ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE"

Transkriptio

1 SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE KAUKOLÄMPÖ

2 SUOSITUS H21/2006 ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAA- KAASUKÄYTTÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE ATEX-olosuhdedirektiivi (1999/92/EY) ja siitä johdettu valtioneuvoston asetus Räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) velvoittaa työnantajaa ja toiminnanharjoittajaa selvittämään työpaikan räjähdysvaarat ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin työpaikan turvallisuuden saamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Uudet säädökset koskevat myös pölyräjähdysvaarallisia tiloja, joita koskevia säädöksiä ei käytännössä aikaisemmin ole ollut. Uutena velvoitteena on myös räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen. Asetus tuli voimaan Asetuksen siirtymäaika päättyy , jolloin suojausasiakirjat tulee olla tehtyinä vanhoillekin räjähdysvaarallisille tiloille. Atex-velvoitteet koskevat käytännössä kaikkia kaasu- ja raskaspolttoöljykeskuksia. Voidaan myös todeta että läheskään kaikki räjähdysvaarallisiin tiloihin asennetut laitteet eivät täytä ATEX-laitedirektiivin vaatimuksia. Näiden laitteiden käyttöä voidaan jatkaa, jos laitteille ja työskentelytiloille tehdään riskikartoitus, joka osoittaa että laitteiden käyttö on riittävän turvallista. Energiateollisuus ry:n Tuotanto ja polttoaineet -toimikunta on laadituttanut tämän ohjeen ja mallitäytön ATEX-räjähdyssuojausasiakirjasta öljy- ja maakaasukäyttöisille kaukolämpökeskuksille. Suositus on rajattu vain öljy- ja maakaasukattiloille, jotta malliesimerkistä saadaan standardinomainen. Suositus soveltuu tietenkin yhtälailla rakenteensa ja käsittelyn puolesta kotimaisen polttoaineen lämpökeskuksille. Niiden osalla käsittely on laajempi ja monipuolisempi esim. kuljettimet ja polttoainevarastot vaativat oman pölyräjähdysvaaratarkastelun. Suosituksessa ei ole pyrittykään löytämään kaikkia esimerkkejä räjähdysvaarallisista tiloista eikä räjähdysvaarallisia tilaluokituksia. Tarkoituksena on, että työnantaja yhdessä käyttöhenkilökunnan kanssa selvittää normaalit käyttötilanteet, alas- ja ylösajot sekä erikseen kunnossapidon tilanteet, joissa jonkinasteinen todennäköisyys kaasu- tai pölyräjähdykselle on olemassa. Näille tilanteille on sitten laadittava tarvittavat suojaustoimenpiteet räjähdyksen estämiseksi. Ellei riskiä voida kokonaan poistaa, on ryhdyttävä toimiin, joilla onnettomuuden vahingot olisivat mahdollisimman vähäiset. Vaativimmissa kohteissa suosittelemme, että ulkopuolinen konsultti olisi mukana suojausasiakirjan laadinnassa. Tämä ei kuitenkaan poista työnantajan vastuuta. Suosituksen on laatinut Empower Oy, joka myös vastaa asiasisällöstä. Suositus on valmisteltu työryhmässä johon ovat kuuluneet: Matti Nuutila Energiateollisuus ry, pj. Jukka Lehtinen Turku Energia Oy Pekka Riipinen Tampereen Sähkölaitos Pekka Soralahti Fortum Power Heat Oy Juha Taskinen Empower Oy, siht.

3 SUOSITUS H21/2006 Sisällysluettelo 1 Taustaa Räjähdysvaaran arviointi Palavat aineet Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntyminen Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen syttyminen Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu Räjähdyssuojauksen toimenpiteet Tekniset toimenpiteet Vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten ehkäiseminen Palavien aineiden korvaaminen muilla aineilla Pitoisuuksien rajoittaminen Inertointi Estäminen tai rajoittaminen laitteiden ympäristössä Toimenpiteet pölykertymien poistamiseksi Kaasuilmaisimien käyttö Syttymislähteiden välttäminen Kuumat pinnat Liekit ja kuumat kaasut Mekaanisesti syntyvät kipinät Sähkölaitteet Räjähdyksen vaikutusten rajoittaminen (rakenteellinen räjähdyssuojaus) Räjähdyksen kestävä rakennustapa Räjähdyspaineen alentaminen Räjähdyksen vaimentaminen Räjähdyksen leviämisen estäminen (räjähdystekninen irtikytkentä) Liekkejä läpäisemättömät rakennelmat kaasuja, höyryjä ja sumuja varten Prosessinohjaustekniikan käyttö Työvälineitä koskevat vaatimukset Organisatoriset toimenpiteet Toimintaohjeet Työntekijöiden riittävä pätevöittäminen Työntekijöiden kouluttaminen Yhteensovittaminen ja työskentelylupajärjestelmä Valvonta ja tarkastukset Räjähdysvaarallisten tilojen merkitseminen Räjähdyssuojausasiakirja Räjähdyssuojausasiakirjan sisältö Työpaikan ja työskentelytilojen kuvaus Kuvaus käytettävistä aineista / turvatekniset tunnusluvut Räjähdysvaaran arvioinnin tulosten esittely Räjähdyssuojatoimenpiteet Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu Vastuuhenkilöt ja päivitys LIITTEET Räjähdyssuojausasiakirja (lomakepohja) Räjähdyssuojausasiakirja (esimerkki) Esimerkkejä tilaluokituksista Räjähdyssuojausasiakirjan päivityslomake Sanasto / termit Lähdeluettelo

4 SUOSITUS H21/2006 1(27) ATEX-RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN ÖLJY- JA MAAKAASUKÄYT- TÖISILLE KAUKOLÄMPÖKESKUKSILLE 1 Taustaa Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa kaukolämpölaitoksia räjähdyssuojausasiakirjojen laatimisessa. Ohje on pääasiassa tarkoitettu polttoöljyä ja maakaasua käyttäviä kaukolämpökeskuksia (n. 40 MW) varten, mutta sitä voidaan käyttää soveltuvin osin myös muihin kohteisiin. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kiinteät polttoaineet, vaikka niihinkin paikoin viitataan. Räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen perustuu velvoitteeseen, joka on määritetty asetuksessa (576/2003) Räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta. Asetuksella on asetettu voimaan EY:n ATEX-työolosuhdedirektiivi (1999/92/EY). Räjähdyssuojausasiakirjan tarkoitus on: - Räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamien vaarojen ennaltaehkäisy ja torjunta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi - Yleisen turvallisuuden ylläpitäminen - Henkilö- ja omaisuusvahinkojen estäminen ATEX-laitedirektiivi (94/9/EY) ja siitä johdetut kansalliset säädökset - asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä (917/1996) ja KTMn päätös (918/1996) - koskevat laitteiden markkinoille saattamista. Niiden mukaan laitteiden valmistajat, maahantuojat, jälleenmyyjiä ja ne, jotka valmistavat laitteita omaan käyttöön, ovat velvoitettuja huolehtimaan, että laitteet täyttävät em. vaatimukset. Työnantajan velvollisuus on kuitenkin varmistaa, että räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettään niihin tiloihin tarkoitettuja laitteita ja työvälineitä. Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava ennen uusien tilojen käyttöönottoa ja tarkistettava, mikäli työtiloja, -välineitä tai järjestelyjä muutetaan oleellisesti. Vanhoille, jo olemassa oleville tiloille asiakirja on laadittava ennen Asiakirja voi olla osana muuta työpaikkaa koskevaa turvallisuusasiakirjaa. Räjähdyssuojausasiakirjat on aina laadittava tapauskohtaisesti, joten tämä ohje ei välttämättä kata kaikkia mahdollisia tilanteita vaan toimii tukena asiakirjojen laatimiselle.

