direktiivi 94/9/ EY, ns. ATEX-laitedirektiivi. Kuten aiemmin tässä työssä on tullut jo esille, kyseinen direktiivi koskee kaikkia jälkeen markkinoille saatettavia koneita ja laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi räjähdysvaarallisissa tiloissa. (Eklund 2006, 30.) Kun hankitaan uusia laitteita räjähdysvaarallisiin tiloihin, tulee laitteen olla ATEX-laitedirektiivin mukainen. Direktiivi koskee kaikkia komponentteja, sähkö- ja mekaanisia laitteita sekä ohjauslaitteita ja järjestelmiä. Laitehankinnan yhteydessä tulee ottaa huomioon, että laitevalintaan saattaa vaikuttaa muitakin direktiivejä ja kansallisia normeja. (Eklund 2006, 30.) Kun uusi laite hankitaan, toiminnonharjoittajan tulee olla tietoinen siitä, mitä aineita tilassa käytetään ja mihin tilaluokkaan hankittava laite sijoitetaan. Toimittajan vastuulla on toimittaa sellainen laite, joka täyttää ATEX-laitedirektiivin asettamat turvallisuusvaatimukset. (Eklund 2006, 30.) Eklund kirjoittaa, että kaikissa Euroopan Unionin alueella myytävissä laitteissa tulee olla CE-merkintä. Se ilmaisee vaatimustenmukaisuuden täyttymisen kaikkien niiden velvollisuuksien kanssa, jotka laitteen osalta kuuluvat valmistajalle CE-merkinnän kiinnittämisestä säätävien yhteisön direktiivien perusteella. Viranomaiset katsovat tuotteen täyttävän turvallisuus-vaatimukset, jos tuote on valmistettu yhdenmukaistetun standardin mukaan ja sen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely on direktiivien mukainen. Tämän jälkeen tuotteeseen voidaan kiinnittää CE-merkintä. (Eklund 2006, 30.) Lisäksi Eklund toteaa, että CE-merkintä koskee vain kokonaisia laitteita, ei niiden yksittäisiä komponentteja. Komponenteissa tarvitsee olla vain vaatimustenmukaisuustodistus, josta selviää komponentin soveltuvuus räjähdysvaaralliseen tilaan. (Eklund 2006, 30.)

28 23 8 RÄJÄHDYSSUOJAUSTOIMENPITEET Graafinen teollisuus Ry:n laatimassa aineistossa sanotaan, että räjähdyssuojaustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan estää räjähdyksen tapahtuminen ja rajoittaa räjähdyksien vaikutukset. Räjähdyssuojaustoimenpiteet jaetaan teknisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin. (Graafinen teollisuus Ry 2006.) 8.1 Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet liittyvät yleensä prosessiin, tuotanto-olosuhteisiin, käytettäviin aineisiin, laitteisiin sekä ohjaus- ja säätöjärjestelmiin. Toimenpiteitä joudutaan tekemään, koska aina ei pystytä räjähdysvaaraa poistamaan. (Graafinen teollisuus Ry 2006.) KUVIO 9. Esimerkkitaulukko teknisille räjähdyssuojaustoimenpiteille (Työterveyslaitos 2006.) Vama Product Oy:llä teknisiä toimenpiteitä joudutaan tekemään jonkin verran. Maalivaraston ja maalauskammion valaisimet eivät täytä ATEX-vaatimuksia. Kyseisissä tiloissa tulisi olla räjähdyssuojatut valaisimet, joten ne on vaihdettava vaatimukset täyttäviksi. Lisäksi teknisissä toimenpiteissä on kehotettu yritystä hankkimaan palotunnistimet. Palotunnistimet eivät itsessään estä palon syttymistä, mutta ne voivat estää sen leviämistä ja siitä aiheutuvia henkilövahinkoja ja taloudellisia tappioita.

29 Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet Organisatoriset toimenpiteet liittyvät ihmisen omaan toimintaan. Kyseisiä toimintoja voivat olla esimerkiksi henkilö-kunnan koulutus, ohjeistus ja toimintatavat. (Graafinen teollisuus Ry 2006.) Vama Product Oy:llä organisatorisiin toimenpiteisiin kuulu tilaluokiteltujen tilojen merkintä. Kaikki luokitellut tilat tulee merkitä ATEX-tilan merkillä. KUVIO 10. ATEX-tilan merkintä Yrityksen henkilökunta koulutetaan tietoiseksi työpaikalla esiintyvistä räjähdysvaaroista ja toteutetuista suojaustoimenpiteistä. Lisäksi yrityksen tehtävänä on selvittää työntekijöille, mitä ATEX-merkinnät ATEX-luokitelluissa tiloissa tarkoittavat ja miksi ne ovat otettu käyttöön. (RS-asiakirja puutuoteteollisuudessa 2006.) Räjähdysvaarallinen tila asettaa vaatimuksia myös käytettäville työvälineille ja työasusteille. Luokitelluissa tiloissa saa käyttää vain sinne hyväksyttyjä työvälineitä ja asusteita. Tulityöt ovat ehdottomasti kiellettyjä luokitelluissa tiloissa ilman tulityölupaa. Käsityökalujen valinta voidaan tehdä seuraavalla sivulla olevan taulukon 6 avulla. (RS-asiakirja puutuoteteollisuudessa 2006.)

