YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 103/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 290

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 103/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 290 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Iso Pääskyluodon saaren koillispuolella Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Esan Kala Oy Ristivahontie PYHÄMAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Esan Kala Oy kasvattaa kalaa verkkoaltaissa meressä ja säilyttää talvikaudella kalaa Iso Pääskyluodon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Esan Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä , ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 31/1996/4 myöntänyt Esan Kala Oy:lle luvan kalankasvatukseen Iso Pääskyluodon koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella, kalojen kasvattamisesta syntyvien jätteiden päästämiseen mereen sekä käyttöoikeuden hankkeeseen tarvittavaan noin 2,3 ha:n suurui

2 TARVITTAVA KÄYTTÖOIKEUS 2 seen vesialueeseen Kettelin kylän yhteisestä vesialueesta Uudenkaupungin kaupungissa. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 21/1997 muuttanut vesioikeuden päätöksen lupaehdon 2) toisen kappaleen ja lupaehdon 10) kuulumaan seuraavasti: 2) "Kalankasvatuksessa on pidettävä tavoitteena, että laitokselta mereen johtuva ominaiskuormitus on enintään 8 g fosforia ja 70 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti." "10) Luvan saajan on suoritettava vuosittain vesiensuojelumaksua markkaa. Maksu, joka on käytettävä valtiolle vesiensuojelusta johtuviin menoihin, on maksettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä." Lupa ja myönnetty käyttöoikeus tarvittavaan vesialueeseen olivat voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiottiin jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa olla enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 700 kg ja typpimäärä enintään kg. Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Esan Kala Oy on pyytänyt käyttöoikeutta laitosta varten tarvittavaan noin 2,3 ha:n suuruiseen vesialueeseen Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Esan Kala Oy:n omistamaan kiinteistöön Alakantti RN:o 7:26 kuuluva osuus Kettelin kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 vastaa vajaan 20 ha:n suuruista aluetta. Esan Kala Oy on esittänyt käyttöoikeudesta maksettavaksi korvaukseksi 750 euroa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitos sijaitsee Iso Pääskyluodon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Laitoksen sijaintialue on Uudenkaupungin kaupungin pohjoisosassa Pitkäluodon niemen koillispuolella Mannerveden merialueella ulkomeren läheisyydessä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on vajaat 10 m ja lähialueella keskimäärin 3 4 m.

3 3 Laitoksen sijaintipaikalla alueen syvyysolosuhteet ovat kalankasvatukselle erittäin edulliset. Vesimassat ovat suuret, virtaukset riittävät ja laimentumisolosuhteet tehokkaat. Veden laatu Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuosien tarkkailututkimusten tuloksien mukaan kalankasvatuksesta mereen aiheutuva ravinnekuormitus on pienentynyt 1980 luvun lopulta noin 50 %. Mannerveden alueella fosforipitoisuudet ovat nousseet lievästi 1980 luvun lopulta lähtien. Typpipitoisuuksissa ei ole tapahtunut selviä muutoksia 1980 luvun lopun jälkeen. Klorofyllipitoisuuksissa ei ole tapahtunut selviä muutoksia. Mannerveden alueella rehevyystasossa tapahtuneet muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin lieviä. Kalankasvatuksen kuormituksen pienentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy rehevyystason mittareissa. Pyhämaan merialueen tilassa ja veden käyttökelpoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalankasvatuksen paikalliset vaikutukset lähivesien tilaan ovat osoittautuneet lieviksi. Veden käyttökelpoisuus on Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan hyvä. Merialueen tila ei ole vedenlaatutietojen ja päällyslevätutkimusten valossa muuttunut merkittävästi 1980 luvun lopun jälkeen. Koko alue on luokiteltavissa lievästi reheväksi aivan avomeren reuna alueita lukuun ottamatta. Rehevyysvaikutukset ovat selvimpiä Mannerveden alueella, joka on kalankasvatusalueista suljetuin. Kalankasvatuksen vaikutukset veden laatuun ovat hyvin vaikeasti erotettavissa muun kuormituksen vaikutuksista. Toisaalta kalankasvatuksen ravinnekuormituksen vähentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy kalankasvatuksen lähialueiden veden laadussa. Päällyslevätutkimusten mukaan Mannervedellä kalankasvatuksen lähialueilla rehevyystason eroja ei esiinny vertailupisteisiin verrattuna, mikä johtunee alueen sameudesta. Samea vesi rajoittaa päällyslevien kasvua enemmän kuin ravinnepitoisuudet, ja vaikutukset kohdistuvat tällöin sekä kalankasvatuksen lähialueisiin että vertailupisteisiin. Pohjaeläimistö Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksen vuosien tuloksien mukaan Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen lähistöllä valkokatka oli oleellisesti vähentynyt ja pohjaeläimistön biomassa pienentynyt vuosien 1991 ja 1996 tutkimuksissa. Pohjaeläimistön yksilömäärät ovat kuitenkin palautuneet vuosien 1973 ja 1983 tasolle. Liejukatkan ja valkokatkan tiheyksissä on esiintynyt aikaisemminkin epäsäännöllistä vaihtelua. Kalankasvatuksella ei ole havaittavaa vaikutusta lähialueen pohjan tilaan, eikä pohjaeläimistö ole valko ja liejukatkojen romahdusta lukuun ottamatta muuttunut tutkimuskautena. Mannerveden pohjaeläimistössä ja pohjan tilassa Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen lähialueella ei siten ole tapahtunut merkittäviä muutoksia yli 20 vuodessa. Eläinten määrä on tasaisesti kasvanut kolminkertaiseksi valkokatkan ja liejukatkan lisääntymisen vuoksi kunnes näiden lajien yksilötiheydet romahtivat vuonna 2001