5 SUOSITUS H21/2006 2(27) 2 Räjähdysvaaran arviointi Räjähdysvaaran arviointiprosessi on suoritettava jokaisen työ- ja tuotantoprosessin sekä laitteiston jokaisen toimintakuntovaihtoehdon osalta erikseen. Räjähdyssuojausasiakirjassa olisi kuvattava, missä vaarallisia räjähdyskelpoisia ilmaseoksia voi esiintyä. Tässä yhteydessä voidaan käsitellä erikseen laitteiston osien sisäpuolta ja sen ympäristöä. Normaalitoiminnan lisäksi on otettava huomioon myös toiminnan käynnistys- ja pysäytysvaihe, puhdistus sekä toimintahäiriöt. Kuvauksessa on tarvittaessa otettava huomioon myös toiminnan tai tuotannon muutostilanteissa noudatettavat menettelyt. Räjähdysvaaralliset tilat (vyöhykkeet) voidaan esitellä sekä tekstinä että graafisena vyöhykekarttana. Tässä kohdassa esitetään myös räjähdysvaarat. Tällöin on hyödyllistä kuvata menettelytapa, jota räjähdysvaarojen tunnistamisessa on käytetty. Työprosesseihin tai teknisiin laitteisiin liittyvien räjähdysvaarojen arviointiin käytetään menetelmiä, jotka mahdollistavat laitteiden ja prosessien järjestelmällisen turvateknisen tarkastelun. Järjestelmällisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että arviointi etenee asiallisten ja loogisten näkökohtien mukaisesti vaiheittain. Arvioinnissa tarkastellaan olemassa olevia riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaarallisia räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, ja mahdollisia samanaikaisesti esiintyviä aktivoitumiskelpoisia syttymislähteitä. Räjähdysvaaran arviointi on tehtävä riippumatta vastauksesta nimenomaiseen kysymykseen syttymislähteiden olemassaolosta tai niiden esiintymisen todennäköisyydestä. Kussakin tilanteessa arvioidaan samanaikaisesti, onko tilassa palavia aineita, voiko räjähdyskelpoinen ilmaseos syntyä, kuinka todennäköistä räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen on, kuinka todennäköistä on sen syttyminen (syttymislähteiden todennäköisyys) ja mitä suojaustoimenpiteitä on tehty. Vaaratilanteita aiheuttavien räjähdysten syntyminen edellyttää seuraavien neljän ehdon täyttymistä samanaikaisesti: - Palavien aineiden dispergoitumisaste on suuri - palavien aineiden pitoisuus ilmassa on niiden yhdistettyjen räjähdysrajojen välillä - räjähdyskelpoista ilmaseosta on vaaraa aiheuttava määrä - aktivoitumiskelpoinen syttymislähde on olemassa. Vastaavaa tilannetta kuvaamaan voidaan käyttää ns. räjähdyskolmiota (ks. kuva). Ts. räjähdys tapahtuu, kun palava aine sekoittuu ilmaan (eli saa riittävästi happea) räjähdysrajojen puitteissa ja pääsee kosketuksiin syttymislähteen kanssa.

6 SUOSITUS H21/2006 3(27) 2.1 Palavat aineet Räjähdyksen tapahtuminen edellyttää, että työ- tai tuotantoprosessissa on mukana palavia aineita. Toisin sanoen raaka- tai lisäaineena käytetään ainakin yhtä palavaa ainetta tai sellaista syntyy jäännös-, väli- tai lopputuotteena taikka voi syntyä toiminnallisen häiriön vuoksi. Palavia aineita voi syntyä myös tahattomasti, esimerkiksi varastoitaessa heikkoja happoja tai lipeitä metalliastioissa. Sähkökemiallisen reaktion tuloksena voi tällöin syntyä vetyä, joka voi kaasuuntua. Palaviksi on katsottava yleensä kaikki aineet, jotka pystyvät aiheuttamaan eksotermisen hapettumisreaktion. Tällaisia ovat kaikki aineet, jotka on jo vaarallisista aineista annetun direktiivin 67/548/ETY mukaisesti luokiteltava ja merkittävä syttyviksi (R10), helposti syttyviksi (F tai R11/R15/R17) tai erittäin helposti syttyviksi (F+ tai R12). Sellaisiksi on katsottava myös kaikki muut(vielä) luokittelemattomat aineet ja valmisteet, jotka kuitenkin täyttävät tapauskohtaisesti sovellettavat syttyvyyskriteerit tai joita on yleisesti pidettävä tulenarkoina. Esimerkkejä: 1. Palavat kaasut ja kaasuseokset - esim. nestekaasu (butaani, buteeni, propaani, propeeni), maakaasu, polttokaasut (esim. hiilimonoksidi tai metaani) sekä kaasumaiset palavat kemikaalit (esim. asetyleeni, eteenioksidi ja vinyylikloridi). 2. Palavat nesteet - esim. liuottimet, polttoaineet, raaka-, lämmitys- voitelu- ja jäteöljyt, lakat sekä veteen liukenemattomat ja vesiliukoiset kemikaalit. 3. Pöly, joka on peräisin kiinteistä palavista aineista

7 SUOSITUS H21/2006 4(27) - kuten hiilestä, puusta, elintarvikkeista ja rehuista (esim. sokerista, jauhoista tai viljasta), muoveista, metalleista tai kemikaaleista. Huomautus: Vaikka monet aineet ovat normaaliolosuhteissa vaikeasti syttyviä, erityisesti pienihiukkaskoko tai riittävän suuri syttymisenergia tekee niistä ilmaan sekoittuneina räjähdyskelpoisia (esim. metallipölyt, aerosolit). Mahdollisen räjähdysvaaran lähempi tarkastelu on tarpeen vain, jos tilassa on palavia aineita. Kaukolämpölaitoksissa tyypillisiä palavia aineita ovat: Maakaasu, nestekaasut, biokaasu, raskas ja kevyt polttoöljy, voitelu- ja jäteöljyt, hitsauskaasut, vedenkäsittelyssä käytettävä hydratsiini, turve, puuperäiset polttoaineet ja akustojen vetykaasut (lataamisen yhteydessä). 2.2 Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntyminen Räjähdyskelpoinen ilmaseos syntyy, jos palavaa ainetta on sekoittunut ilmaan riittävä määrä. Todennäköisyys, että räjähdyskelpoinen ilmaseos syntyy palavien aineiden vaikutuksesta, riippuu siitä, kuinka herkästi syttyvä kyseisten aineiden ja ilman muodostama kaasuseos on. Jos riittävä dispergoitumisaste saavutetaan tai ylitetään ja jos palavien aineiden pitoisuus ilmassa on sen räjähdysrajojen puitteissa, tilassa on räjähdyskelpoista ilmaseosta. Kaasumaisten tai höyrymäisten aineiden dispergoitumisaste on luonnostaan riittävä (esim. maakaasu ja kaasuuntunut polttoöljy). Dispergoitumisaste: Mitta, jonka mukaisesti kiinteä tai nestemäinen aine voi sekoittua (hienojakoisimmillaan) toiseen kaasumaiseen tai nestemäiseen aineeseen ilman molekyylisidoksia aerosoliksi, emulsioksi, kolloidiksi tai lietteeksi. Räjähdysrajat: Kun riittävästi dispergoituneen palavan aineen pitoisuus ilmassa saavuttaa vähimmäisarvon (alempiräjähdysraja), räjähdys on mahdollinen. Räjähdystä ei enää voi tapahtua, kun kaasun tai höyryn pitoisuus on ylittänyt suurimman mahdollisen arvonsa (ylempi räjähdysraja). Räjähdysrajat muuttuvat, jos olosuhteet eivät vastaa normaalin ilmanpaineen olosuhteita. Tavallisesti räjähdysrajojen välinen pitoisuusalue laajenee esimerkiksi silloin, kun seoksen paine ja lämpötilanousevat. Palavan nesteen yläpuolelle voi syntyä räjähdyskelpoinen ilmaseos vain siinä tapauksessa, että nesteen pinnan lämpötila ylittää vähimmäisarvon. Alempi räjähdysraja: Ilmaan sekoittuneen palavan aineen pitoisuuden alaraja, jossa räjähdys on mahdollinen. [EN ]. Ylempi räjähdysraja: Ilmaan sekoittuneen palavan aineen pitoisuuden yläraja, jossa räjähdys on vielä mahdollinen. [EN1127-1:n mukaisesti] Selvitettäessä, voiko räjähdyskelpoinen ilmaseos syntyä, on otettava tapauksen mukaan huomioon seuraavat aineiden ja niiden mahdollisten jalostusmuotojen ominaisuudet:

8 SUOSITUS H21/2006 5(27) 1. Palavat kaasut ja kaasuseokset: - Alempi ja ylempi räjähdysraja - Käsittelyn aikana syntyvät tai esiintyvät palavien aineiden enimmäispitoisuudet (tarvittaessa myös vähimmäispitoisuudet). 2. Palavat nesteet: - Höyryjen alempi ja ylempi räjähdysraja - Sumujen alempi räjähdysraja - Leimahduspiste - Käsittelylämpötila tai ympäristön lämpötila - Nesteen käsittelytapa (esim. nesteen suihkuttaminen, ruiskuttaminen ja sumuttaminen sekä höyrystäminen ja kondensoiminen) - Nesteen alistaminen suurille paineille (esim. hydraulijärjestelmissä) - Käsittelyn aikana syntyvät tai esiintyvät palavien aineiden enimmäispitoisuudet (mahdollisesti myös vähimmäispitoisuudet) (vain laitteiden/laitteistojen sisällä). Huomautus: Säiliöiden sisällä ei voida olettaa syntyvän räjähdyskelpoista seosta, jos säiliönlämpötila pidetään jatkuvasti riittävän kaukana (noin 5 15 ºC) leimahduspisteen alapuolella. Leimahduspiste: Alhaisin lämpötila, jossa määrätyissä koeolosuhteissa nesteestä haihtuu palavaa kaasua tai palavaa höyryä siinä määrin, että kosketus aktivoituvaan syttymislähteeseen aiheuttaa välittömästi liekinsyttymisen. [EN ] Huomautus: Jos esimerkiksi nesteen korkein käsittelylämpötila ei ole riittävän paljon alhaisempi kuin sen leimahduspiste, räjähdyskelpoisia höyryn ja ilman seoksia saattaa syntyä. Huomautus: Jos nesteistä muodostetaan pisaroita esim. suihkuttamalla, räjähdyskelpoinen ilmaseos voi syntyä myös leimahduspistettä alhaisemmissa lämpötiloissa. Huomautus: Jos palavaa nestettä sisältävään voimakkaasti paineistettuun tilaan syntyy vuotokohta, neste voi vuodon määrästä, ylipaineen suuruudesta ja materiaalin vakaudesta riippuen suihkuta ulos tilasta ja muodostaa räjähdyskelpoista sumua, joka saattaa muuttua räjähdyskelpoiseksi höyryksi. 3. Pölyt, jotka ovat peräisin kiinteistä palavista aineista: - Pölyn ja ilman seosten tai pölykertymien esiintyminen tai syntyminen - Käsittelyn aikana syntyvät tai esiintyvät palavien aineiden enimmäispitoisuudet suhteessa alempaan räjähdysrajaan. - Alempi ja ylempi räjähdysraja - Hiukkaskoon mukainen jakauma (merkityksellinen on alle 500 μm:n kokoisten hiukkasten osuus), kosteus, kytemispiste. Jos räjähdyskelpoinen ilmaseos voi syntyä, sen aiheuttaman vaaran rajoittamiseksi on selvitettävä ilmaseoksen sijainti työpaikalla tai laitteistossa. Selvitystyössä on jälleen otettava huomioon kyseisten ainei-

