YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 100/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 399

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 100/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 399 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä kahtena yksikkönä (Ekholmen ja Klobban) sekä kalojen talvisäilytys Ekholmin lounaispuolella Nauvon kunnan Käldön kylässä. Käldö Lax Ab TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Ekholmin lounaispuolella (Ekholmin yksikkö) ja Klobbanin eteläpuolella (Klobbanin yksikkö) sekä talvisäilytykseen verkkoaltaissa Ekholmin lounaispuolella Nauvon kunnan Käldön kylässä sijaitsevalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Käldö Lax Ab on saattanut hakemuksen vireille ympäristölupavirastossa ja sittemmin ja täydentänyt hakemustaan. Hakemukseen sisältyi alun perin myös hakemus kalanperkuulupaa varten. Hakija on tältä osin perunut hakemuksensa

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA OIKEUS ALUEESEEN SEKÄ ALUEEN KAAVOITUS TILANNE Lupa Vuokrasopimus Kaavoitus Käldö Lax Ab:lle on vesituomioistuimen tekemällä päätöksellä nro 84/1998/1 myönnetty lupa kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen laitoksessaan siten, että Ekholmin yksikössä vuosittain käytettävä rehu on saanut sisältää enintään 180 kg fosforia ja enintään kg typpeä, mikä vastaa n kg kalojen lisäkasvua. Klobbanin yksikössä vuosittain käytettävä rehu on saanut sisältää enintään 340 kg fosforia ja enintään kg typpeä, mikä vastaa n kg kalojen lisäkasvua. Yksiköissä käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu yhteistilavuus on ollut m 3.. Lisäksi on luvan saajalle myönnetty lupa kalojen ja kaikkien verkkoaltaiden talvisäilytykseen Ekholmin lounaispuolella sijaitsevassa laitoksessa aikavälillä Luvan saajan tuli päätöksen vuomaantulovuodesta alkaen maksaa vuosittain tammikuussa mk:n vesiensuojelumaksu Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun saakka. Luvan saajan tuli panna vireille uusi hakemus viimeistään , jos hakija aikoi jatkaa toimintaansa vielä vuoden 2004 jälkeen. Hakemukseen tuli myös liittää suunnitelma Ekholmin luona sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen siirtämiseksi sopivampaan paikkaan. Kalankasvatustoimintaan tarvittava vesialue kuuluu Nauvon kunnan Käldön kylässä sijaitsevaan yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1. Käldö Lax Ab on Käldö fiskelag nimisen osakaskunnan kanssa solmimallaan sopimuksella vuokrannut vesialueen kalankasvatustoimintaan 15 vuodeksi alkaen Nauvon kunnanhallituksen hyväksymässä Nauvon kunnan rantayleiskaavassa on Ekholm merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Ekholmin länsiosa sekä osa pohjoisrantaa on kuitenkin merkitty loma asuntoalueeksi (RA). Se osa Käldön rantaa, jossa kalankasvatus sijaitsee, on merkitty vesiliikenteen ja kylä tai pienvenesataman alueeksi (LV); kyläalueeksi (AT), maatalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on luontoarvoja, ja loma asuntoalueeksi (RA). Klobban on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL), lukuun ottamatta pientä osaa saaren lounaisosassa, joka on merkitty loma asuntoalueeksi (RA). Kyseiselle alueelle ei ole vahvistettua detaljikaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Klobbaniin yksikkö sijaitsee laajan selän tuntumassa (Yxfjärden) ja Ekholmin yksikkö lähellä kyseistä selkää. Vallitsevat tuulet ja meriveden korkeuden vaihtelut tehostavat veden vaihtumista. Alueen läpi virtaa huomattavia vesimassoja, joten veden vaihtuminen on hyvin tehokasta. Vedenvirtaamaa ei ole tutkittu kyseisellä vesialueella, mutta yleinen virtaussuunta noudattaa isoja salmia. Veden syvyys on Ekholmin yksikössä n. 10 m ja Klobbanin yksikössä m. Veden laatu Kyseisen kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkaillut Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy osana yhteis