4 4 samalle tasolle kuin 1970 luvulla. Pohjaeläimistön biomassa on vaihdellut tarkastelujakson aikana lähinnä itämerensimpukan ja valkokatkan runsauden mukaan. Mannerveteen tulevan hajakuormituksen määrä on suhteellisen pieni, eivätkä rannikkovesien yleisen rehevöitymisen vaikutukset ole havaittavasti ulottuneet Mannerveteen. Kalankasvattamoiden lähiympäristön pohjan tilassa ja päästöjen vaikutuksissa siihen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1980 luvulta vuoteen Pohjaeläimistö on huomattavasti muuttunut muista syistä. Uusi tulokaslaji, amerikansukasmato, on yleistynyt voimakkaasti 1990 luvulla. Tämä on voinut vaikuttaa pohjaeläinyhteisön muiden lajien vähenemiseen. Erityisesti monisukasmatojen runsaus on lisännyt pohjaeläimistön yksilömääriä ja muuttanut eläimistön koostumusta vuodesta 1996 lähtien. Valko ja liejukatkat ovat oleellisesti vähentyneet ja harvinaistuneet vuoden 1996 jälkeen. Niiden kannat ovat palautuneet 1970 luvulla vallinneelle tasolle. Pohjan likaantuminen kalankasvattamojen lähiympäristössä on ollut lievää, joten ravinnekuormituksen paikallisen pienenemisen vaikutuksia ei ole vielä havaittavissa yleisesti pohjaeläimistössä. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät merialueelle tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Kalankasvatuspaikka on veneväylien ulkopuolella. Lähin 2 m:n veneväylä on noin 300 m:n etäisyydellä verkkoaltaiden koillispuolella. Liikenne on lähinnä paikallisten loma asukkaiden huvi ja pienveneliikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pyhämaan merialueella toimii kahdeksan muuta kalankasvatuslaitosta. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Hankkeen vaikutusalueella on vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina :

5 5 Vuosi Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,2 1,2 1,3 1,2 1,3 1,5 1,2 1,3 Fosforin ominaispäästö (g/kg) 7,3 4,6 7,3 6,1 6,6 9,0 5,6 6,7 Typen ominaispäästö (g/kg) Hakemuksen mukainen toiminta Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Iso Pääskyluodon saaren koillispuolella siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa ainoastaan kirjolohta. Talvisäilytyksessä samalla paikalla tulee olemaan kalaa enintään kg. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 700 kg/a ja typpeä noin kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan atk ohjatuilla ruokinta automaateilla. Laitoksella kaloja ruokitaan talvella vain kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi. Esan Kala Oy on hakenut lupaa vuoden 2014 loppuun. Laitoksen rakenteet Kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki ja kelluntarakenteet ovat metallia. Laitos koostuu seitsemästä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2 ja tilavuus m 3. Altaat ankkuroidaan paikoilleen merenpohjaan. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 460 kg/a ja typpipäästö kg/a.

6 6 Melupäästöjä aiheutuu vähäisestä veneliikenteestä ja ruokintaautomaattien puhaltimista. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen perkaus tapahtuu mantereella Mannerlohi Oy:n perkaamossa. Kuolleet kalat (noin kg/a) kerätään ja toimitetaan kompostoitaviksi maatilalle Pyhämaan kunnassa. Rehusäkit (noin 600 kg/a) toimitetaan käsiteltäviksi jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Uudenkaupungin kaupunkiin. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään allasverkkojen suojaukseen yleisesti käytössä olevia kemikaaleja, jotka varastoidaan Mannerlohi Oy:n perkaamolla valmistajan pakkauksissa. Niiden kulutus on noin 350 l/a. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Laitoksen toimipaikalla veden virtausolosuhteet ovat kalankasvatuksen kannalta riittävät ja alueen vesimassat suuret. Hakija käyttää kalankasvatukseen alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa noudattaen ympäristön kannalta parasta mahdollista tuotantomenetelmää. Tästä syystä kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat osoittautuneet lähialueilla erittäin lieviksi. Kalankasvatuksesta ei ole aiheutunut havaittavia vaikutuksia merenpohjan tilaan. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta aiheuttaa lähialueilla enintään erittäin lieviä muutoksia ympäristölle ja sen käytölle. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle. Toiminta ei vaikuta kasvatuspaikan läheisyydessä sijaitsevien vapaaajanasuntojen käyttämiseen ja virkistyskäyttöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Päästö ja vesistötarkkailu Esan Kala Oy on esittänyt, että kalankasvatuslaitoksen päästö ja vesistötarkkailua jatketaan osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais Suomen työvoima ja

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 7 elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistarkkailuna Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle siten, että kalojen vuosittainen lisäkasvumäärä saisi olla noin kg. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saisi olla yhteensä enintään m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 700 kg vuodessa ja typpimäärä yhteensä enintään kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Uudenkaupungin kaupungin ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailujen tulokset asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jäl

