YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2005/3 Dnro LSY-2002-Y-399

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2005/3 Dnro LSY-2002-Y-399 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Hylkikarin ja Ison Korkiakarin välisellä merialueella, Rauma. Rauman Lohi Oy Ristivahontie PYHÄMAA ASIAN VIREILLETULO Rauman Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa TOIMINNAN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kalankasvatuslaitos sijaitsee Rauman keskisaaristossa ns. Lahden aukolla Hylkikarin ja Ison Korkiakarin välisellä vesialueella. Vesialue kuuluu kiinteistöön Soltaatinvesi RN:o 1:732. Laitosta hoidetaan Nurmeksen saaressa sijaitsevalta kiinteistöltä RN:o 1:209. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan sekä 5 :n 1 momentin 6) kohdan mukainen ympäristölupahakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 35/1995/4 ja vesiylioikeuden päätös nro 202/1995 Rauman Lohi Oy:llä on lupa kasvattaa kalaa verkkokasseissa hakemuksessa tarkoitetussa paikassa siten, että verkkoaltaiden yhteistilavuus on enintään m 3, kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa ja ruokintaa käytetty rehu sisältää fosforia enintään 420 kg ja typpeä enintään kg vuodessa. Lupa on voimassa saakka tai siihen asti, kunnes viimeistään vireille pantu uusi hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.

2 TOIMINNAN YMPÄRISTÖ JA SEN TILA 2 Suostumus vesialueen käyttämisestä kalankasvatustoimintaan Tilan Soltaatinvesi RN:o 1:732 vesialueen omistajat Ritva Hovi ja Reijo Holmström ovat antaneet Rauman Lohi Oy:lle kirjallisen suostumuksen harjoittaa hakemuksessa tarkoitetulla vesialueella kalankasvatusta viranomaisen myöntämän luvan edellyttämällä tavalla. Rauman keskisen saariston osayleiskaava vuodelta 2001 Kalankasvatuslaitoksesta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevat lähimmät pikkusaaret on osayleiskaavassa merkitty loma-asuntoalueeksi (RA1, Hylkikari) tai retkeily- ja ulkoilualueiksi (VR3). Lähimmät ranta-alueet Nurmeksen saaressa noin metrin etäisyydellä laitoksesta on merkitty loma-asuntoalueiksi (RA1) tai luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualueiksi muodostettaviksi alueiksi (SL3). Merialueen kuvaus Merialue, jolla kalankasvatuslaitos sijaitsee, rajoittuu pohjoisessa ja idässä Nurmeksen saareen ja etelässä pieniin saariin ja luotoihin. Vedensyvyys laitoksen kohdalla on 4 5 m. Laitoksen länsipuolella on noin 7 metrin syvänne. Kasvatuspaikkaa ympäröivät saaret heikentävät jossain määrin veden vaihtumista alueella. Meriveden ja pohjan laatu Veden ja pohjan laatua kalankasvatuslaitosta ympäröivällä merialueella on selvitetty vuosina osana laitoksen velvoitetarkkailua. Tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuuksien ja kasviplanktonin perustuotantokyvyn perusteella arvioituna veden laatu kalankasvatuslaitoksen lähiympäristössä Heinäsen ja Nurmeksen saarten välisellä alueella on lievästi rehevä ja elokuussa yleensä melko rehevä tai rehevä. Vuonna 2002 tehdyn pohjaeläinkartoituksen perusteella merenpohjan tila laitoksen lähialueella on huono. Pohja-alueet ovat rehevöityneet ja kärsivät ilmeisesti ajoittaisista hapettomista jaksoista, joiden vuoksi lajisto on köyhtynyt ja suurikokoiset simpukat puuttuvat kokonaan. Vesistön käyttö Kalankasvatuslaitoksen etelä- ja itäpuolitse noin metrin etäisyydellä kulkee 1,5 metrin veneväylä. Lähimmät ranta-alueet, joilla on loma-asutusta, sijaitsevat metrin säteellä laitoksesta. LAITOKSEN TOIMINTA Tuotanto Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kasvatuskausi on vuosittain toukokuusta loka-marraskuuhun. Kasvatukseen käytetään kuivarehua noin kg vuodessa. Käytettävä rehumäärä sisältää fosforia

