YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 143/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-329

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 143/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-329 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Inre Kaldhamnin itäpuolella ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa meressä Gyltgrundin kaakkoispuolella Kristiinankaupungin kaupungissa Bobergin Lohi, avoin yhtiö ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Bobergin Lohi, avoin yhtiö on saattanut hakemuksen vireille Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Inre Kaldhamnin itäpuolella ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa meressä Gyltgrundin kaakkoispuolella Kristiinankaupungin kaupungissa. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Lupa Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 90/1998/1 myöntänyt Bobergin Lohi, avoimelle yhtiölle luvan kalankasvatuslaitoksen ylläpitämiseen verkkoaltaineen ja rakennelmineen suunnitelman mukaisessa paikassa Kristiinankaupungin Härkmeren kylän vesialueella Inre Kaldhamn-nimisen saaren itäpuolella sekä kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään

2 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 570 kg ja typpimäärä enintään kg. Kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa on noin kg. Oikeus alueeseen Kasvatuspaikka sijaitsee yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kristiinankaupungin kaupungissa Härkmeren kylässä. Bobergin Lohi, avoin yhtiö on vuokrannut kalankasvatukselle tarvittavat alueet Härkmeren kalastuskunnalta päivätyllä sopimuksella. Vuokra-aika päättyy sopimuksen mukaan Talvisäilytyspaikka sijaitsee kiinteistölle Laxberg RN:o 32:0 kuuluvalla vesialueella Kristiinankaupungin Skaftungin kylässä. Bobergin Lohi, avoin yhtiö on vuokrannut talvisäilytykselle tarvittavat alueet Kristiinankaupungin kaupungilta päivätyllä sopimuksella. Sopimus on voimassa 20 vuotta. Kaavoitus Alueesta, jossa kalankasvatuslaitos sijaitsee on tehty rantayleiskaava. Inre Kaldhamn sijaitsee alueella, joka on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja sisältyy Natura 2000-verkostoon. Muut ranta-alueet, jotka sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä kalankasvatuslaitokselta ovat kaavassa suurelta osin merkitty loma-asuntoalueeksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Bobergin Lohi, avoimen yhtiön kalankasvatuslaitos sijaitsee Inre Kaldhamn nimisen saaren itäpuolella Kristiinankaupungin Härkmeren kylässä. Merialue on tyypillistä sisäsaaristoa saarineen ja luotoineen. Alueen vesisyvyys vaihtelee merikortin mukaan 8 12 metriin. Talvisäilytyspaikka on melko suojaisa, pohjoiseen aukeava lahti jonka rantavedet ovat hyvin matalia. Keskellä lahtea on syvyyttä yli 4 metriä. Kalankasvatuslaitoksen alueella ei ole tutkittu veden virtausoloja. Talvisäilytyspaikasta on tehty virtausmalleja, jossa on todettu, että etelän- ja lounaanpuoleisilla tuulilla virtaukset kulkeutuvat Bofjärdenin lahdesta poispäin. Pohjoisen- ja lännenpuoleisilla tuulilla virtaukset kulkeutuvat etupäässä kohti Bofjärdenin lahtea. Bobergin Lohi, avoimesta yhtiöstä 600 m:n etäisyydellä, Inre Kaldhamnin lounaispuolella sijainnut Nyhamns Lax Ab:n kalankasvatuslaitos on lopettanut toimintansa vuoden 2004 alussa. Lisäksi Bofjärdenin alueella, 1,9 km:n etäisyydellä Bobergin Lohi, avoimesta yhtiöstä kaakkoon sijainnut Skaftungin Kala Oy:n laitoksen toiminta on päättynyt vuonna Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan vuosina em. laitosten lisäkasvut olivat keskimäärin seuraavat: Nyhamns Lax Ab kg/a, Skaftungin Kala Oy kg/a ja Bobergin Lohi, avoin yhtiö kg/a eli yhteensä kg/a. Vuosina vastaava kokonaislisäkasvu oli keskimäärin kg/a.