30 25 TAULUKKO 6. Käsityökalujen valinta eri tilaluokkiin Tilaluokka Käsityökalut 0 ja 20 Kipinöimättömiä, esim.pronssia 1 ja 21 Ei vaatimuksia 2 ja 22 Ei vaatimuksia Asusteet tulee valita taulukon 7 mukaan. TAULUKKO 7. Asustevaatimukset eri tilaluokkiin. Tilaluokka Asusteen ominaisuudet 0 Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja antistaattiset vaatteet. Käsineitä käytettäessä myös niiden tulee olla antistaattiset. Tilassa ei saa riisua vaatteita. 1 Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja sähköä varaamattomat. Tilassa ei saa riisua vaatteita. 2 Ei vaatimuksia. 20 ja 21 Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja sähköä varaamattomat. Tilassa ei saa riisua vaatteita. 22 Ei vaatimuksia.

31 26 9 YHTEENVETO Opinnäytetyöni tavoitteena oli siis laatia Vama Product OY:lle ATEX-direktiivin vaatimukset täyttävä räjähdyssuojausasiakirja. Asiakirja koskee Vama Product OY:n Ylivieskan toimipistettä. Asiakirja sisältää yleistiedot yrityksestä, käytettävistä räjähdysvaarallisia ilmaseoksia aiheuttavista aineista sekä luokitelluissa tiloissa olevista laitteista. Asiakirjassa on myös esitetty toimenpiteet, joilla pyritään estämään tai ainakin pienentämään räjähdysvaarallisen ilmaseoksen syntymistä. Asiakirjan myötä tavoitteena oli myös työturvallisuuden parantaminen. Asiakirjassa on selvitetty organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet, joiden tarkoituksena on kouluttaa työntekijät tietoisiksi työpaikalla esiintyvistä räjähdysvaaroista ja niiden estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Räjähdyssuojausasiakirjassa tilat ovat kartoitettu ja sellaiset tilat ovat merkittävä asianmukaisesti, joissa räjähdysvaarallisen ilmaseoksen syntyminen on mahdollista. Tällaisia tiloja Vama Product OY:llä ovat maalauskammio, maalivarasto, haihdutustila, kuivausuuni ja sähkötrukin latauspaikka. Vama Product OY:llä todennäköisin räjähdysvaarallisien ilmaseoksien aiheuttajia ovat liuotinpohjaiset maalit. Esimerkiksi maalien käsittelyssä ja itse maalauksessa maaleista saattaa vapautua räjähdysvaarallisen ilmaseoksen synnyttävä määrä liuotinainetta. Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen syntymistä Vama Product OY:llä heikensi kuitenkin oleellisesti koneellinen ilmanvaihto. Esimerkiksi sähkötrukin latauspaikan ympäristössä on koneellinen ilmanvaihto. Trukin latauksessa syntyy ilmaa kevyempää vetykaasua, joka nousee katon rajaan. Voitiin olettaa, että vetykaasu poistuu katossa olevista ilmanvaihtokanavista. Tilojen luokittelussa käytin perusteena valmiita olemassa olevia esimerkkejä tilojen luokitteluista. Esimerkiksi SFS käsikirjasta 59 löytyi valmiita standardeihin perustuvia tilojen luokitusmalleja.

32 27 Räjähdyssuojausasiakirja on siis laadittu ATEX-direktiivin velvoittamana suojelemaan työpaikkaa ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Asiakirja velvoittaa työnantajaa tekemään räjähdyssuojaustoimenpiteet kohdassa esitetyt tekniset ja organisatoriset toimenpiteet. Tehdyt toimenpiteet tulee merkitä aina asiakirjaan, jotta se pysyy ajan tasalla. Räjähdyssuojausasiakirja ei siis tavallaan ole koskaan valmis asiakirja, vaan sitä on mahdollisten muutosten mukaan aina päivitettävä.

33 28 LÄHTEET Eklund, Petrik Räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen, Opas sekä asiakirjamalli. Helsinki: EDITA. Graafinen teollisuus Ry Opas räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseksi offsetpainoille. WWW-dokumentti. Saatavissa: Suomi/16/29/ATEX_opas.pdf Luettu Pieniniemi, K RS-asiakirja puutuoteteollisuudessa. Luentomateriaali. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Ylivieska. SFS-käsikirja 59. Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Palavat nesteet ja kaasut Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS. Alen H Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto. WWW-dokumentti. Saatavissa: Luettu Euroopan yhteisöjen komissio Hyvien käytäntöjen opas. WWW-dokumentti. Saatavissa: A0342F/0/vademecum.pdf Luettu SKS Automaatio OY. ATEX-merkinanto- ja hälytyslaitteet. WWW-dokumentti. Saatavissa: 2571F700281E3E/$file/ATEX-merkinanto_ja_halytyslaitteet_ pdf Luettu Turvatekniikan keskus, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus. WWW-dokumentti. Saatavissa: tukes.fi/tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/atex_rajahdeopas.pdf Luettu Turvatekniikan keskus Luettelo yleisimmistä palavista nesteistä. WWWdokumentti. Saatavissa: Luettu Työterveyslaitos Räjähdyssuojausasiakirja PK-yrityksille. WWW-dokumentti. Saatavissa: A6CA/0/rsa pdf Luettu

