Kalojen talvisäilytys verkkoaltaissa meressä Norrnäs Strömmenissä Östra Långholmin länsipuolella, Parainen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 192/2013/2 Dnro ESAVI/317/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kalojen talvisäilytys verkkoaltaissa meressä Norrnäs Strömmenissä Östra Långholmin länsipuolella, Parainen Heimon Kala Oy LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. ASIAN VIREILLETULO Heimon Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan ( ja ). HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Talvisäilytystoiminta tapahtuu verkkoaltaissa Paraisten kaupungin Houtskarissa Norrnäs Strömmenin salmessa Östra Långholmin länsipuolella Björkön kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 12/2004/3 myöntänyt Saaristomeren Kala Oy:lle luvan verkkoaltaiden sijoittamiseen mereen ja kalojen talvisäilyttämiseen niissä Norrnäs Strömmen -nimisellä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Houtskarin kunnan Björkön kylässä. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 04/0341/3 ja Korkein hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä taltionumero 1020 pysyttänyt päätöksen. Luvan mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään m 3, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 27 kg ja typpimäärä enintään 195 kg vuodessa. Kaloja saa säilyttää meressä välisenä aikana. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (15) Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettava päätös on lainvoimainen. Oikeus alueeseen Saaristomeren Kala Oy on allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut kalojen talvisäilytystä varten tarvittavan alueen Paraisten kaupungin Björkön kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Björkö Fiskelag - nimiseltä osakaskunnalta kymmeneksi vuodeksi alkaen. Heimon Kala Oy on allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut kalojen talvisäilytystä varten tarvittavan alueen Paraisten kaupungin Björkön kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Björkö delägarlag - nimiseltä osakaskunnalta. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Kaavoitus Alueella on voimassa hyväksytty Houtskarin yleiskaava. Maaalueet talvisäilytyspaikan kohdalla on kaavassa merkitty lomaasuntoalueeksi (RA1) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on maisema-arvoja (MU). Ympäristön tila Merialue Heimon Kala Oy:n Långholmin kalojen talvisäilytyspaikka sijaitsee Norrnäs Strömmenin salmessa. Salmi on voimakasvirtainen ja laajahko ja se osaltaan yhdistää eteläisen ja pohjoisen Saaristomeren selkävesiä. Vesisyvyys salmessa on 5 12 m ja laitoksen kohdalla noin 12 m. Alueella on hyvät veden virtaus- ja laimenemisolosuhteet. Alue on tuulinen suurten ja avoimien merenselkien läheisyyden vuoksi, jolloin veden vaihtuvuus on hyvä. Suurten merenselkien läheisyys lisää ilmanpaineen muutoksista johtuvia veden virtauksia. Veden vaihtuvuutta haittaavia kynnysalueita ei alueen lähellä ole. Kuormitus Veden laatu Lähimpiä kalankasvatuslaitoksia alueella ovat hakijan omistamat Mossalan laitos noin kahden kilometrin päässä luoteessa, Bästholmenin laitos neljän kilometrin päässä itä-koillisessa sekä Penlotin laitos noin kuuden kilometrin päässä lännessä talvisäilytyspaikalta. Näiden laitosten kuormitus oli vuosina yhteensä keskimäärin kg fosforia ja kg typpeä. Lisäksi merialuetta kuormittavat Näsbyn jätevedenpuhdistamo sekä Mossalan kalanperkaamo ja jatkojalostuslaitos. Alueelle tulee kuormitusta myös huuhtoumana peltoalueilta sekä haja- ja loma-asutuksesta. Långholmin talvisäilytyspaikan veden laatua on tarkkailtu osana Houtskarin alueen yhteistarkkailua. Tarkkailun on suorittanut Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Kesäkuussa vuonna 2011 Houtskarin alueen tuotantokerroksen veden kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l ja klorofyllipitoisuus 2,8 4,0 µg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Näkösyvyys oli 2,3 3,0 m.

