YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 102/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 288

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 102/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 288 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Pujon laitoksessa Pujon saaren koillispuolella Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Mannerlohi Oy Ristivahontie PYHÄMAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Mannerlohi Oy kasvattaa kalaa verkkoaltaissa meressä Pujon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Mannerlohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä , ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 32/1996/4 myöntänyt Mannerlohi Oy:lle luvan kalankasvatukseen Pujon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella, kalojen kasvattamisesta syntyvien jätteiden päästämiseen mereen sekä käyttöoikeuden hankkeeseen tarvittavaan noin 4 ha:n suuruiseen vesialueeseen Kettelin kylän yhteisestä vesialueesta Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä.

2 TARVITTAVA KÄYTTÖOIKEUS 2 Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 22/1997 muuttanut vesioikeuden päätöksen lupaehdon 2) toisen kappaleen ja lupaehdon 10) kuulumaan seuraavasti: 2) "Kalankasvatuksessa on pidettävä tavoitteena, että laitokselta mereen johtuva ominaiskuormitus on enintään 8 g fosforia ja 70 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti." "10) Luvan saajan on suoritettava vuosittain vesiensuojelumaksua markkaa. Maksu, joka on käytettävä valtiolle vesiensuojelusta johtuviin menoihin, on maksettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä." Lupa ja myönnetty käyttöoikeus tarvittavaan vesialueeseen olivat voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaan tilavuus saa olla enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 700 kg ja typpimäärä enintään kg. Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Mannerlohi Oy on pyytänyt käyttöoikeutta laitosta varten tarvittavaan noin 4 ha:n suuruiseen vesialueeseen Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Mannerlohi Oy:n omistamaan kiinteistöön Mäntymäki RN:o 2:71 kuuluvan osuuden suuruus Kettelin kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 on 0, Osuus vastaa vajaan 20 ha:n suuruista aluetta. Mannerlohi Oy on esittänyt käyttöoikeudesta maksettavaksi korvaukseksi euroa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitos sijaitsee Pujon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Laitoksen sijaintialue on avomeren välittömässä läheisyydessä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on yli 10 m ja lähialueella keskimäärin 5 7 m. Laitoksen sijaintipaikalla alueen syvyysolosuhteet ovat kalankasvatukselle erittäin edulliset. Vesimassat ovat suuret, virtaukset riittävät ja laimentumisolosuhteet erinomaiset.