34 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA VAMA PRODUCT OY Versio 1.00 Sivuja 21, Liitteitä Vama Product OY Ouluntie Ylivieska Puh (0)

35 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 1. Johdanto 3 2. Yleistiedot Kohde Vastuuhenkilö Asiakirjan rajaukset Tiedot tuotantolaitoksesta Sijainti Rakennus Siivouskäytäntö Tiedot tiloissa työskentelevistä henkilöistä 6 3.Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen esiintyminen Palavat kaasut Palavat nesteet 7 4. Räjähdysvaarallisten tilojen luokitteluperusteet 8 5. Toiminnan ja vaaratilanteiden kuvaus sekä vaaran estäminen tai pienentäminen 8 6. Räjähdysvaarallisien tilojen luokittelu Palavat kaasut ja nesteet Sähkötrukin akun lataus Maalivarasto Maalauskammio Haihdutustila Kuivausuuni Tilaluokitelluilla alueilla käytettävien laitteiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi Eri tilaluokkiin hyväksyttävät laitteet Syttymisryhmät Räjähdysvaarallisessa tilassa olevien laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi Räjähdyssuojaustoimenpiteet Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet Palotunnistimet Valaisimet Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet Merkinnät Koulutus Työvälineet Asusteet Räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseen osallistuneet Liitteet 20 Lähdeluettelo 21 2

36 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 1. Johdanto EU:n räjähdysvaarallisten aineiden turvallisuusdirektiivien (ATEX) asettamat vaatimukset tulivat voimaan Suomessa siirtymäajan päätyttyä Laitedirektiivin ja työolosuhdedirektiivin tarkoituksena on muun muassa suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä ja yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen ja niissä käytettävien koneiden ja laitteiden turvallisuusvaatimuksia. Direktiivit on saatettu kansallisesti voimaan valtioneuvoston asetuksella VNa 576/2003. Räjähdyssuojausasiakirja on työkalu syttyvien nesteiden, syttyvien kaasujen ja syttyvien pölyjen aiheuttaman räjähdysvaaran selvittämiseksi ja sen merkityksen arvioimiseksi sekä työkalu toimenpiteiden löytämiseksi räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi. Räjähdyssuojausasiakirja laaditaan yrityksen oman turvallisuuden parantamiseksi ja ennen kaikkea henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Räjähdyssuojausasiakirjan tarkoitus on antaa yleiskuva vaaran arvioinnin tuloksista ja laitosta koskevista teknisistä ja organisatorisista suojaustoimenpiteistä. Sitä on tarkistettava, jos työskentelytilaa, työvälineitä, laitteita tai työjärjestelyjä muutetaan, laajennetaan tai järjestetään uudestaan. Räjähdyssuojausasiakirjaan voidaan liittää olemassa olevia vaaran arviointeja, tilaluokituspiirustuksia tai muita asiakirjoja. Räjähdyssuojausasiakirjan laadinnassa lopputulos on tärkein: turvallinen työympäristö. Räjähdyssuojausasiakirjan asiat velvoittavat niin toiminnanharjoittajaa, työntekijöitä, mahdollisia urakoitsijoita ja vierailijoita. Räjähdyssuojausasiakirjaa ei toimiteta viranomaisille. Määräysten noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Laitoksia, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista, valvoo TUKES määräaikaistarkastuksilla. Paloviranomainen valvoo vähäistä käsittelyä harjoittavia laitoksia. 3

37 2. Yleistiedot 2.1 Kohde Räjähdyssuojausasiakirjan kohteena on Vama Product OY, joka on maatalouskoneiden ja tienhoitokoneiden valmistukseen keskittynyt yritys. Vama Product OY Ouluntie Ylivieska Puh (0) Vastuuhenkilö Asetuksessa Vna 576/2003 määrätään, että räjähdyssuojausasiakirjaa on ylläpidettävä ja päivitettävä tiloihin tehtävien muutosten yhteydessä. Räjähdyssuojausasiakirjasta vastaava: Räjähdyssuojausasiakirjan muutoksista vastaava: Suunnittelija Matti Ojala Suunnittelija Matti Ojala 2.3 Asiakirjan rajaukset Tämä räjähdyssuojausasiakirja käsittää Ylivieskassa sijaitsevan Vama Product OY:n tilat ja laitokset. Räjähdyssuojausasiakirjan käsittelyn ulkopuolelle rajautuvat ulkopuoliset uhkatekijät, joita ovat poikkeukselliset luonnonvoimat, tahallinen ilkivalta ja vahingonteko, kuten terrorismi tai muu vastaava, johon Vama Product OY ei voi itse vaikuttaa omilla teoillaan.

