YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 178/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 405 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 178/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 405 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Luvan hakija Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Kruukiopyrskerin ja Verskerin yksiköissä Kustavin kunnan Lypyrtin kylässä Lännenpuolen Lohi Ky Paloniementie 324, Kustavi Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Lännenpuolen Lohi Ky on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä ja HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Verskerin saaren länsipuolella sekä Lypyrtin ja Mootskerin saaren välisessä salmessa sijaitsevissa yksiköissä, Alaskartanon (RN:o 1:92) ja Katkurun (RN:o 1:83) kiinteistöjen yhteisestä vesialueesta (RN:o 876:2) hakijan vuokraamalla alueella, Kustavin kunnan Lypyrtin kylässä. Kalojen lisäkasvu on noin kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 19/2001/4 myöntänyt Lännenpuolen Lohi Ky:lle luvan kalankasvatuslaitokseen kuuluvien laitteiden pitämiseen sekä kalojen kasvatuksessa syntyvän kuormituksen päästämiseen mereen kiinteistöihin Alaskartano RN:o 1:57, Katkuru RN:o 1:64 ja Niittyranta RN:o 1:37 kuuluvalla yhteisellä vesialueella Lypyrtin kylässä Kustavin kunnassa Verskerin länsipuolella sekä Kruukiopyrskerin raumassa.

2 2 Lupa on voimassa kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa Kruukiopyrskerin raumassa olla yhteensä enintään m 3 ja Verskerissä enintään m 3, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 620 kg ja typpimäärä enintään kg Kruukiopyrskerin yksikössä sekä fosforimäärä enintään 830 kg ja typpimäärä enintään kg Verskerin yksikössä. Oikeus alueeseen Lännenpuolen Lohi Ky ja AA, BB sekä CC ovat tehneet toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen Katkurun RN:o 1:83 ja Alaskartanon RN:o 1:92 kiinteistöihin kuuluvan yhteisen vesialueen RN:o 876:2 käyttämisestä kalankasvatukseen. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Alue on kaavoittamaton. Verskerin yksikkö sijaitsee Seksmiilarin saariston Natura 2000 alueen (FI ) rajalla ja Kruukion yksikkö meriteitse noin kilometrin etäisyydellä alueesta. Vesialue Kuormitus Veden laatu Kalankasvatusyksiköt sijaitsevat Lypyrtin länsipuolisella merialueella Kihdin selän tuntumassa. Kihdin selän ja Ströömin kautta tapahtuva merkittävä vedenvaihto Saaristomeren ja Selkämeren väillä vaikuttaa myönteisesti alueen vedenvaihtoon. Virtaukset kasvatusyksiköissä ovat kohtalaisen voimakkaita ja vedenvaihto on yleensä hyvä. Veden syvyys kasvatuspaikalla on Kruukiopyrskerin raumassa noin 9 m ja Verskerissä noin 15 m. Kasvatusalueen lähellä virtaussuunnissa ei ole merkittäviä rajattuja syvänteitä tai kynnyksiä. Päävirtaussuunta on luoteeseen. Hakijan yksiköitä lähimpänä sijaitsevat muut kalankasvatuslaitokset ovat Saaristomeren Kala Oy:n Pukkeenluodon laitos vajaat 4 km ja Taimen Oy:n Eknön laitos vajaat 8 km etelässä. Saaristomeren Kala Oy:n laitoksella ei ole ollut toimintaa vuoden 2002 jälkeen. Veden laatua alueella on tarkkailtu osana Kustavin ja Iniön merialueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Ympäristölupavirastolla on ollut käytettävissä tarkkailututkimustuloksia myös vuosilta Pintaveden fosforipitoisuus Verskerin yksikön lähellä sijaitsevassa tarkkailupisteessä ei ole 2000 luvulla eronnut vertailualueen pitoisuuksista. Kruukion yksikön alueella on sen sijaan mitattu taustaan verrattuna korkeampia fosforipitoisuuksia. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Verskerin ja Kruukion vesialueiden laatu on ollut tyydyttävä. Vertailualueiden veden laatu on 2000 luvun alkuvuosina ollut hyvän ja tyydyttävän rajalla, mutta viime vuosina tyydyttävä. Pintaveden a klorofyllipitoisuuksissa ei ole voitu havaita eroja yksiköiden

