YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-263

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-263 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kalojen kasvattaminen Pyörholminnokan yksikössä meressä Hyviluodon Pyörholminnokan edustalla, Luvian kunta. Hampin Kala ja merikuljetus Oy ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hampin Kala ja merikuljetus Oy on saattanut hakemuksen vireille ympäristölupavirastossa ja täydentänyt hakemustaan , ja Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen Pyörholminnokan yksikössä meressä Hyviluodon Pyörholminnokan edustalla Sassilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Luvian kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan sekä 5 :n 1 momentin 6) kohdan mukainen ympäristölupahakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Yhtiöllä on Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 10/1997/4 ja vesiylioikeuden antaman päätöksen nro 163/1997 perusteella ollut lupa kasvattaa noin kg kalaa vuotuisena lisäkasvuna ilmaistuna Pyörholminnokan edustalla. Verkkoaltaiden yhteistilavuus sai olla enintään 500 m 3. Kasvatukseen käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä sai olla enintään 55 kg ja typpimäärä enintään 430 kg vuodessa. Lupa oli voimassa saakka. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiottiin jatkaa vuoden 2003 jälkeen, uusi hakemus oli saatettava vireille viimeistään Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uuden hakemuksen johdosta on saanut lainvoiman.

2 TARVITTAVA KÄYTTÖOIKEUS 2 Luvian kunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Luvian rantaosayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa laitoksen sijaintipaikka on merkitty vesialueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Hampin Kala ja merikuljetus Oy on pyytänyt käyttöoikeutta laitosta varten tarvittavaan, Luvian kunnan Sassilan kylän yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 kuuluvaan vesialueeseen. Tarja ja Pekka Valtanen ovat päivätyllä kauppakirjalla ostaneet 3 % kiinteistön Hamppuskeri RN:o 1:248 osuudesta Sassilan kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 ja toukokuussa 2003 allekirjoittamallaan sopimuksella myöntäneet Hampin Kala ja merikuljetus Oy:lle käyttöoikeuden kyseiseen osuuteen saakka. Osuus vastaa noin 1,16 ha suuruista aluetta. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Kuvaus merialueesta Luvian edustan merialue on tyypillistä Selkämeren rannikkoaluetta. Hyviluoto sijaitsee sisemmässä saaristovyöhykkeessä. Sisäsaaristo on sokkeloinen saarten ja karien rikkoma merialue. Alue on matalaa vesisyvyyden ollessa 5 metriä tai vähemmän. Verkkolahden alueella mereen laskevat Taalinlahdenoja ja Sassilanjuopa kulkevat peltovaltaisten alueiden läpi. Hajakuormitus painottunee kevät- ja syysvalumakausiin. Luvian saariston eteläosassa sijaitsevan Iso-Lampoorin pohjoispuolella mereen laskee Harjajuopa, johon Luvian kunnan jätevedet johdetaan. Meriveden virtaamien voimakkuutta ei Luvian saaristossa ole tutkittu. Selkämeren alueella esiintyvä meriveden resultanttivirtaama kulkee rannikon suuntaisesti pohjoiseen. Nopeus voi vaihdella paljon ja virtaussuunta voi kääntyä ajoittain päinvastaiseksi. Kalankasvatuslaitoksen etäisyys Natura 2000-verkostoon kuuluvaan alueeseen Luvian saaristo (FI ) on yli 5 km. Veden laatu Veden laatu Luvian sisäsaaristossa on ollut yleensä hyvä. Lievää rehevöitymistä on kuitenkin havaittavissa ja voimakas samentuminen heikentää ajoittain veden laatua. Matalilla alueilla kova tuuli sekoittaa pohjasedimenttiä veteen, jolloin vesi samentuu. Näkösyvyyksien perusteella Luvian saariston vedet ovat olleet sameimmillaan sisäsaaristossa Huhtmaa-Kolmihaara-Hyviluoto välisellä alueella. Korkeimmillaan veden fosforitaso on ollut voimakkaimpien tuulien aikaan. Kova tuuli sekoittaa pohjasedimenttiä veteen, jolloin veden samentumisen lisäksi fosforipitoisuus nousee. Lähinnä manteretta sijaitsevilla asemilla fosforipitoisuudet ovat olleet lievästi reheville tai reheville vesille ominaisia. Korkeimmat fosforipitoisuudet on mitattu Huhtmaa-Kolmihaara-Hyviluoto välisellä alueella. Klorofylli-apitoisuudet olivat vuosina koko alueella karun tai lievästi rehevän veden tasoa. Rehevän veden rajana pidettyä tasoa 10