8 8 keen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle mennessä. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on muistutuksessaan ilmoittanut, että verkkoaltaiden läheisyydessä kulkee väylä. Merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntymäpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita eli viittoja. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät sekaannu kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan esittänyt, että kalankasvatuksen vaikutusten tarkkailuun tulisi sisältyä myös pohjan laadun ja pohjasedimentin sekä pohjan läheisen veden ravinnepitoisuuksien ja happitilanteen seuranta sisäisen kuormituksen selvittämiseksi. Kalankasvattamon päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutettaisiin enintään 7 g:n fosforikuormitus ja enintään 44 g:n typpikuormitus kasvatettua kalakiloa kohden vuodessa. Ympäristölautakunta on tuonut esille, että kalankasvatuksessa syntyvä kala ja perkausjäte toimitetaan kompostoitavaksi saman maanviljelijän kiinteistölle kuin kolmen muun Pyhämaan alueella toimivan kalankasvatuslaitoksen jäte. Harjoitettua kompostointia pidetään tällaisessa tapauksessa jätelain mukaan ammatti tai laitosmaisena jätteen hyödyntämisenä ja käsittelynä, mikä on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kun kalajäte toimitetaan muualle laitosmaisesti käsiteltäväksi, tulee jäte toimittaa laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa toimintaan. 4) Pyhärannan kunnan kunnanhallitus on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Luonnonkauniin mutta matalan Mannerveden tulee säilyä luonnontilaisena. Teollinen kalankasvatus tulisi siirtää paikkaan, jossa veden syvyys ja vaihtuvuus olisivat riittävän suuret. 5) AA ja BB (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Huviranta RN:o 5:79) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Verkkoaltaat sijaitsevat muistuttajien mielestä liian lähellä virkistyskäytössä olevia rantoja. Kalankasvatusaltaiden ja muiden kuormitusten yhteisvaikutuksesta heidän virkistyskäytössään olevan kesämökkikiinteistönsä edustalla olevat rantavedet likaantuvat. Vesi on samentunut ja leväkasvillisuus lisääntynyt. Mannerveden pohjukkamaisen muodon vuoksi veden vaihtuvuus on pientä läpivirtauksen puuttumisesta johtuen. Lisäksi

9 9 Mannerveden merenpuoleisella suulla sijaitsee toinen kalankasvatuslaitos, joka myös omalta osaltaan likaa vaihtuvaa vettä. 6) CC (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Kiviranta RN:o 5:80), DD (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Hyökyranta RN:o 5:81), EE (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Leppärinne RN:o 5:82), FF (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Huvitus RN:o 2:39), GG (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Kesälehto RN:o 2:33), HH (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Sirkka RN:o 4:38), II (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Päiväkari RN:o 2:35), JJ (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Huviranta RN:o 5:79), KK (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Heikkilä RN:o 2:38), LL (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Paularanta RN:o 2:37) ja MM (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Ukkola RN:o 2:36) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Muistuttajien omistamat kesämökkikiinteistöt sijaitsevan Mannerveden alueella, joka on muistuttajien mielestä epäsopiva paikka kalankasvatusaltaille. Mannervesi muodostuu kahdesta selänteestä. Pyhärannan puoleisen selänteen pituus on noin 6 km päättyen Hirslahteen ja Pyhämaan puoleisen selänteen pituus noin 14 km ulottuen vesialueen päähän Poukamaan. Selänteet jakaa saarijono, joiden väliset salmet ovat hyvin matalia. Siten vesi vaihtuu selänteiden välillä huonosti. Mannervesi on kokonaisuudessaankin matala vesialue, jonka keskisyvyys on vain noin 3 4 m. Pyhämaan puoleisella selänteellä, jossa Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitos sijaitsee, veden vaihtuvuus ulkomerelle on erittäin pieni; aukko on vain noin 40 m. Nousuvesi tuo Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön ja Mannerlohi Oy:n kalankasvatuslaitosten kuormittamia vesiä tälle selänteelle. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että Mannerlohi Oy:n ja Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitosten rehevöittämä vesialue ja sen kasvillisuus huonontavat ennestäänkin heikkoa veden vaihtuvuutta ulkomerelle. Muistuttajien omistamien mökkikiinteistöjen rannat ovat limoittuneet sekä kasvillisuus ja levä rantavedessä lisääntyneet. Muistuttajien käsityksen mukaan Kettelin rannassa sijaitseva perkaamo pahentaa isojen kalojen käsittelymäärien ja viemäröintien vuoksi vielä entisestään tilannetta. Esan Kala Oy:n verkkoaltaista noin 800 m kaakkoon on todettu noin 5 m:n syvyydessä vesialueen pohja täysin kuolleeksi. Alueelta on löydetty myös kuolleita kaloja; haukia ja kampeloita. Matalalla ja huonosti vaihtuvalla vesialueella kalankasvatusaltaiden kalojen omat jätteet kasaantuvat altaiden alapuolelle pohjaan huonontaen kalojen elinolosuhteita ja lisäten kalojen sairastumisen riskiä. Muistuttajat ovat myös viitanneet vuonna 1997 tehtyyn VTT:n tutkimukseen, jonka mukaan Mannerveden ulkomereen rajoittuvalla vesialueella eli Marjakarin, Sammalluodon ja Huhtakarin rajoittamalla alueella hapen kulutus on maksimissaan 14 kertaa ja fosfaattivuo 144 kertaa suurempi kuin normaalialueilla. Tämä tutkimus on tehty