38 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 2.4 Tiedot tuotantolaitoksesta Sijainti Vama Product OY:n tuotantolaitos sijaitsee Ylivieskassa noin 3,5 km:a keskustasta Oulaisiin päin. Pohjapiirustus on liitteellä Rakennus Vama Product OY:llä kaikki tuotanto tapahtuu saman katon alla. Rakennus on rakennettu vuonna 1965 alun perin teurastamoksi. Teurastamo toimi tiloissa vuoteen 1997, jonka jälkeen se lopetti toimintansa Ylivieskassa. Vama Product OY siirsi toimintaansa Kalajoelta Ylivieskaan ja aloitti toiminnan entisen teurastamon tiloissa vuonna Rakennusta on laajennettu jonkin verran vuonna Rakennuksen kellarikerroksen ja 1.kerroksen kerrosalat ovat yhteensä noin 3180 m² ja 1.kerroksen kerrosala on puolet siitä eli noin 1590 m². Ulkopuolella rakennuksessa on tiiliseinät suurimmaksi osaksi, mutta osittain seinät ovat puupaneeloituja. Rakennuksessa on peltikatto. Rakennuksessa on neljä nosto-ovea. Kaksi niistä sijaitsee kasaamon molemmissa päissä, lisäksi loput kaksi ovat maalivarastossa ja plasmaleikkaustyöpisteessä. Rakennuksen takana on 3 ovea, toisessa päädyssä 1 ja rakennuksen etupuolella kaksi uloskäyntiä. Plasmaleikkaustilassa on nostooven lisäksi yksi ulko-ovi. Plasmaleikkaustilan sisäänkäynti on rakennuksen ulkopuolella eli tilaan ei pääse sisäkautta. Plasmaleikkaustila kuuluu silti kiinteästi rakennukseen. Tuotantotiloissa on 11 jauhekäsisammutinta, lisäksi toimistossa 1. Ne ovat tarkistettu vuonna Palotunnistimia rakennuksessa ei ole. Ilmanvaihto tuotantotiloissa on koneellinen. Maalauskammiossa ja kuivausuunissa on erilliset ilmanvaihtokoneet. Toimistotiloissa ovat toimistohuoneet. Toimistotiloissa ei käsitellä räjähdys- eikä palovaarallisia aineita, eikä siellä esiinny pölyjä. Näin ollen siellä ei voi muodostua räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Rakennuksessa on kellarikerros, jota käytetään varastotilana. Siellä ei käsitellä räjähdysvaarallisia aineita, joten siellä ei myöskään voi muodostua räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Lisäksi 5

39 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY maalivaraston takana on toinen varasto, jossa säilytetään harvemmin käytettyjä kemikaaleja. Siellä ei käsitellä kemikaaleja, joten räjähdysvaaraa ei näin ollen voi muodostua. Tuotantohallissa suoritetaan seuraavia työvaiheita: hitsaus, koneistus, plasmaleikkaus, pintakäsittelyä ( hionta, maalaus, raepuhallus ). Tuotantotiloissa on tavallaan 3 eri osastoa: hitsaus-, kasaus- ja pintakäsittelytilat. Plasmaleikkauksessa ei käytetä kaasuja, tilassa ei myöskään käsitellä eikä säilytetä räjähdysvaarallisia aineita, joten siellä ei siten voi muodostua räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Myöskään hitsaustiloissa ei pääse syntymään räjähdysvaarallisia ilmaseoksia, koska kyseessä on sähköhitsausta, jossa käytetään vain suojakaasua, joka on palamatonta ainetta eli argonia. Yrityksessä käytetään Navaflex 70/150 T suojavahaa. Vaha ei sisällä liuottimia eikä näin ollen aiheuta räjähdysvaarallisia ilmaseoksia Siivouskäytäntö Tuotantotilojen siivous tehdään kerran viikossa. Jokainen työntekijä on vastuussa oman työpisteensä siisteydestä Tiedot tiloissa työskentelevistä henkilöistä Yrityksessä työskentelee 18 henkilöä. Toimistossa työskentelee 5 henkilöä ja loput tuotantotiloissa. Tuotantoa tehdään päivävuorossa eli kello

40 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 3.Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen esiintyminen Räjähdyskelpoisella ilmaseoksella tarkoitetaan normaali-ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostamaa syttyvää seosta, jossa syttymisen jälkeen palaminen leviää koko palamattomaan seokseen. Tällaisessa seoksessa palavan aineen pitoisuus ilmassa on räjähdysrajojen sisällä. Vama Product OY:llä palavat aineet ovat käytetyt kemikaalit liuotinpohjaiset maalit ja ohenteet sekä sähkötrukin latauksessa muodostuva vety. 3.1 Palavat kaasut Kasaustiloissa on yksi sähkötrukin latauspiste, jossa muodostuu jonkin verran vetyä. Liitteellä 7 on eritelty vedyn ominaisuudet. 3.2 Palavat nesteet Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu lähes kaikkien Vama Product OY:llä käytössä olevien nesteiden kokonaiskulutukset vuotta kohden. Taulukko 1. Käytettyjen nesteiden kokonaiskulutukset. Kemikaali Kulutus (l/vuosi) Norrapid Normadur 65/ OH 07/08 alkydiohenne 600 OH 10 polyuretaaniohenne 1000 OH 17 epoksiohenne 880 Normadur Liitteillä 5 ja 6 olevissa taulukoissa on esitetty räjähdyskelpoisia ilmaseoksia muodostavien kemikaalien ominaisuuksia. 7

