YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 76/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-277 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 76/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-277 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa meressä Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella Luvian kunnan Niemen kylässä. Kosti ja Terttu Merenkivi ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kosti ja Terttu Merenkivi ovat saattaneet hakemuksen vireille Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa meressä Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella kiinteistöön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesialueella Luvian kunnan Niemen kylässä. Luvan tulisi olla voimassa vähintään saakka. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Lupa Länsi-Suomen vesioikeus on antamillaan päätöksillä nrot 103/1999/4 ja 104/1999/4 hylännyt Merano / Kosti Merenkiven hakemuksen luvan saamiseksi kalankasvatukseen Luvian kunnan saaristossa Kavin ja Huhtmaan välisellä alueella. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 00/0028/4 kumonnut vesioikeuden päätökset ja myöntänyt Merano / Kosti Merenkivelle luvan kalankasvatuslaitoksen kuuluvien rakennelmien ja laitteiden pi-

2 2 tämiseen sekä kalojen kasvattamiseen kyseessä olevalla, kiinteistöön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesialueella. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla noin m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 110 kg ja typpimäärä enintään 800 kg. Kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa on noin kg. Oikeus alueeseen Kosti Merenkivi omistaa kiinteistön Huhtmaan vesi RN:o 2:161. Kaavoitus Luvian kunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Luvian ranta-alueiden osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jossa Huhtmaan eteläosa on merkitty AM-1-alueeksi eli kalastustilojen talouskeskusten alueeksi. Kavin pohjoisosa on kaavassa merkitty M- alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, luoteisosa on merkitty RAalueeksi eli loma-asuntoalueeksi ja keskiosa mukaan lukien saaren länsipuoleinen ranta on merkitty MY-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Alueella ei ole asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Kosti ja Terttu Merenkiven kalankasvatuslaitos sijaitsee Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella Luvian kunnan Niemen kylässä. Luvian edustan merialue on tyypillistä Selkämeren rannikkoaluetta. Sisäsaaristo on sokkeloinen saarten ja karien rikkoma merialue. Alue on matalaa vesisyvyyden ollessa 5 metriä tai vähemmän. Verkkolahden alueella mereen laskevat Taalinlahdenoja ja Sassilanjuopa kulkevat peltovaltaisten alueiden läpi. Hajakuormitus painottunee kevät- ja syysylivalumakausiin. Luvian saariston eteläosassa sijaitsevan Iso-Lampoorin pohjoispuolella mereen laskee Harjajuopa, johon Luvian kunnan jätevedet johdetaan. Luvian kalankasvatuslaitosten tarkkailun 2003 vuosiyhteenvedon mukaan Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alueelle kalankasvatuksen vesistöpäästöt ovat vähentyneet, koska Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:n tuotannosta enää vain pieni osa kasvatetaan Pyörholminnokan edustalla ja myös hakijoiden kasvatustoiminta on pienentynyt uusien kasvatuslupien myötä. Lisäksi Suvilohi avoimella yhtiöllä ei ole ollut toimintaa vuoden 1999 jälkeen. Hyviluodon länsipuolelle päästöjä on aiheutunut vain Hampin Kala ja Merikuljetus Oy:n Orskerin yksikön toiminnasta. Pirskerin kupeessa sijaitsevalla Luvian Kala-Pekat Oy:n laitoksella ei ole ollut toimintaa vuoden 1999 jälkeen. Kalastusyhtymä Valtasen kasvatustoiminta on siirtynyt mantereen tuntumassa sijaitsevasta Iso Lampoorin kasvatusyksiköstä ulommaksi Haavasten Pitkäkarin ja Santakarin yksiköihin.