3 3 enintään 420 kg ja typpeä enintään kg. Rehu annostellaan käsin. Kalat verestetään ja perataan Mannerlohi Oy:n perkaamossa Uudessakaupungissa. Rakenteet Laitos koostuu neljästä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pintaala on 860 m 2 ja tilavuus m 3. Allastilavuutta kasvatetaan edelliseen lupakauteen verrattuna yhdellä m 3 :n verkkoaltaalla, jotta kalojen stressaantumista ja kalatauteja voidaan vähentää. Altaat on kytketty toisiinsa puomeilla ja ankkuroitu pohjaan. Verkkoaltaat ovat meressä avovesikauden ja allaskehikot ympäri vuoden. Altaat merkitään merenkulkuviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Toiminnasta syntyvät jätteet Toiminnassa käytettävät kemikaalit Kuolleet kalat, joita kertyy noin kg vuodessa, kompostoidaan ja haudataan maahan Reijo Holmströmin omistamalla, Nurmeksen saaressa sijaitsevalla kiinteistöllä RN:o 1:209. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettäviä säkkejä kertyy kiloa, ja ne toimitetaan jätehuollon kautta kierrätykseen. Toiminnasta ei synny ongelmajätettä. Allasverkkojen värjäykseen ja suojaukseen käytetään sallittuja kemikaaleja. Hakemuksen vireilletulovaiheessa käytetty aine Netrex korvataan toisella kemikaalilla sen jälkeen, kun aineen käyttö ei ole enää sallittua. Nykyinen käyttömäärä on 200 kg vuodessa, mutta määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Aine käytetään keväisin kerralla, eikä sitä varastoida. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistökuormitus Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta voidaan rajoittaa käytettävän rehun määrän ja laadun sekä ruokintamenetelmän avulla. Oheisessa taulukossa on esitetty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkityt laitoksella vuosina käytetyt ravinnemäärät, toteutunut kalojen lisäkasvu sekä lisäkasvun ja ravinnemäärien perusteella arvioitu vesistökuormitus. Kuormitus on arvioitu vähentämällä rehun typpi- ja fosforimääristä kaloihin sitoutuvat ravinnemäärät. Taulukossa on esitetty myös fosforin ja typen ominaiskuorma tuotettua kalakiloa kohti.

4 keskiarvo nykyinen hakemus lupa Lisäkasvu, kg Rehun fosfori, kg Rehun typpi, kg Fosforikuorma, kg Typpikuorma, kg Rehumäärä, kg Rehukerroin 1,11 1,12 1,15 1,29 1,3 1,12 1,18-1,25 Ominaiskuormitus, g fosfori typpi Muut päästöt ympäristöön TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset pohjaeläimistöön Laitoksen toiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu hajua eikä päästöjä maaperään. Melupäästöjä aiheutuu siitä, että laitokselle tehdään kasvatuskaudella ruokinta- ja tarkistuskäyntejä moottoriveneellä kaksi kertaa päivässä. Kalalaitoksen vaikutuksia lähialueen vedenlaatuun on tarkkailtu vuosittain heinä-syyskuun välisenä aikana. Vedenlaadun kaksi tarkkailupistettä sijaitsevat metrin päässä laitokselta kaakkoon ja koilliseen. Kaksi vertailupistettä sijaitsevat avoimemmalla merialueella Suokarien ja Ruohokarien välillä. Vuosien tarkkailutuloksissa veden laatu kalankasvatuslaitoksen lähiympäristössä on ollut tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuuksien ja kasviplanktonin perustuotantokyvyn perusteella arvioituna lievästi rehevä ja elokuussa yleensä melko rehevä tai rehevä. Veden fosforipitoisuus tarkkailupisteissä on ollut % ja perustuotantokyky % suurempi kuin vertailupisteissä. Tarkkailututkimuksen arvion mukaan kalankasvatuslaitoksen lähiympäristössä näkyy kuitenkin lievästi myös Oy Metsä-Rauma Ab:n vuonna 1996 käynnistyneen selluloosatehtaan sekä UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan ja Rauman kaupungin jätevesien vaikutus. Lisäksi taustamuuttujien kuten ilmasto- ja sääolojen muutoksilla sekä meriveden muista seikoista aiheutuvalla ravinnepitoisuuksien vaihtelulla on huomattava merkitys tarkkailualueen veden laadulle. Laitoksen vaikutuksia pohjaeläimistöön on tarkkailtu samoista tarkkailupisteistä kuin veden laatua. Tutkimus on tehty viiden vuoden välein Rauman edustan merialueen vastaavan tutkimuksen yhteydessä. Kahdesta vertailupisteestä toinen sijaitsee melko lähellä lai-

