YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 4/2005/3 Dnro LSY-2002-Y-265 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 4/2005/3 Dnro LSY-2002-Y-265 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Kuliluodon laitoksessa Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisessä salmessa Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä. Kuliluodon Lohi Oy Kuliluoto LOKALAHTI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Kuliluodon Lohi Oy kasvattaa kalaa verkkoaltaissa meressä Kuliluodon laitoksessa Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisessä salmessa kiinteistöjen Uusitorppa RN:o 1:99 ja Huviluoto RN:o 1:98 yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Kuliluodon Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 82/1996/4 myöntänyt Kuliluodon Lohi Oy:lle luvan kalankasvatukseen kiinteistöjen Uusitorppa RN:o 1:99 ja Huviluoto RN:o 1:98 yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä.

2 2 Lupa oli voimassa vuoden 2003 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2003 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla noin m 3 ja niissä kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa noin kg. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 280 kg ja typpimäärä enintään kg. Eeva ja Paul Rantanen ovat antamallaan suostumuksella myöntäneet Kuliluodon Lohi Oy:lle käyttöoikeuden Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Uusitorppa RN:o 1:70 (voimassa oleva rekisterinumero 1:99) kuuluviin vesialueisiin verkkoaltaissa tapahtuvaa kalankasvatusta varten. Käyttöaika on 20 vuotta ja päättyy Reijo ja Sisko Kuisma ovat antamallaan suostumuksella myöntäneet Kuliluodon Lohi Oy:lle käyttöoikeuden Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Huviluoto RN:o 1:98 kuuluviin vesialueisiin kalankasvatusta varten. Käyttöaika on 20 vuotta ja päättyy Uudenkaupungin kaupungin yleiskaava, joka on voimassa kyseessä olevalla alueella, on vahvistettu Laitoksen sijaintipaikka on kaavassa merkitty RA-alueeksi eli loma-asuntoalueeksi. Kuliluodon koko länsiosa on MU-aluetta eli maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Kuliluodon Lohi Oy:n Kuliluodon kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuliluodon saaren itäisen pään eteläpuolella Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisessä salmessa Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä. Laitoksen sijaintialue on välisaaristoa Selkämeren tuntumassa. Merikortin mukaan vesisyvyys Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisessä salmessa eli Vasikkamaanraumassa on 6 9 m sekä kauempana lännessä m ja idässä runsaat 10 m. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on runsaat 7 m. Laitoksen sijaintipaikan lähellä ei ole veden vaihtuvuuteen vaikuttavia syvänteitä tai kynnyksiä. Lännessä avautuu Tuurinaukko, joka Seksmiilarin selän välityksellä liittyy suoraan Selkämereen. Kyseinen selkä on aava ja vähäsaarinen. Kaitaistensalmen ja Lehmän kurkun kautta alueelta on yhteys itäiselle Iniönaukolle. Merivedenkorkeuden vaihtelu alueella on normaali vaihtelurajan ollessa enimmillään 1,6 m.

3 3 Vesialueella ei hakijan tietojen mukaan ole tehty varsinaisia virtausmittauksia. Virtaukset laitoksen sijaintipaikan tuntumassa ovat merkittävät. Avomeren läheisyys ja Kaitaistensalmen kautta muodostuva yhteys ovat merkittävät veden vaihtuvuuden kannalta. Tuulet sellaisenaan ja erityisesti salmen suuntaisina vaikuttavat osaltaan veden vaihtuvuuteen. Virtaussuunnat ovat riippuvaisia meriveden korkeuden vaihteluista ja tuulista. Veden vaihtuvuus on laitoksen sijaintipaikan tuntumassa verraten hyvä samoin kuin laajemmalla alueella. Vasikkamaanrauma pysyy virtauksen vuoksi talvisin pitkään sulana. Kalankasvatuslaitoksen etäisyys Natura 2000 verkostoon kuuluviin alueisiin Uudenkaupungin saaristo nro FI ja Seksmiilarin saaristo, koodi FI , on yli 3 km. Veden laatu Kalasto ja kalastus Kuliluodon Lohi Oy:n Kuliluodon kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Varanpään edustan merialueen yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Tarkkailutuloksien mukaan kokonaisfosforiarvot ovat olleet laitosta lähinnä olevissa tarkkailupisteissä tyydyttävällä tasolla samoin kuin kokonaistyppiarvot. Laitoksen sijaintipaikan merialue on verraten niukkaravinteinen ja idempänä lievästi rehevä. Hakijan kalankasvatustoiminnan keskeytyneenä olemisella vuosina ei ole ollut veden laadun kannalta havaittavaa merkitystä. Veden laadun vaihtelut laitoksen vaikutusalueella mahtuvat yleisiin veden laadun vaihtelurajoihin. Vesialueella ei ole mitään merkittävää pistemäistä jätevesikuormitusta, ja hajakuormituksenkin määrä on alueen luonne huomioon ottaen varsin vähäinen. Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen lähivesialueilla ei harjoiteta muuta merkittävää ammattikalastusta kuin silakan troolikalastusta läntisillä selkävesillä sekä vähenevässä määrin rysäkalastusta. Vakituiset asukkaat ja kesäasukkaat harjoittavat kalankasvatuslaitoksen lähivesialueilla jonkin verran kotitarvekalastusta. Muussa kalastuksessa käytetään alueella pyyntivälineinä yleisimmin verkkoja ja sivuammattikalastuksessa silakkarysää. Alueen muu käyttö Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikan läheisyydessä ei ole muita merkittyjä yleisiä kulkuväyliä kuin Vasikkamaanrauman kautta kulkeva 3 metrin väylä Humalkarin kalasatamaan. Kalankasvatuspaikan tuntumassa on muutoinkin jonkin verran vesiliikettä. Liikenne alueella koostuu pääasiassa paikallisen väestön ja kesäasukkaiden pienimuotoisesta liikenteestä ja edellä mainitun kalasataman käytöstä. Lähimmät vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennukset Kuliluodon saarella ovat hakijayhtiön osakkaiden ja näiden vanhempien käytössä. Muita vakituisia asuntoja on mantereella Varanpään puolella. Läheisillä ranta-alueilla, etenkin Vasikkamaan ja Niittyluodon puolella, sijaitsee jonkin verran vapaa-ajanasuntoja.

