YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 5/2005/3 Dnro LSY-2003-Y-291 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 5/2005/3 Dnro LSY-2003-Y-291 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Koirankarin saaren länsipuolella Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä. Rantamaan Lohi, avoin yhtiö Ihamontie PYHÄMAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Rantamaan Lohi, avoin yhtiö kasvattaa kalaa verkkoaltaissa meressä Koirankarin saaren länsipuolella Pyhämaan kylän Planetin Karrat nimisellä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Rantamaan Lohi, avoin yhtiö on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 66/1997/4 myöntänyt Rantamaan Lohi, avoimelle yhtiölle luvan kalankasvatukseen Planetin Karrat -nimisellä vesilohkolla Pyhämaan alueella Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä. Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva

2 2 hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 850 kg ja typpimäärä enintään kg. Rantamaan Lohi, avoin yhtiö on allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut Planetin Karrat nimisen vesialueen viideksi vuodeksi alkaen Pyhämaan kylän kalastuskunta nimiseltä osakaskunnalta. Vuokra-aika jatkuu viiden vuoden jaksoina ellei jompikumpi osapuoli irtisano vuokrasuhdetta vuotta ennen jakson päättymistä. Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Planeetin kalankasvatuslaitos sijaitsee Koirankarin saaren länsipuolella Pyhämaan kylän Planetin Karrat nimisellä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä. Laitoksen sijaintialue on lähes avomerta. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 10 m sekä lähialueilla m. Laitoksen sijaintipaikalla veden virtaus- ja laimentumisolosuhteet ovat kalankasvatuksen kannalta erinomaiset. Alueella ei ole veden virtauksia tai sekoittumista estäviä saaria, karikkoja tai matalia merenpohjan kynnyksiä. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Uudenkaupungin saaristo, koodi FI Veden laatu Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Planeetin kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuosien tarkkailututkimusten tuloksien mukaan kalankasvatuksesta mereen aiheutuva ravinnekuormitus on pienentynyt 1980-luvun lopulta noin 50 %. Pitkäluodon edustalla fosforipitoisuudet ovat nousseet lievästi 1980-luvun lopulta lähtien. Typpipitoisuudet ovat lievästi laskeneet tai pysyneet samalla tasolla kuin 1980-luvun lopussa. Perustuotantokykyarvot ovat lievästi laskeneet 1980-luvun lopusta. Klorofyllipitoisuudet ovat lievästi laskeneet tai pysyneet samoina kuin 1980-luvun lopulla. Pitkäluodon edustan rehevyystasossa tapahtuneet muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin lieviä. Kalankasvatuksen kuormituksen pienentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy rehevyystason mittareissa. Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Planeetin laitoksen lähettyvillä on aallokon vaikutus voimakas ja kovat eroosiopohjat vallitsevat. Pohjaan ei

3 3 sen vuoksi laskeudu pysyvästi orgaanista ainetta tai hienojakoisia maa-aineksia. Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat olivat koville pohjille tyyppisen pieniä. Surviaissääsken ja harvasukasmatojen esiintyminen viittaisi kalankasvattamojen paikalliseen rehevöittävään vaikutukseen. Pyhämaan merialueen tilassa ja veden käyttökelpoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalankasvatuksen paikalliset vaikutukset lähivesien tilaan ovat osoittautuneet lieviksi. Veden käyttökelpoisuus on Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan hyvä. Merialueen tila ei ole vedenlaatutietojen ja päällyslevätutkimusten valossa muuttunut merkittävästi 1980-luvun lopun jälkeen. Koko alue on luokiteltavissa lievästi reheväksi aivan avomeren reuna-alueita lukuun ottamatta. Kalankasvatuksen vaikutukset veden laatuun ovat hyvin vaikeasti erotettavissa muun kuormituksen vaikutuksista. Toisaalta kalankasvatuksen ravinnekuormituksen vähentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy kalankasvatuksen lähialueiden veden laadussa. Päällyslevätutkimusten mukaan kalankasvatuksen lähialueilla rehevyystaso on korkeampi kuin vertailupisteillä Pitkäluodon edustalla. Kalankasvattamoiden lähiympäristön pohjan tilassa ja päästöjen vaikutuksissa siihen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia luvulta vuoteen Pohjan likaantuminen kalankasvattamojen lähiympäristössä on ollut lievää, joten ravinnekuormituksen paikallisen pienenemisen vaikutuksia ei ole vielä havaittavissa yleisesti pohjaeläimistössä. Alueen muu käyttö Hankkeen vaikutusalueella on vain vähän vapaa-ajanasutusta. LAITOKSEN TOIMINTA Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Planeetin kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pyhämaan merialueella toimii kahdeksan muuta kalankasvatuslaitosta. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Harjoitettu toiminta Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Planeetin kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttama päästö vuosina : Keskiarvo Lisäkasvu Rehun fosfori Rehun typpi Fosforipäästö Typpipäästö Rehumäärä Rehukerroin 1,4 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Fosforin ominaispäästö Typen ominaispäästö