3 3 Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Uudenkaupungin saaristo, koodi FI Veden laatu Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuosien tarkkailututkimusten tuloksien mukaan kalankasvatuksesta mereen aiheutuva ravinnekuormitus on pienentynyt 1980 luvun lopulta noin 50 %. Pitkäluodon edustalla fosforipitoisuudet ovat nousseet lievästi 1980 luvun lopulta lähtien. Typpipitoisuudet ovat lievästi laskeneet tai pysyneet samalla tasolla kuin 1980 luvun lopussa. Perustuotantokykyarvot ovat lievästi laskeneet 1980 luvun lopusta. Klorofyllipitoisuudet ovat lievästi laskeneet tai pysyneet samoina kuin 1980 luvun lopulla. Pitkäluodon edustan rehevyystasossa tapahtuneet muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin lieviä. Kalankasvatuksen kuormituksen pienentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy rehevyystason mittareissa. Pyhämaan merialueen tilassa ja veden käyttökelpoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalankasvatuksen paikalliset vaikutukset lähivesien tilaan ovat osoittautuneet lieviksi. Veden käyttökelpoisuus on Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan hyvä. Merialueen tila ei ole vedenlaatutietojen ja päällyslevätutkimusten valossa muuttunut merkittävästi 1980 luvun lopun jälkeen. Koko alue on luokiteltavissa lievästi reheväksi aivan avomeren reuna alueita lukuun ottamatta. Kalankasvatuksen vaikutukset veden laatuun ovat hyvin vaikeasti erotettavissa muun kuormituksen vaikutuksista. Toisaalta kalankasvatuksen ravinnekuormituksen vähentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy kalankasvatuksen lähialueiden veden laadussa. Päällyslevätutkimusten mukaan kalankasvatuksen lähialueilla rehevyystaso on korkeampi kuin vertailupisteillä Pitkäluodon edustalla. Kalankasvattamoiden lähiympäristön pohjan tilassa ja päästöjen vaikutuksissa siihen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1980 luvulta vuoteen Pohjan likaantuminen kalankasvattamojen lähiympäristössä on ollut lievää, joten ravinnekuormituksen paikallisen pienenemisen vaikutuksia ei ole vielä havaittavissa yleisesti pohjaeläimistössä. Pohjaeläimistö Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksen vuosien tuloksien mukaan Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitoksen lähialueella pohjaeläinten yksilötiheydet ovat kasvaneet huomattavasti vuoden 1991 jälkeen monisukasmatojen runsauden vuoksi, ja vertailualueen biomassa on kasvanut. Pohjaeläimistö näyttää monipuolistuneen viime vuosina. Pohjaeläimistö ei ole muutoin muuttunut merkittävästi enää vuoden 1991 jälkeen. Pohjaliejussa elävien surviaissääsken toukkien ja harvasukasmatojen väheneminen kalankasvatuslaitoksen lähialueella johtunee rakkolevän ja muiden levien jäänteiden kasaantumisesta syvänteisiin pohjan pinnalle, jolloin pohjalieju joutuu syvemmällä hapettomaan tilaan. Kun vuonna 2001 ei havaittu enää sulfidiraitoja pohjaliejussa, pohjan tila lienee parantunut vuoden 1996 jälkeen. Kalankasvatuksesta mereen johtuva ravinne

4 4 kuormitus on pienentynyt alueella vuodesta 1991 lähtien noin 10 %, joten siitä johtuvat pohjan tilan muutokset ovat hyvin vähäisiä. Kalasto ja kalastus Alueella esiintyvät merialueelle tyypilliset kalalajit. Kalankasvatuspaikan läheisyydessä harjoittaa ammattikalastusta kaksi ammattikalastajaa. Alueen muu käyttö Kalankasvatuspaikka on veneväylien ulkopuolella. Lähin 3,6 m:n veneväylä on noin 350 m:n etäisyydellä verkkoaltaan itäpuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pyhämaan merialueella toimii kahdeksan muuta kalankasvatuslaitosta. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Hankkeen vaikutusalueella on vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina : Vuosi Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,2 1,3 1,3 1,2 1,2 1,3 1,3 1,2 Fosforin ominaispäästö (g/kg) 7,1 7,7 6,3 5,8 5,9 6,7 6,6 6,6 Typen ominaispäästö (g/kg) Hakemuksen mukainen toiminta Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Mannerlohi Oy:n Pujon kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Pujon saaren koillispuolella siten, että ka

5 5 lojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohta. Laitos toimii avovesikaudella. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 700 kg/a ja typpeä noin kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan atk ohjatuilla ruokinta automaateilla. Mannerlohi Oy on hakenut lupaa vuoden 2014 loppuun. Laitoksen rakenteet Pujon kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2 ja tilavuus m 3. Altaat ankkuroidaan paikoilleen merenpohjaan. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 436 kg/a ja typpipäästö kg/a. Melupäästöjä aiheutuu vähäisestä veneliikenteestä ja ruokintasiilojen täytöstä. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen perkaus ja muu jatkokäsittely tapahtuu mantereella Mannerlohi Oy:n perkaamossa. Kuolleet kalat (1 500 kg/a) kerätään ja toimitetaan kompostoitaviksi maatilalle Pyhämaan kunnassa. Rehusäkit (noin 290 kg/a) toimitetaan käsiteltäviksi jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Uudenkaupungin kaupunkiin. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään allasverkkojen suojaukseen yleisesti käytössä olevia kemikaaleja, jotka varastoidaan Mannerlohi Oy:n perkaamolla valmistajan astioissa. Niiden kulutus on noin 150 l/a. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Laitoksen toimipaikalla veden virtausolosuhteet ovat kalankasvatuksen kannalta riittävät ja alueen vesimassat suuret. Hakija käyttää kalankasvatukseen alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa noudattaen ympäristön kannalta parasta mahdollista tuotantomenetelmää. Tästä syystä kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat osoittautuneet lähialueilla erittäin lieviksi. Kalankasvatuksesta ei ole aiheutunut havaittavia vaikutuksia merenpohjan tilaan.