5 Vaikutukset vesistön käyttöön 5 toksen pohjoispuolella, toinen etäämmällä Heinäsen saaren luoteispuolella. Vuoden 2002 tarkkailussa pohjan tila tarkkailupisteillä oli huono, kuten edellä kohdassa "Meriveden ja pohjan laatu" on esitetty. Vertailupisteissä vastaava muutosta edelliseen tarkkailukertaan verrattuna ei ollut tapahtunut. Hakijan käsityksen mukaan toiminta ei vaikuta kalastoon ja kalastukseen. Etäisyydet virkistyskäytössä oleviin alueisiin ovat riittävät, jotta erityisiä haittavaikutuksia ei aiheudu. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailun on suorittanut Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Hakemukseen sisältyy ehdotus kalalaitoksen käyttö-, kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaksi. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rauman kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti lausunnossa esitetyin ehdoin vuoden 2010 loppuun. Lounais-Suomen ympäristökeskus on liittänyt lausuntoonsa kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutusten tarkkailuraportin vuodelta Veden laadun lisäksi tarkkailuun on sisältynyt myös pohjaeläimistöselvitys. Raporttiin on viitattu edellä kohdassa "Meriveden ja pohjan laatu". 2) Rauman kaupungin ympäristölautakunta Lupaa toiminnan laajentamiseen ei tule myöntää. Laitoksen sijainti on vesialueen suojaisuuden ja mataluuden takia sopimaton. Toiminnasta aiheutuu rehevöitymistä alueella, joka muutoinkin kärsii virkistyskäyttöarvoa heikentävistä levähaitoista. 3) Heinäksen kalastuskunta -niminen osakaskunta Osakaskunta on vaatinut kalankasvatuksen lopettamista kyseisellä suojaisella ja matalalla alueella. Kasvatusaikana virtaukset ja tuulet

6 6 tuovat kalankasvatuksen jätteet Heinäsen saarta ympäröiville vesialueille, mikä yhdyskunta- ja teollisuuden päästöjen vähentyessä on rehevöitymisen pääasiallinen syy. Rehevöityminen on pahentunut kuluneen lupakauden aikana sekä velvoitetarkkailun tulosten perusteella että silmämääräisesti arvioituna, ja pohjan tila alueella on huono. Kalankasvatuksen haittojen jatkuva kumuloituminen estää vesialueen muuta käyttöä. 4) AA ja BB (kiinteistötunnus ) Muistuttajat ovat vaatineet, että hakemus hylätään. Rauman Lohi Oy:n verkkoaltaat sijaitsevat suljetulla merialueella matalissa vesissä ja saarten välissä. Veden vaihtuvuus on ajoittain heikkoa. Altaiden läheisyydessä on virkistyskäyttöön osoitettuja saaria, Puuvallin ja Säikän luonnonsuojelualueet sekä runsaasti kesäasutusta. Vallitsevat länsituulet keräävät ravinteet ja jätteet ahtaille vesialueille ja rannoille aiheuttaen tuntuvaa rehevöitymistä. Saarien ja lahtien rantaalueiden rehevöitymistä ei ole tutkittu eikä otettu hakemuksessa huomioon. Kalankasvatuslaitoksen toiminnan alettua muistuttajien lomakiinteistön ranta on rehevöitynyt ja kaisloittunut, upottava mutakerros rantavedessä on paksuuntunut, levää on muodostunut epänormaalin runsaasti ja sinilevää on esiintynyt koko kuluneen lupakauden ajan. Useampana kesänä on ollut viikkoja, jolloin uiminen kiinteistön rannassa on estynyt. Kasvatustoiminnan tuottamaa taloudellista hyötyä ja vähäistä paikallista työllistävää vaikutusta ei voida asettaa muille aiheutuvien haittojen edelle. Hakemuksesta on tiedotettu puutteellisesti, koska kuulutus on lähetetty vain vesialueiden omistajille mutta ei ranta-alueiden asukkaille. 5) CC ja DD (kiinteistötunnus ) Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajien kiinteistön ranta on liejuuntunut, mikä estää uimisen. Virkistäytymismahdollisuuksia pilaavat myös kaislat, jotka estävät näkyvyyden merelle. 6) EE ja FF (kiinteistötunnukset , , ja kiinteistöjen yhteisen vesialueen tunnus ) Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Alue lähiympäristöineen on virkistyskäytöllisesti arvokas ja kärsii levähaitoista huomattavasti jo ennestään. Alueen lisärehevöityminen on viime vuosina ollut selvää osittain kalankasvatuksen takia. Kasvatettavat kalat voivat levittää kalatauteja luonnonkaloihin ja vaikuttaa niiden perimään. Kasvatustoiminnan maisemalliset ja toksiset vaikutukset ovat myös ristiriidassa muistuttajien kiinteistöä koskevan luonnonsuojelupäätöksen kanssa.