3 3 Kyseessä olevaa merialuetta kuormittavat myös rannikon joet, joista lähin on Lapväärtinjoki, joka laskee mereen Härkmerifjärdenillä noin 5 km Bobergin Lohi, avoimen yhtiön laitoksesta koilliseen. Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Kristiinankaupungin-Närpiön alueen kalankasvatuslaitoksen yhteistarkkailua. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Inre Käldhamnin ympäristö voidaan luokitella lievästi reheväksi sekä ajoittain reheväksi vesialueeksi fosforipitoisuuksien vaihdellessa vuosien aikana 5-34 µg/l. Fosforipitoisuuksissa on ollut havaittavissa nousua tarkkailujakson aikana luvun alussa keskiarvo oli 16 µg/l ja 2000-luvun keskiarvo oli 23 µg/l. Typpipitoisuuksissa ajallinen vaihtelu on ollut melko suurta eikä selvää suuntausta ole ollut havaittavissa. Klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella alue voidaan luokitella karuksi tai lievästi reheväksi pitoisuuksien vaihdellessa 0,9-4,6 µg/l. Kalakannat ja kalastus Alueen kalasto on runsaslajinen. Alueella esiintyvät merialueella tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven ja särki sekä siika ja kampela. Kasvatusalueen läheisyydessä kalastaa kolme ammattikalastajaa. Alueen muu käyttö Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoja, kaivoja taikka uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Mantereen rantoja käytetään suuressa määrin virkistykseen. LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän perusteella seuraavassa on esitetty tiedot Bobergin Lohi, avoimen yhtiön kalankasvatuslaitoksella toteutuneesta kalankasvatuksesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina : Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,45 2,04 1,13 1,25 1,24 1,37 Fosforin ominaispäästö g/kg Typen ominaispäästö g/kg

4 4 Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään kg/a rehua, joka sisältää fosforia kg/a ja typpeä kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan manuaalisesti. Laitoksella säilytetään talvisin noin kg kalaa. Talvisäilytyksessä olevia kaloja ei ruokita. Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan 15 pyöreässä verkkoaltaassa, joiden halkaisija on 15 metriä. Altaiden syvyys on 4 metriä, yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Verkkoaltaista 5-6 viedään talvisäilytykseen. Laitoksen aiheuttama päästö Ruokinta hoidetaan parhaan tietämyksen mukaisesti ja liiallista ruokintaa vältetään. Laitoksella käytetään laadultaan korkealuokkaista rehua, jonka ravinne- ja pölypitoisuus on mahdollisimman pieni. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys tapahtuu veneessä kalankasvatusaltaiden välittömässä läheisyydessä. Verivesi kerätään veneessä astiaan, joka siirretään perkaushallin umpisäiliöön. Kalojen teurastus tapahtuu kalankäsittelyhallissa. Kuolleet kalat (noin 400 kg/a) ja perkeet on kuljetettu rehuksi läheisille turkistarhoille. Botnia Rosk Oy on vastannut rehusäkkien poiskuljetuksesta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Lupahakemuksen mukainen kalankasvatus lisää kasvatusalueen päästöt noin kaksinkertaiseksi nykyisestä. Tämän perusteella voidaan meriveden fosforipitoisuuden normaalioloissa arvioida kohoavan hankkeen vaikutuksesta keskimäärin 5-10 µg/l ja typpipitoisuuden µg/l, joskin satunnaiset pitoisuuden nousut voivat sää- ja virtausoloista riippuen olla moninkertaisia. Päällyslevästön määrässä ja klorofylli-a-pitoisuuksissa on odotettavissa lisääntymistä nykytilanteeseen verrattuna. Muiden vedenlaatutekijöiden osalta laitoksen vaikutukset ovat yleensä pieniä. Osa kalanrehusta sedimentoituu meren pohjaan ja lietemäiseksi muuttuvaa rehujätettä voi vuosien kuluessa kulkeutua virtausten mukana satojen metrien säteelle laitoksesta.