4 LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta 4 Kuliluodon Lohi Oy:n Kuliluodon kalankasvatuslaitoksen lisäksi alueella kauempana luoteessa Iso-Hylkimyksen saaren koillispuolella noin 3,5 km:n päässä toimii Varanpään Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos. Idässä runsaan 1 km:n päässä Hahtemaanaukon itäosassa sijaitsevan Varanpään Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen A toiminta on lopetettu toistaiseksi pari vuotta sitten. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan yleisiä uimarantoja, virkistäytymiskeskuksia tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Kuliluodon Lohi Oy:n Kuliluodon kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttama päästö vuosina : Keskiarvo Lisäkasvu Rehun fosfori Rehun typpi Fosforipäästö Typpipäästö Rehumäärä Rehukerroin 2,3 2,3 1,4 1,5 1,9 Fosforin ominaispäästö Typen ominaispäästö Hakemuksen mukainen toiminta Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Vuoden 1998 jälkeen laitoksella ei ole kasvatettu kalaa. Kuliluodon kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa tai kalanpoikasia entisellä paikalla Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisessä salmessa siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta tai muuta kasvatettavaksi soveltuvaa kalaa taikka näiden kalanpoikasia. Laitos toimii pääsääntöisesti avovesikaudella mutta kalojen talvisäilytys toimintapaikalla on mahdollista. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 292 kg/a ja typpeä kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan osin käsin ja osin ruokinta-automaatilla. Laitoksen rakenteet Kuliluodon Lohi Oy:n Kuliluodon kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta tai muuta kasvatettavaksi soveltuvaa kalaa taikka näiden kalanpoikasia meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tukija kelluntarakenteet ovat muovia. Laitos koostuu kolmesta verkkoal-

5 Laitoksen aiheuttama päästö 5 taasta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on m 3. Altaat ankkuroidaan paikoilleen siten, etteivät ne liiku paikaltaan tai aiheuta vesiliikenteelle vaaraa tai haittaa, ja merkitään vastaavanlaisia kiinteitä pyydyksiä koskevien säännösten mukaisesti. Ne varustetaan pimeän aikana asianmukaisella valaistuksella merenkulkupiirin ohjeiden mukaan. Uloimmat ankkuriköydet merkitään tarvittaessa siltä kohdalta, missä ne ovat noin 1,7 m syvyydessä. Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 192 kg/a ja typpipäästö kg/a. Melupäästöjä aiheutuu siitä, että kalankasvatuslaitokselle tehdään huolto- ja rehunkuljetuskäyntejä. Volyymi huomioon ottaen liikenne on varsin vähäistä. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu Kuliluodon saaressa kiinteistön Uusitorppa RN:o 1:99 rannassa hakijayhtiön omistamassa, asianmukaisesti varastetussa ja hyväksytyssä perkaamorakennuksessa, jossa on säännösten mukaiset tilat kalojen käsittelylle ja jäähdyttämiselle. Perkaustoiminnalle ei haeta tällä hakemuksella lupaa. Kuolleet kalat kerätään ja kompostoidaan talouskompostorissa tai aumakompostoidaan. Tämän jälkeen kompostimassa käytetään kiinteistön Uusitorppa RN:o 1:99 puutarhamaiden parannukseen. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit kerätään ja toimitetaan kierrätykseen. Verkkoaltaiden kehärakenteet romutetaan. Sen tuloksena syntyvä muovi- ja metalliromu toimitetaan lajiteltuina uusiokäyttöön. Verkkokassit ja niiden havakset voidaan hyödyntää esimerkiksi suodatinkankaita korvaavina rakenteina tai muutoin ne toimitetaan uusiokäyttöön. Kalankasvatustoiminnassa syntyvä vähäinen määrä tavanomaista jätettä käsitellään asianmukaisesti lajiteltuina ja toimitetaan Humalkarin kalasataman jätepisteeseen. Kemikaalit Kalankasvatustoiminnassa käytetyt lääkeaineet varastoidaan lukitussa tilassa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Laitoksen toimipaikka on aikoinaan valittu verraten hyvän virtauksen ja vedenvaihtuvuuden takia. Veden laadun vaihtelut laitoksen vaikutusalueella mahtuvat yleisiin veden laadun