3 3 tarkkailua, joka koskee Käldö Lax Ab:n ja Haverön Lohi Oy:n kalankasvatuslaitosten sekä Nauvon kunnan viemäriveden vaikutuksia Nauvon lähistön merialueeseen. Vuosien vedenlaatututkimuksissa ovat kyseisen merialueen fosforipitoisuudet ja klorofylli apitoisuudet enimmäkseen olleet tyypillisiä lievästi reheville reheville rannikkovesille. Veden tuotantokerroksen kokonaispitoisuudet ovat laitoksen luona enimmäkseen olleet µg/l lukuun ottamatta vuoden 2000 elokuuta, jolloin pitoisuuksien vaihteluväli oli µg/l. Vuonna 2002 tehdyssä perifytontutkimuksessa vaihtelivat yksikköjä lähinnä sijainneissa kokeenottopisteissä mitattujen klorofyllipitoisuuksien keskiarvot välillä 0,4 mg/m 2 ja 4,2 mg/m 2, mikä tarkoittaa että ne olivat erittäin vähäiset tai vähäiset. Kesäisin salmen veri kerrostuu, mikä heikentää pohjan happitilannetta. Pohjaeläimistö Alueen pohjaeläimistöä on tutkittu v Nauvon lähistön merialueen yhteistarkkailun yhteydessä. Ramsön pohjoispuolella Ekholmin yksiköstä länteen, Käldön pohjoispuolella lähimpänä kyseistä yksikköä ja Sillholmin eteläpuolella sijaitsevilla tutkimusasemilla pohjasedimentti koostui sulfidisavesta. Pohjasta löydettiin vain pieniä määriä surviaissääsken toukkia. Pohja luokiteltiin näillä kaikilla tutkimusasemilla erittäin saastuneeksi ja Ekholmin yksiköstä itään, Tottanin eteläpuolella sijainneella tutkimusasemalla saastuneeksi. Lähimpänä Klobbania sijainneilla tutkimusasemilla pohja sen sijaan luokiteltiin puoliterveeksi; näillä valtaosa sekä kokonaisbiomassasta että yksilömäärästä oli itämerensimpukkaa. Kalakannat ja kalastus Meri ja maa alueiden muu käyttö Saaristomeressä esiintyy murtovedelle tyypillisiä kalalajeja kuten silakka, hauki, ahven, kuha ja särki. Kalankasvatusyksiköiden vaikutusalueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Aiemmin Ekholmin yksikköä sivunnut veneväylä on poistuettu merikortista. Kalankasvatusyksiköiden vaikutusalueella ei ole sellaisia vedenottamoita, kaivoja tai yleisiä uimarantoja, joihin kalankasvatuksella olisi vaikutusta. Hakijalla on Nauvossa kalankasvatuslaitos myös Sillholmin pohjoispuolella. Ekholmin ja Klobbanin yksiköistä n. 3 km koilliseen on kolme Haverön Lohi Oy:n omistamaa kalankasvatusyksikköä. Haverön pohjoispuolella sijaitsevassa yksikössä saa v myönnetyn luvan mukaisesti kasvattaa kaloja n kg vuodessa. Haveröstä länteen sijaitsevissa yksiköissä saa nykyisellään voimassaolevan luvan mukaan kasvattaa yhteensä n kg kaloja vuodessa. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on kuitenkin tekemässään päätöksessä nro 145/2005/3 hylännyt hakemuksen, joka koski kalankasvatusta Sågvikenin yksikössä, sekä myöntänyt luvan, jonka mukaan Skutuddeniin yksikössä saa kasvattaa kaloja n kg vuodessa. Näistä päätöksistä on valitettu.

4 4 Suoja alueet Kalankasvatuslaitos on Seilin saariston Natura alueen (FI ) rajalla ja osittain aivan sen uloimman raja alueen sisäpuolella. Natura alueen pinta ala on ha. Hakijan käsityksen mukaan kalankasvatuslaitoksilla ei ole sen enempää yksistään kuin yhdessä alueen muidenkaan laitosten kanssa vaikutusta niihin luontotyyppeihin tai lintulajeihin, joiden perusteella Seilin saaristo on liitetty Natura 2000 verkostoon. KALANKASVATUSTOIMINTA Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaiset tiedot Käldö Lax Ab:n kalankasvatuslaitoksen Ekholmin ja Klobbanin yksiköissä toteutuneesta kalankasvatuksesta ja laitoksen aiheuttamista päästöistä vuosina : Ekholmen Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,24 1,23 0,96 1,27 1,25 1,23 *) Fosforin ominaispäästö g/kg 7,8 8,3 5,6 7,4 7,2 7,6 *) Typen ominaispäästö g/kg *) *) Painotettu keskiarvo Klobban Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,47 1,24 1,22 1,23 1,32 1,30 *) Fosforin ominaispäästö g/kg 9,9 8,4 8,2 6,5 6,5 8,2 *) Typen ominaispäästö g/kg *) *) Painotettu keskiarvo Laitoksen rakenteet Ekholmin yksikkö koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 200 m 2, yhteenlaskettu tilavuus 800 m 3 ja syvyys n. 4 m, sekä n. 60 m 2 :n altaasta jonka avulla siirretään kaloja eri yksiköistä. Lisäksi laitoksessa säilytetään kahta tyhjää verkkoaltaan kehystä. Klobbanin yksikkö koostuu kolmesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2, yhteenlaskettu tilavuus m 3 ja syvyys n. 4 m. Altaiden tuki ja kelluntarakenteet ovat metallia ja muovia. Verkkoaltaat ankkuroidaan paikoilleen ja merkitään Merenkulkuhallituksen ohjeiden mukaisesti.