3 3 mg/m 3 ei ole ylitetty. Mitattujen klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella ei ole ollut todettavissa voimakasta rehevöitymistä. Kalasto ja kalastus Alueella tavataan ainakin seuraavia lajeja: hauki, ahven, särki, lahna, säyne, siika, silakka, made, turska, kampela, lohi, taimen, kirjolohi, kuha ja kuore. Kalastuksen kannalta merkittävimmät lajit Luvian koko saaristoa ajatellen ovat lohi, silakka, siika, hauki sekä ahven. Vuonna 1999 alueella toimi 68 ammattikalastajaa ja tämän lisäksi joitakin sivuammattikalastajia. Meri- ja maa-alueiden muu käyttö LAITOKSEN TOIMINTA Kalankasvatusalueella tai aivan sen lähettyvillä ei ole merkittyjä laiva- tai pienveneväyliä. Alueella ei ole yleisiä uimarantoja eikä vedenottamoita. Alueella on jonkin verran loma-asutusta. Kalankasvatuslaitos ei kuitenkaan aiheuta rajoituksia tavanomaiselle virkistyskäytölle. Hakijalla on toinen kalankasvatuslaitos Hyviluodon lounaispuolella Orskerin, Vähä Huilkrunnin ja Iso Huilkrunnin saarten välissä, jonka ympäristölupahakemus on myös vireillä. Hampin Kalan Orskerin ja Pyörholminnokan kasvatusyksiköiden lisäksi Luvian saaristossa toimi vuoden 2001 aikana Kalastusyhtymä Valtasen (3 yksikköä) ja Meranon (2 yksikköä) kalankasvatuslaitokset. Kolmihaaran länsipuolella sijaitsevan Suvilohi Ay:n kalankasvatuslaitoksen toiminta on lopetettu toistaiseksi alkaen ja Pirskerin pohjoispuolella Haminasalmessa sijaitsevan Luvian Kala- Pekat Oy:n kalankasvatuslaitoksen toiminta loppui vuonna Luvian saaristossa kasvatettiin vuonna 2001 kirjolohta yhteensä kg, josta Hampin Kalan Orskerin kasvatusyksikön tuotanto muodosti noin 9 % (lisäkasvu kg/a). Hampin Kalan Pyörholminnokan kasvatusyksikön tuotanto oli vuonna kg, Meranon kasvatusyksiköiden tuotanto oli vuonna 2001 yhteensä kg ja Kalastusyhtymä Valtasen yhteensä kg. Lisäksi Kalastusyhtymä Valtasen Iso-Lampoorin kasvatusyksikössä kasvatettiin vuonna 2001 RKTL:n koekaloja yhteensä kg. Nykyinen toiminta Voimassaolevan luvan keskeiset muuttujat sekä ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot toteutuneesta kalankasvatuksesta vuosina käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Lupa Keskiarvo Rehun fosforimäärä kg/a typpimäärä kg/a Kalan lisäkasvu kg