3 3 Vesisyvyys kalankasvatuslaitoksen kohdalla on 3-4 m. Hakijoiden käsityksen mukaan laitoksen sijainti avomeren läheisyydessä sekä alueen syvyysolosuhteet ovat kalankasvatukselle soveltuvat. Virtaukset ja veden laimennusolosuhteet ovat riittävät. Veden laatu Kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Luvian kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n toimesta. Luvian sisäsaaristossa sijaitseva Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue on luonteeltaan muuta tarkkailualuetta suljetumpaa ja vedet ovat matalia ja ajoittain hyvin sameita. Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus on alueella ollut reheville vesille ominainen (23-29 µg/l). Pitoisuudet ovat vaihdelleet varsin paljon. Koska kyseessä on matala merialue, yksi vaihtelua aiheuttava tekijä on tuuliolot. Kovan tuulen vallitessa vesi sekoittuu voimakkaasti ja fosforipitoisuudet kohoavat. Kalankasvatuksen kokonaismäärä ja vesistökuormitus ovat vähentyneet alueella viime vuosina, mutta alueen rehevyystasossa ei ole havaittavissa laskua. Vuonna 2003 tehdyn veden laadun tutkimuksen tulosten perusteella Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue voitiin luokitella ensimmäisellä tutkimuskerralla reheväksi ja toisella lievästi reheväksi. Päällysveden klorofyllipitoisuuden perusteella alue voitiin ensimmäisellä tutkimuskerralla luokitella reheväksi ja toisella lievästi reheväksi, lukuun ottamatta Huhtmaan itäpuolella sijaitsevaa havaintopaikkaa 3, jossa klorofyllipitoisuus ylitti rehevien vesien raja-arvon lievästi. Kalakannat ja kalastus Alueella esiintyvät merialueella tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Kasvatusalueella tai sen läheisyydessä ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Alueen muu käyttö Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoja, kaivoja taikka uimarantoja, joiden käyttöön laitoksen toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Vaikutusalueella ei myöskään ole luonnonsuojelualueita. Lähisaarissa on kesäasutusta. Lähimmät kesämökit ovat noin 200 metrin etäisyydellä kalankasvatuslaitoksesta. LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot Kosti ja Terttu Merenkiven kalankasvatuslaitoksella toteutuneesta kalankasvatuksesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina : Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a)

4 4 Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,39 2,57 1,50 1,20 1,15 1,56 Fosforin ominaispäästö g/kg Typen ominaispäästö g/kg Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 330 kg/a ja typpeä kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan manuaalisesti. Laitoksella säilytetään talvisin noin kg kalaa. Kalat ruokitaan talvikaudella vain kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi. Laitoksen rakenteet Kalat kasvatetaan neljässä verkkoaltaassa, joissa on metalli- ja muovirunko. Altaiden syvyys on 2,5 m, yhteenlaskettu pinta-ala on 576 m 2 ja yhteenlaskettu tilavuus on m 3. Laitoksen aiheuttama päästö Ruokinta hoidetaan parhaan tietämyksen mukaisesti rehunvalmistajan ohjeita noudattaen. Laitoksella käytetään laadultaan korkealuokkaista rehua ja rehun valinnalla hakijat ovat pyrkineet minimoimaan fosfori- ja typpipäästöjä. Hakijat pyrkivät käyttämään mahdollisimman hyvää tekniikkaa ja noudattamaan muutoinkin asianmukaisia tuotantomenetelmiä. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu hakijoiden omistamassa perkaamossa, joka sijaitsee Huhtmaan saaressa. Verivesi ja perkausvedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta mereen. Kuolleet kalat (noin 400 kg/a) ja perkeet varastoidaan omassa jätesäiliössä ja kuljetetaan Luvialla sijaitsevalle Hangassuon kaatopaikalle. Rehusäkit poltetaan omassa lämpökattilassa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vuoden 2003 veden laadun tutkimuksen perusteella Huhtmaan- Kolmihaaran-Hyviluodon alueen fosforipitoisuudet olivat suuremmat kuin vertailupaikalla, mikä viittaa kalankasvatuksen vaikutukseen. Tarkkailualueen havaintopaikkojen päällysveden klorofyllipitoisuudet jäivät vuoden 2003 ensimmäisellä tutkimuskerralla vertailupaikkojen pitoisuuksia alhaisimmiksi tai samalle tasolle, eikä kalankasvatuksen vaikutuksia ollut siten klorofyllipitoisuuden perusteella todettavissa.