3 3 vesialueiden ja vertailualueiden välillä. Veden laatu yksiköiden alueilla on a klorofyllin perusteella ollut hyvä. Pintaveden happikyllästyneisyys on ollut hyvä eikä happivajausta ole ollut pohjan läheisyydessä. Perifyton Pohjaeläimistö Vuonna 2000 päällyslevän määrä oli myös Lypyrtin länsipuolella selvästi suurempi niillä alueilla, minne kalankasvatus on keskittynyt. Loppukesästä kasvoi selvästi enemmän päällyslevää Kruukion yksikön lähellä ja noin kilometrin etäisyydellä etelässä ja pohjoisessa kuin vertailualueilla. Verskerin yksikön läheisyydessä kasvoi kesän keskiarvon perusteella noin kaksinkertainen määrä päällyslevää verrattuna kahden vertailualueen yhteenlaskettuun keskimäärään. Vuonna 2003 Kruukion yksikön lähialueelta ei mitattu päällyslevämääriä, koska yksiköllä ei ollut kasvatustoimintaa. Kesän keskiarvot Verskerin yksikön päällysleväpisteissä eivät eronneet juurikaan vertailualueiden keskiarvoista. Vuoden 2003 päällyslevämäärät jäivät etenkin loppukesästä pieniksi, kuten suurimmassa osassa Kustavin merialueen pisteissä. Vuonna 2006 päällyslevää kasvoi niukasti sekä yksiköiden lähellä että vertailualueilla. Pohjan laatu on Verskerin yksikön alueella 2000 luvulla ollut puolilikaantunut luvun alussa pohjan laatu oli Kruukion yksikön alueella puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalla, mutta on myöhemmin muuttunut puolilikaantuneeksi. Vuonna 2001 vertailualueiden pohjien laatu oli puoliterve tai puolilikaantunut ja vuonna 2004 lähinnä puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalla. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit. Kalankasvatusyksiköiden alueella kalastaa yksi ammattikalastaja. Alueella ei ole veneväyliä. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole vedenottamoja, kaivoja tai uimarantoja. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella hakijan kalankasvatusyksiköiden toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat

4 4 Kruukio Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,16 1,21 1,52 1,21 1,30 1,28 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,3 6,2 8,2 6,2 6,4 6,4 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Verskeri: Keskiarvo Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,59 1,27 1,54 1,50 1,27 0,97 1,36 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 8,7 6,7 8,6 8,0 6,2 5,5 7,3 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on noin kg vuodessa, joista kg kasvatetaan Kruukion yksikössä ja kg Verskerin yksikössä. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on yhteensä noin kg/a. Käytettävä rehumäärä on Kruukion yksikössä noin kg ja se sisältää fosforia enintään 620 kg/a ja typpeä enintään kg/a. Vastaava rehumäärä on Verskerin yksikössä noin kg, joka si

5 Laitoksen rakenteet 5 sältää enintään 830 kg fosforia ja kg typpeä. Kalat ruokitaan pendel automaattia käyttäen. Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Kruukion yksikkö koostuu neljästä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2 ja tilavuus m 3. Verskerin yksikkö koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2 ja tilavuus m 3. Altaiden syvyys on 3 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Huoltotukikohta Rehut säilytetään suursäkeissä peltihallissa. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on Kruukion yksikössä enintään noin 400 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa sekä Verskerin yksikössä enintään noin 500 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Kuormitusta pyritään alentamaan käyttämällä mahdollisimman matalaravinteisia rehuja, laadukasta poikasmateriaalia ja ruokinnan optimointia. Jätehuolto Kuolleet kalat (alle kg/a) kompostoidaan koneellisesti hakijan kiinteistöllä. Suursäkit viedään keräykseen. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Laitokset eivät vaikuta haitallisesti ympäristön tai vesistön tilaan. Tarkkailututkimusten mukaan veden laadussa tapahtuneet muutokset ovat vähäisiä. Kalankasvatuksesta aiheutuvan kuormituksen vaikutukset ja vaikutusten muutokset peittyvät yleisen rehevöitymisen vaikutuksiin. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa ympäristön eri käyttömuodoille. Luonnonsuojelualueet Toiminta ei heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on tarkoitettu, mikäli huolehditaan kasvatusaltaiden varustamisesta niin, että kalaa mahdollisesti saalistavien direktiivilajien, kuten merikotkan, kalasääsken ja räyskän yksilöt joko eivät altailla saalista tai saalistaessaan eivät vahingoitu.