10 10 lähellä ulkomerialuetta Mannerlohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella. Esan Kala Oy:n kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 3 km Mannerveden perälle päin, jossa veden mataluus ja vaihtuvuus ovat vielä pienempiä. 7) NN (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Uppula RN:o 2:32) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Muistuttajan mukaan Mannervesi ja Iso Pääskyluodon edusta eivät sovellu kalankasvatukseen. Mannervesi on matala, lähes suljettu merenlahti. Sen veden vaihtuvuus on vähäistä. Vuosia jatkunut kalankasvatustoiminta on rehevöittänyt ennen niin kirkasvetisen Mannerveden huonoon kuntoon. Sen rannat ovat paksun levän peitossa, kaislikot rehottavat ja selkäalueillakin on pintaan asti ulottuvia ahvenruohokenttiä. Lisäksi merenpohja on osittain kuollut ja laajoilla alueilla pohjaa peittää 5 15 cm:n paksuinen kuolleen kasvillisuuden muodostama eloton massa. 8) OO on hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämässään mielipiteessä ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Nyt kysymyksessä olevalla merenlahdella vesialue on matala ja veden vaihtuvuus vähäinen. Rehevöityminen on lisääntynyt viime vuosina. 9) PP (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Uppula RN:o 2:32) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Mannervesi ei sovellu teolliseen kalankasvatustoimintaan. Mannervesi on matalavetinen merenlahti, joka kapeiden poistuma aukkojen kautta yhdistyy ulompaan mereen. Veden vaihtuvuus on vähäistä. Muistuttaja on katsonut, että kalankasvatustoiminta on huonontanut suuresti vesialueen kuntoa rehevöittämällä sitä. Massiivinen leväkasvusto on vallannut kaikki rannat. Jopa vesialueen selkäalueille on muodostunut paksuja ruohoesiintymiä. Pohja on kauttaaltaan levämaton peittämä. Muistuttajan mukaan alueen satojen maanomistajien ja mökkiläisten luonnonarvot ovat suuresti huonontuneet. Lisäksi verkkoaltaiden ruokinta automaattien ympärivuorokautinen ja vuotinen melu on häiritsevää. 10) QQ ja RR (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Uppula RN:o 2:32) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Mannervesi on matala, lähes suljettu merenlahti. Mannervesi on kalankasvatustoiminnan seurauksena rehevöitynyt hyvin huonoon kuntoon. Levä ja kaislikot ovat vallanneet kaikki paikat.

11 11 11) SS ja TT (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Merimäntylä RN:o 7:44) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Hakijan kalankasvatuslaitos sijaitsee toimintaan sopimattomalla vesialueella. Alueen vesien vaihtuvuus on hyvin vähäistä, ja sen mataluudesta johtuen vesimassa on kalankasvatukseen pieni. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuu huomattavia ympäristöhaittoja. Veden laatu on heikentynyt huomattavasti toiminnan aikana. Kalankasvatuksesta aiheutuu levä ja muun vesikasvillisuuden huomattavaa lisääntymistä. Lisäksi toiminnasta aiheutuu melu ja hajuhaittoja. 12) UU (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Sarinkari RN:o 1:70) on muistutuksessaan vaatinut kalankasvatustoiminnan rajoittamista Mannervedessä, jossa hänen omistamansa kesämökkikiinteistö sijaitsee. Mannervedessä saarijonot muodostavat kaksi vesialuetta. Toinen Pyhärannan puoleinen vesialue, jonka pituus on noin 6 km, päättyy Hirslahteen. Toisen Pyhämaan puoleisen vesialueen pituus on noin 14 km. Saarijonojen väliset salmet ovat hyvin matalia, minkä vuosi vesi vaihtuu huonosti. Mannervesi on kokonaisuudessaankin matala vesialue; keskisyvyydeltään vain noin 3 4 m. Lisäksi Pyhämaan puoleisella selänteellä, missä hakijan kalankasvatuslaitos sijaitsee, veden vaihtuvuus ulkomerelle on erittäin vähäinen. Aukko on vain 40 m. Muistuttaja on myös tuonut esille, että kalankasvatustoiminnassa käytettävien pintavirtakehittimien ja syöttölaitteiden aiheuttamat äänet häiritsevät asukkaiden ilta ja yörauhaa varsinkin tyynellä säällä. Toiminnasta aiheutuu vesialueelle kohtuutonta kuormitusta, joka puolestaan näkyy kasvuston rehevöitymisenä ja rantavesien likaantumisena. 13) Ammattikalastaja VV on hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämässään mielipiteessä ilmoittanut kalastavansa kiinteistöstä Vuola RN:o 15:0 vuokraamillaan vesialueilla, jotka rajoittuvat kahdelta puolen hakijan kalankasvatuslaitoksen käyttämään vesialueeseen. Mannerveden alueella luonnonkalakanta on vähentynyt samoin kuin myös ammattikalastus. Pyydykset limoittuvat ja ovat siten raskaat käsitellä. Ruovikoituminen on lisääntynyt suuresti. Pohjakasvuston lisääntyminen haittaa ja estää veneellä kulkemista monin paikoin. Matalat poukamat ovat lietteisiä. 14) XX ja YY (Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä sijaitseva kiinteistö Kämäri RN:o 1:11) ovat toimittaneet ympäristölupavirastolle yhteisen muistutuksensa. 15) ZZ (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitsevat kiinteistöt Rantakolhi RN:o 4:107, Kolhi RN:o 4:108 ja Leppi RN:o 5:35) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, on muistuttaja toissijaisesti vaatinut, että mereen johtuvaa ravinnekuormitusta ja vuotuista kalojen lisäkasvun määrää pienennetään huomattavasti, että lupa myönnetään huomattavasti lyhyemmäksi ajaksi kuin