41 4. Räjähdysvaarallisten tilojen luokitteluperusteet Räjähdysvaaralliset tilat luokitellaan tilaluokkiin räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymistiheyden ja keston perusteella ( taulukko 2 ). Luokitukset tehdään perustuen normaalitoimintaan, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa laitteistoja käytetään suunnitteluarvojen sallimissa rajoissa. Taulukko 2. Räjähdysvaarallisten tilojen luokitus. Tilaluokka Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen Ohjeistus 0 20 Esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein Yli 1000 tuntia vuodessa 1 21 Esiintyy satunnaisesti tuntia vuodessa 2 22 Esiintyy harvoin ja vain lyhyen ajan Alle 10 tuntia vuodessa Vyöhykkeet 0,1 ja 2 ovat kaasuille, höyryille ja sumuille (G) ja 20,21 ja 22 pölyille(d). SFS Käsikirjan 59 mukaan tilat on luokiteltava, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: 6. Palavan nesteen leimahduspiste on enintään 30 ºC. 7. Nesteen tai sen välittömän ympäristön lämpötila on suurempi kuin T-5 ºC, missä T on nesteen leimahduspiste. 8. Palavaa nestettä sumutetaan ilmaan. 9. Puristettuja palavia kaasuja, esim. vetyä, metaania tai hiilimonoksidia, käytetään huomattavia määriä. 10. Muusta syystä katsotaan olevan huomattavaa vaaraa. 5. Toiminnan ja vaaratilanteiden kuvaus sekä vaaran estäminen tai pienentäminen Liitteessä 8 on käyty läpi tilat ja toiminnot, joissa esiintyy tai voi esiintyä räjähdysvaarallisia ilmaseoksia. Liitteelle 9 on puolestaan kirjattu toimenpiteitä, joilla räjähdysvaarallisen ilmaseoksen todennäköisyyttä ja laajuutta pienennetään.

42 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 6. Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu Tilojen luokittelu on käyty taulukkomuodossa läpi liitteellä 10. Tilaluokat on myös merkitty liitteelle Palavat kaasut ja nesteet Sähkötrukin akun lataus Kasaamon tiloissa esiintyy jonkin verran vetykaasua (R12, Erittäin helposti syttyvä) trukin akkujen latauksen yhteydessä. Yrityksessä on yksi trukin latauspiste (Kuva 1). Kuva 1. Trukin latauspiste. Kaikki lyijyakut kehittävät varattaessa vety- ja happikaasua. Kaasunkehitys on voimakkainta varauksen loppuvaiheessa varausjännitteen ylittäessä akun kaasuuntumisjännitetason. Kaasua muodostuu kennossa vielä noin tunnin ajan sen jälkeen, kun varaava laite on kytketty pois. 9

43 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Vama Product OY:llä on koneellinen ilmanvaihto ja latauspaikan läheisyydessä on poistoilmakanavia, joten voidaan olettaa ettei latauksessa muodostuva vety jää tilan yläosaan (Kuva 2). Kuva 2. Poistoilmakanavat trukin latauspaikan edustalla. Vaikka tilassa olisi standardinmukainen ilmanvaihto, ei vedyn laimeneminen akun läheisyydessä ole aina varmaa. Siksi akun ympärille tarvitaan 0,5m:n suojavyöhyke, jonka sisäpuolella ei saa olla kipinöiviä, valokaaria aiheuttavia, hehkuvia eikä kuumia laitteita (suurin sallittu pintalämpötila on 300 ºC). Jotkut vakuutusyhtiöt suosittelevat, ettei palavaa materiaalia saa säilyttää 2 metriä lähempänä trukin latauspaikkaa. LUOKITUS: Sähkötrukin latauspaikka on luokaton, mutta latauspaikalla akun ympärille tarvitaan 0,5m:n suojavyöhyke, jonka sisäpuolella ei saa olla kipinöiviä, valokaaria aiheuttavia, hehkuvia eikä kuumia laitteita (suurin sallittu pintalämpötila on 300 ºC). Lisäksi laturille suositellaan 2 metrin suojavyöhykettä, jonka sisäpuolella ei saa olla palavaa materiaalia. 10

44 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Maalivarasto Maalivarastossa säilytetään ja käsitellään maalauksessa tarvittavia kemikaaleja (Kuva3). Myös maalauskaluston puhdistus tapahtuu maalivarastossa(kuva 4). Kuva 3. Maalivarasto. Kuva 4. Tislausta. 11