3 3 (15) Elokuussa vuonna 2011 tuotantokerroksen veden kokonaisfosforipitoisuus oli µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l ja klorofyllipitoisuus 4,3 5,7 µg/l. Fosfori- ja klorofyllipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä/rehevyyttä. Näkösyvyys oli 1,8 2,9 m. Veden laatu on ollut yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää/hyvää. Päällyslevästö Pohja Kalasto Alueen käyttö Nykyinen toiminta Houtskarin merialueen kalankasvatuslaitosten vaikutuksia päällyslevästöön on tutkittu viimeksi vuosina 2001, 2005 ja Tutkimusten perusteella kalankasvatuksen vaikutuksia ei ollut selvästi nähtävissä Långholmin talvisäilytyspaikan lähivesillä. Pohjaeläintutkimuksia Houtskarin merialueella on tehty viimeksi vuosina 2000, 2003, 2006, Vuoden 2009 tutkimus oli suppea, eikä ulottunut talvisäilytyspaikan lähialueelle. Vuonna 2006 tehdyssä pohjaeläintutkimuksessa talvisäilytyspaikan kolme lähiasemaa luokiteltiin likaantuneiksi ja lähimmän aseman pohja oli kärsinyt hapettomuudesta. Myös vuonna 2003 pohjien tila oli likaantunut. Pohjaeläinten lajilukumäärä, yksilömäärä ja biomassat olivat näillä asemilla pieniä ja valtalajina esiintyi pääosin likaantumista ilmaiseva Chironomus plumosus -surviaissääski. Alueen kalakannat ovat muuttuneet hylkeiden vaikutuksesta, mm. siika- ja haukikannat ovat vähentyneet ja särkikannat lisääntyneet. Alueella on viisi hakijan omistamaa kalankasvatuslaitosta. Hankkeen vaikutusalueella on jonkin verran vapaa-ajanasutusta. Etäisyys lähimpiin vapaa-ajan asuntoihin on noin 450 m. Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta eikä siellä ole vesiväyliä. Långholmin talvisäilytyspaikalla säilytetään kirjolohta ja toissijaisesti siikaa ja muita kalalajeja. Ympäristöhallinnon Vahti -tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella talvisäilytyspaikalla käytetyn rehun määrä ja sen ravinnemäärä sekä päästöt vuosina ovat olleet: Keskiarvo Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a)

4 4 (15) Hakemuksen mukainen toiminta Talvisäilytyspaikan rakenteet Talvisäilytyspaikka koostuu viidestätoista kelluvasta verkkoaltaasta, joiden syvyys on 4 m, yhteenlaskettu pinta-ala m 2 ja tilavuus m 3. Altaiden koko ja muoto vaihtelevat. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Talvisäilytys Kaloja talvisäilytetään meressä Kalat ruokitaan käsin tai ruokinta-automaateilla. Kaloja ruokitaan vain elintoimintojen ylläpitämiseksi. Kalojen ravinnontarve talvella on pieni. Säilytettävä kalamäärä Talvisäilytyksen aiheuttamat päästöt Talvisäilytettävä kalamäärä on noin kg ja kalojen ruokintaan käytettävä vuosittainen rehumäärä noin kg. Talvisäilytyksessä vuosittain käytettävä rehu sisältää noin 65 kg fosforia ja noin 500 kg typpeä. Vesistökuormitus on noin 43 kg fosforia ja noin 350 kg typpeä vuodessa. Jätehuolto Kuolleet kalat ( kg vuodessa) murskataan ja säilötään Mossalan perkaamossa. Kalamassa kuljetetaan loka-autolla käsittelypaikkaan biokaasun raaka-aineeksi. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit kerätään ja toimitetaan jätehuollon kautta kierrätykseen. Rehusäkkien määrä on vuosittain noin 30 kg. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Merialueen käyttö Kalojen talvisäilytyksestä ei aiheudu ympäristölle haittaa tai vahinkoa. Aiheutuva päästö on vähäistä. Talvisäilytyspaikan läheisyydessä ei ole vesiväyliä, eikä laitoksesta ole haittaa merenkululle. Kalat ovat talvisäilytyksessä ainoastaan talviaikana, joten laitoksesta ei ole haittaa vesialueen virkistyskäytölle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Laitos osallistuu yhdessä muiden Heimon Kala Oy:n hallinnoimien laitosten kanssa Houtskarin alueen yhteistarkkailuun. Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Paraisten kaupun-