12 12 hakemuksessa on esitetty ja että hakija velvoitetaan maksamaan vuotuista vesiensuojelumaksua kalankasvatuslaitoksen vesialuetta pilaavien vaikutusten vuoksi ja korvaamaan muistuttajalle kalankasvatustoiminnasta aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että hakemus annetaan uudelleen tiedoksi kuuluttamalla, sillä asiasta on tiedotettu asianosaisille 1,5 km:n säteellä kalankasvatuslaitoksesta. Siten hakemuksesta ei ole annettu tietoa riittävän laajalle asianosaispiirille. Lisäksi muistuttaja on vaatinut tarkastuksen suorittamista alueella ja asian määräämistä erilliseen katselmustoimitukseen. Asiakirjoista saatava selvitys ei ole riittävä asian ratkaisemiseksi. Kalankasvatuslaitos sijaitsee lukuisten saarien ympäröimän osittain suljetun Mannerveden alueella. Sen toiminta ajan, lähes 20 vuoden aikana, rantojen ja meren pohjan rehevöityminen sekä veden laadun heikkeneminen on ollut selvästi havaittavissa. Erityisesti laitoksen läheisyydessä tapahtuneet muutokset ovat olleet paikoin niin merkittäviä, etteivät ne voi johtua pelkästään Selkämeren yleisestä rehevöitymisestä. Mereen päässeen liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena suojaisilla rannoilla ja saarten välisissä salmissa kaislojen kasvu on erittäin runsasta sekä veden pinnalle nousevat levälautat ja paikoin esiintyvä tiheä ahvenruohoviidakko on haitaksi uimiselle ja veneliikenteelle. Pyhämaan merialueen tarkkailututkimusten tuloksista käy muistuttajan mukaan ilmi, että vaikka kalankasvatustoiminnassa käytetyn rehun vesialuetta rasittava ominaiskuormitus on viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistuttu likimain puolittamaan, ei veden tilassa ole tapahtunut vastaavaa elpymistä. Kalankasvatuslaitoksen lähialueen pohjan tila on ilmeisesti jo siinä määrin liettynyt ja eloton, että vain kasvatustoiminnan lopettamisella saadaan ympäristön tilan parantumista aikaan. Veden vaihtuvuutta ja virtauksia ei muistuttajan mukaan ole koskaan mallinnettu tai tutkittu kokeellisesti Mannerveden alueella. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikka matalan ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetun Mannerveden alueella runsaan kesäasutuksen välittömässä läheisyydessä on kalankasvatukseen sopimaton. Muistuttaja on katsonut, että kalankasvatuslaitoksen yhteiskuormitus Mannerlohi Oy:n laitoksen kanssa on niin merkittävä Mannerveden alueella, ettei siitä syntyvä haitta ole yleiseltä kannalta katsottuna saatavaan etuun nähden suhteellisen vähäinen. 16) ÅÅ, ÄÄ ja ÖÖ (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Vähäkoukunkarta RN:o 6:72) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatuslaitosta aiheutuu sen vaikutuspiirissä olevalle vesialueelle huomattavaa rasitusta; rehevöitymistä ja erityisesti viimeisten vuosien aikana veden laadun heikentymistä. Ahvenruohokasvusto on alueellisesti laajentunut ja muutenkin merkittävästi lisääntynyt laitoksen vaikutusalueella. Alueen suhteellisen matalista vesistä johtuen laitoksella käytettävän rehun kuormitus ei ole oikeassa suhteessa vesialueen kapasiteettiin. Näin on erityisesti, kun otetaan huomioon

13 Muistutuksen peruutus 13 vähäinen veden määrä sekä sen luonnonmukainen vaihtuvuus ja sekoittuminen suurempiin vesiin. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuu huomattavan suurelle määrälle vesialueen vapaa ajanviettäjiä huomattavaa, vuosien mittaan peruuttamattomaksi muodostuvaa haittaa. 14) XX ja YY ovat ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellään peruuttaneet yhteisen muistutuksensa. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten sekä esitettyjen mielipiteiden johdosta. Hakija on liittänyt selitykseensä Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n laatiman vuosiyhteenvedon Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksesta vuodelta Hakija on tuonut esille, että muistutuksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, olosuhteita tai tietoja, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle haetun suuruisena ja haetuilla lupaehdoilla. Hakijan kalankasvatustoiminnasta ei ole aiheutunut sellaisia haitallisia ympäristötai muitakaan vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Pyhämaan merialueen rehevöitymisen pääasialliset syyt ovat muita kuin kalankasvatuksesta johtuvia. Suuri osa merialueesta on lähes luonnontilassa, ja pahimmillaankin on ollut havaittavissa korkeintaan lievän rehevöitymisen merkkejä kalankasvatustoiminnasta johtuen. Kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus mereen on vähentynyt 1980 luvulta yli 50 %. Mannerveden alueelle on laskettu pitkään käsittelemättömiä jätevesiä, ja valuma alueella on lisäksi huomattaman paljon maataloutta. Valuma alueen suuruus on noin 300 km 2. Lisäksi yhdyskuntajätevesiä on laskettu myös Pyhärannasta Mannerveteen. Mannerveden vaikutusalueella olevat taloudet ja runsas vapaa ajanasutus eivät kuulu kunnallisen jätevesihuollon piiriin. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta kertonut, että teurastettavat kalat perataan Mannerlohi Oy:n perkaamossa, jonka osalta on tehty liittymäsopimus jätevesien johtamisesta Uudenkaupungin kaupungin jätevesiverkkoon. Liittymä otetaan käyttöön vuoden 2004 aikana. Hakija on lisäksi kertonut, että kalojen perkaustoiminnasta syntyvä perkeiden määrä on kg/vuosi. Perkeet kompostoi siitä vastaava yrittäjä. Vaihtoehtoisesti ne hapotetaan minkin ja ketun rehuksi, minkä toimenpiteen suorittaa toinen yrittäjä. Kuolleiden kalojen arvioitu määrä laitoksella on noin kg vuodessa. Hakija on katsonut, että lupa tulisi myöntää vähintään seitsemäksi vuodeksi siitä lukien, kun lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi.