7 7 7) GG ja HH (kiinteistö Aavaranta, Lahden kylä, Rauma) Muistuttajat ovat kalaveden omistajina ja harrastekalastajina todenneet veden laadun huonontuneen vuosittain. Muistuttajien kiinteistön rantaan, joka sijaitsee noin 1 km:n päässä kalankasvatusaltaista, ajelehtii suuria levälauttoja, jotka likaavat pyydykset ja pilaavat uimarannan. Rantakaislikot ovat vallanneet ennestään karut kalliorannat, ja sinilevää esiintyy lisääntyvässä määrin vuosittain. Aiemmin kalojen lisääntymisalueina toimineet hiekkapohjaiset merenlahdet ovat liettyneet, ja kalojen lisääntyminen on estynyt siten, että aiemmat silakka- ja siikakannat ovat vähentyneet ja lahnan ja muiden särkikalojen osuudet kasvaneet. Kalojen ruokinta käsin on vanhanaikainen menetelmä, eikä sen perusteella voida esittää oikeita laskelmia ravinnekuormituksesta ja vesistövaikutuksista. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut, että muistuttajien väitteitä kalankasvatuksen ympäristövaikutuksista poikkeavat vesistö- ja pohjaeläintutkimusten tuloksista. Laitoksen aiheuttama kuormitus ei lisäänny, ainoastaan allastilavuutta laajennetaan. Laitos sijaitsee laajalla merialueella avomeren välittömässä läheisyydessä, mikä takaa hyvän veden vaihtuvuuden. Kirjolohet eivät levitä kalatauteja luonnonkaloihin eivätkä vaikuta niiden perimään. Käsinruokinta on tarkkaa ja huolellista työtä, eikä ohiruokintaa tapahdu ainakaan enempää kuin ruokinta-automaatteja käytettäessä. Itämeren sinileväesiintymien syynä ovat eri kuormittajat kuin kalankasvatus. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Rauman Lohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä kiinteistön Soltaatinvesi RN:o 1:732 vesialueella Rauman kaupungin Lahden kylässä (liite 1). Kalankasvatustoiminnasta, kun se toteutetaan jäljempänä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Rakenteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupamääräykset Laitos 1) Luvan saajan on pidettävä laitoksen rakenteet ja laitteet sellaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. Laitoksen altaat on ankkuroitava ja merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille.

8 8 2) Verkkoaltaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään m 2. Verkkoaltaat saa käsitellä ainoastaan sellaisilla antifouling-aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. Kalankasvatus 3) Laitoksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 420 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ruokinnassa saa käyttää vain kuivarehua. Mereen joutuva ominaispäästö ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 44 g typpeä kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 4) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja siten, että ominaispäästö ja kokonaispäästö ympäristöön on mahdollisimman pieni. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä vähentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaiset. Jätteenkäsittely 5) Kalojen verestyksen yhteydessä syntyvä veri on otettava talteen siten, ettei se pääse mereen. Veri on kompostoitava tai toimitettava laitokselle, joka on tarkoitettu tämänlaatuisten jätteiden käsittelyyn. 6) Kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava. Kompostoinnin tulee tapahtua tätä tarkoitusta varten tehdyssä asianmukaisessa kompostorissa. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Jätteen käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia eläinjätteen käsittelystä annettuja säädöksiä. 7) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki hyötykäyttökelpoiset jätteet on pyrittävä hyödyntämään. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden kuljetus ja jätehuolto asianmukaisesti ja voimassa olevien jätteen käsittelyä koskevien määräysten mukaisesti. Tarkkailu ja raportointi 8) Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

9 9 9) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitokseen tuodun ja laitoksesta poistetun kalan määrästä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta, - verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Ympäristökeskuksen suorittaessa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja tehtäviä sen vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 10) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutusta merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille hyväksyttäviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainitun määräajoin edellä mainitulle viranomaiselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi.