5 Muistutukset ja vaatimukset 5 (15) gissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut lausuntonaan seuraavan: Lupahakemus Heimon Kala Oy hakee kalojen talvisäilytyksen jatkamista entisellä paikalla Houtskarissa Paraisten kaupungin Björkön kylässä. Hakija esittää enintään noin kg kalamäärän talvisäilytystä ja välisenä aikana. Hakija on vuokrannut kalankasvatukseen käytettävän vesialueen. Voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen nro 2/2004/3 sekä Vaasan hallinto-oikeuden antaman lupapäätöksen nro 04/0341/3 tärkeimmät kalankasvatustoimintaa rajoittavat ja ohjaavat lupamääräykset ovat seuraavat: Altaiden tilavuus enintään m 3 Rehun fosforisisältö enintään 27 kg/v Rehun typpisisältö enintään 195 kg/v Kalamäärä kg/v Hakija pyytää lupahakemuksessaan seuraavaa ympäristölupaa: Altaiden pinta-ala enintään m 2 Rehun fosforisisältö enintään 65 kg/v Rehun typpisisältö enintään 500 kg/v Kalamäärä kg/v Heimon Kala Oy:n talvisäilytyspaikan nykyinen toiminta Talvisäilytyspaikan lisäkasvu vuosina ei ole tiedossa, rehun fosforisisältö on ollut keskimäärin 23 kg vuodessa ja rehun typpisisältö keskimäärin 189 kg vuodessa. Säilytyspaikalla käytetty rehumäärä on ollut keskimäärin kg vuodessa. Arvio hankkeen vesistövaikutuksista Heimon Kala Oy:n Långholmin talvisäilytyspaikka sijaitsee Mossalan eteläpuolella Björkön ja Östra Långholmin saarten välissä. Paikka on suojainen ja vesisyvyys lähialueella vaihtelee reilusta metristä runsaaseen kymmeneen metriin. Itse laitos sijaitsee kohdassa, jossa vesisyvyys on noin 12 m.

6 6 (15) Vuosina talvisäilytyspaikan keskimääräinen fosforikuormitus on ollut 20 kg ja typpikuormitus 164 kg vuodessa. Tänä aikana vuotuinen kuormitus on vaihdellut fosforin osalta kg ja typen osalta kg. Aikaisempaan lupaan verrattuna uuden luvan mukainen mereen kohdistuva fosforikuormitus kasvaisi noin 25 kg ja typpikuormitus noin 200 kg. Merialueen veden laadussa suurimmat muutokset ovat tapahtuneet kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudessa sekä veden kirkkaudessa. Viimeisen 30 vuoden aikana sekä kokonaisfosfori- että klorofyllipitoisuus ovat kasvaneet ja näkösyvyys heikentynyt. Ekologisen luokituksen mukaan Houtskarin merialue kuuluu tyydyttävään luokkaan kuten lähes koko Saaristomeri. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa alueella vuoteen 2027 mennessä hyvä veden ekologinen tila. Muita kalankasvatuslaitoksia alueella ovat Heimon Kala Oy:n Mossalan laitos vajaan kahden kilometrin päässä luoteeseen, Heimon Kala Oy:n Bästholmenin laitos neljän kilometrin päässä itä-koilliseen sekä Heimon Kala Oy:n Penlotin laitos vajaan kuuden kilometrin päässä länteen. Näiden laitosten kuormitus oli vuosina yhteensä keskimäärin kg fosforia ja kg typpeä. Kalankasvatuksen lisäksi merialuetta kuormittaa Houtskarin kunnan Näsbyn taajaman jätevedenpuhdistamo sekä Mossalan kalanperkaamo ja jatkojalostuslaitos. Näsbyn taajaman jätevedet johdetaan Houtskarin pääsaaren ja Saverkeitin väliseen salmeen noin neljän kilometrin päässä lounaaseen talvivarastointilaitoksesta. Viime vuosina puhdistamon kuormitus on ollut samaa luokkaa kuin Långholmin laitoksen kuormitus. Mossalassa sijaitsevan kalanperkaamon ja jatkojalostuslaitoksen kuormitus on vähäistä. Maataloudesta tulee myös jonkin verran kuormitusta ja sisäisen kuormituksen vaikutus hapettomilla pohjilla voi olla merkittäväkin. Kalankasvatuksen vaikutuksia Houtskarin merialueen tilaan seurataan lähes vuosittain tehtävillä veden laadun ja määrävuosin tehtävillä päällyslevästön ja pohjaeläimistön tarkkailututkimuksilla. Veden laatu Veden laatua on seurattu Långholmin talvivarastointilaitoksen lähialueella viimeksi vuosina 2004, 2007 ja Vedenlaatututkimusten perusteella vesi on ollut Houtskarin salmialueilla yleisesti rehevämpää kuin avoimemmilla paikoilla sijaitsevilla vertailuasemilla. Vuoden 2010 vedenlaatututkimuksessa talvivarastointilaitoksen lähiaseman pohja oli ollut lähes hapeton. Pintaveden kesäaikainen kokonaisfosforipitoisuus oli Långholmin laitoksen lähiasemalla vuosina keskimäärin 25 µg/l (24 27 µg/l) ja a- klorofyllipitoisuus keskimäärin 4,7 µg/l (3,9 5,9 µg/l). Näkösyvyys vaihteli