14 14 2) Saaristomeren merenkulkupiirin tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden sijoituksen tapahtuvan nykyiselle sijaintipaikalleen, jolloin merenkulkulaitoksen edellyttämät turvaetäisyydet säilyvät. Altaat merkitään myös asianmukaisesti. Hakija on 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnan tekemän muistutuksen johdosta todennut, ettei se itse suorita kompostointia. Siten ympäristöluvasta huolehtiminen ei voi olla sen velvollisuutena. Hakija on lisäksi katsonut, ettei sisäisen kuormituksen selvittäminen kuulu sille. 4) Pyhärannan kunnan kunnanhallituksen tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut sen perustuvan yleisellä tasolla esitettyihin väitteisiin, joille ei ole saatavissa tukea vesialueen tilaa ja kalankasvatuksen seurauksia tarkkailevista tutkimustuloksista. Hakija on 5) AA:n ja BB:n yhteisen muistutuksen johdosta tuonut esille kalankasvatuksen vaikutuksen merialueen tilaan olevan erittäin vähäinen. Verkkoaltaat on tarkoitus sijoittaa entiselle paikalleen. Ne eivät sijaitse mökkien läheisyydessä, joten niistä ei ole haittaa mökkiasumiselle. Mannerveden virtausolosuhteet ovat riittävät kalankasvatustoiminnan kannalta. 6) CC:n, DD:n, EE:n, FF:n, GG:n, HH:n, II:n, JJ:n, KK:n, LL:n ja MM:n tekemän yhteisen muistutuksen johdosta hakija on katsonut, että hakemuksen tarkoittama kalankasvatuspaikka on kasvatukseen sopiva myös luonnonolosuhteet huomioon ottaen. Virtaus tapahtuu päinvastoin kuin muistuttajat ovat esittäneet Mannervedeltä avomerelle päin. Siten kysymys on tosiasiassa juuri kalankasvatustoiminnalle otollisista, riittävistä virtauksista. Kuormitusta ei näin ollen voi tapahtua muistuttajien esittämällä tavalla. Hakija on tuonut esille, että kalankasvatuslaitoksen kasvatusmäärät ovat seitsemän vuoden keskiarvona täysin lupamääräysten mukaisia. Kasvatusmäärissä on luonnollisia muutoksia johtuen esimerkiksi sääolojen vaikutuksesta kalan kasvuun. Ympäristöviranomaiset suorittavat jatkuvasti laitoksen tarkkailua. Hakija on 7) NN:n tekemän muistutuksen johdosta todennut, ettei se suorita kalojen yliruokintaa, mikä olisi taloudellisestikin kestämätöntä. Kalankasvatustoiminnan valvonta tapahtuu lupamääräysten mukaisesti, minkä lisäksi vesistön tarkkailututkimusta suorittavat ympäristöviranomaiset. 8) OO:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämän mielipiteen johdosta hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa selityksiin. Hakija on 9) PP:n tekemän muistutuksen johdosta todennut, ettei kalankasvatustoiminnasta aiheudu juurikaan meluhaittaa. Ruokinta tapahtuu lyhyinä jaksoina vain päiväsaikaan kasvukauden aikana sekä talvisäilytyksessä olevien kalojen osalta keskimäärin kaksi ker

15 15 taa viikossa. Kalojen liiallinen ruokinta ei ole mahdollista, sillä rehun käyttösuhteen tulee olla mahdollisimman korkea, jotta kalankasvatuksesta saataisiin kannattavaa. 10) QQ:n ja RR:n yhteisen muistutuksen johdosta hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa selityksiin. Hakija on 11) SS:n ja TT:n yhteisen muistutuksen johdosta todennut, ettei kalankasvatustoiminnasta aiheudu muistuttajien esittämää hajuhaittaa. Muilta osin hakija on viitannut antamaansa selitykseen yleisesti. 12) UU:n tekemän muistutuksen johdosta hakija on kalankasvatustoiminnan meluhaitan osalta viitannut muista muistutuksista antamiinsa selityksiin. Muilta osin hakija on viitannut antamaansa selitykseen yleisesti. Hakija on 13) ammattikalastaja VV:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämän mielipiteen johdosta todennut kalankasvatuksen lisäävän luonnonkalakantoja päinvastoin kuin mielipiteen esittäjä on katsonut. Tämä perustuu useissa tutkimuksissa havaittuihin johtopäätöksiin. Muilta osin hakija on viitannut muista muistutuksista antamiinsa selityksiin. Hakija on 15) ZZ:n tekemän muistutuksen johdosta katsonut, ettei tällä ole puhevaltaa asiassa, sillä muistuttajan omistamat kiinteistöt sijaitsevat yli 1,5 km:n päässä kalankasvatuspaikasta. Hakija on todennut, ettei vesialueen rehevöityminen johdu sen seurantatutkimusten perusteella kalankasvatuksesta. Kuormitus on vähentynyt vertailukaudella. Hakija on katsonut, ettei vesialueen virtausolosuhteiden mallinnustutkimuksen tekeminen kuulu sen velvollisuuksiin. Katselmuksen toimittamiselle ei hakijan mukaan ole asiassa perustetta. Hakija on kiistävänyt vahingonkorvausvaatimuksen tässä yhteydessä esitettynä perusteettomana. 16) ÅÅ:n, ÄÄ:n ja ÖÖ:n yhteisen muistutuksen johdosta hakija on tuonut esille, ettei siinä ole esitetty mitään sellaista, joka tulisi ottaa huomion lupa asiaa ratkaistaessa. Siinä esitetyt seikat perustuvat yksinomaan muistuttajien omiin olettamuksiin eivätkä tosiseikkoihin. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikka on ominaisuuksiltaan ja olosuhteiltaan täysin riittävä toiminnalle, kuten merialueen tarkkailututkimusten tulokset osoittavat. Tarkastus Lisäkirjelmä Ympäristölupavirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. 5) AA ja BB, 6) CC, DD, EE, FF, GG, HH, II, KK, LL ja MM, 7) NN, 12) UU, 15) ZZ sekä 17) AAA (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Pyhis RN:o 4:63), BBB (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Kotiranta RN:o 4:59), CCC (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Suvihuhta RN:o 3:20), DDD (Uudenkau