6 6 Vaikutukset merialueen käyttöön Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta aiheuttaa lähialueilla enintään erittäin lieviä muutoksia ympäristölle ja sen käytölle. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle. Kalankasvatuksella ei myöskään ole heikentävää vaikutusta kasvatuspaikan läheisyydessä ammattikalastusta harjoittavien kalastajien toimintaan eikä ansiomahdollisuuksiin. Toiminta ei vaikuta kasvatuspaikan läheisyydessä sijaitsevien vapaa ajanasuntojen käyttämiseen ja virkistyskäyttöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Päästö ja vesistötarkkailu Mannerlohi Oy on esittänyt, että Pujon kalankasvatuslaitoksen päästö ja vesistötarkkailua jatketaan osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistarkkailuna Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 ALUEEN LUONNONARVOIHIN Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan selvityksellä Natura 2000 verkostoon kuuluvasta alueesta Uudenkaupungin saaristo, koodi FI , arviolla hankkeen vaikutuksista alueen luonnonarvoihin sekä perustellulla kannanotolla luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Mannerlohi Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan arviossa tuonut esille, että hakemuksen mukaista kalankasvatustoimintaa on harjoitettu jo pitkän aikaa kyseisellä Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella. Alueen pääasialliset suojelukohteet ovat linnusto ja kasvillisuus. Kalankasvatustoiminta ei heikennä alueen luonnonarvoja, koska toiminnan edellyttämät ruokinta ja huoltotoimet hakijan Pujon kalankasvatuslaitoksella tapahtuvat vesitse. Vesistövaikutusten tarkkailututkimusten tuloksien mukaan hakijan kalankasvatustoiminta ei aiheuta myöskään ympäröivän vesialueen tilassa haitallisia muutoksia. Edellä sanotuin perustein hakija on katsonut, ettei arviointi hankkeen vaikutuksista Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoihin luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti ole tarpeen. Hakijan harjoittama kalankasvatustoiminta ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja.

7 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle siten, että kalojen vuosittainen lisäkasvumäärä saisi olla noin kg. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on tuonut esille, että hakija ei ole juuri millään tavalla arvioinut hankkeen mahdollisia vaikutuksia Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen Uudenkaupungin saaristo, koodi FI , niihin luonnonarvoihin, joiden vuoksi alue on valittu Natura alueeksi. Nykyisen kuormituksen tasolla hankkeen vaikutukset eivät liene luonnonsuojelulain tarkoittamalla tavalla todennäköisesti merkittäviä. Mikäli nykyistä kuormitusta lisätään, on luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi kuitenkin tehtävä. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatustoiminnan vaikutusten seurantaan pitäisi sisältyä myös laitoksen vaikutusten tarkkailu lähialueiden Naturaluonnonarvoihin. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saisi olla yhteensä enintään m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 700 kg vuodessa ja typpimäärä yhteensä enintään kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövai

8 Muistutuksen peruutus 8 kutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Uudenkaupungin kaupungin ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailujen tulokset asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle mennessä. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on muistutuksessaan ilmoittanut, että verkkoaltaiden läheisyydessä kulkee väylä. Merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntymäpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita eli viittoja. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät sekaannu kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin. 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan esittänyt, että kalankasvatuksen vaikutusten tarkkailuun tulisi sisältyä myös pohjan laadun ja pohjasedimentin sekä pohjan läheisen veden ravinnepitoisuuksien ja happitilanteen seuranta sisäisen kuormituksen selvittämiseksi. Kalankasvattamon päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutettaisiin enintään 7 g:n fosforikuormitus ja enintään 44 g:n typpikuormitus kasvatettua kalakiloa kohden vuodessa. Ympäristölautakunta on tuonut esille, että kalankasvatuksessa syntyvä kala ja perkausjäte toimitetaan kompostoitavaksi saman maanviljelijän kiinteistölle kuin kolmen muun Pyhämaan alueella toimivan kalankasvatuslaitoksen jäte. Harjoitettua kompostointia pidetään tällaisessa tapauksessa jätelain mukaan ammatti tai laitosmaisena jätteen hyödyntämisenä ja käsittelynä, mikä on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kun kalajäte toimitetaan muualle laitosmaisesti käsiteltäväksi, tulee jäte toimittaa laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa toimintaan. 4) AA ja BB (Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä sijaitseva kiinteistö Kämäri RN:o 1:11) ovat toimittaneet ympäristölupavirastolle yhteisen muistutuksensa. 4) AA ja BB ovat ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellään peruuttaneet yhteisen muistutuksensa.

9 9 Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on liittänyt selitykseensä Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n laatiman vuosiyhteenvedon Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksesta vuodelta Hakija on tuonut esille, että muistutuksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, olosuhteita tai tietoja, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle haetun suuruisena ja haetuilla lupaehdoilla. Hakija on kalankasvatustoiminnassaan noudattanut voimassa olevan luvan lupamääräyksiä tarkasti. Toiminnasta ei ole aiheutunut sellaisia haitallisia ympäristö tai muitakaan vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Pyhämaan merialueen rehevöitymisen pääasialliset syyt ovat muita kuin kalankasvatuksesta johtuvia. Suuri osa merialueesta on lähes luonnontilassa, ja pahimmillaankin on ollut havaittavissa korkeintaan lievän rehevöitymisen merkkejä kalankasvatustoiminnasta johtuen. Kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus mereen on vähentynyt 1980 luvulta yli 50 %. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta tuonut esille, että se on tehnyt liittymäsopimuksen perkaamon jätevesien johtamisesta Uudenkaupungin kaupungin jätevesiverkkoon. Liittymä otetaan käyttöön vuoden 2004 aikana, minkä jälkeen jätevesiä ei enää johdeta mereen, mikä osaltaan vähentää merialueen kuormitusta. Hakija on lisäksi kertonut, että kuolleet kalat kompostoi siitä vastaava yrittäjä. Perkeet kompostoidaan tai vaihtoehtoisesti hapotetaan minkin ja ketun rehuksi, minkä toimenpiteen suorittaa toinen yrittäjä. Kuolleiden kalojen arvioitu määrä laitoksella on kg. Hakija on katsonut, että lupa tulisi myöntää vähintään seitsemäksi vuodeksi siitä lukien, kun lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. 2) Saaristomeren merenkulkupiirin tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden sijoituksen tapahtuvan nykyiselle sijaintipaikalleen, jolloin merenkulkulaitoksen edellyttämät turvaetäisyydet säilyvät. Altaat merkitään myös asianmukaisesti. Hakija on 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnan tekemän muistutuksen johdosta todennut sopineensa kompostoinnista ulkopuolisen yrittäjän kanssa. Siten ympäristöluvasta huolehtiminen ei voi olla sen velvollisuutena. Hakija on lisäksi katsonut, ettei vesistökuormituksen lisäselvittelytöitä ole kohtuullista teettää enempää kalankasvattajilla nykyisten velvoitetarkkailujen lisäksi.

10 10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Koska 4) AA ja BB ovat ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellään peruuttaneet yhteisen muistutuksensa, lausunnon antaminen muistuttajien vaatimuksista raukeaa. Ympäristölupavirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Pujon laitoksessa Pujon saaren koillispuolella Kettelin kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Käyttöoikeus Ympäristölupavirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle määräaikaisen käyttöoikeuden verkkoaltaiden pitämistä varten tarvittavaan noin 4 ha:n suuruiseen alueeseen yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylässä. Määräaikainen käyttöoikeus on voimassa yhtä kauan kuin luvanhaltijalla on oikeus kalankasvattamiseen tämän päätöksen perusteella. Myönnetystä käyttöoikeudesta määrätään maksettavaksi korvaus lupamääräyksessä 4). Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu muuta kuin verkkoaltaita varten tarvittavan vesialueen käyttöoikeudesta lupamääräyksessä 4) korvattavaksi määrättyä vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille.