9 SUOSITUS H21/2006 6(27) den ominaisuudet sekä laite- ja prosessitekniset ja ympäristön erityispiirteisiin liittyvät seikat: 1. Kaasut ja höyryt: - Tiheys suhteessa ilmaan, sillä mitä raskaampia kaasut ja höyryt ovat, sitä nopeammin ne laskeutuvat alas ja sekoittuvat jatkuvasti ympärillä olevaan ilmaan sekä jäävät kaivoksiin, kanaviin ja kuiluihin: - Kaasut ovat yleensä ilmaa raskaampia, esim. propaani. Niiden kertymät pyrkivät laskeutumaan ja leviämään ja ne voivat myös "ryömiä" pitkiä matkoja ennen syttymistä. - Joillakin kaasuilla on suunnilleen sama tiheys kuin ilmalla, esim. asetyleeni, syaanivety, eteeni ja hiilimonoksidi. Näillä kaasuilla on luontaisesti vähäinen taipumus hajota tai laskeutua. - Monet kaasut ovat paljon ilmaa kevyempiä, kuten vety ja metaani. Näillä kaasuilla on luontainen taipumus hajota ilmaan, elleivät ne ole suljetussa tilassa. - Pienetkin ilman liikkeet (normaali veto, henkilöiden liikkuminen, terminen virtaus) voivat merkittävästi nopeuttaa kaasun sekoittumista ilmaan. 2. Nesteet ja sumut: - Haihtumisluku, joka ilmaisee, kuinka paljon räjähdyskelpoista ilmaseosta tietyssä lämpötilassa syntyy - Haihtumispinta-ala ja käsittelylämpötila esimerkiksi suihkutettaessa tai ruiskutettaessa nesteitä - Ylipaine, jonka vaikutuksesta suihkutetut nesteet vapautuvat ympäristöön ja muodostavat räjähdyskelpoisia sumuja. 3. Pölyt: - Ilmaan nousseen pölyn kerääntyminen esimerkiksi suodattimiin, kuljetuksen yhteydessä säiliöihin, siirtokohtiin tai kuivainten sisälle - Pölykertymien muodostuminen lähinnä vaakasuorille tai heikosti viettäville pinnoille ja pölypyörteiden syntyminen - Hiukkaskoko. Tietoa aineiden ominaisuuksista saa mm. käyttöturvallisuustiedotteista. Muita huomioon otettavia paikallisia ja toiminnallisia tekijöitä ovat: - Tapa, jolla aineita käsitellään kaasu-, neste- tai pölytiiviissä tiloissa tai laitteiden ollessa avoimina esimerkiksi niiden täytön tai tyhjentämisen vuoksi - Mahdollisuus, että aineita pääsee tilan ulkopuolelle venttiilien, luukkujen, putkistojen tai muiden sellaisten välityksellä - Tuuletus- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä muut tilaan liittyvät tekijät. - Palavien aineiden tai seosten esiintymiseen on varauduttava varsinkin tiloissa, joissa ei ole ilmanvaihtoa. Tällaisia ovat esimerkiksi tuulettamattomat maanpinnan alapuolella sijaitsevat tilat, kuten kaivokset, kanavat ja kuilut. Jos räjähdyskelpoista ilmaseosta voi esiintyä joissakin tiloissa sellaisia määriä, että työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojaa-

10 SUOSITUS H21/2006 7(27) miseksi tarvitaan erityisiä suojatoimenpiteitä, räjähdyskelpoista ilmaseosta nimitetään vaaralliseksi räjähdyskelpoiseksi ilmaseokseksi ja tilat luokitellaan räjähdysvaarallisiksi tiloiksi. Onko aikaisemmin todettu mahdollisesti räjähdyskelpoinen ilmaseos vaarallinen räjähdyskelpoinen ilmaseos, riippuu räjähdyskelpoisen ilmaseoksen määrästä ja sen mahdollisen syttymisen vahinkoa aiheuttavasta vaikutuksesta. Tavallisesti voidaan kuitenkin ensisijaisesti olettaa, että räjähdyksestä aiheutuu suuret vahingot ja että kyseessä on vaarallinen räjähdyskelpoinen ilmaseos. Poikkeukset tästä säännöstä ovat mahdollisia käsiteltävien määrien ollessa erittäin pieniä, kuten laboratorioissa. Arvioitaessa, aiheutuuko ennakoitavissa olevista räjähdyskelpoisten ilmaseosten määristä vaaraa, on otettava huomioon paikalliset ja toiminnalliset olosuhteet. Jos vaarallisen räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntyminen on mahdollista, räjähdyssuojatoimenpiteet ovat välttämättömiä. Niiden tavoitteena on oltava ennen kaikkea räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntymisen estäminen. Toteutettujen räjähdyssuojatoimenpiteiden tehokkuus on tutkittava. Tällöin on otettava huomioon laitteistojen kaikki erilaiset toimintatilat ja kaikki häiriötilat (myös harvinaiset). Vain siinä tapauksessa, että vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen on varmasti estetty, muita toimenpiteitä ei tarvita. 2.3 Räjähdysvaarallisen ilmaseoksen syttyminen Jos vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymistä ei voida täysin estää, on toteutettava toimenpiteitä aktivoituvien syttymislähteiden torjumiseksi. Syttymislähteinä voivat toimia mm. eurooppalaisen normin EN mukaiset syttymislähdetyypit: - kuumat pinnat - liekit ja kuumat kaasut - mekaanisesti syntyvät kipinät - sähkölaitteet - sähköiset tasausvirrat, katodinen korroosiosuoja - staattinen sähkö - salamanisku - sähkömagneettiset kentät taajuusalueella 9 khz 300 GHz - sähkömagneettinen säteily taajuusalueella 300 GHz 3 x 106GHz tai aallonpituuksilla 1 000µm 0,1µm (optinen spektrialue) - ionisoiva säteily - ultraääni - adiabaattinen puristus, paineaallot, virtaavat kaasut - kemialliset reaktiot. Mitä todennäköisempää vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostuminen on, sitä varmemmin aktivoituvat syttymislähteet on kyettävä torjumaan. Jos vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten ja aktivoituvien syttymislähteiden samanaikainen esiintyminen ei ole erittäin epätodennäköistä, on turvauduttava myös rakenteellisiin suojatoimenpiteisiin ja organisatorisiin toimenpiteisiin. Muussa tapauksessa on toteutettava kohtuulliset suojatoimenpiteet.

11 SUOSITUS H21/2006 8(27) 3 Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu Räjähdysvaarallinen tila on tila, jossa voi esiintyä sellaisia määriä vaarallista räjähdyskelpoista ilmaseosta, että toimenpiteet työntekijöiden suojaamiseksi räjähdysvaaralta ovat tarpeen. Tällaista määrää kutsutaan vaaralliseksi räjähdyskelpoiseksi ilmaseokseksi. Suojatoimenpiteiden laajuuden määräytymisperusteena käytetään olemassa olevien räjähdysvaarallisten tilojen luokittelua vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymistodennäköisyyden mukaisiin tilaluokkiin. Tilaluokka 0: Tila, jossa ilman ja kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein. Esimerkki: Tavallisesti vyöhykkeen 0 ehdot täyttyvät vain säiliöiden tai laitteiden (haihduttimet, reaktioastiat jne.) sisällä, mutta ne voivat täyttyä myös tuuletusaukkojen ja muiden aukkojen lähellä. Tilaluokka 1: Tila, jossa ilman ja kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti. Esimerkki: Tällaisia tiloja voivat olla muun muassa: - tilaluokan 0 lähiympäristö - täyttöaukkojen lähiympäristö - helposti rikkoutuvien lasista, keramiikasta taikka muista sellaisista aineista valmistettujen laitteiden tai johtojen lähiympäristö, ellei niiden sisältö ole liian vähäinen muodostaakseen vaarallista räjähdyskelpoista ilmaseosta - esim. pumpuissa ja luukuissa olevien tiivistämiskyvyltään riittämättömien tiivistysholkkien lähiympäristö - laitteiden, kuten haihduttimien tai reaktioastioiden sisätila Tilaluokka 2: Tila, jossa ilman ja kaasun, höyryn tai sumun muodossa olevan palavan aineen muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen normaalitoiminnassa on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan. Esimerkki: Tilaluokkaan 2 voivat kuulua muun muassa: - vyöhykkeiden 0 tai 1 ympäristöt. Huomautus: Tilat sellaisten putkistojen ympäristössä, joissa kuljetetaan palavia aineita vain poikkeuksetta teknisesti tiiviissä olosuhteissa, eivät ole räjähdysvaarallisia tiloja. Tilaluokka 20: Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein. Tilaluokka 21: Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostama räjähdyskelpoinen ilmaseos todennäköisesti esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti. Tilaluokka 22: Tila, jossa ilman ja palavan pölyn muodostaman räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen normaalitoiminnassa on epätodennäköistä ja se kestää esiintyessään vain lyhyen ajan.