5 Vaikutukset merialueen käyttöön 5 Toisella tutkimuskerralla Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alueen klorofyllipitoisuudet olivat lievästi korkeammat kuin vertailupaikalla, mikä viittasi kalankasvatuksen vaikutukseen. Hakijoiden käsityksen mukaan kalankasvatustoiminta aiheuttaa vain erittäin lieviä muutoksia veden laadussa ja biologisissa tekijöissä. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta ei aiheuta haittoja eikä vahinkoja ympäristön eri käyttömuodoille. Laitos sijaitsee veneväylien ulkopuolella, joten siitä ei ole haittaa veneliikenteelle. Kalankasvatustoiminta ei myöskään vaikuta kasvatuspaikan läheisyydessä olevien vapaa-ajan asuntojen käyttämiseen ja virkistyskäyttöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y.:n toimesta Luvian merialueen yhteistarkkailuna. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Luvian kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että kyseisen laitoksen lisäksi lähialueella toimii kaksi muuta kalankasvatuslaitosta. Näiden kolmen laitoksen yhteinen lisäkasvu on ollut keskimäärin kg/a, fosforipäästöt 200 kg/a ja typpipäästöt 450 kg/a. Alueen tuotanto ja päästöt ovat olleet alle puolet vuosien päästöihin verrattuna. Vuoden 2003 vedenlaatutietojen perusteella Huhtmaa-Kolmihaaran-Hyviluodon alue oli kokonaisfosforipitoisuudeltaan rehevin Luvian kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailualueella. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli alueella lievästi rehevästä rehevään (17-41 µg/l) heinä-elokuussa ja kalankasvatuksen vaikutukset olivat hienoisesti erotettavissa laitosten lähiasemilla. Avovesikauden kokonaisfosforipitoisuus Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alueella on vuosina ollut selvässä nousussa, kun samaan aikaan ulommilla havaintoasemilla kehitys ei ole ollut yhtä nousujohteinen. Alueen rehevöityminen näkyy myös alentuneina näkösyvyyksinä. Ulompana olevilla havaintoasemilla näkösyvyydet ovat myös alentu-

6 6 neet, mutta alentuminen ei ole ollut tilastollisesti merkitsevää. Kalankasvatuslaitosten lähivesien pienet näkösyvyydet selittyvät kuitenkin lähinnä merialueen mataluudella. Pohjaan sedimentoitunut aines palaa tuulten sekoittavan vaikutuksen johdosta helposti kiertoon ja on tuottavan kerroksen käytettävissä. Vuosina tehdyissä perifytontutkimuksissa klorofyllimäärät ovat olleet suurempia kalankasvatuslaitosten lähellä kuin vertailuasemilla. Perifytontutkimusten perusteella on vedenlaatutkimuksia paremmin ollut nähtävissä laitosten rehevöittävä vaikutus. Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue on melko matala ja suojainen ja alueella on selvästi nähtävissä ulompia merialueita voimakkaampi rehevöitymiskehitys jopa nykyisellä päästötasolla. Rehevöitymiskehitys ei kuitenkaan johdu pelkästään kalankasvatuksesta, vaan alueen suojaisuus ja mataluus edistävät luonnostaan rehevöitymistä. Tämän takia alueen päästöjä ei ole syytä nostaa kalankasvatusta lisäämällä. Kalankasvatukseen sopivampia alueita löytyy Hyviluodon lounaispuolelta, jossa veden vaihtuvuus on parempi. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa kalaa noin kg vuodessa. Kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään 432 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 110 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 800 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Ominaiskuormituksen tavoitteena vuoteen 2005 mennessä on 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto ympäristökeskukselle, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä laskettuna, kun se on saanut lainvoiman. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden kulku ja liikennöinti mahdollisille kääntöpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että al-