6 6 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua yhteenveto. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kustavin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että tarkkailututkimuksissa huomattavan korkeiden mitattujen fosforipitoisuuksien ja päällyslevämäärien johdosta Kruukion yksikön kuormitusta tulisi vähentää. Alue on matala, suojaisa ja sillä on runsaasti saaria. Se on herkkä rehevöitymiselle, sillä matalilla vesialueilla vesi sekoittuu helposti pohjaa myöten ja ravinteet ovat jatkuvassa kierrossa pohjan ja vesipatsaan välillä. Alueen pääasiallinen paikallinen kuormittaja on kalankasvatus. Verskerin yksikkö sijaitsee alueella, jossa veden vaihtuvuus on parempi, eikä kuormituksen vaikutus näy siellä yhtä voimakkaana. Lupamääräyksistä päätettäessä olisi syytä huomioida, että lukuun ottamatta vuosia 2001 ja 2004, Verskerin yksikön vuotuiset ravinnepäästöt ovat olleet 2000 luvulla selvästi pienempiä kuin nyt haetun luvan mukainen kuormitus. Kuormituksen lisääminen Verskerin yksikössä edellyttäisi Naturaarviota. Ympäristökeskus on puoltanut lupahakemusta kasvattaa kalaa noin kg vuodessa. Verkkoaltaiden pinta ala Kruukion yksikössä saa olla yhteensä enintään m 2 ja Verskerin yksikössä enintään m 2. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa Kruukion yksikössä sisältää enintään 550 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa ja Verskerin yksikössä enintään 770 kg fosforia ja kg vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena tulisi olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee ilmoittaa vakavista kalatautitapauksista myös ympäristökeskukselle. Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu ja vesistövaikutusten tarkkailu tulee suorittaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi.

7 7 Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 2) Viliskerin Huolto Oy (Vidiskeri RN:o 3:43, Koelsuun kylä, Kustavin kunta) ja Vidiskerin rantakunta ovat tuoneet esille seuraavaa: 1960 ja 1970 luvulla Viliskerin saaren rannat ja vesialueet olivat puhtaita ja näkösyvyys oli useita metrejä. Rannat ovat nyt limaiset ja vedet samentuneet. Sinilevälautat ovat usein tehneet merestä uimakelvottoman. Kalankasvatus Kustavissa ja Taivassalossa on ajoittain edustanut jopa 90 % vesialueen fosforipäästöistä. Yhden lähteen mukaan sen päästöt ovat jopa suuremmat kuin Turun kaupungin. Kalankasvatus aiheuttaa näin ollen kohtuuttoman paljon saasteita verrattuna siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Yhteisöt ja yksityiset kiinteistönomistajat joutuvat lakien velvoittamina puhdistamaan jätevesiään tiukkojen sääntöjen mukaan, kun kalanviljelyslaitosten sallitaan päästää mereen kohtuuttomat, puhdistamattomat määrät fosfori ja typpijätettä. Muistuttajat ovat vaatineet, että kalankasvatus sallitaan ainoastaan suljetuissa altaissa, joiden päästöillä olisi samat lain vaatimat laatuvaatimukset kuin muilla jätevesillä. Lyhyen tähtäimen vaatimuksena muistuttajat ovat esittäneet, että kalat kasvatettaisiin umpikasseissa ja/tai että kasvatus siirrettäisiin tapahtuvaksi syvissä ulkosaariston vesissä. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutuksesta todennut, ettei hakijalla ole sen johdosta huomautettavaa. Hakija on 2) Viliskerin Huolto Oy:n ja Vidiskerin rantakunnan muistutuksen johdosta huomauttanut, että kiinteistöt, joita muistutus koskee, sijaitsevat yli 20 km:n päässä kasvatusyksiköistä. Hakija on katsonut, ettei muistuttajia voida välimatka huomioon ottaen pitää asianosaisina. Käsittelyratkaisu Perustelut Ympäristölupavirasto jättää Viliskerin Huolto Oy:n ja Vidiskerin rantakunnan muistutuksen tutkimatta. Muistutuksessa mainitut kiinteistöt sijaitsevat Kustavin kunnan Koelsuun kylässä. Kalankasvatuslaitoksen ja muistutuksessa mainittujen kiinteistöjen välinen etäisyys on noin 20 km. Ympäristölupavirasto katsoo, ottaen huomioon kiinteistöjen ja kalankasvatuslaitoksen välinen etäisyys, ettei kiinteistö sijaitse kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella eikä hanke muutoinkaan vaikuta kiinteistöjen omistajien oikeuteen tai etuun. Siten niillä ole tässä asiassa asianosaisen puhevaltaa.