6 Vaikutukset merialueen käyttöön 6 vaihtelurajoihin samoin kuin vesialueen yleiseen muutoskehitykseen. Edellä oleva huomioon ottaen hakemuksen mukainen päästö on hakijan mukaan perusteltu. Hakemuksen mukaan kalastukselle ja kalastolle jää laitoksen ympärillä riittävästi vapaata vesitilaa. Virkistyskäytön kannalta etäisyydet laitokselle ovat hakemuksen mukaan riittävät. Kalankasvatustoiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon merkitään käytetyn rehun laatu ja määrä, veden lämpötila, havainnot mahdollisista kalakuolemista ja -sairauksista sekä kalamäärät, jotka on otettu verkkoaltaista ja sijoitettu niihin. Siinä mainitaan myös muut kuormituksen seurantaan ja ohjaukseen vaikuttavat seikat. Päästö- ja vesistötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Kuliluodon Lohi Oy on esittänyt, että Kuliluodon kalankasvatuslaitoksen päästö- ja vesistötarkkailtua jatketaan osana Varanpään edustan merialueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistarkkailuna Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan katsonut, ettei lupaa kalankasvatukselle voida myöntää. Vesialue kalankasvatuspaikalla on rehevöitynyt, ja sen lähettyvillä on runsaasti vapaa-ajanasutusta. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, on ympäristökeskus toissijaisesti vaatinut, että perkaamo luvitetaan samassa luvassa, koska kalankasvatustoiminta ja perkaamotoiminta muodostavat toimintakokonaisuuden. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että

7 7 kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden tilavuus saisi olla yhteensä enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 300 kg vuodessa ja typpimäärä enintään kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä on pyrittävä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästöja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Uudenkaupungin kaupungin ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle, antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot asianosaisten nähtäviksi sekä aloittamaan kalankasvatus kahden vuoden kuluessa siitä, kun ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2010 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle mennessä. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on muistutuksessaan ilmoittanut, että verkkoaltaiden läheisyydessä kulkee väylä. Merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntymäpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita eli viittoja. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät sekaannu kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan katsonut, että Hahtemaanaukko soveltuu huonosti kalankasvatustoimintaan merialueen mataluuden, veden vähäisen vaihtuvuuden ja vesialueen virkistyskäytön takia. Tarkkailututkimusten perusteella jo nykytilanteessa korkeahko rehevyystaso heikentää näiden vesien yleistä käyttökelpoisuutta. Vesialueen rehevöitymisen lisääntymisen estämiseksi kalankasvatuksen fosfori- ja typpikuormitusta ei tule lisätä nyt kyseessä olevalla alueella.