7 7 (15) 1,4 1,7 m ja oli keskimäärin 1,6 m. Kaakkoisella vertailuasemalla Kyrkfjärdenillä runsaan kahdeksan kilometrin päässä laitoksesta kokonaisfosforipitoisuus oli samana ajanjaksona keskimäärin 21 µg/l (18 24 µg/l), a-klorofyllipitoisuus 3,5 µg/l (3,2 3,8 µg/l) ja näkösyvyys 2,8 m (2,5 3,1 m). Luoteisella vertailuasemalla runsaan kuuden kilometrin päässä Mossala fjärdenillä kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 20 µg/l (18 21 µg/l), a-klorofyllipitoisuus 4,3 µg/l (3,1 5,7 µg/l) ja näkösyvyys 2,0 m (1,8 2,2 m). Päällyslevästö Talvivarastointilaitoksen vaikutuksia päällyslevästöön on tutkittu viimeksi vuosina 2001, 2005 ja Päällyslevätutkimusten perusteella kalankasvatuksen vaikutuksia ei ollut selvästi nähtävissä laitoksen lähivesillä. Pohjaeläintutkimukset Pohjaeläintutkimuksia Houtskarin merialueella on tehty viimeksi vuosina 2000, 2003, 2006, Vuoden 2009 tutkimus oli suppea, eikä ulottunut talvivarastointilaitoksen lähialueelle. Vuonna 2006 tehdyssä pohjaeläintutkimuksessa laitoksen kolme lähiasemaa luokiteltiin likaantuneiksi ja lähimmän aseman pohja oli kärsinyt hapettomuudesta. Myös vuonna 2003 pohjien tila oli ollut likaantunut. Pohjaeläinten lajilukumäärä, yksilömäärä ja biomassat olivat näillä asemilla pieniä ja valtalajina esiintyi pääosin likaantumista ilmaiseva Chironomus plumosus -surviaissääski. Yhteenveto Yhteenvetona Heimon Kala Oy:n Långholmin talvivarastointilaitoksen vesistövaikutuksia ei ollut selvästi erotettavissa alueen yleisestä rehevöitymisestä. Houtskarin salmialueet ovat luontaisesti herkkiä rehevöitymään, sillä alueen suojaisuus estää veden vaihtuvuuden ja kerrostuminen saa aikaan hapettomuutta alusvedessä ja sedimentissä. Tämä taas aiheuttaa ravinteiden liukenemista sedimentistä alusveteen lisäten sisäistä kuormitusta. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Houtskarin merialueella hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2015 mukaan Kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, tai tila uhkaa heikentyä kalankasvatuksen kuormituksen johdosta, ja joilla vesistöjen tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Merialueen ekologinen tila Houtskarin saaristossa on tällä hetkellä tyydyttävä. Edellyttäen, että Mossalan kalankasvatuslaitoksen kuormitusta Långholmin talvisäilytyspaikan lähellä vähennetään Heimon Kala Oy:n aiemman lupahakemuksen mukaisesti 50 %, voidaan talvivarastoinnin kuormitusta lisätä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Houtskarin saariston suojaisat salmialueet eivät kuitenkaan ole optimaalisia paikkoja kalankasvatustoimintaan, joka lisää kuormitusta alueella ja aiheuttaa paikallisia haittoja. Tämän takia olisi suotavaa, että myös talvivarastointilaitos siirrettäisiin jatkossa paremman vedenvaihtuvuuden alueille.