10 10 11) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Lupahakemukseen on liitettävä selvitys siitä, voidaanko kalankasvatustoiminta siirtää sellaiselle vesialueelle, joka veden vaihtuvuuden kannalta sekä laitoksen läheisyydessä sijaitsevien maa- ja vesialueiden käyttö huomioon ottaen soveltuu kalankasvatukseen paremmin kuin laitoksen nykyinen sijoituspaikka. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN PERUSTELUT Päästöt ja niiden ympäristövaikutukset Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan laitoksen vuosina aiheuttama fosforikuormitus on ollut keskimäärin 230 kg vuodessa ja typpikuormitus keskimäärin kg vuodessa. Vesistötarkkailun tulosten perusteella kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus näkyy laitoksen läheisellä merialueella lisääntyneenä rehevöitymisenä. Veden fosforipitoisuudet ja perustuotantokyky ovat useimpina tarkkailujaksoina olleet selvästi korkeampia kuin vertailualueilla ulompana saaristossa. Lisäksi orgaaninen aines on aiheuttanut happikatoa ja pohjaeläimistön yksipuolistumista ja vähenemistä siten, että merenpohjan tila kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on huono. Muun pistekuormituksen vaikutus alueella on vähäinen. Maalta tulevan paikallisen hajakuormituksen osuus on todennäköisesti myös vähäinen, koska alue on etäällä jokien laskukohdista eikä lähistöllä harjoiteta merkittävää maa- tai metsätaloutta. Kalankasvatuksesta aiheutuva kuormitus on siten todennäköisesti merkittävä syy tarkkai-

11 Vaihtoehtoisen sijoituspaikan selvittäminen 11 lutuloksissa havaittuun paikalliseen rehevöitymiseen ja pohjan tilan heikentymiseen. Vaikka edellä sanotut haitalliset vaikutukset ovat selvästi havaittavia, kalankasvatuslaitoksen kuormitusalueen veden laatuun vaikuttaa myös merialueen yleinen tila ja Rauman alueen muu kuormitus. Kalankasvatuksesta aiheutuva kuormitus ei ole niin suuri, että se merkittävästi heikentäisi veden yleistä laatua alueella. Asiassa esitettyjen muistutusten mukaan Nurmeksen saaren itäosassa ja Heinäsen saaressa sijaitsevien kiinteistöjen rannassa on laitoksen toiminnan aikana esiintynyt poikkeuksellisen runsaasti levää, ja rannat ovat kaisloittuneet ja liejuuntuneet. Kalankasvatuksesta aiheutuvan kuormituksen osuutta edellä sanottuihin haittoihin ei pystytä täsmällisesti selvittämään. Kuormitus kuitenkin osaltaan lisää rantojen rehevöitymistä. Avomeren läheisyydestä ja Nurmeksen saaressa olevan kannaksen katkaisevasta Puuvallinkanaalista huolimatta ympäröivät saaret estävät veden vaihtuvuutta laitoksen kuormitusalueella. Lisäksi kuormitus kohdistuu suhteellisen matalaan vesialueeseen. Laitoksella on ollut vesioikeuden lupa kalankasvatukseen nykyisessä paikassa vuodesta 1989 alkaen. Vesioikeuden luvat on myönnetty määräaikaisina, jotta kasvatuspaikan soveltuvuus toimintaan on voitu määräajoin arvioida uudelleen sekä toiminnan pilaavan vaikutuksen että lähialueiden käytön muutosten kannalta. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan sijoittamisessa on otettava huomioon mm. pilaantumisen todennäköisyys, alueen ja sen ympäristön nykyinen, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Rauman Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos rehevöittää lähialuettaan. Rehevöityminen haittaa ranta-alueiden käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen eli loma-asutus-, retkeily-, ulkoilu- ja luonnonsuojelualueina. Karttatarkastelun perusteella Rauman saaristossa on avoimempia merialueita, missä toimintaa voidaan todennäköisesti harjoittaa vesistöä pilaavien vaikutusten sekä maa- ja vesialueiden muun käytön kannalta haitattomammin. Kalankasvatuslaitoksen rakenteet voidaan myös todennäköisesti siirtää toiselle alueelle ilman, että siirtämisestä tai laitoksen käyttämisestä toisessa paikassa aiheutuisi toiminnalle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Yhtiöllä voi myös olla erilaisia mahdollisuuksia saada tällainen alue hallintaansa. Ympäristönsuojelulaissa säädetyt edellytykset toiminnan harjoittamiseksi nykyisessä paikassa ovat olemassa. Jos toimintaa on tarkoitus