8 8 Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, on ympäristölautakunta vaatinut, että perkaamo on asianomaisten viranomaisten tarkastama ja hyväksymä sekä jätevesien käsittelyn että elintarvikehygienian osalta. Laitos ei ole hygienialain mukaan hyväksytty kalankäsittelylaitos. Sen jätevesien käsittely ei vastaa voimassa olevan ympäristönsuojelulain 103 :ssä edellytettyä tasoa. Lisäksi ympäristölautakunta on esittänyt, että perkuuvedet tulisi käsitellä sakokaivokäsittelyä tehokkaammin ennen niiden johtamista vesialueelle. Jätevesien puhdistuksen tulee vastata vähintään maaperäkäsittelyjärjestelmällä saatavaa tehoa. Ympäristölautakunta on tuonut esille, että Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan ympäristöluvan lupaehdon 1) mukaan kaatopaikalle ei saa alkaen sijoittaa kalanjalostusteollisuuden käsittelemätöntä biohajoavaa jätettä. Vakka-Suomen seudun kuntien yleisten jätehuoltomääräysten mukaan eloperäinen jäte tulee kompostoida haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. 4) Uudenkaupungin kalastusalue on muistutuksessaan tuonut esille, että kalankasvatus on elinkeinona yksi vesialueiden hyödyntämismuoto. Kalankasvatuslaitoksella on myös työllistävä vaikutus paikalliselle väestölle. Myönnettävässä ympäristöluvassa vuosittaista kalojen lisäkasvua ei tule suurentaa. Lisäksi kalankasvatuksesta aiheutuvat ympäristön haittavaikutukset tulee minimoida ja kasvatuksessa tulee käyttää uusinta tekniikkaa. Jos toiminnasta aiheutuu haittaa ympäristölle, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa korvaamaan se täysimääräisesti haitankärsijöille. Perkaamon jätteet tulee lisäksi toimittaa riittävän usein turkiseläinten rehunvalmistajille, jotta toiminnasta ei tule valumia mereen eikä hajuhaittoja ympäristöön. Muistuttaja on tuonut myös esille, että verkkoaltaiden sijaintipaikan vesialueen aivan lähituntumassa on useita muita vesialueen omistajia. Hankkeen vaikutusalueella on myös kesäasutusta. 5) Varanpään osakaskunta, AA (Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä sijaitseva kiinteistö Suviranta RN:o 1:68), BB ja CC (Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä sijaitseva kiinteistö Lomaranta RN:o 1:69), Pietiko Oy (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Paasila RN:o 2:2), DD (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Metsäpirtti RN:o 3:28), EE (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Tikankolo RN:o 3:30), FF ja GG (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Kallioranta RN:o 3:20), HH (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Pohjatorppa RN:o 3:21), II (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Ramila RN:o 3:35), JJ (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Hahtemaa RN:o 5:87) sekä KK (Uudenkaupungin kaupungin Varanpään kylässä sijaitseva kiinteistö Kittilä RN:o 3:36) ovat yhteisessä muistutuksessaan vastustaneet luvan myöntämistä. Varanpään edustalla on 1980-luvulta alkaen toiminut kaksi kalankasvatuslaitosta, joiden kalojen kasvatusmäärät ovat olleet vesialueen sieto-

9 9 kykyyn nähden liian suuria ja jotka ovat ajoittain ylittäneet lupien mukaiset vuosittaiset kalojen lisäkasvumäärät. Laitokset ovat toimintaaikanaan tuottamallaan ravinnekuormituksella olennaisesti lisänneet vesialueen rehevöitymistä. Kalankasvatustoiminnan harjoittaminen Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon välisessä salmessa aiheuttaa paikallisesti suuren ravinnekuormituksen kyseessä olevalle vesialueelle. Alueella vallitsevat, usein läntiset tuulet painavat ravinteikasta vettä mataliin merenlahtiin ja aiheuttavat näissä voimakasta leväkasvustoa. Muistuttajat ovat tuoneet myös esille, että hakijan kalankasvatustoiminta on ollut keskeytyksissä vuodesta 1999 alkaen ja että vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 164/1997 rajoittanut oleellisesti alueella toimineen Varanpään Lohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen toimintaa. Näistä johtuen rehevöitymiskehitys on kääntynyt paremmaksi, ja jo käyttökelvottomiksi rehevöityneitä rantoja on voitu uudelleen ottaa virkistyskäyttöön. Lisäksi esimerkiksi siika saaliskalana on palannut alueelle. Vesialueen tila Varanpään edustalla on parantunut typpi- ja fosforikuormituksen pienennyttyä kalankasvatustoiminnan vähenemisen vuoksi. Vesialuetta pilaavan kalankasvatuksen vaikutuksesta rehevöityminen oli 1990-luvun loppupuolelle asti kiihtyvänä jatkuva kehityssuunta. Tarkkailututkimuspisteet sijaitsevat pääosin etäällä rantaviivasta, eivätkä sitä kautta todetut muutokset näy välittömästi vesistökuormituksen vähennyttyä. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle kuitenkin myönnetään, ovat muistuttajat vaatineet, että lupamääräyksiin otetaan määräys perkuussa syntyvien jätevesien johtamisesta muualle kuin mereen. BB ja CC ovat muistutukseen liittämissään lisäselvityksissä kertoneet omistavansa kiinteistön Lomaranta RN:o 1:69 Kuliluodon saaressa noin 200 m:n päässä verkkoaltaista ja perkaamohallista. He ovat kertoneet nyt eläkkeellä ollessaan asuvansa vapaa-ajanviettoa varten vuonna 1982 hankkimallaan kiinteistöllä ympäri vuoden. Jo tuolloin oli muistuttajien mukaan Hahtemaanaukko ja rannat rehevöityneitä. Siten ravinnekuormituksen vähentäminen on välttämätöntä meriluonnon vahingollisen muuttumisen ehkäisemiseksi sekä vesialueen virkistysarvon säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Hakijan kalankasvatustoiminta kuormittaisi merkittävästi Hahtemaanaukkoa sekä lähirantoja, joilla on runsaasti vapaa-ajanasutusta. Varanpään Lohi Oy:n lopetettua vesiylioikeuden antaman päätöksen jälkeen kalanpoikaskasvatuksen ja perkaustoiminnan vuonna 1997 sekä hakija vuonna 1998 kalankasvatustoiminnan on vesialueen ja rantojen tilassa tapahtunut muistuttajien havaintojen mukaan merkittävää parannusta. Haetun mukainen kalankasvatustoiminta heikentäisi merkittävästi kalastuksen ja virkistyksen käyttöarvoa lähialueella. Nyt kyseessä oleva vesialue on yksittäisiä syvänteitä lukuun ottamatta matalaa, ja veden vaihtuvuutta rajoittavat kapeat salmet sekä matalat kynnykset. Lisäksi muistuttajat ovat tuoneet esille, että Uudenkaupungin kaupungin terveysviranomaisilta saamansa tiedon mukaan hakijan Kuliluodon laitoksen kyseisellä saaressa olevalla perkaamolla ei ole voimassa olevaa EU-direktiivin täyttämää perkauslu-