16 16 pungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Leeranta RN:o 4:65), EEE (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Kariranta RN:o 1:33), FFF (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Suontaka RN:o 1:35), GGG (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Merisali RN:o 1:42), HHH (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Tyrnkarta RN:o 1:28), III (Pyhärannan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Kotiranta RN:o 1:60), JJJ (Pyhärannan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Niemelä RN:o 3:84), KKK (Pyhärannan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Ruohola RN:o 2:47), LLL (Pyhärannan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Kotimäki RN:o 6:18), MMM ja NNN (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Hella RN:o 1:99), OOO (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Hyökyranta RN:o 5:81), PPP ja QQQ Lamminpää (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Saturinne RN:o 4:80), RRR (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Marjola RN:o 1:65), SSS (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Mäntymaa RN:o 1:64) sekä TTT (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitsevat kiinteistöt Latokari RN:o 1:63 ja Tertunkari RN:o 1:71) ovat ympäristölupavirastolle toimittamassaan lisäkirjelmässä tuoneet ympäristölupaviraston paikalla suorittaman tarkastuksen osalta esille seuraavan. Lisäkirjelmän allekirjoittajat ovat pitäneet tarkastustoimituksen syksyistä ajankohtaa sopimattomana. Tarkastuspäivänä paikkakunnalla vallitsi syysmyrsky. Tällöin ei ollut mahdollista havaita meren pohjan runsasta leväkasvustoa, eikä lähes puoli metriä normaalia korkeampi vedenkorkeus sallinut rantojen likaantumisen kunnollista havainnointia. Todennäköisesti otollisempi ajankohta tarkastuksen suorittamiselle olisi ollut vesistöjen runsaimman kasvukauden aikana heinä elokuussa. Alueen veden ja rantojen rehevöityminen kalankasvatusaltaiden vaikutuspiirissä on runsaampaa kuin, mitä Selkämeren tilan yleinen kehitys edellyttäisi. Tämä näkyy suojaisten lahtien liettymisenä ja paksuna tiiviinä pohjakasvimattona matalilla reunaalueilla. Monin paikoin esiintyy jopa kolmen metrin vesisyvyyteen saakka tiheää pintaan asti ulottuvaa ärviä ja ahvenvitakasvustoa. Syvemmissä kohdissa verkkoaltaiden lähialueiden meren pohja on hapeton, kuollut, kasviton ja kalojen jätöksistä mustan upottavan lietteen peitossa. Huhtakarin ja Iso Pääskyluodon lähivesien mataluus sekä pitkät, kapeat salmet eivät takaa riittävää veden vaihtumista ja ravinteiden sekoittumista. Lisäkirjelmän allekirjoittajat ovat vaatineet uuden tarkastuksen suorittamista paikalla tulevan vuoden heinä elokuussa. Lisäksi he ovat vaatineet, että merenpohjan sedimenttien saastuneisuus tutkitaan sekä verkkoaltaiden alapuolelta että riittävällä laajuudella altailta lähtevien vedenvirtausten suunnista.

17 17 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisut 1. Hakijan esittämän 13) ZZ:n puhevallan puuttumista koskevan huomautuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että kyseisellä muistuttajalla Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitsevien kiinteistöjen Rantakolhi RN:o 4:107, Kolhi RN:o 4:108 ja Leppi RN:o 5:35 omistajana on vesilain 1 luvun 9 :n 1 momentin ja 16 luvun 6 :n nojalla oikeus puhevallan käyttämiseen asiassa. Kiinteistöt sijaitsevat noin 2 km:n päässä kalankasvatuslaitoksesta. Hanke saattaa vaikuttaa muistuttajan oikeuteen tai etuun siten, että hänellä on oikeus muistutusten ja vaatimusten tekemiseen hakemuksen johdosta. 2. Koska 14) XX ja YY ovat ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellään peruuttaneet yhteisen muistutuksensa, lausunnon antaminen muistuttajien vaatimuksista raukeaa. 3. Ympäristölupavirasto hylkää 13) ZZ:n hankkeen uudelleen kuuluttamisesta koskevan vaatimuksen. Hakemuksesta on annettu tieto niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, ympäristölupaviraston ja Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustauluilla olleilla kuulutuksilla siten kuin vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetään. Lisäksi kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Yli yhden kilometrin säteellä kalankasvatuslaitoksesta olevat kiinteistöt sijaitsevat niin etäällä laitoksesta, et tei tämän hakemuksen tarkoittama hanke, ottaen huomioon kuormituksen määrä, saata erityisesti vaikuttaa näiden omistajien oikeuteen tai etuun. 4. Ympäristölupavirasto hylkää 13) ZZ:n vaatimuksen asian määräämisestä katselmustoimitukseen. Asiakirjoihin ja asiassa toimitettuun tarkastukseen perustuvat selvitykset hankkeen vaikutuksista alueen ympäristölle, vesiluonnolle ja maisemalle ovat ympäristölupaviraston käsityksen mukaan riittävät asian ratkaisemiseksi. Katselmustoimituksessa ei ole saatavissa olennaista lisäselvitystä hankkeen vaikutuksista. 5. Ympäristölupavirasto hylkää 13) ZZ:n esittämän vaatimuksen vesiensuojelumaksun määräämisestä. Vesiensuojelumaksun määräämistä koskeva säännös on kumottu vesilain muuttamisesta annetulla lailla ( /88). Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Esan Kala Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Iso Pääskyluodon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.