5 5 Hakemuksen mukainen kalankasvatus Hakijan tarkoitus on kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu on kg vuodessa, josta n kg Ekholmin yksikössä ja n kg Klobbanin yksikössä. Lupaa on haettu vuoden 2012 loppuun saakka. Yksiköiden yhteenlasketuksi rehunkulutukseksi on arvioitu n kg kuivarehua vuodessa, josta n kg käytetään Ekholmin yksikössä ja n kg Klobbanin yksikössä. Vuositasolla käytettävän rehun on laskettu sisältävän Ekholmin yksikössä n. 105 kg fosforia ja 800 kg typpeä; Klobbanin yksikössä n. 360 kg fosforia ja n kg typpeä. Ruokintaan käytetään vain kuivarehua. Ekholmin yksikössä kalojen ruokinnan hoitaa kello ohjattu automaatti, Klobbanin yksikössä heiluriautomaatti. Hakija on tutkinut mahdollisuuksia siirtää Ekholmin yksikköä uuteen paikkaan, muttei ole löytänyt sellaista toimintaan soveltuvaa paikkaa, johon voisi saada hallintaoikeutta. Varsinaisen kalankasvatuksen volyymi on yksikössä pienentynyt ja yksikkö palvelee muita yksiköitä sekä talvisäilytyksen että perkuuajan säilytyksen aikana. Talvisäilytys Ekholmin yksikössä on kaloja talvisäilytyksessä enintään kg aikavälillä Talvisäilytysyksikkö koostuu kahdeksasta verkkoaltaasta, joiden yhteispinta ala on m 2, yhteistilavuus m 3 ja syvyys 4 m. Talvisäilytyksen aikana säilytetään lisäksi verkkoaltaan kehystä. Talvisäilytyksen aikainen rehunkulutus on vuodessa n. 500 kg kuivarehua, jonka fosforipitoisuus on n. 5 kg ja typpipitoisuus n. 30 kg. Laitoksen aiheuttama päästö Päästöt mereen Kalankasvatuksen vuosittain aiheuttama fosforipäästö mereen on arvioitu yhteensä 270 kg:ksi ja typpipäästö yhteensä kg:ksi. Laitoksessa käytetään rehua, jossa on alhainen fosforipitoisuus, ja mahdollinen rehupöly poistetaan rehusta ennen ruokintaa. Ruokinta tapahtuu siten, että rehuhukka on vältettävissä. Rehun säilytys ja käsittely hoidetaan huolellisesti. Hakija seuraa rehun sekä päästöjä vähentävien menetelmien kehitystä ja ottaa käyttöön toimivia ja taloudellisesti käyttökelpoisia parannuksia. Kemikaalit ja jäte Kalankasvatuksessa käytetään verkkoaltaiden värjäykseen ja suojaukseen vuosittain n. 350 l antifouling ainetta (Netrex), jota säilytetään lukitussa varastossa. Rehusäkit otetaan talteen ja kierrätetään tienrakennuksessa. Kuolleet kalat (n. 400 kg/a) kerätään ja kompostoidaan hakijan perkaamolla, jonka jälkeen kompostoitu aines levitetään maanparannusai

6 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 6 neena yhtiön osakkaan Kaj Åbergin omistamille pelloille. Kalankasvatustoiminta ei tuota ongelmajätteitä. Kalojen verestys ja perkaus tapahtuu yhtiön Käldössä sijaitsevassa perkaamossa. Vaikutukset veden laatuun ja merenpohjan tilaan Vaikutukset merialueen käyttöön Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt ovat vesialueen laajuus huomioiden vähäiset. Kasvatustoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa merenpohjan tilassa eivätkä toiminnan päästöt siten mainittavasti huononna tilannetta. Hakijan mukaan kalankasvatus ei vaikuta merialueen olosuhteisiin, vedenvirtaamiin tai vedenkorkeuteen. Laitosta ympäröivä vapaa vesialue on riittävän laaja kalaston ja kalastuksen kannalta, eivätkä kasvatustoiminta millään tavoin vaikuta näihin. Kalankasvatuslaitos sijaitsee riittävän etäällä virkistystoiminnan näkökulmasta eikä siten tuota erityisiä hankaluuksia tällaiselle toiminnalle. LAITOKSEN TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Laitoksessa pidetään kirjaa, josta ilmenee mm. käytetyn rehun määrä ja laatu. Laitoksen toiminnan tarkkailu on osa Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy suorittamaa Nauvoa ympäröivän vesialueen yhteistarkkailua. Hakija on lisäksi mukana kalastustaloudellisessa tarkkailussa Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen suorittaman yhteistarkkailun muodossa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Nauvon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueen vedenlaatu vaihtelee lievästi rehevöityneestä rehevöityneeseen ja että se on rehevintä suojatuissa salmissa. Pintavesien uusimman laatuluokituksen perusteella Käldön merialue kuuluu luokkaan hyvä. Saarten suojaamilla alueilla vesi vaihtuu huonosti, ja monilla tutkimusasemilla on toistuvasti todettu alusveden hapenpuutetta. Ekhol