10 10 paa. Viranomaisten mukaan laitoksella ei saada käyttää merivettä kalojen perkauksessa, eikä Tirkkalan-Hakulan vesiosuuskunnalla ole hakijan esittämästä poiketen tarkoitusta vetää talousvesijohtoa Kuliluodon saareen. 6) Kuliluoto Oy (Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä sijaitseva kiinteistö Kuliluoto RN:o 1:38) on muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuu vesien saastumista. Epäselvää on myös, kuinka hakija pystyy hoitamaan kalojen puhdistuksen ja perkauksen, kun tähän tarkoitukseen ei muistuttajan käsityksen mukaan saa käyttää merivettä, eikä makeaa vettä pystytä tuottamaan Kuliluodon saareen tarvittavaa määrää. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on tuonut esille, että eräiden sisempänä vesialueella olevien kalankasvatuslaitosten toiminnan lopettamisella ja hakijan laitoksen toiminnan väliaikaisella keskeytyksellä ei ole ollut mitään havaittavaa merkitystä vesialueen ravinnemäärien ja sen muun yleisen tilan kannalta. Kalankasvatuksen kuormitusvaikutus on vesialueen tilan yleiseen kehitykseen nähden hyvin marginaalinen tekijä. Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta todennut, että kalankasvatustoiminnalla tai sen keskeytyneenä olemisella ei ole ollut käytännön merkitystä mihinkään vesialueen tilaa osoittavaan indikaattoriin. Myöskään pohjaeläimistön tila ja sen muutokset eivät ole korreloineet mitenkään kalankasvatustoiminnan kanssa. Merialueen tilan yleisen kehityksen vaihtelut sivuuttavat kalankasvatustoiminnan vaikutukset käytännössä kokonaan. Hakijan käsityksen mukaan sen laitoksen sijainti ulkomeren tuntumassa on kuormitusolosuhteiden kannalta selkeästi parempi kuin muiden Hahtemaanaukon laitosten. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ympäristökeskuksen muistutuksessaan esittämän lupamääräyksen osalta, jossa määrättäisiin kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosfori- ja typpimääristä. Ympäristökeskuksen esittämä rehun sisältämän typen enimmäismäärä tuntuu kuitenkin nykytilanteessa hakijasta jossakin määrin pieneltä. Hakija on ilmoittanut vastustavansa ympäristökeskuksen muistutuksessaan esittämää lupamääräystä siitä, että hakija tulee velvoittaa aloittamaan kalankasvatus kahden vuoden kuluessa ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Hakijalla ei ole mitään syytä siirtää jo paljon aikaisemmaksi suunniteltua toiminnan normaalia jatkamista. Se on mahdollista milloin hyvänsä myös nykyisin voimassa olevan luvan nojalla. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Saaristomeren merenkulkupiirin tekemän muistutuksen osalta. Verkkoaltaiden sijoittamisessa ja ankkuroinnissa on otettu huomioon Humalkarin kalasatamaan johtava kolmen metrin väylä ja sen liikenne merenkulkupiirin esittä-