12 SUOSITUS H21/2006 9(27) Kaukolämpölaitoksissa tyypillisiä räjähdysvaarallisia tiloja ovat: - Öljysäiliöt, niiden tuuletusaukot ja lähiympäristö - Öljyn esilämmityskoneikot - Maakaasujärjestelmien laipat, venttiilit ja polttimet - Nestekaasujärjestelmien laipat, venttiilit ja polttimet - Nestekaasun varastointi Atex-asetuksen mukaan tilat, jotka on tarkoitettu ja suunniteltu tulisijoiksi tai joissa esiintyy jatkuva liekki, eivät kuulu Atex-tilaluokituksen piiriin. Kattiloissa mahdollisesti tapahtuvat räjähdykset on kuitenkin syytä huomioida, vaikka niitä ei oteta mukaan näihin tilaluokituksiin (tulipesäräjähdykset ovat paineastialainsäädännön alaisia ja tunnistetaan yleensä vaaran arviointien yhteydessä). Kattilan polttimien käynnistyksen tai käytön aikainen häiriö voi aiheuttaa polttoaineen kaasuuntumisen ja edelleen tulipesäräjähdyksen. Tämän estämiseksi kaasu-, öljy- ja sytytyspolttimet on varustettu liekinvalvojilla, tuuletuksilla, polttoaineen syötön sulkuventtiileillä ja ulospuhalluksilla. Akustoja / akkuhuoneita ei yleensä tarvitse luokitella räjähdysvaarallisiksi tiloiksi. Kun akkuhuoneen ilmanvaihto on riittävä ja kun akkujen latausten lämpötilaa ja jännitettä säädetään niin, ettei vetykaasua pääse muodostumaan, ei tilaa tarvitse luokitella räjähdysvaaralliseksi tilaksi. Niihin liittyvä vaara on kuitenkin hyvä tunnistaa ja tarvittaessa merkitä huone vaarasta ilmoittavilla kylteillä. Tilaluokat voidaan esitellä joko tekstinä tai graafisina vyöhykekuvina tai näiden yhdistelminä. Graafisesti esitettynä kuvissa käytetään yleisesti seuraavia tunnuksia: Tilaluokka 0 / 20: Tilaluokka 1 / 21: Tilaluokka 2 / 22: Ei luokitusta: Esiintymistodennäköisyyttä arvioitaessa voidaan käyttää joko em. sanallista kuvausta tai numeerista arviota: Tilaluokka 0: - räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti, pitkäaikaisesti tai usein tai - esim. esiintymistodennäköisyys > 1000 h/a Tilaluokka 1: - räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti tai - esim. esiintymistodennäköisyys: h/a

13 SUOSITUS H21/ (27) Tilaluokka 2: - esiintyminen normaalitoiminnassa on epätodennäköistä ja esiintyessään kestää vain lyhyen ajan tai - esim. esiintymistodennäköisyys < 10 h/a Esimerkkinä tilaluokituksesta (teksti ja kuva) on raskaan polttoöljyn varastointi (SFS Käsikirja 59): Kiinteäkattoinen säiliö (POR) Luokka 0 (esiintyy jatkuvasti tai pitkäaikaisesti) - säiliön sisäpuoli Luokka 1 (esiintyy satunnaisesti) - 4,5 m kaikkiin suuntiin tuuletusaukosta ja tarkastusaukosta. Alue voidaan pienentää 3 metriksi, mikäli täyttönopeus on alle 3000 l/min. Vallin sisään jäävä osa, vallin yläreunan korkeudelle Luokka 2 (esiintyy epätodennäköisesti ja esiintyessään lyhyen ajan) - 3 m vaipan ja katon ympäri. Alue voidaan pienentää 1,5 metriksi, mikäli täyttönopeus on alle 3000 l/min. Mikäli vallin ja säiliön välinen etäisyys on alle 3m, kuuluu vallitilan ulkopuolinen alue 3 m etäisyydelle säiliöstä luokkaan 2. Muita esimerkkejä tilaluokituksista ja niiden kuvauksista löytyy liitteestä Esimerkkejä tilaluokituksista.

14 SUOSITUS H21/ (27) 4 Räjähdyssuojauksen toimenpiteet Räjähdyssuojauksen toimenpiteitä voivat olla tekniset ja organisatoriset toimenpiteet. Edelleen räjähdyssuojatoimenpiteinä pidetään kaikkia toimenpiteitä, joilla - vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen estetään, - vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syttyminen vältetään tai - räjähdysten vaikutukset supistetaan sellaisiksi, että niillä varmistetaan työntekijöiden terveys ja turvallisuus 4.1 Tekniset toimenpiteet Suojatoimenpiteiden laajuus riippuu vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymistodennäköisyydestä (tilaluokittelu). Suojatoimenpiteiden laajuutta määriteltäessä on siksi yleensä otettava huomioon taulukossa esitetyt seikat. Tilaluokka Syttymislähteet (ks. kohta 2.3) on estettävä varmasti: 0 tai 20 - häiriöttömässä toiminnassa (normaalitoiminnassa) - ennakoitavissa olevien häiriöiden aikana - harvoin esiintyvien toiminnallisten häiriöiden aikana 1 tai 21 - häiriöttömässä toiminnassa (normaalitoiminnassa) - ennakoitavissa olevien häiriöiden aikana 2 tai 22 - häiriöttömässä toiminnassa (normaalitoiminnassa) Vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten ehkäiseminen Kun laitteiston räjähdyssuojausasiakirja kokonaan tai osittain perustuu ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin räjähdyskelpoisten ilmaseosten välttämiseksi tai syttymislähteiden välttämiseksi, näiden toimenpiteiden toteutus on kuvattava yksityiskohtaisesti Palavien aineiden korvaaminen muilla aineilla Vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen voidaan estää välttämällä tai vähentämällä palavien aineiden käyttöä. Esimerkkinä palavien aineiden käytön välttämisestä on palavien liuotin- ja puhdistusaineiden korvaaminen vesipohjaisilla liuoksilla.

15 SUOSITUS H21/ (27) Pitoisuuksien rajoittaminen Kaasut ja pölyt ovat ilmaan sekoittuneina räjähdyskelpoisia vain, jos niiden pitoisuudet ovat tiettyjen raja-arvojen välillä. Tietyissä toiminnallisissa ja ympäristöllisissä olosuhteissa on mahdollista pysytellä näiden räjähdysrajojen ulkopuolella. Jos näiden olosuhteiden pysyvyys voidaan varmistaa, ei räjähdysvaaraa ole. Suljetuissa astioissa ja laitteissa palavista nesteistä peräisin olevien kaasujen ja höyryjen pitoisuudet on tavallisesti suhteellisen helppo pitää räjähdysrajojen ulkopuolella Inertointi Vaarallinen räjähdyskelpoinen ilmaseos voidaan välttää myös vähentämällä laitteiden sisäilman happipitoisuutta tai ohentamalla polttoainetta kemiallisesti reagoimattomilla aineilla (inerttiaineilla). Tätä suojatoimenpidettä kutsutaan inertoinniksi. Näiden suojatoimenpiteiden suunnittelua varten on tiedettävä suurin happipitoisuus, joka ei vielä mahdollista räjähdystä (happipitoisuusraja). Happipitoisuusraja määritellään kokeellisesti. Suurin sallittu happipitoisuus saadaan vähentämällä happipitoisuusrajasta varma pitoisuusero. Jos polttoainetta ohennetaan inerttiaineella, suurin sallittu polttoainepitoisuus on määriteltävä vastaavalla tavalla. Jos happipitoisuus voi vaihdella äkillisesti tai olla hyvin erilainen laitteiden eri osissa, tarvitaan suuri turvamarginaali. Käyttövirheet ja toimintahäiriöt on otettava huomioon. Inertointiin voidaan tavallisesti käyttää kaasuja vain suljetuissa laitteistoissa, jotka mahdollistavat vain suhteellisen vähäisen kaasumäärän vaihtumisen aikayksikköä kohti. Jos inerttikaasua pääsee laitteiston toiminnan kannalta tarpeellisten tai vioista johtuvien aukkojen kautta sen ulkopuolelle, ilman happipitoisuuden väheneminen voi aiheuttaa vaaraa työntekijöille (tukehtumisvaara) Estäminen tai rajoittaminen laitteiden ympäristössä Vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen laitteiden ulkopuolella olisi mahdollisuuksien mukaan estettävä. Tämä on mahdollista pitämällä laitteet suljettuina. Laitteen osat on sen vuoksi rakennettava tiiviiksi. Laitteet on suunniteltava niin, että ennakoitavissa toimintaolosuhteissa ei voi syntyä mainittavia vuotoja. Tämä on varmistettava muun muassa huolehtimalla laitteiden säännöllisestä huollosta. Jos palavien aineiden pääsyä laitteiden ulkopuolelle ei ole mahdollista estää, vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostumisen voi usein estää huolehtimalla riittävästä tuuletuksesta. Tuuletuksen tehokkuuden arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat seikat: - Kaasujen, höyryjen ja sumujen osalta on laitetta suunniteltaessa arvioitava tuuletuksen mitoittamista varten ulkopuolelle virtaavien kaasujen, höyryjen ja sumujen suurin mahdollinen