5 5 Talvisäilytyksessä kaloja ei ruokita lainkaan eikä päästöjä täten synny. Vaikutukset merialueen käyttöön Natura 2000-alueen luontoarvot Hakemuksen mukaan kalankasvatuslaitokseen kuuluvat rakenteet eivät asianmukaisesti merkittyinä vaikeuta vesistön muuta käyttöä. Laitoksesta aiheutuva ravinnekuormitus kiihdyttää levien kasvua lähimpien saarien rannoilla. Riski siitä, että pyydykset tulevat limaisiksi rajoittuu noin puolen kilometrin säteelle laitosalueelta. Kristiinankaupungin saariston Natura-alue (FI ) ulottuu Kaskisista Merikarvialle. Saaristo koostuu lukuisista, enimmäkseen pienistä puuttomista luodoista ja saarista tai harvapuustoisista kallioisista saarista. Kristiinankaupungin saariston Natura-alueella ei ole selvitetty yksityiskohtaisesti luontodirektiivin liitteen I mukaisten luontotyyppien esiintymistä. Bobergin Lohi, avoimen yhtiön laitoksen läheiset saaret on inventoitu vuonna Inventoinnin sekä peruskarttaan perustuvan arvioinnin mukaan esiintyy kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella seuraavia luontotyyppejä: Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot, kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus, itämeren boreaaliset luodot ja saaret sekä Itämeren boreaaliset rantaniityt. Vaikutukset Natura 2000-alueen luonnonarvoihin Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot Ravinnetason nousu ei vaikuta merkittävästi rantakallioiden putkilokasvien runsauteen tai runsaussuhteiden muutoksiin. Päällyslevästön lisääntyminen on mahdollista. Kalliorannat sijaitsevat Inre Kaldhamnin länsipuolella. Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus Inre Kaldhamn on suureksi osaksi kivikkoa sekä kivilohkareita. Kalankasvatus vaikuttaa päällyslevästön määrään. Itämeren boreaaliset luodot ja saaret Kalankasvatuksen ei arvioida vaikuttavan näihin arvoihin. Itämeren boreaaliset rantaniityt Kalankasvatuksen ei arvioida vaikuttavan näihin arvoihin. Hakijan mukaan kalankasvatustoiminta ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on valittu Natura verkostoon.

6 6 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan osana Kristiinankaupungin-Närpiön kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailusta. Hakija on lisäksi ehdottanut, että kalataloustarkkailua voidaan jatkaa nykyisellään. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kristiinankaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että tuotantomäärän lisääminen ei todennäköisesti merkittävästi tulisi heikentämään niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkkoon. Ympäristökeskus on esittänyt, että Bobergin Lohi, avoimelle yhtiölle voidaan myöntää lupa kalankasvatustoiminnalle ja talvisäilytykselle. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 970 kg fosforia ja enintään kg typpeä eikä laitoksen fosforikuormitus vesistöön saa nousta yli 600 kg/vuosi. Laitoksella saadaan käyttää ainoastaan kuivarehua. Luvanhaltijan on jatkuvasti pyrittävä vähentämään laitoksen vesistölle aiheuttamaa kuormitusta ja pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, joka sisältää mahdollisimman vähän fosforia ja typpeä. Laitokselle voidaan myöntää lupa kalojen talvisäilytykseen Bofjärdenissä lokakuun alun ja toukokuun keskivaiheen välisenä aikana. Talvisäilytyksessä kaloja ei saa ruokkia eikä kalamäärä saa ylittää 20 tonnia. Kuolleet kalat pitää käsitellä asianmukaisella tavalla. Veri, joka syntyy kaloja pistettäessä on otettava talteen niin, että se ei joudu mereen. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä sähköisesti edellistä vuotta koskeva yhteenveto ympäristökeskukselle. Päiväkirjaan on merkittävä sellaiset tiedot, että niiden perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen vesistölle aiheuttaman kuormituksen suuruus.