11 11 mällä tavalla. Muutoin merenkulkulaitoksen ohjeet on otettu huomioon suunnitelmassa. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnan tekemän muistutuksen johdosta hakija on tuonut esille, että muu kalankasvatustoiminta alueella ja sen väitetty vaikutus vesialueella huonommin sijaitsevissa paikoissa on olennaisesti vähentynyt. Hakijan laitos on alueen laitoksista läntisin ja käytännössä Selkämerelle johtavassa salmessa, joten sen sijaintia ei voida arvioida samoilla perusteilla kuin Hahtemaanaukon perällä sijaitsevaa laitosta. Hakijan laitoksen toimintapaikalla olosuhteet ovat vahvasti merelliset ja virtausolosuhteet hyvät. Vesialueen tila ei ole kalankasvatustoimintojen lopettamisen johdosta ja hakijan laitoksen toiminnan keskeytyneenä olemisen aikana havaittavalla tavalla muuttunut parempaan suuntaan. Nykymuotoisella, hyvin hoidetulla kalankasvatustoiminnalla ei ole juuri havaittavaa vaikutusta vesialueen tilaan. Muiden tekijöiden aiheuttama yleinen kehitys ja sen vaihtelut sivuuttavat sen. Hakija on lisäksi tuonut esille, että perkaamo tarkastutetaan elintarvikehygienian osalta uudelleen ennen kuin kalankasvatustoiminta lähiaikoina käynnistetään. Perkaamon jätevesien käsittelyn osalta hakija on tuonut esille, että se tulee asetuksessa mainittujen siirtymäaikojen jälkeen johtamaan kolmannen saostuskaivon verraten puhtaat vedet kiinteistön Uusitorppa RN:o 1:99 alueelle rakennettavaan imeytyskenttään tai lähemmäksi perkaamoa sijoitettavaan pienpuhdistamoon. Kummassakin tapauksessa jätevesi joudutaan pumppaamaan. Hakemuksen mukaisella kalojen kasvatusvolyymillä laitoksen perkaustoiminta on verraten lyhytjaksoista ja harvoin toistuvaa. Sen kuormitusvaikutukset ovat hyvin toimivalla kolmen saostuskaivon järjestelmälläkin suhteellisen vähäiset. Kuolleet kalat, joiden määrä on varsin vähäinen, kompostoidaan myös vuoden 2005 jälkeen. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 4) Uudenkaupungin kalastusalueen tekemän muistutuksen osalta. Hakija on 5) Varanpään osakaskunnan, AA:n, BB:n ja CC:n, Pietiko Oy:n, DD:n, EE:n, FF:n ja GG:n, HH:n, II:n, JJ:n sekä KK:n tekemän yhteisen muistutuksen johdosta korostanut, että sen laitos sijaitsee toimintaedellytysten ja kuormitusolojen kannalta aivan toisenlaisella vesialueella kuin siinä esille tuodut laitokset. Hakija on ilmoittanut kiistävänsä väitteen, että sen laitoksen toiminnan keskeyttämisen jälkeen yhteisen vesialueen rehevöityminen olisi vähentynyt. Siikaa on alueen vesillä esiintynyt koko ajan. Kalankasvatuksella eikä sen puuttumisella ole ollut mitään vaikutusta siikasaaliisiin. Hakijan pienen laitoksen merkitys vesialueen tilaan ja sen muutoksiin on täysin marginaalinen. BB:n ja CC:n muistutukseen liittämien lisäselvitysten johdosta hakija on viitannut 6) Kuliluoto Oy:n tekemästä muistutuksesta antamaansa selitykseen. Perkaamon elintarvikehygieenisen hyväksymisen osalta hakija on todennut sen olevan erillinen prosessi, josta hakija tulee huolehtimaan ennen perkaamon käyttöönottoa. Aikaisemmin käytössä ollut perkaamo oli hyväksytty ja täytti voimassa olleet

12 12 määräykset. Siinä on asianmukaiset kylmätilat, ja sen varustetaso on muutoinkin sellainen, että se täyttää voimassa olevat elintarvikekalan käsittelyä koskevat hygieniamääräykset. Perkaamon jätevesihuolto on jo järjestetty hyvin. Perkaamo tullaan tarvittaessa varustamaan jätevesiprosessin osalta vielä imeytyskentällä tai talousjätevesien käsittelyyn sopivalla pienpuhdistamolla. Lyhyt etäisyys ja nykyaikainen kylmätekniikka jäähilevesimenetelmineen ym. mahdollistavat myös kalojen toimittamisen Uudenkaupungin kaupungissa sijaitsevaan toiseen, asianmukaisesti hyväksyttyyn kalankäsittelylaitokseen perattaviksi, jos perkaamolle asetetaan jonkinlainen siirtymäjakso tai perkaamon elintarvikehygieeninen hyväksyminen viivästyy. Hakija on 6) Kuliluoto Oy:n tekemän muistutuksen johdosta viitannut muista muistutuksista antamaansa selitykseen. Hakija pyrkii perkaamollaan vettä säästäviin ratkaisuihin käyttämällä tehokkaampaa suutintekniikkaa ja järkiperäistämällä kalankäsittelyä vettä säästävällä tavalla. Tämä vaikuttaa myönteisesti myös perkaamolla käsiteltävän jäteveden määrään ja sen puhdistamiseen. Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Muistutuksen täydennys BB ja CC (Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä sijaitsevat kiinteistöt Suviranta RN:o 1:68 ja Lomaranta RN:o 1:69) ovat yhteisessä muistutuksen täydennyksessään kertoneet Kuliluodon saaressa omistamiinsa kiinteistöihin kuuluvan yhteensä 1,9 hehtaaria maa-aluetta ja yhteensä 4,6 hehtaaria vesialuetta eli yhteensä noin 6 hehtaaria aluetta. Kiinteistöjen maa- ja vesialueet rajautuvat kiinteistöihin, joilla hakijan laitos sijaitsee. Ne sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä kalankasvatuspaikasta. Kalankasvatustoiminnan alkaessa alueen vesi oli hyvin kirkasta ja rehevöityminen vähäistä. Toiminnan aikana veden sameus lisääntyi koko ajan ja vesialueen rehevöityminen kiihtyi. Muistuttajien omistamien kiinteistöjen rannat likaantuivat. Kuliluodon saarta ympäröivien vedenalaisten penkkojen vuoksi veden vaihtuminen on hyvin vähäistä ja perustuu suurelta osin veden korkeuden vaihteluihin, minkä vuoksi saasteet jäävät pääosin kyseisen sisäsaariston alueelle. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että hakijan laitoksen kalojen perkaushallista on putkea pitkin johdettu kalojen käsittelystä syntyvät rasvajätteet heidän omistamalleen vesialueelle ja sitä kautta heidän rannalleen. Uudenkaupungin kaupungin elintarvikevalvontaviranomainen on kieltänyt elintarvikkeeksi tuotetun kalan perkaustoiminnan hakijan laitoksen perkaushallissa, koska makeaa vettä perkaustoimintaan ei ole ollut käytettävissä. Hakijan selitys muistutuksen täydennyksestä Hakija on vaatinut BB:n ja CC:n tekemän yhteisen muistutuksen täydennyksessä esitettyjen vaatimusten hylkäämistä. Muistuttajien