16 SUOSITUS H21/ (27) Toimenpiteet pölykertymien poistamiseksi määrä (lähdevahvuus) sekä tunnettava niiden lähteen sijainti ja niiden leviämisolosuhteet. - Suotuisimmissa tapauksissa riittävän tehokas tuuletus voi riittää estämään räjähdysvaarallisten tilojen syntymisen. Edellä mainitut rajoittavat olosuhteet voivat kuitenkin myös johtaa siihen, että vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymistodennäköisyys vain vähenee tai räjähdysvaarallisten tilojen (vyöhykkeiden) koko saadaan supistumaan. - Vaarallisia pölykertymiä voidaan välttää puhdistamalla työskentely- ja toimintatilat säännöllisesti. Tätä tarkoitusta varten tehokkaaksi menetelmäksi on todettu puhdistussuunnitelmat, joissa määritellään sitovasti puhdistustoimenpiteiden laatu, laajuus ja toteuttamistiheys sekä asiaan kuuluvat vastuusuhteet. Suunnitelmissa toimenpiteet voidaan määritellä tapauskohtaisesti vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tällöin on otettava huomioon erityisesti vaikeasti havaittavat (esimerkiksi korkealla sijaitsevat) tai vaikeapääsyiset pinnat, joille voi kertyä pitkien aikojen kuluessa huomattavia pölymääriä. Jos toimintahäiriöiden vuoksi (esim. liitoskohtien vahingoittumisen tai repeämisen taikka vuotojen seurauksena) vapautuu suuria määriä pölyä, olisi ryhdyttävä ylimääräisiin toimiin pölykertymien poistamiseksi mahdollisimman pikaisesti. Pölykertymien poistossa on todettu turvateknisesti edulliseksi käyttää märkäpuhdistusta ja imurien käyttöön perustuvia menetelmiä (tarkoituksenmukaisten keskitettyjen laitejärjestelmien tai ajettavien syttymislähteettömien teollisuusimureiden käyttö). Puhdistusmenetelmiä, jotka aiheuttavat pölyn nousemisen pyörteinä ilmaan, on vältettävä. Märkäpuhdistusmenetelmiä käytettäessä on otettava huomioon, että ne voivat aiheuttaa ylimääräisiä jätehuolto-ongelmia. Jos märkäpuhdistuksessa poistetaan kevytmetallipölyjä, on otettava huomioon vedyn kehittymismahdollisuus. Pölykertymien poistoa puhaltamalla on vältettävä Kaasuilmaisimien käyttö Laitteiden ympäristössä ilmenevien pitoisuuksien valvonta voidaan järjestää esimerkiksi kaasuilmaisimien avulla, esim. maakaasua käytettäessä. Käyttöön otettavissa kaasuilmaisimissa on oltava yhteisön direktiivin 94/7/EY mukaiset merkinnät siitä, että ne on hyväksytty räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitetuiksi turvallisiksi sähkölaitteiksi Syttymislähteiden välttäminen Jos vaarallisen räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syntymistä ei voida estää, on vältettävä sen syttymistä. Tämä voidaan saada aikaan suojatoimenpiteillä, joilla estetään syttymislähteiden esiintyminen tai vähennetään niiden esiintymistodennäköisyyttä. Ennen tehokkaiden suojatoimenpiteiden käyttöönottoa on tunnettava erilaiset syttymislähdetyypit ja tapa, jolla ne toimivat. Ensin on arvioitava vaarallisen räjähdyskelpoisen ilmaseoksen ja syttymislähteen ajallisen ja paikallisen kohtaamisen todennäköisyys, ja tämän arvion

17 SUOSITUS H21/ (27) perusteella määritellään suojatoimenpiteiden laajuus. Perustana käytetään em. tilaluokitusta, johon tietyt suojatoimenpiteet perustuvat. Lähempiä tietoja yksittäisistä syttymislähdetyypeistä ja niiden arvioinnista on standardissa EN Tähän on kerätty em. syttymislähteiden listasta lämpölaitoksille tyypillisimpiä tilanteita Kuumat pinnat Räjähdyskelpoinen ilmaseos voi syttyä koskettaessaan kuumaa pintaa, jonka lämpötila saavuttaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syttymislämpötilan. Jos kuumat pinnat voivat joutua kosketuksiin räjähdyskelpoisen ilmaseoksen kanssa, on varmistettava tietty turvaväli pinnan suurimman mahdollisen lämpötilan ja räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syttymislämpötilan välillä. Tämä noudatettava turvaväli riippuu määritellystä tilaluokasta ja määräytyy standardin EN mukaisesti Liekit ja kuumat kaasut Varsinaiset liekit, mutta myös kytevät kiinteän aineen hiukkaset voivat aiheuttaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syttymisen. Jopa hyvin pienet liekit ovat mitä tehokkaimpia syttymislähteitä ja siksi niiden esiintyminen on yleensä estettävä tilaluokkiin 0 ja 20 kuuluvissa räjähdysvaarallisissa tiloissa. Tilaluokissa 1, 2, 21 ja 22 liekkejä saa esiintyä vain, jos ne on eristetty turvallisesti (ks. EN ). Hitsaukseen tai tupakointiin liittyvä avotuli on estettävä työn organisointiin kuuluvilla toimenpiteillä Mekaanisesti syntyvät kipinät Raapaisu, isku ja hankaus, esimerkiksi hionnan yhteydessä, voi aiheuttaa kipinöitä. Nämä kipinät voivat sytyttää palavia kaasuja ja höyryjä sekä tiettyjä sumun ja ilman tai pölyn ja ilman seoksia (erityisesti metallipölyn ja ilman seoksia). Vieraiden esineiden kuten kivien tai metallinkappaleiden joutuminen laitteisiin tai niiden osiin on otettava huomioon mahdollisena kipinöitä aiheuttavana tekijänä. Syttymiskelpoisten raapaisu- ja iskukipinöiden syntymistä voi välttää valitsemalla vaarattomia materiaaliyhdistelmiä (esim. puhaltimiin). Laitteissa, joiden osat liikkuvat toiminnan aikana, on mahdollisissa raapaisu-, isku- tai hankauskohdissa ehdottomasti vältettävä teräksen (ruostumatonta terästä lukuun ottamatta) ja kevytmetallin yhdistelmiä Sähkölaitteet Sähkölaitteita käytettäessä voivat vähäisetkin jännitteet aiheuttaa sähkökipinöitä (esimerkiksi yhdistettäessä ja katkaistaessa sähkövirtapiirejä sekä

18 SUOSITUS H21/ (27) käytettäessä tasausvirtaa) ja aiheuttaa pintojen kuumenemista niin, että niistä muodostuu syttymislähteitä. Tästä syystä räjähdysvaarallisissa tiloissa saa käyttää vain sellaisia sähkölaitteita, jotka täyttävät direktiivin 1999/92/EY liitteessä II säädetyt vaatimukset. Kaikilla vyöhykkeillä käytettäväksi tarkoitettujen uusien laitteiden valinnassa on noudatettava direktiivissä 94/9/EY määriteltyjä luokkia Räjähdyksen vaikutusten rajoittaminen (rakenteellinen räjähdyssuojaus) Monissa tapauksissa on mahdotonta toteuttaa riittävän varmoja räjähdyssuojatoimenpiteitä, joilla räjähdyskelpoisten ilmaseosten ja syttymislähteiden esiintyminen voitaisiin välttää. Silloin on toteutettava toimenpiteet räjähdyksen vaikutusten rajoittamiseksi hyväksyttävälle tasolle. Tällaisia toimenpiteitä ovat: - räjähdyksen kestävä rakennustapa - räjähdyspaineen alentaminen - räjähdyksen vaimentaminen - liekkien ja räjähdyksen leviämisen estäminen. Kyseiset toimenpiteet koskevat tavallisesti laitteiden sisällä tapahtuvien räjähdysten vaarallisten vaikutusten rajoittamista. Rakenteellisia suojatoimenpiteitä valittaessa otetaan yleensä käyttöön laitteita ja suojajärjestelmiä, jotka täyttävät direktiivin 94/9/EY vaatimukset. Rakenteellisia toimenpiteitä, kuten paineaallon kestäviä seiniä, voidaan myös käyttää Räjähdyksen kestävä rakennustapa Laitteiston osat, kuten säiliöt, kojeet ja putkistot, rakennetaan niin, että ne eivät repeä sisäpuolisen räjähdyksen vaikutuksesta. Tällöin on otettava huomioon kunkin laitteiston osan alkupaine, ellei se vastaa normaalia ilmakehän painetta. Laitteiston osien rakennustapa voi olla räjähdyspaineen kestävä tai räjähdyksen paineaallon kestävä. Räjähdyspaineen kestävät säiliöt ja kojeet kestävät odotettavissa olevan räjähdyspaineen muuttamatta muotoaan pysyvästi. Paineen laskennallisessa määrityksessä perustana käytetään odotettavissa olevaa räjähdysylipainetta. Räjähdyksen paineaallon kestävät säiliöt ja laitteet on rakennettu niin, että ne kestävät niiden sisällä tapahtuvan räjähdyksen aiheuttaman paineaallon, joka ei ole suurempi kuin odotettavissa oleva räjähdysylipaine. Laitteiden tai säiliöiden pysyvät muodon muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Kyseisten laitteiden osien muodonmuutokset on tarkastettava räjähdyksen jälkeen Räjähdyspaineen alentaminen Käsitteen "räjähdyspaineen alentaminen" laajimmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan kaikkia toimia, joiden tavoitteena on räjähdyksen tapahtuessa tai sen laajennuttua tiettyyn mittaan räjähdyksen tapahtumapaikkana olevan alun perin suljetun laitteen avaaminen lyhytaikaisesti tai pysyvästi vaarattomaan suuntaan silloin, kun vastepaine saavutetaan räjähdyspaineen alentamislaitteistossa. Räjähdyspaineen alentamislaitteiston tehtävänä on taata, että laitteistoon/laitteeseen kohdistuva rasitus ei muodostu suuremmaksi