18 18 Käyttöoikeus Ympäristölupavirasto myöntää Esan Kala Oy:lle määräaikaisen käyttöoikeuden verkkoaltaiden pitämistä varten tarvittavaan noin 2,3 ha:n suuruiseen alueeseen yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Määräaikainen käyttöoikeus on voimassa yhtä kauan kuin luvanhaltijalla on oikeus kalankasvattamiseen tämän päätöksen perusteella. Myönnetystä käyttöoikeudesta määrätään maksettavaksi korvaus lupamääräyksessä 4). Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu muuta kuin verkkoaltaita varten tarvittavan vesialueen käyttöoikeudesta lupamääräyksessä 4) korvattavaksi määrättyä vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä laitoksen rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. 4) Luvan saajan on maksettava Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylän yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnalle korvauksena vesialueen määräaikaisesta käyttöoikeudesta vuosittain mennessä 276 euroa niin kauan kuin käyttöoikeus on voimassa. Viivästyneelle määrälle on korkolain 4 :n 1 momentin mukaisesti maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 5) Kalankasvatuksessa ja talvisäilytyksen aikana vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 700 kg fosforia ja enintään kg typpeä.

19 19 Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 8) Kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä erikseen kalankasvatusta ja talvisäilytystä koskien tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuol

20 20 leiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä

21 LUVAN VOIMASSAOLO 21 käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatus ja talvisäilytystoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatuksen ja talvisäilytyksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 740 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 460 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Iso Pääskyluodon saaren koillispuolella. Päällyslevä ja kokonaisfosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä ei ole olennaisesti tausta arvoja suurempaa. Pohjaeläintutkimuksissa kalankasvatuslaitoksen lähialueen pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia 1980 luvulta vuoteen Pohjan likaantuminen kalankasvattamon läheisyydessä on lievää. Pohjaeläimistön muutokset ovat aiheutuneet pääosin muista kuin kalankasvatuksesta johtuvista syistä. Veden laatu on tarkkailututkimusten tulosten perusteella muuttunut lievästi rehevämmäksi, vaikka kalankasvatuksesta mereen tuleva fosfori ja typpikuormitus on pienentynyt. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset peittyvät merialueen yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merkittävästi merialueen rehevöitymistä.

22 22 Merialueen soveltuvuus toimintaan Iso Pääskyluodon saaren koillispuolella kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on vajaat 10 metriä ja lähialueilla 3 4 metriä. Merialue on avoin, sekä veden virtaus ja laimentumisolosuhteet ovat hyvät. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa ja kalojen talvisäilytyksessä kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 700 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on keskimäärin 430 kg ja typpipäästö kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määritetty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon kuvaamisen ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen laskennallisen lisäkasvun kg/a perusteella. Käyttöoikeuden myöntäminen Käyttöoikeus verkkoaltaiden pitämistä varten tarvittavaan alueeseen voidaan myöntää, koska vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa mainitut edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ja hakijan osuutta vastaava osuus yhteisestä vesialueesta on huomattavasti suurempi kuin kyseessä oleva alue. Oikeus alueeseen on myönnetty määräajaksi, koska lupa on myönnetty lupakauden ajaksi määräaikaisena. Korvaus käyttöoikeusalueesta on arvioitu lähtien vesialueen arvosta euroa/ha. Vuotuiskorvauksena on käytetty tästä 6 %. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tär

23 23 keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Rakenteiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti sekä 7 :n 1 ja 3 momentti. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 2) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 3) niiden merkitsemisestä. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Vesialueen koko ja vedenvaihtuvuus, laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Melu ja haju Lupamääräyksissä 7) ja 8) on annettu määräykset melu ja hajupäästöjen estämisestä. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta edelleen on annettu määräykset lupamääräyksissä 8) ja 9).

24 24 Laitoksen tarkkailu Lounais Suomen ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen toiminnan vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Korvausvaatimukset Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt merialueella ovat sen suuruisia, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupa aika Lupa aika on määrätty hakemuksen mukaiseksi, sillä luvan voimassaoloaikaa ei ole tarpeen määrätä tätä lyhyemmäksi. Muut muistutukset ILMOITUS MAANMITTAUSTOIMISTOLLE Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. Päätöksen saatua lainvoiman ympäristölupavirasto lähettää päätöksestä vesilain 21 luvun 8 :n 1 momentin mukaisesti jäljennöksen Varsinais Suomen maanmittaustoimistolle käyttöoikeuden myöntämistä koskevan merkinnän tekemiseksi kiinteistörekisteriin. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli kg/a.

25 25 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Montell Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Montell. KM/ha

26 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

27 LIITE 2