45 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Tislauksessa erotetaan liuotin itse maaliaineesta. Liuotin kerätään talteen kanisteriin ja maalijätteet laitetaan pusseihin, jotka hävitetään. Staattisen sähkön muodostuminen on estetty maalivarastossa pumppujen maadoituksella. Maalivarasto luokitellaan 1 luokkaan kokonaisuudessaan lattiasta 1,5m:n korkeuteen. Luokan 1 yläpuolella oleva tila kokonaisuudessaan luokkaan 2. Vuotojen ja käsittelyjen tapahtuessa liuotinhöyryjä vapautuu, ja koska liuotinhöyryt ovat ilmaa raskaampia ne valuvat lattiatasoon. Tilan yläosassa liuotinhöyryjä voi esiintyä harvoin ja vain lyhyen ajan. LUOKITUS: Luokka1 koko varasto lattiasta 1,5m korkeuteen, luokka 2 luokan 1 yläpuolella oleva tila Maalauskammio Maalauskammiossa maalataan ruiskuttamalla liuotinpohjaisia aineita ( Kuva 5 ja 6). Kuvat 5 ja 6. Maalauskammio. Kun maalauskammiossa maalataan pintoja ruiskumaalauspistoolilla, syntyy hukkasuihkua ja vapautuu liuotinhöyryä, jotka voivat ilmaan sekoittuessaan muodostaa räjähdyskelpoisia ilmaseoksia. Maalauskammiossa on erillinen maalaustilaan tarkoitettu koneellinen ilmanvaihto. Liuotinhöyryt ovat ilmaa raskaampia ja kulkeutuvat lattiatasoon. Maalauskammiossa imu on lattiassa. 12

46 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY LUOKITUS: Maalauskammio luokitellaan siten, että luokkaan 1 luokitellaan alue 1m maalattavan esineen ympäri lattiaan asti. Luokkaan 2 kuuluu luokan 1 ulkopuolelle jäävä tila Haihdutustila Maalauksen jälkeen kappaleet tuodaan maalauskammiosta haihdutustilaan katossa olevia kiskoja pitkin ( Kuva 7). Kuva 7. Haihdutustila. Haihdutustila on paikka, jossa käsitellyt kappaleet kuivuvat huoneenlämpötilassa ennen kuivausuuniin menoa. Pintakäsitellyistä kappaleista voi vapautua ilmaan liuotinhöyryjä, mutta pitoisuudet ovat pieniä. Tilassa on koneellinen ilmanvaihto, joten voidaan olettaa, että pienetkin pitoisuudet liuotinhöyryjä laimenevat koneellisella ilmanvaihdolla. LUOKITUS: Luokaton. 13

47 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Kuivausuuni Kuivausuunissa pintakäsitellyt kappaleet kuivataan loppuun ( Kuva 8). Kuva 8. Kuivausuuni. Haihdutustilasta kappaleet siirretään kuivausuuniin, jossa kappaleet kuivataan lopullisesti. Pintakäsitellyistä kappaleista voi vapautua ilmaan liuotinhöyryjä, mutta pitoisuudet ovat pieniä. Tilassa on erillinen koneellinen ilmanvaihto, joten voidaan olettaa, että pienetkin pitoisuudet liuotinhöyryjä laimenevat koneellisella ilmanvaihdolla. LUOKITUS: Luokaton 7. Tilaluokitelluilla alueilla käytettävien laitteiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi Tilaluokitelluilla alueilla käytettäville laitteille asetetaan erityisvaatimuksia, jotta niitä voitaisiin käyttää turvallisesti mahdollisten räjähdysvaarallisten ilmaseosten läsnä ollessa. Vaatimukset koskevat kaikkia tilaluokitelluilla alueilla olevia laitteita, eli sekä sähkölaitteita että mekaanisia laitteita. Tilaluokitelluilla alueilla sijaitseva laite ei saa toimia syttymislähteenä räjähdyskelpoisen ilmaseoksen räjähtämiselle. 14

48 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 7.1 Eri tilaluokkiin hyväksyttävät laitteet Laiteluokituksessa otetaan huomioon tilaluokka, jossa laite on tai johon se saatetaan viedä sekä tilaluokituksen perusteena olevien aineiden räjähdysryhmät ja lämpötilaluokat. Seuraavassa taulukossa on esitetty eri tilaluokkiin hyväksyttävät laiteluokat. Taulukko 3. Eri tilaluokkiin hyväksyttävien laitteiden luokitukset. Tilaluokka Laiteluokka 0 1G 1 1G tai 2G 2 1G,2G tai 3G 20 1D 21 1D tai 2D 22 1D,2D tai 3D 15