7 7 taiden mahdolliset valot eivät ole sekoitettavissa kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) AA ja BB (Kivimäki RN:o 14:0, Niemi, Luvia) ovat vastustaneet kalankasvatusmäärän lisäämistä kyseessä olevalla paikalla kg:aan vuodessa ja vaatineet, että kalankasvatusmäärän on oltava enintään kg vuodessa. Perusteluinaan muistuttajat ovat esittäneet, että kalankasvatus nykyisessä laajuudessaan on jo huonontanut meriveden laatua laajalla alueella. Kasvatettavan kalan määrän lisääminen johtaa entistä nopeampaan rehevöitymiseen ja tämä aiheuttaisi haittaa kotitarve- ja virkistyskalastukselle. 4) CC ja DD (Leppäkari RN:o 2:82), EE (Nuottaranta RN:o 2:83 ja Nuottaranta I RN:o 2:99) ja FF (Suvipirtti RN:o 2:84), kaikki kiinteistöt Luvian kunnan Niemen kylässä, ovat yhteisessä muistutuksessaan esittäneet, etteivät he voi hyväksyä, että kalankasvatusmääriä jatkuvasti lisätään lähellä muistuttajien omistamia kiinteistöjä ympäristön tilan heikkenemisen, lisääntyvien terveyshaittojen ja kiinteistöjen arvon alenemisen vuoksi. Muistuttajat ovat todenneet, että viimeisten vuosien aikana vesistö on rehevöitynyt ja muuttunut yhä sameammaksi. Sinileväesiintymät ovat yleistyneet ja merenpohja sekä kasvillisuus ovat limaisen levän peitossa. 5) GG (Kesäranta RN:o 2:102 ja Kesäranta I RN:o 2:147, Niemi, Luvia) on todennut kannattavansa kalankasvattamista jossain määrin, mutta altaita ei pidä tuoda saaristoon, joka ei pysty puhdistautumaan. Altaat pitää viedä syville vesille, eikä kesäasuntojen lähettyville. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä hakijoiden laitoksesta. Altaat ovat melko kapeassa salmessa, jossa veden syvyys on paikoin vain 1-2 metriä. Kalankasvatuksen vaikutus näkyy lähiympäristön matalien vesien rehevöitymisenä. Muistuttajan omistaman kiinteistön rantaan on ajautunut mustaa liejua, joka todennäköisesti on peräisin kalankasvatustoiminnasta. 6) HH (Lämminkari RN:o 2:103, Niemi, Luvia) on vaatinut, että hakemus hylätään. Mikäli kuitenkin lupa myönnetään, se on myönnettävä hakijoille siten, ettei lupaa voida siirtää kolmannelle. Muistuttaja on vaatinut, että mikäli lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti tai rajoitettuna, hakijat on velvoitettava maksamaan muistuttajalle korvausta euroa muistuttajan omistamalle saarelle asennetusta vesijohdosta. Muistuttaja on lisäksi pidättänyt oikeuden esittää korvausvaatimuksia myöhemmin niistä haitoista, joita ei vielä voida todeta. Vuoden 2002 tarkkailututkimuksen vuosiyhteenvedosta ilmenee, että suurimmat veden ravinnepitoisuudet oli mitattu muistuttajan Lämminkari nimisessä saaressa sijaitsevan kiinteistön ulkopuolella olevalla havaintoasemalla. 7) II (Katavamaa RN:o 3:197, Niemi) ja JJ (Huhdanpää RN:o 1:205, Sassila), molemmat kiinteistöt Luvian kunnassa, ovat vastustaneet kalankasvatusmäärän lisäämistä nykyisestä kg:sta. Lupaa kalojen talvisäilytykseen ei myöskään tulisi myöntää. Muistuttajat ovat todenneet, että kyseessä olevan vesialueen olosuhteissa tai