8 8 (15) Erityisalueet Heimon Kala Oy:n laitoksen lähistöllä ei ole tiedossa alueita, joiden luonnonsuojelulliset tai muut vastaavat arvot heikentyisivät merkittävästi kyseessä olevan toiminnan johdosta. Kalankasvatuksella on kuitenkin yleisesti ottaen rehevöittävä vaikutus, joka välillisesti pitkällä aikavälillä vähentää vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta. Kesäasutus laitoksen läheisyydessä Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkun verran kohteita, jotka voivat kokea haittaa kalankasvatustoiminnasta. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotto hakemuksessa tarkoitettuun toimintaan Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että Heimon Kala Oy voi talvisäilyttää kalaa noin kg vuodessa ja välisenä aikana. Lupa tulisi olla voimassa 10 vuotta siitä lähtien kun päätös saa lainvoiman. Vastuualue on tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. 2) Paraisten kaupungin ympäristölautakunta on todennut, ettei se näe aihetta siihen, että kalan talvisäilytysmahdollisuuksia Norrnäs Strömmenissä Houtskarissa Björkön kylässä tarvitsisi rajoittaa. Heimon Kala Oy:n ympäristölupahakemukseen voidaan suhtautua myönteisesti, koska nykyinen talvisäilytyspaikka on vakiintunut, talvisäilytyksen aikainen vähäinen rehunkäyttö ei suuremmin kuormita merialuetta, ja veden virtaus- ja ravinnepäästöjen laimenemisolosuhteet merialueella ovat hyvät. Selitys Hakija on todennut selityksessään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen osalta, ettei sillä ole huomautettavaa muistutuksesta yleisesti ottaen. Yhtiöllä on Björkön osakaskunnan kanssa tehty toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, joka kattaa Alöarnan kasvatuspaikan sekä Långholmin talvisäilytyspaikan vesialueet. Sopimus astuu voimaan Alöarnan kasvatuspaikan ympäristöluvan saadessa lainvoiman. Talvisäilytyspaikan ympäristölupa tulisi olla toistaiseksi voimassa oleva samoin kuin yhtiön Wattkastin talvisäilytyspaikan ympäristölupa. Talvisäilytyspaikkojen ympäristövaikutukset ovat häviävän pienet, joten kaikki hyötyvät, kun tarkistusmenettelyprosessi jää pois. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija on todennut selityksessään Paraisten kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksen osalta, ettei sillä ole huomautettavaa muistutuksesta. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Heimon Kala Oy:lle vesilain mukaisen luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan kalojen talvisäilytykseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1

9 9 (15) Björkön kylässä Paraisten kaupungissa tämän päätöksen liitteen 2 osoittamalla paikalla. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala talvisäilytyspaikalla saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Talvisäilytystoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Turun toimipisteelle. Verkkoaltaat saa siirtää talvisäilytyspaikalle aikaisintaan Ne on poistettava talvisäilytyspaikalta viimeistään Muina aikoina alueella saa olla vain allaskehikoita. Kalojen talvisäilytys 4) Talvisäilytys on tehtävä siten, että sen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. 5) Talvisäilytyksen aikana kalojen ylläpitoruokintaan vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 65 kg fosforia ja enintään 500 kg typpeä. Alueella saa säilyttää kaloja enintään kg. Jätehuolto 6) Kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. 7) Talvisäilytys on muutoinkin tehtävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön, käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai vaarallisen jätteen käsittelypaikkoihin.