49 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 7.2 Syttymisryhmät Palavien nesteiden ja kaasujen lämpötilaluokat, eli syttymisryhmät, T1-T6 on määritelty niiden itsesyttymislämpötilan mukaan. Sähkölaitteet on jaettu vastaaviin ryhmiin pintalämpötilansa perusteella. Syttymisryhmät osoittavat sähkölaitteiden sallitun enimmäislämpötilan kyseisen aineen muodostamassa räjähdysvaarallisessa tilassa. Liitteessä neljä on taulukko, jossa on esitetty syttymisryhmät, niitä vastaavat kaasun itsesyttymislämpötilat sekä sähkölaitteen suurin sallittu pintalämpötila. 7.3 Räjähdysvaarallisessa tilassa olevien laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi Liitteellä on käyty läpi räjähdysvaarallisten tilojen laiteluokat, tiloissa olevat laitteet ja mahdolliset toimenpiteet. 8. Räjähdyssuojaustoimenpiteet Räjähdyssuojaustoimenpiteisiin luetaan kaikki järjestelyt ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan estää räjähdyksen tapahtuminen ja rajoittaa räjähdyksien vaikutukset. Räjähdyssuojaustoimenpiteet jaetaan teknisiin ja organisatorisiin. Tekniset toimenpiteet voivat liittyä prosessiin, tuotantoolosuhteisiin, käytettäviin aineisiin, laitteisiin sekä ohjaus- ja säätöjärjestelmiin. Organisatoriset toimenpiteet liittyvät ihmisen toimintaan. Kyseisiä toimintoja ovat esimerkiksi henkilökunnan koulutus, ohjeistus ja toimintatavat. 8.1 Tekniset räjähdyssuojaustoimenpiteet Palotunnistimet Rakennuksessa ei ole palotunnistimia. Palotunnistimet eivät estä palon syttymistä, mutta ne voivat estää palon leviämistä ja siitä aiheutuvia henkilövahinkoja ja taloudellisia tappioita. Näiden vuoksi palotunnistimien hankkimista kannattaisi todella harkita. 16

50 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Valaisimet Maalauskammion valaisimien kotelointiluokka on IP 65. Valaisimet eivät ole räjähdyssuojattuja. Maalivaraston valaisimet eivät myöskään ole räjähdyssuojattuja. Maalauskammion ja maalivaraston valaisimet on vaihdettava räjähdyssuojattuihin valaisimiin. 8.2 Organisatoriset räjähdyssuojaustoimenpiteet Merkinnät Mikäli tilassa voi esiintyä vaarallisia räjähdyskelpoisia ilmaseosta niin paljon, että se voi vaarantaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden, on työnantajan merkittävä tämän tilan sisäänkäynti kuvassa esitetyllä merkillä. Kuva. ATEX-tilan merkintä Jos laitteiston osat ovat rakenteellisesti täysin suojattuja, ei osien merkintä ole tarpeen. Jos räjähdysvaarallista aluetta ei ole koko tila, vaan vain osa siitä, voidaan kyseinen alue merkitä esimerkiksi lattiassa olevalla keltamustalla viivoituksella. Varoitusmerkkiin voidaan lisätä selittäviä tietoja, jotka liittyvät esimerkiksi vaarallisen räjähdyskelpoisen ilmaseoksen laatuun ja esiintymistiheyteen. Lisäksi tilat voi merkitä tupakointikieltoa koskevilla varoitusmerkeillä Koulutus Työntekijät koulutetaan tietoisiksi työpaikalla esiintyvistä räjähdysvaaroista ja toteutetuista suojatoimenpiteistä. Selvitetään, mitä ATEX-merkinnät ATEX-luokitelluissa tiloissa tarkoittavat ja miksi ne on otettu käyttöön. 17

51 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Työvälineet Luokitelluilla alueilla saa käyttää vain niihin hyväksyttyjä työvälineitä. Tulityöt ovat ehdottomasti kielletty tilaluokitelluilla alueilla ilman tulityölupaa. Käsityökalujen valinta on tehtävä seuraavan taulukon mukaan: Taulukko 4. Käsityökalujen valinta eri tilaluokkiin. Tilaluokka Käsityökalut 0 ja 20 Kipinöimättömiä, esim.pronssia 1 ja 21 Ei vaatimuksia 2 ja 22 Ei vaatimuksia Sähkötyökalujen osalta on muistettava, että laiteluokitukset koskevat myös esimerkiksi valaisimia, puhelimia ja taskulamppuja Asusteet Tilaluokitelluille alueille valitaan asusteet taulukon 5 mukaan. Taulukko 5. Asustevaatimukset eri tilaluokkiin. Tilaluokka Asusteen ominaisuudet 0 Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja antistaattiset vaatteet. Käsineitä käytettäessä myös niiden tulee olla antistaattiset. Tilassa ei saa riisua vaatteita. 1 Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja sähköä varaamattomat. Tilassa ei saa riisua vaatteita. 2 Ei vaatimuksia. 20 ja 21 Antistaattisella pohjalla varustetut jalkineet ja sähköä varaamattomat. Tilassa ei saa riisua vaatteita. 22 Ei vaatimuksia. 18

52 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 9. Räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseen osallistuneet Räjähdyssuojausasiakirjan laatija: Pekka Kalliokoski Opiskelija Kone-ja tuotantotekniikan opintolinja Toivolantie 5 a Ylivieska pekka.kalliokoski@cou.fi Räjähdyssuojausasiakirjan laatimiseen osallistunut: Matti Ojala Suunnittelija Vama Product OY matti.ojala@vama-product.com FL, Kari Pieniniemi CENTRIA, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu kari.pieniniemi@cou.fi 19