4 4 Laitoksen rakenteet Laitoksen tuotanto Kalojen talvisäilytys Kalat kasvatetaan yhdessä kahdeksankulmaisessa verkkoaltaassa, jonka syvyys on 3 m. Altaan tilavuus on 500 m 3. Allas ankkuroidaan paikalleen siten, ettei se liiku paikaltaan tai aiheuta vesiliikenteelle haittaa. Yhtiön tarkoituksena on kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu olisi noin kg/v. Rehukertoimella 1,4 rehunkulutus olisi noin kg/v. Käytettävä kuivarehu sisältäisi 70 kg/v fosforia ja 490 kg/v typpeä, jolloin rehun fosforipitoisuus olisi 1 % ja typpipitoisuus 7 %. Verkkoallas siirretään talven ajaksi Katavamaansalmeen. Laitoksen aiheuttama päästö Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset toteutuneet fosfori- ja typpipäästöt vuosina sekä hakemuksen mukaiset fosforija typpipäästöt mereen käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Hakemus Keskiarvo Fosforipäästö kg/v Typpipäästö kg/v HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus veden laatuun Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Kalat perataan laitoksen perkaushallissa Hyviluodon Pyörholminnokassa. Selvimmin kalankasvatuslaitoksen vaikutus näkyy veden ravinnepitoisuuksien muutoksena. Suoritettujen tutkimusten mukaan kasvatusaltaiden vieressä (etäisyys 50 m) rehevöityminen voi olla voimakasta, mutta laimeneminen on selvää jo noin 200 metrin etäisyydellä. Kalankasvatuksesta huolimatta Luvian saariston veden laatua on voitu pitää hyvänä. Tarkkailutulosten mukaan sisäsaariston tarkkailuasemat, jotka on sijoitettu metrin etäisyydelle kalankasvatuslaitoksista, ovat osoittaneet havaittavaa rehevöitymistä vertailuasemia V11 ja V12 mittapuuna käyttäen. Huhtmaan ja Hyviluodon välisen alueen veden laatuun vaikuttaa se, että mantereen läheiset vedet ovat matalia ja veden laatu on siksi heikompi kuin ulkosaaristossa. Kalankasvatuksella ei näytä olevan oleellista vaikutusta ympäröivien vesialueiden happitilanteeseen selvien syvänteiden puuttuessa. Luvian saaristossa merkittävät kalastuspaikat ammattikalastuksen kannalta sijaitsevat ulompana saaristossa, eivätkä kyseisen laitoksen läheisyydessä. Taloudellisesti tärkeimmät kalalajit liikkuvat hankealuetta huomattavasti laajemmalla alueella ja niiden kannan ko-

5 5 koon vaikuttavat pääosin muut tekijät kuin laitoksen vaikutusalueen veden laatu. Sisäsaaristossa kalastus on lähinnä kotitarve- ja vapaaajan kalastusta. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Luvian saaristossa sijaitsevien kalankasvatuslaitosten vaikutuksia merialueen tilaan seurataan yhteistarkkailuna. Hakija on esittänyt tarkkailun jatkamista nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailuohjelman sisältöä voidaan tarvittaessa tarkistaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalatalouden osalta Luvian saaristo kuuluu osana Kemira Pigments Oy:n tehtaiden kalataloudelliseen tarkkailuun. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Luvian kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemukseen liitetystä tarkkailuyhteenvedosta ilmenevä luokitus poikkeaa muualla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueella käytetystä. Ympäristökeskuksen käytössä olevan merialueluokituksen mukaan rehevän alueen alaraja fosforin osalta on 23 µg/l ja a-klorofyllin osalta 5 µg/l. Osa hakemuksessa lievästi rehevöityneiksi kuvatuista alueista on siis kuvattava yleisen luokituksen mukaan rehevöityneeksi. Kokonaisuutena tarkastellen laitos sijaitsee rehevällä merialueella. Rehevöitynyt alue on melko laaja ja kasvatuksen merkitystä rehevöitymiseen on vaikea arvioida. Päällysleväarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä on lievähköä. Lähipisteiden näkösyvyys on toisaalta nykyisin keskimäärin aiempaa alempi viitaten osaltaan yleiseen rehevöitymiskehitykseen. Tämä voi rajoittaa päällysleväkasvua 1 metrin syvyyteen sijoitetulla koealustalla. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden tilavuus saa olla yhteensä enintään 500 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saa olla enintään 55 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 430 kg vuodessa. Tuorerehua ei saa käyttää. Luvan saajan on pidettävä laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Luvan saajan on toimitettava vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvi-