12 Merialueelle tehtävät rakenteet 12 jatkaa nyt myönnettävän luvan voimassaolon jälkeen, Rauman Lohi Oy:n on kuitenkin edellä sanotuista syistä selvitettävä mahdollisuudet siirtää toiminta paikkaan, jossa siitä aiheutuvat haitat jäävät nykyistä vähäisemmiksi. Luvan saajalla on kiinteistön Soltaatinvesi RN:o 1:732 omistajien kirjalliseen suostumukseen perustuva oikeus pitää kasvatusaltaita kiinteistöön kuuluvalla vesialueella. Rakenteet eivät haittaa veneliikennettä merkityillä väylillä eivätkä aiheuta sanottavaa haittaa myöskään merialueen muulle käytölle. Rakenteiden koon ohjaamiseksi ja valvomiseksi on tarpeen määrätä ainoastaan rakenteiden suurin sallittu pinta-ala. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu aluetta koskevan osayleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaan pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46, 55 ja 56 Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Hakemuksesta tiedottaminen rantakiinteistöjen omistajille Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksesta erikseen tiedon niille asianosaisille, jotka omistavat tai muuten hallitsevat rantakiinteistöjä tai vesialueita kalankasvatuslaitoksen arvioidulla vaikutusalueella eli noin 1 km:n säteellä laitoksesta. Asian käsittelyn aikana saadun selvityksen perusteella hakemus on rantakiinteistöjenkin osalta annettu erikseen tiedoksi riittävän laajalla alueella. Osa edellä sanotun alueen ulkopuolella sijaitsevien rantakiinteistöjen omistajista on lisäksi toimittanut hakemusta koskevan muistutuksensa yleistiedoksiannon perusteella.

13 13 Toiminnan laajentaminen Ympäristöluvan kannalta kalankasvatustoiminnan laajuutta arvioidaan toiminnan aiheuttaman kuormituksen perusteella. Kuormitukseen vaikuttaa pääasiassa kalojen kasvattamiseen vuosittain käytettävä ravinnemäärä. Hakemuksen ja nyt myönnettävän luvan mukaan kasvatukseen käytettävät ravinnemäärät pysyvät samoina kuin kuluneella lupakaudella, eikä hankkeessa siten ole kyse toiminnan laajentamisesta. Samalla ravinnemäärällä pystytään kuitenkin rehulaatujen kehittymisen vuoksi tuottamaan aiempaa suurempi kalojen lisäkasvu. Toiminnan ympäristövaikutukset ja niiden rajoittaminen Toiminnan vaikutuksia merialueen ja rantojen tilaan on tarkasteltu edellä luparatkaisun perustelujen kohdassa "Päästöt ja niiden ympäristövaikutukset". Huolellisessa käsinruokinnassa rehunkäyttö on mahdollista optimoida samalla tarkkuudella kuin kalojen itse ohjaamassa automaattiruokinnassa. Kehittyneempää automaattiruokintaa ei laitoksen koko huomioon ottaen voida edellyttää. Käsinruokinnan huolellisuutta seurataan laitoksen käyttötarkkailun avulla. Kasvatettavat kalat eivät risteydy luonnonkalojen kanssa eivätkä vaikuta niiden perimään. Kalatautien riski on otettu huomioon lupamääräyksessä 11). KÄSITTELYMAKSU 840 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1416 Kalan lisäkasvu on yli kg/a mutta alle kg/a.

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Pekka Kemppainen Lea Siivola Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Pekka Kemppainen sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Pekka Kemppainen. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. PK/mk Liitteet 1) Kartta 2) Valitusosoitus

15 LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 23/2005/3

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 2 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Toiminnan lopettaminen ja keskeyttäminen Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttöoikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnallisista syistä. Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n 1 momentin 5) kohtaan. Näistä syistä lisään määräyksiin viimeiseksi seuraavat määräykset: Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on luvan voimassaoloajan päättyessä poistettava vesialueelta. Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä. Vakuudeksi Pekka Kemppainen