53 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY 10. Liitteet Liite 1. Pohjapiirustus. Liite 2-4. Käsitteet ja määritelmät. Liite 5-6. Käytettävien nesteiden ominaisuudet. Liite 7. Kaasujen ominaisuudet. Liite 8. Toiminnan ja vaaratilanteiden kuvaus ( kaasut ja nesteet). Liite 9. Räjähdysvaarallisten ilmaseosten vaaran pienentäminen. Liite 10. Räjähdysvaaralliset tilat, Tilaluokitus. Liite Räjähdysvaarallisessa tilassa olevien laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi. Liite 13. Räjähdyssuojausasiakirjan päivitys. 20

54 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Lähdeluettelo 1. ATEX-starttipaketti pk-yrityksille, 2006, Työterveyslaitos, 28 s. 2. ATEX räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus, 2003, Turvatekniikan keskus, sosiaali-ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, 14 s. 3. Petrik Eklund, Räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen, Opas ja asiakirjamalli, Edita Prima OY, Helsinki 2006, 59 s. 4. Räjähdyssuojausasiakirja PK-yrityksille, 2006, Työterveyslaitos, 13 s RS-asiakirja puutuoteteollisuudessa, Ylivieska 2006, Luentomateriaali, Kari Pieniniemi, 28 s. 21

55 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY LIITE 1 1. ( Kuva. Pohjapiirustus tilaluokitteluineen. 1. Trukin latauspaikka (Luokaton) 2. Maalauskammio (Luokka 1 ja 2) 3. Haihdutustila (Luokaton) 4. Kuivausuuni (Luokaton) 5. Maalivarasto (Luokka 1 ja 2) 1

56 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY Taulukko. Käsitteet ja määritelmät. R10 Syttyvää. F Helposti syttyvää. F+ Erittäin helposti syttyvää. Xn Haitallinen N Ympäristölle vaarallinen. LIITE 2 Räjähdysvaarallinen ilmaseos Räjähdyskelpoinen ilmaseos Päästölähde Räjähdysvaarallinen tila Syttymislähde Palava aine Räjähdys Ilmaseos, josta voi tulla räjähdyskelpoinen paikallisten tai toiminnallisten olosuhteiden vuoksi [direktiivin 94/9/EY luku I, artikla 1]. Lähde: SFS-käsikirja Normaali-ilmanpaineisen ilman ja palavan kaasun, höyryn, sumun tai pölyn muodostama syttyvä seos, jossa syttymisen jälkeen palaminen leviää koko palamattomaan seokseen [direktiivin 94/9/EY luku I, artikla 1]. Lähde: SFS-käsikirja Paikka, josta kaasua, nestettä, höyryä tai sumua vapautuu tai pääsee ympäristöön siten, että räjähdyskelpoinen ilmaseos voi muodostua. Lähde: SFS-käsikirja 59 Räjähdysvaarallinen tila on huone, sen osa tai muu rajoitettu tila (myös ulkona), jossa räjähdyskelpoinen ilmaseos voi esiintyä. Lähde: SFS-käsikirja 59 Ilmiö, tapahtuma tai väline, joka aiheuttaa syttymisen. Syttymislähteenä voi olla esimerkiksi avotuli, kipinä tai muu energianlähde. Lähde: Palo- ja pelastussanasto (TSK 33, 2006) Kaasuna, höyrynä, nesteenä tai kiinteänä tai näiden seoksina oleva aine, joka voi sytytettynä reagoida eksotermisesti ilman kanssa. Lähde: SFS-käsikirja Aineen nopea laajeneminen, johon liittyy energian äkillinen vapautuminen. Vapautunut energia muuttuu pääasiassa lämmöksi. Lähde: TSK 6 Palontorjuntasanasto 2

57 Räjähdyssuojausasiakirja Vama Product OY LIITE 3 Leimahduslämpötila Alin lämpötila, jossa nesteestä erottuu niin paljon kaasua, että se muodostaa pinnan lähellä ilman kanssa seoksen, joka leimahtaa sytyttimen vaikutuksesta, mutta joka ei jatka palamista sytyttimen poistuttua. Lähde: Palo- ja pelastussanasto (TSK 33, 2006) Syttymislämpötila Alin lämpötila, jossa syttyminen tapahtuu. Lähde: TSK 6 Palontorjuntasanasto Itsesyttymislämpötila Aineen itsesyttymislämpötila on se alin lämpötila, johon kuumennuttuaan aine syttyy itsestään palamaan ja jatkaa palamista ilman ulkopuolista lämmönlähdettä, liekkiä tai kipinää. Kaasun ja ilman seossuhde, syttymistilan muoto ja koko, seoksen lämmitysnopeus sekä koeastian materiaali voivat vaikuttaa itsesyttymislämpötilaan. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat syttymisväline ja sen lämpötila, katalyyttisten tai muiden läsnä olevien aineiden vaikutus sekä happipitoisuus. Lähde: TUKES-julkaisu 7/1999 3