8 8 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Lännenpuolen Lohi Ky:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä kahdessa eri yksikössä Verskerin länsipuolella sekä Mootskerin saaren ja Lypyrtin välisessä salmessa (liite 2) vuokraamallaan vesialueella RN:o 876:2 Kustavin kunnan Lypyrtin kylässä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa Verskerin yksikössä olla enintään m 2 ja Kruukion yksikössä enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa Verskerin yksikössä sisältää enintään 680 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Vuosittain käytettävä rehu saa Kruukion yksikössä saa sisältää enintään 490 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet.

9 9 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot kummankin yksikön osalta erikseen altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava kummankin yksikön osalta erikseen edellistä vuotta kos

10 10 keva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava kummankin yksikön osalta erikseen vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemukset saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uusien hakemusten perusteella annetut päätökset ovat saaneet lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittaviin vesialueisiin.

11 11 Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatustoimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä ovat olemassa olevat kalankasvatusyksiköt. Yksiköt sijaitsevat melko rehevöityneellä merialueella Verskerin saaren länsipuolella sekä Lypyrtin ja Mootskerin välisessä salmessa. Vaikutusalueella veden syvyys on Kruukion yksikössä noin 9 m ja vaihtelee 9 ja 16 m:n välillä Verskerin yksikössä. Alue sijaitsee Lypyrtin länsipuolella ja se on melko suojainen, matala ja herkkä rehevöitymiselle. Alueen pääasiallinen paikallinen kuormittaja on kalankasvatus. Keskimääräinen lisäkasvu on vuosina ollut kg/a Verskerin yksikössä ja kg/a Kruukion yksikössä. Verskerin yksikössä fosforipäästö on ollut keskimäärin 360 kg/a ja typpipäästö kg/a ja vastaavasti Kruukion yksikössä 310 kg/a ja kg/a Sekä pintaveden fosforipitoisuus että päällyslevien määrä on 2000 luvulla ajoittain ollut korkeampi yksiköiden varsinkin Kruukion läheisellä vesialueella. Yksiköiden vaikutus ei ole näkynyt pintaveden a klorofyllipitoisuudessa, kun verrataan vertailualueisiin. Pohjan laatu on yksiköiden lähellä viime tutkimuksen mukaan ollut puolilikaantunut, vertailualueiden pohjien laadun ollessa puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalla. Toteutunut tuotanto on ollut haettua tuotantoa huomattavasti pienempi useina vuosina 2000 luvulla. Kasvatusyksiköiden välittömässä läheisyydessä ei ole loma asutusta. Verskerin yksikkö sijaitsee Natura 2000 alueen rajalla ja Kruukion yksikkö vesiteitse noin kilometrin etäisyydellä siitä. Verskerin yksikkö ei vaikuta Natura alueeseen, jos päästöt pysyvät aikaisempien lupamääräysten rajoissa. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Hakemuksen mukaiselle laitoskoolle ei voida myöntää lupaa. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa Verskerin yksikössä sisältää enintään 680 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 400 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa Kruukion yksikössä sisältää enintään 490 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 290 kg fosforia ja kg

12 12 typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa noin kg:n lisäkasvun vuotta kohti Verskerin yksikössä ja noin kg:n lisäkasvun vuotta kohti Kruukion yksikössä. Verskerin yksikön vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosforipäästöt lisääntyvät noin 10 % ja typpipäästöt noin 20 %. Kruukion yksikössä fosfori ja typpipäästöt vähenevät noin 5 %. Laitoskoko Luvan voimassaolo Lupaharkinta Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin yhteinen sallittu pinta ala m 2 Verskerin yksikössä ja m 2 Kruukion yksikössä on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 3,0 m ja kalojen lisäkasvujen kg/a ja kg/a perusteella. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56.

13 Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin 13 Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Ominaiskuormitusarvot Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa hakemuksen mukaisella paikalla lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g ja typen osalta 47 g kasvatettavaa kalakiloa kohden. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on yli kg/a.

14 14 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. HN/ha

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

16 LIITE 2 Kruukion yksikkö Verskerin yksikkö Ympäristöhallinnon Karttapalvelu ( )