7 7 Luvanhaltijan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Kalataudeista ja niiden hoidosta on tehtävä tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja vakavista kalatautitapauksista on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Luvanhaltijan on omalla kustannuksellaan tarkkailtava kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia ja vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin. Tämän lisäksi talvisäilytyspaikalla tulee tarkkailla happipitoisuutta. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäristökeskukselle ja tarpeellisin osin Kristiinankaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on esittänyt, että hakijalle voidaan myöntää lupa edelleen kasvattaa kirjolohta Inre Kaldhamnin itäpuolella sekä talvisäilytykseen Gyltgrundin kaakkoispuolella. Alue ei kestä hakemuksen mukaista kasvatusmäärää. Käytetyn rehun sisältämä fosfori ja typpi ei saa nousta voimassa olevasta luvasta. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle 3 kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, tai jos osallistuminen yhteistarkkailuun jatkuu, on TE-keskukselle ilmoitettava asiasta saman määräajan kuluessa. TE-keskus suosittelee yhteistarkkailun jatkamista. Lupaehtoja on tarkasteltava viiden vuoden kuluttua. 3) Kristiinankaupungin-Karijoen kansanterveydentyön kuntainliitto on muistutuksessaan esittänyt, että alueen kuormitusta on vähennettävä siten, että se vastaa valtioneuvoston hyväksymiä tavoitteita vesiensuojeluasioissa. BAT-periaatetta on noudatettava fosforin ja typen vähentämiseksi. Ruokinnasta on tehtävä mahdollisimman tehokas. Kasvatusmenetelmiä on parannettava. Käytettävän rehun tulee olla sellaista, että se kuormittaa mahdollisimman vähän. Laitoksen alle kerääntyvää sedimenttiä tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä ja kierrättää. Lupa on myönnettävä vain rajoitetuksi ajaksi. Lupamääräyksien seurannan valvonta tulee olla tehokasta ja kaikki toimenpiteet on kirjattava ja valvottava. Perusteluna tähän muistuttaja on mm. ilmoittanut, että vesi ovat samentunut ja ravinnepitoisuudet ovat kohonneet. 4) AA ja BB (Haahkanlaidun RN:o 3:222, Skaftung, Kristiinankaupunki) eivät puolla Bobergin Lohi, avoimen yhtiön hakemusta jatkaa kirjolohen kasvatusta Inre Kaldhamnin itäpuolella. Perusteluinaan muistuttajat ovat esittäneet, että mm. näkyvimmät haittailmiöt ovat rantavesien samentuneisuus, kukoistava levä ja rantakivikon limainen kate. Lisäksi ajoittain tulee hajuhaittoja kalaviljelmän suunnalta. 5) CC (Suviranta RN:o 3:139, Skaftung, Kristiinankaupunki) on vastustanut luvan myöntämistä koska lahden pohja on liettynyt ja pohjasta on noussut runsaasti kasvillisuutta. Joillakin tuulilla esiintyy myös hajuhaittoja. Syynä tähän on kalankäsittelylaitos, kalankasva-

8 8 tus ja kalojen talvisäilytys Gyltgrundin saaren ympärillä. Kalankasvatusta tulisi harjoittaa väljemmillä vesillä. 6) DD och EE (Josssandt RN:o 4:155, Härkmeri, Kristiinankaupunki) ovat todenneet, että uusia lupia kalankasvatukselle verkkoaltaissa meressä ei tulisi myöntää. Paikallisesti kalankasvatuslaitokset ovat suuria kuormittajia. Bobergin Lohi, avoimen yhtiön paikka Inre Kaldhamnin itäpuolella on varsin sopimaton koska se sijaitsee lahden suu-aukolla ja suuri osa laitoksen saasteesta kulkeutuu siitä syystä lahteen. Laitos tuhoaa myös Inre Kaldhamnin rannan pohjaeläimistöä. Lisäksi on tutkittava käytetäänkö verkkoaltaisiin levämyrkkyjä. Altaat meressä voisivat olla suljettuja tai suppilolla varustettuja, jotta lietteen keruu onnistuisi. Bobergin Lohi, avoimelta yhtiöltä on vaadittava takuutalletus jolla varmistettaisiin, että luonto on palautettava entiselleen toiminnan lopettamisen jälkeen. 7) FF ja GG (Tuastrand RN:o 2:153, Härkmeri, Kristiinankaupunki), HH ja II (Carina-grund RN:o 2:131, Härkmeri, Kristiinankaupunki), JJ (Marträsk RN:o 3:165, Härkmeri, Kristiinankaupunki) ja KK ja LL (Marstrand RN:o 3:260, Härkmeri, Kristiinankaupunki) ovat vastustaneet, että lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja ovat vaatineet, että kasvatusmäärä vähennetään kg/a. Perusteluna tähän muistuttajat ovat ilmoittaneet, että veden laatu Inre Kaldhamnilla on heikentynyt viime vuosien aikana. Kasvillisuus, joka on tyypillinen vesistöille, joissa on korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet on lisääntynyt. Kalankasvatuslaitos on siirrettävä länteenpäin väljemmille vesille. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet, että paikalla suoritetaan tarkastus ennen uuden luvan myöntämistä. Luonnonsuojelulain mukainen Natura arviointi on suoritettava ennen uuden luvan myöntämistä. Lisäksi on annettava muistuttajille mahdollisuus kommentoida mahdollisia uusia asioita, jotka tulevat esille käsittelyn aikana. 8) MM, NN ja OO (Ranta RN:o 6:38, Skaftung, Kristiinankaupunki) ovat muistutuksessaan esittäneet, että Bofjärdenin lahdessa ei saisi olla lainkaan kalankasvatusaltaita eikä talvisäilytystä. Kaikki altaat tulisi sijoittaa ulkomeren puolelle. Tilannetta Bofjärdenin lahdessa ei saisi enää huonontaa antamalla lisää kasvatuslupia. Kirkasvetinen lahti on muuttunut sameavetiseksi ja rannat ovat limoittuneet. Ympäristöä on saastutettu törkeästi kaatamalla kalojen teurasjätteitä suoraan Bofjärdenin lahteen. Hakijoiden selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on todennut, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen esittämä laitoksella vuosittain käytettävän rehun sisältämä maksimaalinen fosforimäärä (970 kg/v) ja typpimäärä (7 000 kg/v) tarkoittaa noin kg:n vuotuista lisäkasvua olettaen, että laitoksen rehukerroin on 1,3. Hakija on katsonut, että edellä esitetyn suuruinen kalan lisäkasvu ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Hakija on lisäksi katsonut, että tuotannon lisääminen kg:aan ei lisää alueen