13 13 omistamien kiinteistöjen maa ja vesialueet eivät sijaitse erityisen poikkeuksellisen lähellä laitoksen toimintapaikkaa. Kiinteistön Suviranta RN:o 1:68 vesialueen etäisyys on runsaat 300 m kalankasvatuspaikasta eikä muistuttajien väittämät 100 m. Etäisyys muistuttajien rakennuksiin kalankasvatuspaikalta vielä suurempi. Rakennusten etäisyys perkaamosta on noin puoli kilometriä, eikä niiden välissä olevien niemien vuoksi sinne ole näköyhteyttä. Myös verkkoaltaille näköyhteys muistuttajien rakennuksilta on varsin rajattu. Lisäksi hakija on tuonut esille, että kalankasvatuspaikka ei ole luonnehdittavissa sisäsaaristoksi. Toimintapaikkana oleva Kuliluodon ja Vasikkamaan välinen salmi avautuu käytännössä suoraan Selkämeren Seksmiilari nimiselle osalle, joka käsittää Kustavin ja Uudenkaupungin välisen, lähinnä Isokarin luotsi- ja majakkasaareen ulottuvan osan. Veden virtaukset salmessa ovat hyvät. Kuliluodon saarta ei ainakaan tällä suunnalla ympäröi mitkään vallit. Hahtemaanaukon itäosassa olleen kalankasvatuslaitoksen ja kauempana idässä mantereen tuntumassa olleen, osittain maaallaslaitoksena toimineen kalankasvatuslaitoksen lopettamiseen sekä Kemiran Uudenkaupungin tehtaiden päästöissä tapahtuneisiin muutoksiin sekä vesialueen tilan yleisiin muutoksiin nähden hakijan laitoksen kalankasvatustoiminnan merkitys vesistön kuormittajana on ollut täysin marginaalinen. Lisäksi kalankasvatustoiminnan kuormitusvaikutukset ovat rehujen ja ruokintatekniikan kehityksen myötä muutoinkin merkittävästi vähentyneet. Perkaamon osalta hakija on korostanut, että jätevedet johdetaan vasta rasvan ja kiintoaineen erottelun sekä kolmen saostuskaivon järjestelmän avulla puhdistamisen jälkeen mereen. Perkaamon purkuputki ei johda puhdistettuja jätevesiä muistuttajien omistamalle vesialueelle. Perkaamon makeanvedensaannin järjestäminen on mahdollista muillakin keinoilla kuin Kuliluodon saareen vedettävällä vesijohdolla. Kysymys on lyhyinä ajanjaksoina tarvittavista suhteellisen pienistä vesimääristä, joiden hankinta voidaan ratkaista esimerkiksi porakaivolla ja sen antoisuudesta riippuen kohtuullisen suuruisella veden varastoinnilla. Elintarvikehygienian osalta perkaamo tarkastutetaan ja hyväksytetään erikseen. Kunnes perkaamo on saanut elintarvikehyväksynnän hakija voi suorittaa kalojen perkuun Uudenkaupungin kaupungissa yhteistyöyrityksen palveluja hyväksi käyttäen. Kalastustoimintaan kehitetyn kylmätekniikan hyväksikäyttö antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Etäisyys hakijan laitokselta Uuteenkaupunkiin meritse on verraten lyhyt.