11 11 4) Luvan saajan on maksettava Uudenkaupungin kaupungin Kettelin kylän yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnalle korvauksena vesialueen määräaikaisesta käyttöoikeudesta vuosittain mennessä 480 euroa niin kauan kuin käyttöoikeus on voimassa. Viivästyneelle määrälle on korkolain 4 :n 1 momentin mukaisesti maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 5) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 680 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 8) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

12 12 Tarkkailu ja raportointimääräykset 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pintaalasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Uudenkaupungin kaupungin

13 LUVAN VOIMASSAOLO 13 ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 740 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina on ollut keskimäärin 460 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Pujon saaren koillispuolella. Päällyslevä ja kokonaisfosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä ei ole olennaisesti tausta arvoja suurempaa. Pohjaeläintutkimuksissa kalankasvatuslaitoksen lähialueen pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia 1980 luvulta vuoteen Pohjan likaantuminen kalankasvattamon läheisyydessä on lievää. Pohjaeläimistö on monipuolistunnut viime vuosina.

14 Merialueen soveltuvuus toimintaan 14 Veden laatu on tarkkailututkimusten tulosten perusteella muuttunut lievästi rehevämmäksi, vaikka kalankasvatuksesta mereen tuleva fosfori ja typpikuormitus on pienentynyt. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset peittyvät merialueen yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merkittävästi merialueen rehevöitymistä. Laitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella Uudenkaupungin saaristo, koodi FI Kalankasvatustoiminta ei nykyisessä laajuudessaan yksistään eikä tarkasteltuna yhdessä muiden alueella olevien kalankasvatuslaitosten kanssa merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Pujon saaren koillispuolella kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on yli 10 metriä ja lähialueilla 5 7 metriä. Merialue on avoin, sekä veden virtaus ja laimentumisolosuhteet ovat hyvät. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 680 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on keskimäärin 420 kg ja typpipäästö kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa hakemuksen mukaisen kalojen lisäkasvun. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määritetty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon kuvaamisen ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen hakemuksen mukaisen lisäkasvun perusteella.

15 15 Käyttöoikeuden myöntäminen Käyttöoikeus verkkoaltaiden pitämistä varten tarvittavaan alueeseen voidaan myöntää, koska vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentissa mainitut edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ja hakijan osuutta vastaava osuus yhteisestä vesialueesta on huomattavasti suurempi kuin kyseessä oleva alue. Oikeus alueeseen on myönnetty määräajaksi, koska lupa on myönnetty lupakauden ajaksi määräaikaisena. Korvaus käyttöoikeusalueesta on arvioitu lähtien vesialueen arvosta euroa/ha. Vuotuiskorvauksena on käytetty tästä 6 %. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti sekä 7 :n 1 ja 3 momentti. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 2) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 3) niiden merkitsemisestä. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta edelleen on annettu määräykset lupamääräyksissä 8) ja 9). Laitoksen tarkkailu Lounais Suomen ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen toiminnan vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman.

16 16 Lupa aika Lupa aika on määrätty hakemuksen mukaiseksi, sillä luvan voimassaoloaikaa ei ole tarpeen määrätä tätä lyhyemmäksi. Muut muistutukset ILMOITUS MAANMITTAUSTOIMISTOLLE Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. Päätöksen saatua lainvoiman ympäristölupavirasto lähettää päätöksestä vesilain 21 luvun 8 :n 1 momentin mukaisesti jäljennöksen Varsinais Suomen maanmittaustoimistolle käyttöoikeuden myöntämistä koskevan merkinnän tekemiseksi kiinteistörekisteriin. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli kg/a.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Montell Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Montell. KM/ha

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 LIITE 2