9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 ympäristövaikutuksia aikaisemmista vuosista alueen vähentyneen kalankasvatustoiminnan vuoksi. Hakija on viitannut yllä olevaan ympäristökeskuksen muistutuksen perusteella annettuun selitykseen mitä muihin muistutuksiin ja vaatimuksiin tulee. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Bobergin Lohi, avoimelle yhtiölle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Härkmeren kylässä Inre Kaldhamnin itäpuolella (liite 2) sekä talvisäilytykseen meressä kiinteistöön Laxberg RN:o 32 kuuluvalle vesialueelle Gyltgrundin kaakkoispuolella (liite 3). Molemmat paikat sijaitsevat Kristiinankaupungin kaupungissa. Kalankasvatuksesta ja talvisäilytyksestä, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa korvattavaa vahinkoa. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Pohjanlahden merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Verkkoaltaat saa siirtää talvisäilytyspaikalle aikaisintaan Ne on poistettava talvisäilytyspaikalta viimeistään 15.5.

10 10 Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 830 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Talvisäilytettäviä kaloja saa olla enintään kg eikä niitä saa ruokkia. Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 50 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksella käytettävät rehut ja kemikaalit on varastoitava siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jätteet on otettava talteen ja toimitettava jätteenkäsittelypaikkaan, jonka ympäristölupaan sisältyy tällaisen jätteen käsittely tai kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kristiinankaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

11 11 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - verestyksessä muodostuvasta verimäärästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kristiinankaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

12 12 Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kristiinankaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2010 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 600 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 400 kg/a ja typpipäästö kg/a.

13 13 Päästöjen ympäristövaikutukset Laitos sijaitsee Kristiinankaupungin saaristossa merialueella, joka veden ravinnepitoisuuksien perusteella on luokiteltu lievästi reheväksi. Veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut lievässä nousussa kasvatusalueella. Alueen kalankasvatuslaitosten lähivesien klorofyllipitoisuudet ovat myös olleet ulompien havaintoasemien klorofyllipitoisuuksia korkeampia. Kalankasvatustoiminnan aiheuttamat kokonaispäästöt ovat vähentyneet Kristiinankaupungin kaupungin Skaftungin ja Härkmeren kylien saaristossa vuodesta 2002 lähtien. Ravinnepitoisuudet ovat vuosina 2003 ja 2004 olleet pienempiä kuin 2000-luvun alussa. Tästä huolimatta alue luokitellaan edelleen lievästi reheväksi. Merialueen soveltuvuus toimintaan Kasvatuspaikka sijaitsee melko avonaisella merialueella, joka kuuluu Kristiinankaupungin saariston Natura-alueeseen (FI ). Alueella on harjoitettu kalankasvatusta jo 1990-luvun alusta, eli aikaisemmin kuin alue liitettiin Natura 2000-verkostoon. Vesisyvyys Inre Kaldhamn nimisen saaren ja mantereen välissä laitoksen kohdalla on noin 8 m. Alue soveltuu kalankasvatukseen lupamääräyksistä ilmenevässä laajuudessa. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 830 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on noin 510 kg ja typpipäästö noin kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Kaksi lähialueen kalankasvatuslaitosta on lopettanut toimintansa viime vuosien aikana ja alueen kalankasvatuslaitosten päästöt ovat pienentyneet huomattavasti. Tästä syystä Bobergin Lohi, avoimelle yhtiölle voidaan myöntää lupa siten, että laitoksen fosfori- ja typpipäästöt kasvavat noin neljäsosan aiemmasta. Laitoksen päästöt ovat pienemmät kuin Skaftungin Kala Ky:n, Nyhamns Lax Ab:n ja luvan saajan kokonaispäästöt vuosina Laitosten keskimääräinen fosforipäästö oli tuolloin yhteensä kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitoksesta aiheutuvat päästöt todennäköisesti eivät merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisälly-