8 8 veden virtauksissa ja syvyyssuhteissa ei ole tapahtunut sellaista olennaista muutosta, jonka perusteella lupa voitaisiin myöntää kg:n kasvattamiseen. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, se tulisi myöntää vain viideksi vuodeksi. 8) KK (Yksihaara RN:o 4:31, Niemi), LL (Kavi RN:o 2:6, Tuamkarin vesi RN:o 2:162 ja Yksihaara RN:o 4:31, Niemi sekä Kavin vesi RN:o 2:65, Mikola) ja MM (Kruukmaakari RN:o 2:121, Tuamkari RN:o 2:168, Taalinmaa RN:o 4:30 ja Kakshaara RN:o 4:65, Niemi), kaikki kiinteistöt Luvian kunnassa, ovat todenneet, että Luvian kunnan laatimassa rantakaavassa on Kavin saaren länsirannalle kaavoitettu kaksi vapaa-ajan tonttia. Muistuttajat ovat vaatineet, että vesiylioikeuden päätöksen nro 240/1994 lupaehdossa 12) asetettua velvoitetta siitä, että hakijoiden tulisi liittää seuraavaan lupahakemukseensa selvitys veden syvyyssuhteista ja virtauksista kasvatusalueella sekä selvitys kalankasvatuksen vaikutuksista laitoksen vaikutusalueella oleville rannoille ja niiden käytölle noudatetaan. Näiden perusteella pystytään laatimaan asiantuntijalausunto laitoksen vaikutuksista muistuttajien omistamien kiinteistöjen ranta- ja vesialueisiin. Mikäli selvitys osoittaa, että kalankasvatustoiminta on aiheuttanut ainesten sedimentoitumista muistuttajien omistamilla vesialueilla, hakijoiden on poistettava jätteet imuruoppauksella ja kuljetettava ne pois alueelta. Luvan haltijat on lupamääräyksissä velvoitettava vuosittain poistamaan luonnonkierrosta kasvustoon sitoutunutta typpeä ja fosforia vähintään sellaisessa laajuudessa, joka vastaa kalankasvatustoiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen määrää niittämällä vesikasveja ja kompostoimalla ne maalle. Mikäli kalankasvatusaltaiden pito Kavin saaren länsirannan välittömässä läheisyydessä sallitaan, muistuttajat ovat vaatineet taloudellisten menetyksensä täysimääräistä korvaamista. Hakijoiden selitys Hakijat ovat toimittaneet ympäristölupavirastolle selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakijat ovat todenneet, että 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan puoltanut luvan myöntämistä, mutta rajoitetummassa määrin kuin hakemuksessa on esitetty. Ympäristökeskuksen esittämä vuotuisen lisäkasvun määrä kg on hakijoiden toimeentulon ja toiminnan kannattavuuden kannalta liian pieni määrä. Alueen rehevöityminen ei ympäristökeskuksenkaan näkemyksen mukaan johdu kalankasvatuksesta. Kalankasvatuksesta aiheutuvat ominaispäästöt ovat sekä fosforin että typen osalta laskeneet vuodesta 2000 vuoteen Myös ulkoiset edellytykset kalankasvatuksessa ovat parantuneet rehun sisältämien fosfori- ja typpimäärien vähentymisen myötä. Hakijat ovat todenneet, ettei 2) Saaristomeren merenkulkupiirin muistutus anna aihetta huomautuksiin. Altaat merkittäisiin muutoinkin Merenkulkulaitoksen edellyttämällä tavalla. Hakijat ovat 3) AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta todenneet, että veden samentuminen liittyy sekä veneliikenteeseen että Suntinojan, Såden ojan ja Sassilan juovan valuma-alueiden tuomiin ravinne-