4 4 Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Laitoksen rakenteet Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Planeetin kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin m 3 ja keskimääräinen syvyys 5 m. Altaat ankkuroidaan paikoilleen merenpohjaan. Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen aiheuttama päästö Planeetin kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Koirankarin saaren länsipuolella siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa ainoastaan kirjolohta. Laitos toimii ainoastaan avovesikaudella. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 850 kg/a ja typpeä noin kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan käsin. Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaisilla arvoilla laskettuna 570 kg/a ja typpipäästö kg/a. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen perkaus ja muu jatkokäsittely tapahtuu mantereella Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Meri-Ihamon laitoksen perkaamossa, jolla on voimassa oleva ympäristölupa. Toiminnasta syntyvä jäte, joka koostuu perkausjäteistä ja kuolleista kaloista (enintään kg/a), kerätään ja toimitetaan kompostoitavaksi Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Meri-Ihamon laitokselta noin 10 km:n etäisyydellä sijaitsevalle maatilalle Pyhämaan kunnassa. Pakkaus- ja muu toiminnasta syntyvä kiinteä jäte (noin kg/a) toimitetaan asianmukaisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti käsiteltäväksi jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Uudenkaupungin kaupunkiin. Toiminnasta ei synny ongelmajätettä. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään tarvittaessa allasverkkojen värjäykseen ja suojaukseen yleisesti käytössä olevia värjäysaineita, jotka varastoidaan asianmukaisesti Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön Meri-Ihamon laitoksella. Niiden kulutus on noin 100 l/a.

5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön 5 Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Laitoksen toimipaikalla veden virtaus- ja laimentumisolosuhteet ovat kalankasvatuksen kannalta erinomaiset. Hakija käyttää kalankasvatukseen alan parhaita tiedossa olevia kasvatustapoja, asianmukaisia altaita sekä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia rehuseoksia. Tästä syystä kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat osoittautuneet erittäin vähäisiksi. Edellä oleva huomioon ottaen hakemuksen mukainen päästö on hakijan mukaan perusteltu. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta ei aiheuta haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Päästö- ja vesistötarkkailu Rantamaan Lohi, avoin yhtiö on esittänyt, että Planeetin kalankasvatuslaitoksen päästö- ja vesistötarkkailtua jatketaan osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistarkkailuna Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 ALUEEN LUONNONARVOIHIN Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan selvityksellä Natura 2000 verkostoon kuuluvasta alueesta Uudenkaupungin saaristo, koodi FI , arviolla hankkeen vaikutuksista alueen luonnonarvoihin sekä perustellulla kannanotolla luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Rantamaan Lohi, avoin yhtiö on ympäristölupavirastoon toimittamassaan arviossa tuonut esille, että hakemuksen mukaista kalankasvatustoimintaa on harjoitettu jo pitkän aikaa kyseisellä Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella. Alueen pääasialliset suojelukohteet ovat linnusto ja kasvillisuus. Kalankasvatustoiminta ei heikennä alueen luonnonarvoja, koska toiminnan edellyttämät ruokintaja huoltotoimet hakijan Planeetin kalankasvatuslaitoksella tapahtuvat vesitse. Vesistövaikutusten tarkkailututkimusten tuloksien mukaan

6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset 6 hakijan kalankasvatustoiminta ei aiheuta myöskään ympäröivän vesialueen tilassa haitallisia muutoksia. Edellä sanotuin perustein hakija on katsonut, ettei arviointi hankkeen vaikutuksista Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoihin luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti ole tarpeen. Hakijan harjoittama kalankasvatustoiminta ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle siten, että kalojen vuosittainen lisäkasvumäärä saisi olla noin kg. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on tuonut esille, että hakija ei ole juuri millään tavalla arvioinut hankkeen mahdollisia vaikutuksista Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen Uudenkaupungin saaristo, koodi FI , niihin luonnonarvoihin, joiden vuoksi alue on valittu Natura-alueeksi. Nykyisen kuormituksen tasolla hankkeen vaikutukset eivät liene luonnonsuojelulain tarkoittamalla tavalla todennäköisesti merkittäviä. Mikäli nykyistä kuormitusta lisätään, on luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi kuitenkin tehtävä. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatustoiminnan vaikutusten seurantaan pitäisi sisältyä myös laitoksen vaikutusten tarkkailu lähialueiden Naturaluonnonarvoihin. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 850 kg vuodessa ja typpimäärä enintään kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä on pyrittävä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista, vaadittaessa an-

7 7 tamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Uudenkaupungin kaupungin ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailujen tulokset asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle mennessä. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on muistutuksessaan ilmoittanut, että verkkoaltaiden läheisyydessä kulkee väylä. Merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys- tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntymäpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita eli viittoja. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät sekaannu kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan esittänyt, että kalankasvatuksen vaikutusten tarkkailuun tulisi sisältyä myös pohjan laadun ja pohjasedimentin sekä pohjan läheisen veden ravinnepitoisuuksien ja happitilanteen seuranta sisäisen kuormituksen selvittämiseksi. Kalankasvattamon päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutettaisiin enintään 7 g:n fosforikuormitus ja enintään 44 g:n typpikuormitus kasvatettua kalakiloa kohden vuodessa. Ympäristölautakunta on tuonut esille, että kalankasvatuksessa syntyvä kala- ja perkausjäte toimitetaan kompostoitavaksi saman maanviljelijän kiinteistölle kuin kolmen muun Pyhämaan alueella toimivan kalankasvatuslaitoksen jäte. Harjoitettua kompostointia pidetään tällaisessa tapauksessa jätelain mukaan ammatti- tai laitosmaisena jätteen hyödyntämisenä ja käsittelynä, mikä on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kun kalajäte toimitetaan muualle laitosmaisesti käsiteltäväksi, tulee jäte toimittaa laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa toimintaan. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta.