10 10 (15) Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 8) Kalojen talvisäilytykseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9) Jos talvisäilytyksessä olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa, asiasta on ilmoitettava joko kunnan tai aluehallintoviraston eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 10) Talvisäilytyksestä vastaavan hoitajan nimi yhteystietoineen on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 11) Talvisäilytyksestä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - talvisäilytykseen tuodun ja poistetun kalan määrästä, - talvisäilytyksen aikana käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - talvisäilytyksen aikana kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi.

11 11 (15) Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Kalojen talvisäilytyksen vaikutuksia merialueella on tarkkailtava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Vahingot, haitat ja edunmenetykset Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään Kalojen talvisäilytyksestä, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä eikä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lupaharkinta Talvisäilytyspaikalla on säilytetty kalaa noin 15 vuotta. Paikka sijaitsee suojaisalla salmialueella, jossa veden vaihtuvuus on kohtuullinen. Vesisyvyys laitoksen kohdalla on noin 12 m ja etäisyys lähimpään kesäasutukseen noin 450 metriä.

12 12 (15) Vuosina Långholmin talvisäilytyksen fosforipäästö on ollut keskimäärin 23 kg/a ja typpipäästö 190 kg/a. Hakemuksen mukaisen toiminnan päästöt lisääntyvät jonkin verran. Kalojen talvisäilytyksestä aiheutuva vesistökuormitus on kokonaisuudessaan vähäinen ja se kohdistuu avovesikauden ulkopuolelle. Veden laadun mukaan alue on lievästi rehevöitynyt. Talvisäilytyksen vesistövaikutuksia ei voida erottaa alueen yleisestä rehevöitymisestä. Ekologisen luokituksen mukaan Houtskarin alue kuuluu tyydyttävään luokkaan kuten lähes koko Saaristomeri. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman mukaan kalankasvatuksen kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi, ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen päästöjä vähentämällä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa Saaristomerellä veden hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Kalojen talvisäilytys ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. Talvisäilytystä varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella luvan saajan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska verkkoaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalojen talvisäilytyksestä, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräykset Lupamääräyksessä 1) annettu verkkoaltaiden enimmäispinta-ala on määrätty hakemuksen mukaisesti. Rakenteita koskevat lupamääräykset 2) ja 3) ovat tarpeen vesiliikenteelle ja vesialueen muulle käytölle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Merialueen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi annetaan lupamääräykset 4) 5). Jätteen haltijaa koskee jätelain 28 :n mukainen vastuu jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä annetut lupamääräykset 6) ja 7) koskevat tätä velvollisuutta. Lupamääräykset 8) ja 9), jotka koskevat häiriö- ja muita poikkeustilanteita, ovat tarpeen haittojen ennaltaehkäisyn kannalta.

13 13 (15) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) 12) ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä uutta hakemusta varten tehtävää selvitystä varten. Luvan voimassaolo Lainkohdat Lupa on voimassa toistaiseksi. Talvisäilytykseen käytettävä alue on hakijan hallinnassa, alueella on säilytetty kaloja jo useita vuosia ja toiminnan päästöt ovat vähäiset, joten lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassaolevaksi. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen perusteella lupamääräykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä. Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56 VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Aluehallintovirasto ottaa viranomaisten muistutukset huomioon lupapäätöksestä ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetus koskee vuosina 2010 ja 2011 vireille tulleita lupaasioita. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva ympäristölupa-asia, jossa kalan lisäkasvu on alle kg/a, ja verkkoaltaan sijoittamista vesialueelle koskeva vesilain (264/1961) mukainen lupa-asia (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke). Ensin mainitun asian käsittelymaksu on ja jälkimmäisen euroa. Ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävästä asiasta peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksua voidaan korottaa 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tarvetta käsittelymaksun korottamiseen ei ole.

14 14 (15) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Heimon Kala Oy Käräjämäentie RENKO Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Paraisten kaupunki Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikenneviraston Meriväylät -yksikkö, Turun toimipiste Lounais-Suomen aluehallintovirasto/ eläinlääkäri Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Paraisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 (15) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Verkkoaltaiden sijainti kartalla Hannu Kokko Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sk

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 LIITE 2