9 9 kuormiin. Sameus ei ole seuraus kalankasvatustoiminnasta sillä tavoin, että tämä estäisi ympäristöluvan myöntämistä. Hakijat ovat 4) CC:n ja DD:n, EE:n ja FF:n muistutuksen johdosta todenneet, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat suhteessa kalankasvatuslaitokseen Huhtmaan saaren toisella puolella. Kalankasvatusmääriä ei ole tarkoitus lisätä, vaan päinvastoin kalankasvatusmäärät ovat vähentyneet Luvialla joidenkin kasvattajien lopetettua kasvatuksen. Tästä huolimatta merialueen rehevöityminen on jatkunut. Ympäristön tila ei ole heikentynyt, eivätkä terveyshaitat ole lisääntyneet kalankasvatuksen johdosta. Kiinteistöjen arvot eivät myöskään ole alentuneet ja mahdollisilla yksittäisillä kiinteistöjen arvonalentumisilla ei kuitenkaan ole syy-yhteyttä kalankasvatukseen. Hakijat ovat 5) GG:n muistutuksen johdosta todenneet, että tumma pohjaan kertyvä liete ei ole peräisin kalankasvatustoiminnasta, vaan muista lähteistä kuten kesämökkien talousvesistä ja maatalouden päästöistä. Hakijat ovat vaatineet, että 6) HH:n korvausvaatimus kiinteistölle vedetystä vesijohdosta tulee hylätä perusteettomana ja näyttämättömänä. Hakijat ovat noudattaneet kaikkia kalankasvatusluvassaan olevia ehtoja, mutta he eivät voi vaikuttaa ulkopuolisten rehevöitymislähteiden aiheuttamiin seurauksiin. Syy-yhteys muistuttajan kokemien haittojen ja hakijoiden kalankasvatustoiminnan väliltä puuttuu. Muistuttaja on itse suorittanut ruoppaustoimenpiteitä kiinteistöllään, joiden vaikutukset veden ominaisuuksiin ovat pitkäaikaisia. Hakijat ovat 7) II:n ja JJ:n muistutuksen johdosta todenneet, että muistuttajat hyväksyvät hakemuksen siltä osin, kuin kyse on kg:n lisäkasvusta vuosittain. Muistuttajien vaatima viiden vuoden lupa-aika on hakijoiden kannalta edellä esitetyillä perusteilla liian lyhyt. Lupa kalojen talvisäilytykseen on välttämätön, eikä siitä aiheudu ympäristövaikutuksia, koska talvi ei ole kalojen ruokinta-aikaa. Hakijat ovat 8) KK:n, LL:n ja MM:n muistutuksen johdosta vaatineet, että kaikki muistuttajien esittämät neljä vaatimusta on hylättävä aiheettomina ja perusteettomina. Vaatimus, joka koskee selvitysten liittämistä hakemukseen liittyy viranomaisten valvontatoimenpiteisiin ja valvonnan suorittaminen on viranomaisen omassa harkinnassa. Vaatimus koskien vesikasvien niittämistä on lakiin perustumaton, eikä esitettyä velvoitetta voida asettaa kalankasvattajalle ilman riidatonta selvitystä syy-yhteydestä kasvillisuuden lisääntymisen ja kalankasvatuksen välillä. Vaatimus menetysten täysimääräisestä kompensoimisesta tulee jättää selvittämättömänä ja perusteettomana tutkimatta tai hylätä näyttämättömänä. Vaatimusta ei ole tuettu millään argumenteilla. Hakijat ovat katsoneet, ettei heidän kalankasvatustoiminnastaan ole osoitettu syntyvän ympäristölle tai ulkopuolisille sellaista haittaa tai vahinkoa, joka olisi esteenä toiminnan jatkamiselle. Hakijoiden käsi-

10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 10 tyksen mukaan muiden seikkojen merkitystä vesialueen rehevöitymiselle ei ole riittävästi tutkittu ja selvitetty. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kosti ja Terttu Merenkivelle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen sekä talvisäilytykseen niissä Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella kiinteistöön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesialueella Luvian kunnan Niemen kylässä (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 400 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 100 kg fosforia ja enintään 750 kg typpeä. Talvisäilytettävien kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi rehumäärästä saadaan välisenä aikana käyttää enintään 5 %. Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 50 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

11 11 5) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat ja verestyksessä syntyvät jätteet on otettava talteen ja toimitettava jätteenkäsittelypaikkaan, jonka ympäristölupaan sisältyy tällaisen jätteen käsittely tai kompostoitava sekä käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Perkaamon jätevesien käsittelylaitteita on hoidettava huolellisesti siten, että päästöt mereen ovat mahdollisimman pienet. Saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja liete on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa sen käsittelyyn. Luvan saajan on huolehdittava perkaamon jätevesien purkuputken asianmukaisesta suojauksesta, kunnossapidosta ja sijainnin merkitsemisestä. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Rehusäkkejä ja muita jätteitä ei saa polttaa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriöja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua.

12 12 Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - perkauksen ja verestyksen yhteydessä tulevan veren, perkeiden ja jäteveden määrästä, - kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa.

13 13 Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 100 kg/a fosforia ja 720 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 70 kg/a ja typpipäästö 520 kg/a. Päästöjen ympäristövaikutukset Laitos sijaitsee Luvian sisäsaaristossa sijaitsevalla Huhtmaan- Kolmihaaran-Hyviluodon merialueella, joka veden keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella on luokiteltu reheväksi. Avovesikauden veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut nousussa. Alueen kalankasvatuslaitosten lähivesien klorofyllipitoi-