8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 8 Hakija on liittänyt selitykseensä Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laatiman vuosiyhteenvedon Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksesta vuodelta Hakija on tuonut esille, että kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuorma on vähentynyt 1980-luvulta alkaen, joten ympäristön tilassa tapahtuvat negatiiviset muutokset johtuvat muista tekijöistä. Hakija on 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta todennut käsityksensä olevan, ettei kalankasvatus vaikuta heikentävästi Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoihin. Tätä käsitystä tukevat vesialueen seurantatutkimukset. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Saaristomeren merenkulkupiirin tekemän muistutuksen osalta. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnan tekemän muistutuksen osalta. Hakija ei itse suorita kompostointia, joten ympäristöluvasta huolehtiminen jää kompostoijan vastuulle. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Rantamaan Lohi, avoimelle yhtiölle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Koirankarin saaren länsipuolella Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä (liite 1). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.

9 9 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on pidettävä sellaisessa kunnossa ja ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 4) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 5) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 720 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 44 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 8) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

10 10 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pintaalasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.

11 LUVAN VOIMASSAOLO 11 Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2011 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Kalankasvatusta koskevan luvan voimassaolo edellyttää, että kalankasvatusta varten tarvittava vesialue on luvan saajan hallinnassa. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 470 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta ai-

12 Päästöjen ympäristövaikutukset Merialueen soveltuvuus toimintaan 12 heutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 300 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Koirankarin saaren länsipuolella. Päällyslevä- ja kokonaisfosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä ei ole olennaisesti tausta-arvoja suurempaa. Pohjaeläintutkimuksissa kalankasvatuslaitoksen lähialueen pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia 1980-luvulta vuoteen Kalankasvatuksen vaikutukset pohjaeläimistössä näkyivät eniten laitoksen lähivesissä, joissa rehevöityminen ilmeni lähinnä surviaissääsken toukkien ja harvasukasmatojen esiintymisenä laitoksen lähistöllä. Veden laatu on tarkkailututkimusten tulosten perusteella muuttunut lievästi rehevämmäksi, vaikka kalankasvatuksesta mereen tuleva fosfori- ja typpikuormitus on jatkuvasti pienentynyt. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset peittyvät merialueen yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merkittävästi merialueen rehevöitymistä. Laitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Uudenkaupungin saaristo, koodi FI Kalankasvatustoiminta ei nykyisessä laajuudessaan merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Koirankarin saaren länsipuolella kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 10 metriä ja lähialueilla metriä. Merialue on avoin, sekä veden virtaus- ja laimentumisolosuhteet ovat hyvät. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 720 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on keskimäärin 440 kg ja typpipäästö kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu-

13 13 lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääosin pintavedessä. Tästä syystä kasvatuksessa käytetään yleisesti verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on neljästä kuuteen metriä. Lupaharkinta Siian kasvatus merialueella on yleistymässä. Saman kalamäärän tuottamiseen siika tarvitsee suuremman allastilavuuden kuin kirjolohi. Jotta laitoksella voitaisiin tarvittaessa kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta-alana. Verkkoaltaiden pinta-alan laskemisessa käytetään kalatiheyttä 10 kg/m 3 ja vesisyvyyttä neljä metriä. Tällöin myös siian tuottaminen laitoksella on mahdollista noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohella. Laitoskoon valvonta helpottuu samalla, koska pinta-ala on mitattavissa tarkemmin kuin tilavuus. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa noin kg vuodessa laitoksen verkkoaltaiden kokonaispintaala saa olla enintään m 2. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Uudenkaupungin kaupungin yleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 3) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 4) niiden merkitsemisestä.

14 14 Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta edelleen on annettu määräykset lupamääräyksissä 8) ja 9). Laitoksen tarkkailu Lounais-Suomen ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen toiminnan vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli kg/a.

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Kehrävuo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Kehrävuo. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. KK/mk

16

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

18 ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Lupa kalankasvatukseen on määräaikainen. Lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset ovat tarpeen vesistön yleiskäyttöoikeuden turvaamiseksi kalankasvatuksen loppuessa ja valvonnallisista syistä. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n 1 momentin 5) kohtaan. Näistä syistä lisään lupamääräyksiin viimeiseksi seuraavat määräykset: Toiminnan lopettamista ja keskeyttämistä koskevat määräykset Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Jos toiminta keskeytetään tai lopetetaan luvan voimassaoloaikana, luvansaajan on ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen toiminnan keskeyttämistä tai lopettamista. Kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet on poistettava vesialueelta kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä. Vakuudeksi Kristina Kehrävuo