19 SUOSITUS H21/ (27) kuin sen räjähdyksenkestävyys sallii. Näin saadaan aikaan alentunut räjähdysylipaine. Räjähdyspaineen alentamislaitteistona voidaan käyttää esimerkiksi murtumissuojia tai räjähdysventtiilejä. Räjähdyspaineen alentaminen ei ole sallittua, jos sen seurauksena vapautuvat aineet vaarantavat ihmisten turvallisuuden tai vahingoittavat ympäristöä (esimerkiksi aineiden myrkyllisyyden vuoksi) Räjähdyksen vaimentaminen Räjähdystä vaimentavat laitteistot estävät suurimman mahdollisen räjähdyspaineen saavuttamisen puhaltamalla säiliöihin ja laitteisiin räjähdyksen tapahtuessa nopeasti sammutusainetta. Siksi näin suojatut laitteet on tarpeen rakentaa kestämään vain alentunutta räjähdyspainetta. Toisin kuin sovellettaessa räjähdyspaineen alentamista räjähdyksen vaikutukset rajoittuvat tässä tapauksessa laitteiston sisätiloihin Räjähdyksen leviämisen estäminen (räjähdystekninen irtikytkentä) Jos laitteen osassa tapahtuu räjähdys, se voi levitä viereisiin laitteiston osiin ja aiheuttaa niissä uusia räjähdyksiä. Laitteistossa olevat rakennelmat voivat nopeuttaa räjähdystä ja se voi levitä putkistojen kautta, mikä saattaa vahvistaa räjähdyksen vaikutuksia. Näin syntyvät räjähdyspaineet voivat olla huomattavasti korkeampia kuin normaaliolosuhteissa esiintyvä suurin mahdollinen räjähdyspaine. Tällöin laitteiston osia voi tuhoutua, vaikka ne olisi rakennettu räjähdyspaineen kestäviksi tai räjähdyksen paineaallon kestäviksi. Tästä syystä on tärkeää pystyä rajoittamaan mahdolliset räjähdykset yksittäisiin laitteiston osiin. Tämä on mahdollista räjähdysteknisen irtikytkennän avulla. Laitteiden osien räjähdystekninen irtikytkentä voidaan toteuttaa käyttämällä esimerkiksi seuraavia järjestelmiä: - mekaaninen pikasulku - liekkien sammuttaminen kapeikoissa tai käyttämällä sammutusainetta - liekkien pysäyttäminen voimakkaalla vastavirtauksella - upottaminen - suluttaminen Liekkejä läpäisemättömät rakennelmat kaasuja, höyryjä ja sumuja varten Räjähdyskelpoisessa ilmaseoksessa liekkien läpipääsy esimerkiksi putkistojen, hengityslaitteiden ja vain toisinaan nesteellä täytettyjen täyttö- ja tyhjennysjohtojen kautta voidaan estää liekkejä läpäisemättömin rakennelmin. Jos vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymistä ei ole mahdollista välttää esimerkiksi palaville nesteille tarkoitetussa muussa kuin räjähdyksenkestävässä säiliössä, niiden jatkuvassa käytössä olevat aukot tiloihin, joissa syttymislähteitä saattaa esiintyä ja joista räjähdys saattaa levitä säiliöön, on rakennettava liekkejä läpäisemättömiksi. Jos taas on estettävä liekkien pääsy laitteistosta sen ulkopuoliseen räjähdysvaaralliseen tilaan, edellä mainittuja toimenpiteitä on sovellettava asianmu-

20 SUOSITUS H21/ (27) kaisesti. Liekkejä läpäisemättömien rakennelmien toiminta perustuu lähinnä yhteen tai useampaan seuraavista mekanismeista: - liekkien sammuttaminen kapeikoissa ja kanavissa (esimerkiksi vyöhykesuojauksen tai jauhemetallin avulla) - liekkirintaman pysäyttäminen palamattoman seoksen riittävän voimakkaan ulosvirtauksen (suurnopeusventtiili) avulla - liekkirintaman pysäyttäminen nestemäisillä esteillä (esim. upotusesteiden tai nestesulkujen avulla) Prosessinohjaustekniikan käyttö Edellä kuvatut räjähdyssuojatoimenpiteet voidaan pitää yllä, hallita ja käynnistää turva-, valvonta- ja säätölaitteiden avulla (jäljempänä tästä käytetään nimitystä prosessinohjaus). Prosessinohjauslaitteita voidaan yleisesti käyttää vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymisen estämiseen, syttymislähteiden välttämiseen tai räjähdyksen vahingollisten seurausten lieventämiseen. Potentiaalisia syttymislähteitä, esimerkiksi kuumaa pintaa, voidaan valvoa prosessinohjauslaitteilla ja niiden ominaisuudet voidaan pitää asianmukaisin ohjaustoimenpitein vaarattomalla tasolla. Potentiaalisten syttymislähteiden poissulkeminen tiloissa, joissa on vaarallista räjähdyskelpoista ilmaseosta, on myös mahdollista. Esimerkiksi räjähdyssuojaamattomat sähköiset laitteet voidaan kytkeä kaasuvaroittimen toiminnan avulla jännitteettömiksi, jos laitteiden sisältämät potentiaaliset syttymislähteet saadaan näin vaarattomiksi. Vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen voidaan myös estää käynnistämällä tuuletin ennen kuin suurin sallittu kaasupitoisuus on saavutettu. Tällaisilla prosessinohjauslaitteilla räjähdysvaarallisia tiloja (vyöhykkeitä) voidaan pienentää, vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntymistodennäköisyyttä voidaan vähentää tai niiden syntyminen voidaan estää kokonaan. Prosessinohjauslaitteiden sekä niiden käynnistämien toimenpiteiden rakenne ja laajuus riippuvat vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten esiintymistodennäköisyydestä ja aktivoituvien syttymislähteiden esiintymistodennäköisyydestä. Tietyissä sovelluksissa voi olla syytä liittää yhteen prosessinohjauslaitteet, joilla vältetään syttymislähteiden esiintyminen, ja prosessinohjauslaitteet, joilla vältetään vaarallisten räjähdyskelpoisten ilmaseosten syntyminen Työvälineitä koskevat vaatimukset ATEX-laitedirektiivi (94/9/EY) ja siitä johdetut kansalliset säädökset - asetus räjähdysvaarallisiin ilmaseoksiin tarkoitetuista laitteista ja suojausjärjestelmistä (917/1996) ja KTMn päätös (918/1996) - koskevat laitteiden markkinoille saattamista. Niiden mukaan laitteiden valmistajat, maahantuojat, jälleenmyyjiä ja ne, jotka valmistavat laitteita omaan käyttöön, ovat velvoitettuja huolehtimaan, että laitteet täyttävät em. vaatimukset. Työnantajan velvollisuus on kuitenkin varmistaa, että työvälineet ja kaikki asennustarvikkeet soveltuvat käytettäväksi räjähdysvaarallisissa tiloissa. Myös mahdolliset työpaikkakohtaiset ympäristön erityisolosuhteet on otettava huomioon. Työvälineiden kokoonpanon, asennuksen ja käyttötavan on oltava sellaiset, että ne eivät voi aiheuttaa räjähdystä.