6 6 tyksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Luvan saajan on suoritettava kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimitettava tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle sekä tarpeellisilta osin Luvian ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle ja tarvittaessa annettava tarkkailutiedot myös asianosaisten nähtäväksi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa vuoden 2010 loppuun. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat kalaaltaat tulee merkitä merenkulkulaitoksen yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat on sijoitettava niin, että riittävä turvaetäisyys väylille ja alusten ja veneitten mahdollisille kääntymispaikoille on varmistettu. Turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle on jätettävä riittävä turvaetäisyys. Altaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Kala-altaiden merkitsemisen yhteydessä on huomioitava, että altaiden mahdolliset valot eivät saa sekaantua kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) on todennut, että kasvatuspaikka on suhteellisen lähellä avomerta ja veden vaihtuvuus on kohtalaisen hyvä siitä huolimatta, että Luvian edustan merialue on hyvin matalaa. Kalankasvatuksen aiheuttama kokonaiskuormitus on voimakkaasti alentunut Luvian saaristossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2002 alueen fosforikuormitus oli enää noin 26 % 1990-luvun maksimiarvoista. Kalankasvatuksella ei ole todettu olevan havaittavaa vaikutusta merenpohjan kasvillisuuteen Luvian alueella, eikä kalankasvatuksen vaikutuksia ole vuosina tehdyssä seurantatutkimuksessa havaittu myöskään rantavyöhykkeen kalastossa. Veden sameus ja fosforipitoisuus näyttävät olevan riippuvaisia ennen muuta tuulen voimakkuudesta, koska alueen mataluudesta johtuen merenkäynnin sekoittava vaikutus ulottuu pohjasedimenttiin asti. TE-keskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalojen kasvattamiseen hakemuksen mukaisesti, koska toiminnasta ei ole odotettavissa merkittävää haittaa vesiluonnolle, kalastolle tai kalastukselle. Hakija on velvoitettava edelleen tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. 4) AA (kiinteistö Risukari RN:o 11:6, Hanninkylä, Luvia) on vastustanut luvan myöntämistä, koska usean eri laitoksen toiminta muutaman metrin syvyisissä sisäsaariston vesissä parin kilometrin etäisyydellä toisistaan on pilannut vesialueen. 5) BB on vastustanut luvan myöntämistä, koska kirkasvetinen lahden pohjukka on muuttunut harmaan sameaksi ja pohjasta irtoaa vihreänruskeita likalauttoja. Muistuttaja on katsonut, että ulkomereltä löytyy vettä huomattavasti enemmän altaiden sijoittamiseen, kuin rannan läheisyydestä.

7 7 6) CC (kiinteistö Ruskarinne RN:o 1:123, Sassila, Luvia) on vastustanut luvan myöntämistä, koska kalankasvatuslaitoksen ympärillä olevat vedet ovat matalia, sameita ja rehevöityneitä ja veden virtaus on hidasta. Veden suuri fosforipitoisuus ja lämmin sää saavat aikaan tuhoisaa leväkasvustoa. Kalankasvatustoiminta tulisi keskittää ulkomerelle ja silloinkin tulisi kehittää toimenpiteitä, joilla haittatekijät saataisiin minimoitua. 7) DD:n kuolinpesä (kiinteistö Mäntyranta RN:o 1:244, Sassila, Luvia) on vastustanut luvan myöntämistä, koska vesi alueella on matalaa ja on vuosi vuodelta muuttunut rehevämmäksi ja sameammaksi. Vesiä ei saisi enää kuormittaa lisää. 8) EE:n kuolinpesä (kiinteistöt Katavamaa RN:o 3:197, Niemenkylä ja Myllymaa RN:o 3:35, Peränkylä), FF (kiinteistö Huhdanpää RN:o 1:205, Sassila), GG (kiinteistö Anteskeri RN:o 1:254, Sassila) ja HH (kiinteistö Mantaskeri RN:o 1:257, Sassila), kaikki kiinteistöt Luvialla, ovat yhteisessä muistutuksessaan vastustaneet luvan myöntämistä, koska vesi kasvatuspaikalla ja Luvian saaristossa on liian matalaa kalojen kasvatukseen ja kasvatuksesta aiheutuu siten veden rehevöitymistä ja rantojen likaantumista. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään on hakijalle asetettava tarkat määräykset kalojen perkaustoiminnasta ja perkuujätteiden sekä pesuvesien käsittelystä. Hakemus on hylättävä myös talvisäilytyksen osalta. FF ja GG ovat todenneet, etteivät he Sassilan kylässä sijaitsevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakkaina anna lupaa sijoittaa kalankasvatusallasta kyseiselle yhteiselle vesialueelle. 9) II (kiinteistö Kuusiranta, Hanninkylä, Luvia) on katsonut, että kalankasvatuksen tulisi tapahtua umpialtaissa ja niistä tulevat vedet olisi puhdistettava tai vaihtoehtoisesti kalankasvatuslaitoksen tulisi sijaita ulkomerellä noin 10 km etäisyydellä saaristosta. Muistuttaja on vaatinut, että kalankasvatuksen tarkkailua on tehtävä kuukausittain. 10) JJ on esittänyt, ettei merialueen kuormituksen lisäämistä saa sallia. Jatkossa vastaavien hakemusten liitteenä tulee olla kuvaus veden tilanteesta kunnan alueella ja kuvaus kehityksen suunnasta, jolloin hakemusta voidaan tarkastella osana kokonaisuutta. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on todennut, että kalankasvatusaltaan valot ovat varustettuina hämäräkytkimillä. Kesäkuun ja elokuun välisenä aikana on yölläkin niin valoisaa, ettei valoja ehkä ole ollut. Hakija on viitannut Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutukseen ja sen liitteenä olevaan Turun yliopiston teettämään Merialueen kalankasvatuslaitosten kalataloustarkkailu-nimiseen raporttiin. Lisäselvitys Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä toimittanut päivätyn sopimuksen, jolla Tarja ja Pekka Valtanen ovat