14 14 suudet ovat myös olleet ulompien havaintoasemien klorofyllipitoisuuksia korkeampia. Kalankasvatustoiminnan aiheuttamat kokonaispäästöt ovat voimakkaasti vähentyneet Luvian saaristossa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tästä huolimatta alueen rehevöityminen on jatkunut. Alueen rehevöityminen näkyy myös alentuneina näkösyvyyksinä. Osittain tämä kuitenkin johtuu alueen mataluudesta, jonka seurauksena merenkäynnin sekoittava vaikutus ulottuu pohjasedimenttiin. Merialueen soveltuvuus toimintaan Huhtmaan-Kolmihaaran-Hyviluodon alue on suojainen ja matala vesialue. Vesisyvyys Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välissä laitoksen kohdalla on 3-4 m. Alue soveltuu kalankasvatukseen lupamääräyksistä ilmenevässä laajuudessa. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 100 kg fosforia ja enintään 750 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on noin 60 kg ja typpipäästö noin 470 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Laitoksen fosforipäästö mereen vähenee vajaa 15 % ja typpipäästö vähenee vajaa 10 % verrattuna laitoksen keskimääräisiin päästöihin vuosina Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kasvatusalue on matalaa ja käytettävien verkkoaltaiden syvyys on 2,5 m. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enintään 400 m 2. Kalojen talvisäilytys Kalojen talvisäilytyksestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi talvisäilytyksen aikana käytettävän rehun määrä on rajoitettu siten, että se saa olla enintään 5 % laitoksella käytettävästä rehusta. Lupaharkinta

15 15 Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Luvian kunnan ranta-alueiden osa-yleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 3 :n 2 momentti sekä 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ratkaisun perusteluissa sanotuilla perusteilla. Kalankasvatuksesta aiheutuvat päästöt eivät kasva tämän päätöksen perusteella, vaan vähenevät hieman verrattuna laitoksen keskimääräisiin päästöihin vuosina sekä edellisen lupapäätöksen lupamääräysten mukaisiin laskennallisiin päästöihin. Kalankasvatuspaikka Hakemus koskee kalankasvatusta Kavi ja Huhtmaa nimisten saarten välisellä vesialueella. Ympäristölupavirasto voi päätöksessään hylätä tai hyväksyä hakemuksen, mutta se ei voi tutkia sellaisen vaihtoehtoisen kasvatuspaikan luvan myöntämisen edellytyksiä, jota hakemus ei koske. Kalojen talvisäilytys Ottaen huomioon, että kalat talvisäilytyksen aikana saadaan ruokkia vain niiden elintoimintojen ylläpitämiseksi, talvisäilytyksestä aiheutuvat päästöt ovat niin vähäisiä, etteivät ne johda ympäristön pilaantumiseen. Kalojen perkaus Kalojen perkaus tapahtuu perkaamossa noin 200 metrin päässä kalankasvatuslaitoksesta. Perkaamo, jossa kalat perataan, ei kuulu ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n mukaisiin luvanvaraisiin toimintoihin, koska perattava kalamäärä on asetuksessa mainittua määrää

16 16 pienempi. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi luvanvaraiseen toimintaan kuuluvien pilaantumisen vaaraa aiheuttavien osatoimintojen varalta, vaikka ne itsenäisenä eivät ole luvanvaraisia. Hakemukseen liitetyt selvitykset Hakemukseen on littetty Luvian kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailun puitteissa alueella tehtyjen vedenlaatu- ja päällyslevätutkimusten tulokset. Vesialueen syvyystiedot käyvät ilmi Merenkulkulaitoksen merikortista. Ympäristölupavirasto ei ole pitänyt tämän asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisena sen selvityksen hankkimista, jota KK y.m. ovat vaatimuksessaan edellyttäneet. Hakemukseen liitetyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Luvansaaja on lupamääräyksessä 12) velvoitettu tarkkailemaan kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella. Luvan voimassaolo Luvan voimassaoloajan tulee olla riittävän pitkä, jotta luvan saaja voisi kehittää kalankasvatustoimintaa vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan siirtäminen Ympäristölupavirasto hylkää HH:n luvan siirtämisen rajoittamista koskevan vaatimuksen, koska ympäristölupapäätös on asiakirja, jonka toiminnanharjoittaja voi siirtää kolmannelle, joko vastikkeetta tai vastikkeellisesti, eikä tätä oikeutta voida päätöksellä rajoittaa. Korvaukset Kalankasvatustoiminta ei ole aiheuttanut sellaista vesistön rehevöitymistä, jonka vuoksi Valtasen olisi ollut välttämätöntä rakentaa vaatimuksessa tarkoitettu vesijohto. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto hylkää korvausvaatimuksen tältä osin. Kalankasvatuksen päästöjä merialueella rajoitetaan edellä olevissa lupamääräyksissä siten, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Vesikasvillisuuden niittäminen Vaatimus, joka koskee vesikasvillisuuden niittämistä on hallintopakkoluonteinen vaatimus, eikä sitä voida käsitellä tämän asian yhteydessä. Muut muistutukset