21 SUOSITUS H21/ (27) Räjähdysvaarallisiksi tiloiksi luokitelluissa tiloissa on käytettävä seuraavien laiteluokkien laitteita (jos ne tapauksen mukaan soveltuvat kaasulle, höyrylle, sumulle tai pölylle): - tilaluokassa 0 tai 20 laiteluokan 1 laitteita - tilaluokassa 1 tai 21 laiteluokan 1 tai 2 laitteita - tilaluokassa 2 tai 22 laiteluokan 1, 2 ja 3 laitteita Paikoissa, joissa voi esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia, käytettäväksi tarkoitettujen jo yrityksen tai laitoksen käytössä olevien tai ennen 30. kesäkuuta 2003 ensimmäistä kertaa käyttöön otettavien työvälineiden on täytettävä mainitusta päivästä alkaen liitteen II A osassa määritellyt vähimmäisvaatimukset, elleivät ne kuulu kokonaan tai vain osittain muun yhteisön direktiivin soveltamisalaan. Työvälineet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi paikoissa, joissa räjähdysvaarallisia ilmaseoksia voi esiintyä, ja jotka otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön 30. kesäkuuta 2003 jälkeen, on täytettävä liitteen II A ja B osassa määritellyt vähimmäisvaatimukset. Vaikka työvälineet, jotka eivät vastaa direktiivin 94/9/EY "laitteiden" määritelmää, eivät voi olla kyseisen direktiivin mukaisia, niiden on kuitenkin täytettävä direktiivissä 1999/92/EY säädetyt vaatimukset. Eri tilaluokituksissa käytettäväksi tarkoitetut laitteet (Direktiivin 94/9/EY mukaan, ryhmän II laitteet): Tila Ilman lisätoimenpiteitä käyttökelpoinen luokka II 1 G II 1 G tai 2 G II 1 G tai 2 G tai 3 G II 1 D II 1 D tai 2 D II 1 D tai 2 D tai 3 D G koskee kaasun/höyryn/sumun ja ilma seosta. D koskee pölyn ja ilman seosta. jos käyttökohteessa on kaasun ja ilman seosta höyryn ja ilman seosta sumua kaasun ja ilman seosta höyryn ja ilman seosta sumua kaasun ja ilman seosta höyryn ja ilman seosta sumua pölyn ja ilman seosta pölyn ja ilman seosta pölyn ja ilman seosta Jos työvälinettä käytetään sekä tilaluokassa 1 että 2, sen on täytettävä käyttöä tilaluokassa 1 koskevat vaatimukset. Tästä säännöstä voidaan poiketa, jos eri paikoissa käytettävän työvälineen räjähdysvaarallisessa tilassa käytön ajaksi voidaan taata turvallisuus asianmukaisilla organisatorisilla toimenpiteillä. Kyseiset toimenpiteet on määriteltävä työskentelyluvassa ja/tai räjähdyssuojausasiakirjassa.

22 SUOSITUS H21/ (27) Työvälineiden ja niiden välisten yhteysjärjestelmien (esim. putkistot, sähköliitokset) on oltava rakenteeltaan sellaiset, että ne eivät voi aiheuttaa/aktivoida räjähdystä. Niiden käyttöönotto on luvallista vain, jos räjähdysvaaran arvioinnista käy ilmi, että niiden käyttö ei voi aiheuttaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen syttymistä. Tämä koskee myös työvälineitä ja niiden yhteysjärjestelmiä, jotka eivät ole direktiivissä 94/9/EY tarkoitettuja laitteita eikä suojajärjestelmiä. Sähkölaitteita käytettäessä voivat vähäisetkin jännitteet aiheuttaa sähkökipinöitä (esimerkiksi yhdistettäessä ja katkaistaessa sähkövirtapiirejä sekä käytettäessä tasausvirtaa) ja aiheuttaa pintojen kuumenemista niin, että niistä muodostuu syttymislähteitä. Tästä syystä räjähdysvaarallisissa tiloissa saa käyttää vain sellaisia sähkölaitteita, jotka täyttävät direktiivin 1999/92/EY liitteessä II säädetyt vaatimukset. Apuna sähkölaitteiden valinnassa käytetään standardeja, kuten SFS-EN Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 10: Räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Standardisarja SFS-EN 1346 käsittelee muiden kuin sähkölaitteiden räjähdyssuojausmenetelmiä ja SFS-EN sarja käsittelee vastaavasti sähkölaitteiden suojausmenetelmiä. Kotelointiluokalla tarkoitetaan sähkölaitteen ulkokuoren tai -vaipan (koteloinnin) kykyä suojata laitteen ympäristöä laitteen sisäosissa olevien jännitteisten tai liikkuvien osien aiheuttamalta hengen-, terveyden- tai omaisuudenvaaralta sekä ulkokuoren tai -vaipan kykyä suojata laitteen arkoja sisäosia ympäristöstä tunkeutuvalta vedeltä, kiinteiltä aineilta tai pölyltä. Kotelointiluokka ilmoitetaan standardin SFS-EN sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi) mukaisesti IP-luokkana. 4.2 Organisatoriset toimenpiteet Jos työpaikalla vallitsee potentiaalinen räjähdysvaara, se asettaa vaatimuksia myös työn organisoinnille. Organisatorisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos pelkät tekniset toimenpiteet eivät riitä takaamaan ja pitämään yllä räjähdyssuojausta työpaikalla. Käytännössä työympäristö voidaan turvata myös teknisten ja organisatoristen räjähdyssuojatoimenpiteiden yhdistelmällä. Työvaiheet on suunniteltava organisatorisin toimenpitein sellaisiksi, että työntekijöille ei voi aiheutua räjähdyksen vuoksi vahinkoa. Myös teknisten räjähdyssuojatoimenpiteiden ylläpito tarkastusten, huollon ja kunnostuksen avulla on taattava organisatorisin toimenpitein. Organisatorisia toimenpiteitä määriteltäessä on myös otettava huomioon mahdollinen räjähdyssuojatoimenpiteiden ja työvaiheiden välinen yhteisvaikutus. Näiden yhdistettyjen räjähdyssuojatoimenpiteiden avulla on varmistettava, että työntekijät voivat tehdä heille osoitetut työtehtävät vaarantamatta turvallisuuttaan ja terveyttään tai muiden turvallisuutta ja terveyttä. Toteutetut organisatoriset räjähdyssuojatoimenpiteet on kirjattava räjähdyssuojausasiakirjaan Toimintaohjeet Toimintaohjeet ovat toimintaan liittyviä sitovia määräyksiä ja työnantajan työntekijälle osoittamia käyttäytymissääntöjä. Niissä kuvataan työpaikkakoh-

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

ATEX-perustietopaketti

ATEX-perustietopaketti ATEX-perustietopaketti Ketä ATEX koskee? Atex-työolosuhdesäädökset koskevat kaikkia niitä työnantajia ja heidän edustajiaan, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi palavista nesteistä, kaasuista tai

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä esittelevä ohjeellinen käsikirja direktiivin 1999/92/EY täytäntöönpanoa varten

Hyviä käytäntöjä esittelevä ohjeellinen käsikirja direktiivin 1999/92/EY täytäntöönpanoa varten Hyviä käytäntöjä esittelevä ohjeellinen käsikirja direktiivin 1999/92/EY täytäntöönpanoa varten vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien

Lisätiedot

Esipuhe. Odile Quintin Pääjohtaja

Esipuhe. Odile Quintin Pääjohtaja KANSISIVU Hyviä käytäntöjä esittelevä ohjeellinen toimintaopas vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 25.8.2003 KOM(2003) 515 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Ohjeellinen toimintaopas vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti

Lisätiedot

Pietikäinen Sanna ATEX-koulutusta palotarkastajille

Pietikäinen Sanna ATEX-koulutusta palotarkastajille Pietikäinen Sanna 23.3.2017 ATEX-koulutusta palotarkastajille Pietikäinen Sanna 2 Räjähdysten seurauksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Räjähdysvaaralliset tilat - Atex Atex tulee sanoista atmosphéres

Lisätiedot

ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS

ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS TUKES OPAS ATEX RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN TURVALLISUUS TURVATEKNIIKAN KESKUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ, työsuojeluosasto TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 1 2

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 28. 1. 2000 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 23/57 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/92/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1999, vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten

Lisätiedot

atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus

atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 1 opas atex Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus atex räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus 2 julkaisutiedot Tekstit: Tukes Kuvat: Lauri Mannermaa Ulkoasu & taitto Hahmo Design Oy Paino: Multiprint,

Lisätiedot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - o o - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa

Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa Atex säädösten soveltaminen olemassa oleviin laitoksiin ja staattinen sähkö prosessiteollisuudessa 10.05.2007 Kunnossapitopäällikkö Jari Välilä Borealis Polymers Oy Operaattori yrittää poistaa tukkeumaa

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA. Seinäjoki 2017

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA. Seinäjoki 2017 Seinäjoki 2017 2(18) SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET... 3 TAULUKOT... 3 N PÄIVITYSTAULUKKO... 4 1. YLEISTÄ... 5. Säädökset ja lähteet... 6 1.2. Asiantuntijatyöryhmä... 6 2. RÄJÄHDYSVAAROJEN ARVIOINTI PÖLYJEN

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT

WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT WALLMEK ERIKOIS TYÖKALUT TYÖSKENTELY OHJE POLTTO-AINEEN TYHJENNYS/ TÄYTTÖLAITTEELLE WL1050-E HYVÄKSYTYT POLTTOAINEET: BENSIINI, DIESEL JA ETANOLI SÄILIÖN TILAVUUS 115 LITRAA Imu toiminto Suljettu Uudelleentäyttö