8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 myöntäneet Hampin Kala ja merikuljetus Oy:lle käyttöoikeuden asti omistamaansa osuuteen kiinteistön Hamppuskeri RN:o 1:248 osuudesta Sassilan kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Ympäristölupavirasto jättää EE:n kuolinpesän, FF:n, GG:n ja HH:n vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä kalojen talvisäilytyksen osalta tutkimatta, koska hakemus ei koske kalojen talvisäilytystä. Ympäristölupavirasto myöntää Hampin Kala ja merikuljetus Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Hyviluodon Pyörholminnokan edustalla Sassilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Luvian kunnassa (liite 1). Kalankasvatustoiminnasta, kun se toteutetaan jäljempänä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Ympäristölupavirasto myöntää Hampin Kala ja merikuljetus Oy:lle määräaikaisen käyttöoikeuden verkkoaltaan pitämistä varten tarvittavaan noin 0,2 ha:n suuruiseen alueeseen yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Luvian kunnan Sassilan kylässä. Määräaikainen käyttöoikeus on voimassa yhtä kauan kuin luvanhaltijalla on oikeus kalankasvattamiseen tämän päätöksen perusteella. Korvauksesta verkkoaltaita varten tarvittavaan vesialueeseen myönnetystä määräaikaisesta käyttöoikeudesta määrätään lupamääräyksessä 3). Laitoksen pitämisestä meressä ei aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitos 1) Luvan saajan on pidettävä laitoksen rakenteet ja laitteet sellaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. Laitoksen allas on ankkuroitava ja merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaan sijainnista ja merkinnästä samoin kuin sen myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. 2) Verkkoaltaan tilavuus saa olla enintään 500 m 3. Verkkoaltaan saa käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.

9 9 3) Luvan saajan on maksettava Luvian kunnan Sassilan kylän yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnalle korvauksena vesialueen määräaikaisesta käyttöoikeudesta vuosittain mennessä 24 euroa niin kauan kuin käyttöoikeus on voimassa. Viivästyneelle määrälle on korkolain 4 :n 1 momentin mukaisesti maksettava viivästyskorkoa, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Kalankasvatus 4) Laitoksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 55 kg fosforia ja enintään 430 kg typpeä. Ruokinnassa saa käyttää vain kuivarehua. Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 50 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja siten, että ominaispäästö ja kokonaispäästö ympäristöön on mahdollisimman pieni. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä vähentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaiset. Jätteenkäsittely 6) Kalojen verestyksen yhteydessä syntyvä veri on otettava talteen siten, ettei se pääse mereen. Veri on kompostoitava tai toimitettava laitokselle, joka on tarkoitettu tämän laatuisten jätteiden käsittelyyn. 7) Kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava. Kompostoinnin tulee tapahtua tätä tarkoitusta varten tehdyssä asianmukaisessa kompostorissa. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Jätteen käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia eläinjätteen käsittelystä annettuja säädöksiä. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki hyötykäyttökelpoiset jätteet on pyrittävä hyödyntämään. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden kuljetus ja jätehuolto asianmukaisesti ja voimassa olevien jätteen käsittelyä koskevien määräysten mukaisesti.

10 10 Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 10) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaan tuomisesta paikalle ja sen poisviennistä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitokseen tuodun ja laitoksesta poistetun kalan määrästä, - käytössä olevan altaan tilavuudesta, - verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Ympäristökeskuksen suorittaessa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja tehtäviä sen vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 11) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutusta merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille hyväksyttäviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa.