14 14 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Ympäristölupavirasto hylkää 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen, että kalankasvatustoiminta ja perkaamotoiminta tulisi ympäristölupaa käsiteltäessä katsoa toimintakokonaisuudeksi. Hakija on peruuttanut ympäristölupahakemuksensa perkaamotoiminnan osalta, eikä kalankasvatustoimintaa ja perkaamotoimintaa ole tarpeen käsitellä yhdessä ympäristönsuojeluasetuksen 2 :ssä tarkoitetulla tavalla. Perkaamon kapasiteetti on pieni ja sen ympäristövaikutukset vähäisiä. Siten kalankasvatustoiminta ja perkaamotoiminta eivät muodosta sellaista teknistä ja tuotannollista kokonaisuutta, jonka ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristölupavirasto myöntää Kuliluodon Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Kuliluodon laitoksessa Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisessä salmessa kiinteistöjen Uusitorppa RN:o 1:99 ja Huviluoto RN:o 1:98 yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Hakulan kylässä (liite 1). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 700 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on pidettävä sellaisessa kunnossa ja ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa.

15 15 4) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 5) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 290 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 44 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 8) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jätteet on otettava talteen ja ensisijaisesti kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

16 16 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pintaalasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa.

17 17 LUVAN VOIMASSAOLO Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. 15) Luvan saajan on 60 päivää ennen kalankasvatustoiminnan aloittamista tehtävä siitä kirjallisesti ilmoitus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2009 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Kalankasvatusta koskevan luvan voimassaolo jälkeen edellyttää, että kalankasvatusta varten tarvittava vesialue on edelleen luvan saajan hallinnassa. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 400 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta ai-

18 Päästöjen ympäristövaikutukset Merialueen soveltuvuus toimintaan 18 heutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 290 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitos sijaitsee kohtalaisen rehevällä merialueella Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisessä salmessa. Päällyslevä- ja kokonaisfosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä oli suurempaa kuin ulommalla merialueella. Pohjaeläintutkimuksissa vesialueen pohjan tila on luokiteltu sekä puoliterveeksi että puolilikaantuneeksi. Pohjaeläimistön koostumus ei ole kuitenkaan merkittävästi muuttunut kalankasvatuslaitoksen lähialueella vuodesta Veden laatu on tarkkailututkimusten tulosten perusteella muuttunut rehevämmäksi, vaikka kalankasvatuksesta mereen tuleva fosfori- ja typpikuormitus on jatkuvasti pienentynyt. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset peittyvät merialueen yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merkittävästi merialueen rehevöitymistä. Kuliluodon sekä Vasikkamaan ja Niittyluodon saarien välisen salmen vesisyvyys vaihtelee 6 9 metrin välillä. Merialue on avoin ja vallitsevat tuulet sekä avomeren läheisyys tehostavat veden vaihtuvuutta. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 290 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on noin 180 kg ja typpipäästö noin kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Laitoksen päästöt mereen vähenevät noin 35 % vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

19 19 Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääosin pintavedessä. Tästä syystä kasvatuksessa käytetään yleisesti verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on neljästä kuuteen metriä. Lupaharkinta Siian kasvatus merialueella on yleistymässä. Saman kalamäärän tuottamiseen siika tarvitsee suuremman allastilavuuden kuin kirjolohi. Jotta laitoksella voitaisiin tarvittaessa kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta-alana. Verkkoaltaiden pinta-alan laskemisessa käytetään kalatiheyttä 10 kg/m 3 ja vesisyvyyttä neljä metriä. Tällöin myös siian tuottaminen laitoksella on mahdollista noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohella. Laitoskoon valvonta helpottuu samalla, koska pinta-ala on mitattavissa tarkemmin kuin tilavuus. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enintään 700 m 2. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Uudenkaupungin kaupungin yleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla.

20 20 Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 3) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 4) niiden merkitsemisestä. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Vesialueen koko ja vedenvaihtuvuus, laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Kalojen perkaaminen Kalojen perkaamisesta perkaamossa ei anneta lupamääräyksiä, koska hakemus ei koske tätä toimintaa. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä on annettu määräykset lupamääräyksissä 8) ja 9). Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Korvausvaatimukset Kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta merialueella rajoitetaan edellä olevissa lupamääräyksissä siten, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatustoiminnan aloittaminen Ympäristölupavirasto hylkää 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksen siitä, että kalankasvatustoiminta tulisi aloittaa kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristönsuojelulain 57 :n mukaan luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa, jos mm. toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai lupapäätöksessä määrätyn tätä pidemmän ajan kuluessa. Ympäristölupavirasto ei voi luvan

21 21 myöntämisen yhteydessä asettaa määräaikaa ympäristöpäästöjä aiheuttavan toiminnan aloittamiselle. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 840 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a.

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Kehrävuo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Kehrävuo. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. KK/mk