14 14 tetty Natura 2000-verkostoon, koska lähialueen päästöt kokonaisuudessaan ovat pienentyneet vuodesta Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääosin pintavedessä. Tästä syystä kasvatuksessa käytetään yleisesti verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on neljästä kuuteen metriä. Siian kasvatus merialueella on yleistymässä. Saman kalamäärän tuottamiseen siika tarvitsee suuremman allastilavuuden kuin kirjolohi. Jotta laitoksella voitaisiin tarvittaessa kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta-alana. Verkkoaltaiden pinta-alan laskemisessa käytetään kalatiheyttä 10 kg/m 3 ja vesisyvyyttä neljä metriä. Tällöin myös siian tuottaminen laitoksella on mahdollista noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohella. Laitoskoon valvonta helpottuu samalla, koska pinta-ala on mitattavissa tarkemmin kuin tilavuus. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enintään m 2. Kalojen talvisäilytys Kalojen talvisäilytyksestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi talvisäilytyksessä olevia kaloja ei saa ruokkia. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Kristiinankaupungin kaupungin rantayleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 3 :n 2 momentti sekä 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti.

15 15 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus ja kalamäärä Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ratkaisun perusteluissa sanotuilla perusteilla. Kalankasvatuspaikka Hakemus koskee kalankasvatusta Inre Kaldhamn nimisen saaren itäisellä vesialueella sekä talvisäilytystä Gyltgrundin kaakkoispuolella. Ympäristölupavirasto voi päätöksessään hylätä tai hyväksyä hakemuksen, mutta se ei voi tutkia sellaisen vaihtoehtoisen kasvatustai talvisäilytyspaikan luvan myöntämisen edellytyksiä, jota hakemus ei koske. Kalojen talvisäilytys Ottaen huomioon, että kaloja talvisäilytyksen aikana ei saa ruokkia, talvisäilytyksestä aiheutuvat päästöt ovat niin vähäisiä, ettei säilytettäviä kalamääriä tarvitse rajoittaa haettua määrää enemmän. Tarkastus Hakemukseen on liitetty Kristiinankaupungin kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailun puitteissa alueella tehtyjen vedenlaatu- ja päällyslevätutkimusten tulokset. Vesialueen syvyystiedot käyvät ilmi Merenkulkulaitoksen merikortista. Ympäristölupavirasto ei ole pitänyt tämän asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisena erillisen tarkastuksen suorittamista, jota FF ym. ovat vaatimuksessaan edellyttäneet. Natura arviointi Hakemukseen liitetyt selvitykset Natura 2000-verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoista ja kalankasvatuksen vaikutukset niihin ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Muistuttajien kommentteja Hakijan antamassa selityksessä ei ole tullut esiin mitään uusia asioita, jotka olisivat antaneet aihetta varata muistuttajille tilaisuuden vastaselityksen antamiseen. Levämyrkkyjä Lupamääräyksessä 1) on todettu, että verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäväksi kalankasvatustoiminnassa. DD:n ja EE:n vaatimus siitä, että olisi tutkittava mikäli verkkoaltaisiin käytetään levämyrkkyjä ympäristölupavirasto hylkää ympäristölupaviraston toimivaltaan kuulumattomana asiana.

16 16 Luvan voimassaolo Luvan voimassaoloajan tulee olla riittävän pitkä, jotta luvan saaja voisi kehittää kalankasvatustoimintaa vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Takuuraha Kalankasvatustoiminta ja talvisäilytys rajoitetaan edellä olevissa lupamääräyksissä siten, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavia vahinkoja. DD:n ja EE:n vaatimus ns. takuuaikaisesta rahatalletuksesta hylätään perusteettomana. Suljettuja altaita ja lietteen keruu Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaista menetelmää suljettujen altaitten pitämiselle merialueella tai lietteen keruulle altaitten pohjasta, joka olisi taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoinen. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun hakemuksessa tarkoitettu kalan lisäkasvu on kg/a.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Kim Särs Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Kim Särs. KS/sn

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 LIITE 2

20 Kalankasvatuslaos LIITE 3