11 11 Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainitun määräajoin edellä mainitulle viranomaiselle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on tarvittaessa annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 12) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 70 kg/a fosforia ja 540 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 50 kg/a ja typpipäästö 380 kg/a. Laitos sijaitsee rehevällä merialueella. Rehevöitynyt alue on melko laaja ja kasvatuksen merkitystä rehevöitymiseen on vaikea arvioida. Päällyslevien määrät laitoksen lähimmillä tarkkailupisteillä ovat kuitenkin olleet viime vuosien keskiarvoina pidemmän ajan keskiarvoja alempia, mikä viittaa suhteelliseen lievään rehevöitymiseen laitoksen lähialueella.

12 Merialueen soveltuvuus kalankasvatukseen 12 Kalankasvatuksen aiheuttama kokonaiskuormitus on voimakkaasti alentunut Luvian saaristossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Alueen mataluudesta johtuen merenkäynnin sekoittava vaikutus ulottuu pohjasedimenttiin. Laitos sijaitsee matalalla merialueella lähellä avomerta ja veden vaihtuvuus on kohtalaisen hyvä. Alue soveltuu kalankasvatukseen lupamääräyksistä ilmenevässä laajuudessa. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Käyttöoikeuden myöntäminen Vuosina laitoksen fosforipäästö on ollut keskimäärin 50 kg ja typpipäästö 380 kg vuodessa. Päästöjen vaikutukset merialueella ovat olleet vähäiset. Kun rehun ravinnemäärä rajoitetaan entisen luvan mukaiseksi on fosforipäästö mereen 30 kg ja typpipäästö 250 kg vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistaa kalojen runsaan kg:n lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Käyttöoikeus verkkoaltaan pitämistä varten tarvittavaan alueeseen voidaan myöntää koska vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa mainitut edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ja hakijan osuutta vastaava osuus yhteisestä alueesta on huomattavasti suurempi, kuin kyseessä oleva alue. Oikeus alueeseen on myönnetty määräajaksi koska lupa on myönnetty lupakauden ajaksi määräaikaisena. Korvaus käyttöoikeusalueesta on arvioitu lähtien vesialueen arvosta euroa/ha. Vuotuiskorvauksena on käytetty tästä 6 %:ia. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Luvian kunnan rantaosayleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaan pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 ja 3 momentti

13 13 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kuten yllä olevista perusteluista käy ilmi. Verkkoaltaan sijoittaminen yhteiselle vesialueelle Käyttöoikeus verkkoaltaan pitämistä varten tarvittavaan alueeseen voidaan myöntää yllä olevasta kohdasta "Perustelut" ilmenevillä perusteilla. Kalankasvatuspaikka Hakemus koskee kalankasvatusta Hyviluodon Pyörholminnokan edustalla. Ympäristölupavirasto voi päätöksessään hylätä tai hyväksyä hakemuksen, mutta se ei voi tutkia sellaisen vaihtoehtoisen kasvatuspaikan luvan myöntämisen edellytyksiä, jota hakemus ei koske. Kalojen perkaaminen Kalojen perkaamisesta ei anneta lupamääräyksiä, koska hakemus ei koske kalojen perkaamista. Tarkkailuohjelman hyväksyminen Lounais-Suomen ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen kalankasvatuksen vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman. Muut muistutukset ILMOITUS MAANMITTAUSTOIMISTOLLE Ympäristölupavirasto on ottanut muut muistutukset huomioon yllä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Päätöksen saatua lainvoiman ympäristölupavirasto lähettää päätöksestä vesilain 21 luvun 8 :n 1 momentin mukaisesti jäljennöksen Varsinais-Suomen maanmittaustoimistolle käyttöoikeuden myöntämistä koskevan merkinnän tekemiseksi kiinteistörekisteriin. KÄSITTELYMAKSU 420 euroa Perustelut Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (2001/1416) 2.

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. NE/mk

15

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttöoikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnallisista syistä. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n 1 momentin 5) kohtaan. Näistä syistä lisään määräyksiin viimeiseksi seuraavat määräykset: Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaoloajan päättyessä poistettava vesialueelta. Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä. Vakuudeksi Nina Engberg