17 17 Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun hakemuksessa tarkoitettu kalan lisäkasvu on kg/a.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. NE/mk

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 Kalankasvatuslaitos LIITE 2

21 ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Muutan luvan voimassaoloa koskevan määräyksen seuraavaksi ja lisään lupamääräyksiin sen jälkeen toiminnan lopettamista ja keskeyttämistä koskevan määräyksen: Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa tällä paikalla vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Lupahakemukseen on liitettävä selvitys siitä, voidaanko kalankasvatustoiminta siirtää tältä vesialueelta sellaiselle vesialueelle, joka veden vaihtuvuuden sekä laitoksen läheisyydessä sijaitsevien ranta- ja vesialueiden käyttö huomioon ottaen soveltuu kalankasvatukseen paremmin kuin laitoksen nykyinen sijoituspaikka. Lupahakemukseen on lisäksi liitettävä selvitys perkaamon jätevesien käsittelyn tehokkuudesta. Jos jätevesien käsittelyn teho ei täytä seuraavia vaatimuksia: BOD 7 vähintään 90 %, kokonaisfosfori vähintään 85 % ja kokonaistyppi vähintään 40 %, on hakemukseen liitettävä asiantuntijan laatima käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, joka sisältää käsittelyn tehostamisen aikataulun ja kustannusarvion. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Perustelu Kalankasvatuslaitoksella on kasvatettu kalaa nykyisessä paikassa vuodesta 1994 alkaen. Länsi-Suomen vesioikeus on antamillaan päätöksillä nrot 103/1999/4 ja 104/1999/4 hylännyt Merano / Kosti Merenkiven hakemuksen luvan saamiseksi kalankasvatukseen tällä alueella. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 00/0028/4 kumonnut vesioikeuden päätökset ja myöntänyt Merano / Kosti Merenkivelle luvan kalankasvatuslaitoksen kuuluvien rakennelmien ja laitteiden pitämiseen sekä kalojen kasvattamiseen kyseessä olevalla, kiinteistöön Huhtmaan vesi RN:o 2:161 kuuluvalla vesialueella. Lupa on voimassa vuoden 2005 loppuun. Kalankasvatuslaitos sijaitsee salmessa vesisyvyydeltään matalalla ja veden vaihtuvuuden kannalta suhteellisen suljetulla alueella Selkämeren sisäsaaristossa. Laitoksen ranta-alueella on useita lomamökkejä. Kalankasvatuspaikka on laitoksen sijoituspaikaksi tästä syystä ilmeisen huono. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon mm. pilaantumisen todennäköisyys, alueen ja sen ympäristön nykyinen, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

22 Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen 2 Karttatarkastelun perusteella Luvian saaristossa on avoimempia merialueita, missä toimintaa voidaan todennäköisesti harjoittaa vesistöä pilaavien vaikutusten sekä ranta- ja vesialueiden muun käytön kannalta haitattomammin. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet voidaan myös siirtää toiselle alueelle ilman, että siirtämisestä tai laitoksen käyttämisestä toisessa paikassa aiheutuisi toiminnalle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Luvansaajalla voi myös olla erilaisia mahdollisuuksia saada tällainen alue hallintaansa. Mahdollisuudet kalankasvatuslaitoksen siirtämiseen avoimemmalle merialueelle on selvitettävä lupaharkintaa varten. Jos hakija selvityksen jälkeen hakee lupaa kalankasvatustoiminnan jatkamiseen tässä paikassa, on perkaamon jäteveden käsittelyn teho selvittävä ja käsittelyn tehon mahdollisesti ollessa pienempi kuin loma-asutuksen talousjätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset on jätevesien käsittelyä tehostava kalankasvatustoiminnasta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaoloajan päättyessä poistettava vesialueelta. Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Luvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä. Perustelu Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttöoikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnallisista syistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n 1 momentin 5) kohtaan. Vakuudeksi Nina Engberg