Lisätiedot

Palovaarallinen tila Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet sekä niiden valinta Sähkölaitteistojen tarkastukset

Palovaarallinen tila Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet sekä niiden valinta Sähkölaitteistojen tarkastukset [presentation title] via >Insert >Header & Footer Palovaarallinen tila Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet sekä niiden valinta Sähkölaitteistojen tarkastukset Juha Kurvinen Tekninen asiantuntija Sähkölaitteistotarkastukset

Lisätiedot

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia ilmaseoksia sisältävissä tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Diplomityön aihe on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 1.12.2004 Työn tarkastajat professori Arto Verho

Lisätiedot

ATEX-MATERIAALIA. Pirkanmaan pelastuslaitos Saila Salomäki. Turvallinen Pirkanmaa

ATEX-MATERIAALIA. Pirkanmaan pelastuslaitos Saila Salomäki. Turvallinen Pirkanmaa ATEX-MATERIAALIA Pirkanmaan pelastuslaitos 5.10.2018 Saila Salomäki ESITTELYSSÄ SEURAAVAA: 1. ATEX- Starttipaketti ja räjähdyssuojausasiakirjamalli liitteineen 2. Kemikaalituoterekisteri viranomaisille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1399/2011 Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.1: Palavat kaasut F+: Erittäin helposti syttyvää 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille

Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille TUKES-julkaisu 7/2004 Räjähdyssuojausasiakirjan vaatima riskin arviointi muille kuin sähkölaitteille Juha Liimatainen Diplomityö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto TURVATEKNIIKAN

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018

AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018 AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella 2.3.2018 sattunut onnettomuus Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/00.05.12/2018 Tapahtumien kulku Onnettomuuspäivänä tuotantolaitoksella tapahtui aerosolien täyttämistä

Lisätiedot

Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala

Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala 22.5.2015 Kuolemaan johtanut tulityöonnettomuus Tina Sammi Öljy- ja biopolttoaineala Kuolemaan johtanut onnettomuus 9.7.2014 Jakeluasema, miehittämätön Valmistelevat työt maanalaisen bensiinisäiliön sisäpuoliselle

Lisätiedot

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit

ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit ATEX - Räjähdysvaarallisten tilojen, laitteiden, asennusten ja tilaluokituksen standardit Räjähdysvaarallisia tiloja ja näissä tiloissa käytettäviä laitteita koskevat säädökset uudistuivat vuonna 2003.

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus 1.2.1

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA Laatija: MST Consulting Oy Teemu Myllyoja Puh: 0443383235 Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Sisällysluettelo: 1. PERUSTIEDOT... 3 2. LAKITAUSTA... 3 3. RÄJÄHDYSKELPOISTEN AINEIDEN TUNNISTAMINEN...

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty 1(6) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/) 135 :n mukaan turvatekniikan keskus julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan tämän

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Painelaitteet

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Painelaitteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista esim. valvontakäynneillä,

Lisätiedot

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski [presentation title] via >Insert >Header & Footer KONEEN JATKOAIKA Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski Johtava asiantuntija Inspecta Tarkastus Oy Koneen

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen

Käyttöturvallisuustiedote 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen Sivu: 1/5 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen / valmisteen käyttö Lisäaine

Lisätiedot

Walk the Talk Metyleenikloridi

Walk the Talk Metyleenikloridi ISOPAn tuoteasioiden hoito-ohjelmat Walk the Talk Metyleenikloridi 1 Metyleenikloridin merkintätiedot CLP DSD Huomiosana: Varoitus Vaaralausekkeet H315 Ärsyttää ihoa H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä H335

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 Käyttöohjeet Sisällysluettelo 1 Huomio!... 3 2 Turvamääräykset... 3 2.1 Käsittely... 3 2.2 Huolto... 3 3 Käyttö... 3 3.1 Suodattimen merkkivalot...

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Värimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy

Värimylly Kylmäpuristettu Pellavaöljy 1.1 Tuotetunniste: CAS: 8001-26-1 232-278-6 1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot: info@gvk.fi www.gvk.fi Hätäpuhelinnumero: Vaaralliset aineosat: Tunnistetiedot Kemiallinen nimi luokitus

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 SKA-Käsivoide 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 SKA-Käsivoide 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 SKAKäsivoide Päiväys: 1.10.2012 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi SKAKäsivoide 1.2

Lisätiedot

ATEX-starttipaketti pk-yrityksille

ATEX-starttipaketti pk-yrityksille 1 ATEX-starttipaketti pk-yrityksille Sisältö 0. ATEX-starttipaketista 1. Johdanto 2. Räjähdyssuojausasiakirja 3. Syttyvien aineiden tunnistaminen 4. Räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintyminen 5. Tilaluokituksen

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Leikkuuöljy spray 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 Päiväys: 6.5.2013 Edellinen päiväys: 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi Tunnistenumero Laikas 1.2 Aineen

Lisätiedot

JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö

JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö JUSSI AHOLA ATEX LAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOMINEN OPETUSTILOISSA Diplomityö Tarkastaja: Professori Jouni Kivistö Rahnasto Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatiotekniikan osastoneuvoston kokouksessa 14. helmikuuta

Lisätiedot

PENOSIL Standard Gunfoam

PENOSIL Standard Gunfoam Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN

Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN Pekka Kalliokoski ATEX-DIREKTIIVIN MUKAISEN RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMINEN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kone-ja tuotantotekniikka Syyskuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö

Lisätiedot

ATEX -starttipaketista

ATEX -starttipaketista ATEX-starttipaketti 1 2 Sisällys ATEX -starttipaketista... 3 1. Johdanto... 3 2. Räjähdyssuojausasiakirja... 3 2.1 Räjähdyssuojausasiakirjassa esitettävä asiat... 4 2.2 Räjähdyssuojausasiakirjan laadinnan

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502 Onnittelut tämän hyvin suunnitellun tuotteen valinnasta ; Ennen asennusta ja laitteen käyttöä lue huolellisesti seuraavat suositukset turvallisuudesta, jotta voit välttää onnettomuudet käyttäjälle ja vahingot

Lisätiedot

PENOSIL Premium Universal Silicone

PENOSIL Premium Universal Silicone Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 1 Edellinen päiväys: 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnustiedot Kemikaalin kauppanimi: Maahantuoja: OÜ Krimelte Osoite: Suur-Paala

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET

RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut järjestelmät Jaakko Raittinen Opinnäytetyö RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2009 Yliopettaja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 11.110x 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Pelastuslaitosten tarkastajien jakeluaseman tarkastuslista

Pelastuslaitosten tarkastajien jakeluaseman tarkastuslista Pelastuslaitosten tarkastajien jakeluaseman tarkastuslista Räjähdysvaarallisissa tiloissa työskentely edellyttää antistaattisten suojavaatteiden, välineiden ja laitteiden käyttöä. Pvm: Kohde: Osoite: Tarkastuksessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 15.2.2018 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

Erotinhälytin idoil-20

Erotinhälytin idoil-20 Erotinhälytin idoil-20 DOC001713-FI-0 Pikaopas Toimitussisältö idoil-20 -erotinhälytin Kaapelijatkokset LCJ1-1, LCJ1-2 ja LCJ1-3 idoil-liq yläraja-anturi idoil-oil öljyanturi idoil-slu lieteanturi LMS-SAS5

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: Korrek Vanne ja esipesu (Wheel & Prewash) Päiväys: 19.10.2006 Edellinen päiväys: 20.03.2006 1 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta (HE 118/2007 vp).

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Kemialliset tekijät työpaikoilla Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008

MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008 MAALAAMOSTANDARDI SFS 3358 SEKÄ STAATTINEN SÄHKÖ DI TAPIO SARANPÄÄ SPRAYTEC OY STAHA ATEX TYÖRYHMÄN KOKOUS 15.5.2008 SPRAYTEC OY SPRAYTEC OY ON MAALAAMOTEKNOLOGIAAN ERIKOISTUNUT YRITYS. YRITYKSEN TAUSTALLA

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 TERRASS + KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN TERASSILLE 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 8 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi ARGON HG nestemäinen 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425

Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Pirje Lankinen 1 Tämän osuuden asiat Soveltamisala Henkilönsuojaimen määritelmä Riskiluokat Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset Standardit 2 Henkilönsuojainasetuksen

Lisätiedot

TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS. TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi

TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS. TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi TUKES OPAS ATEX LAITTEIDEN RISKIN ARVIOINTI TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin arviointi 1 2 ATEX Laitteiden riskin arviointi TURVATEKNIIKAN KESKUS ATEX Laitteiden riskin

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen

Käyttöturvallisuustiedote 1907/2006/EY, 31 artikla mukainen Sivu: 1/4 Painatuspäivämäärä 20.04.2012 Versionumero 5 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Kauppanimike: Die silicone base Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää?

Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää. Miksi pöly räjähtää? Kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmän toimintaperiaate Atexonin kipinänilmaisu- ja sammutusjärjestelmä estää pölyräjähdykset sekä tulipalot havaitsemalla ja sammuttamalla kipinät automaattisesti. Pieni

Lisätiedot