7 7 min laitoksen läheisellä tutkimusasemalla on 1990 luvusta alkaen toistuvasti esiintynyt fosforin liukenemista pohjan veteen hapen puutteen takia. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat kesäisin pysyneet viimeiset 15 vuotta samalla tasolla: µg/l laitoksen lähialueella ja µg/l vertailualueella. Veden typpipitoisuus on noussut hieman enemmän kalankasvatuslaitosten läheisyydessä kuin vertailualueella, jolla pitoisuus ei juuri ole noussut. Pintaveden klorofyllipitoisuudet ovat kesäisin nousseet jonkin verran enemmän vertailualueella kuin lähialueella. Klorofyllipitoisuus oli v vertailualueella 4,9 µg/l ja lähialueella 4,5 µg/l. Veden näkösyvyys on vähentynyt huomattavasti sekä lähi että vertailualueilla, mutta vähentyminen on ollut vertailualueella voimakkaampaa. Kuitenkin vertailualueen näkösyvyys on lähes poikkeuksetta ollut parempi. Näkösyvyydet ovat sitten 1990 luvun alun pienentyneet n. kolmesta metristä runsaaseen kahteen metriin. Pohjaeläimistötutkimuksessa kolme Käldön alueen tutkimusasemista oli hyvin likaantuneita ja kaksi likaantuneita. Huonokuntoisimmat pohjat sijaitsivat Ekholmin yksikön lähellä. Klobbanin lähettyvillä olleet kaksi tutkimusasemaa luokiteltiin puoliterveiksi. Pohjaeläimistön yksilömäärä ja biomassa olivat vähentyneet sekä Ekholmin että Klobbanin lähistöllä olevilla tutkimusasemilla, mutta Klobbanin luona vähentyminen ei ollut läheskään niin suurta kuin Ekholmin luona. Ekholmin luona olevien asemien lajisto oli pääasiassa likaantuneille pohjille tyypillisiä surviaissääsken toukkia,. Vuoden 2002 perifytontutkimuksessa myös kalankasvatuksen paikallinen vaikutus näkyi voimakkaammin Klobbanin ja Ekholmin yksiköissä kuin Sillholmin laitoksella, jossa veden vaihtuvuus on parempi. Ympäristökeskus ei ole puoltanut kalankasvatusta Ekholmin yksikössä johtuen yksikön epäedullisesta sijainnista ja pohjan huonosta kunnosta. Saarten suojassa olevien syvänteiden veden vaihtuvuus on ilmeisen huono, mikä heikentää alueen päästönsietokykyä. Ympäristökeskus on puoltanut ainoastaan hakemusta kalojen ja altaiden talvisäilytykselle aikavälillä Verkkoaltaiden yhteispinta ala saa talvisäilytyksessä olla m 2 ja niiden yhteistilavuus m 3. Ympäristökeskus on puoltanut, että hakijalle myönnetään lupa kasvattaa kalaa n kg Klobbanin yksikössä. Vuodessa käytettävä rehu saa sisältää enintään 360 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Tuorerehua ei saa käyttää. Laitoksen ominaiskuormituksen tulee olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Verkkoaltaiden pinta ala saa olla yhteensä m 2 ja niiden tilavuus yhteensä m 3. Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Lounais Suomen ympäristökeskukselle tulee vuosittain ennen helmikuun loppua toimittaa edellistä vuotta koskeva yhteenveto tähän tarkoitukseen tehdylle lomakkeelle. Luvan saaja tulee velvoittaa suorittamaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailu ja toiminnan vesistövaikutus

8 8 ten tarkkailu sekä toimittaa tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Nauvon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta siitä laskettuna, kun se on saanut lainvoiman. Jos toiminta lakkaa tai keskeytyy ennen lupajakson päättymistä, tulee tästä viiveettä ilmoittaa kirjallisesti ympäristökeskukselle. 2) AA (Souttu RN:o 2:26 Nauvon kunnan Simonkylän kylässä), jonka kiinteistö sijaitsee Delholmin saaressa, on todennut että kalan kasvattaminen meressä on aiheuttanut rehevöitymistä. Delholm ja Kauris nimisten saarten välinen salmi on viime vuosina kasvanut umpeen. Luvan myöntämisen sijasta tulisi miettiä keinoja veden virtaamien palauttamiseksi ja rehevöitymisestä aiheutuneen vesijättömaan poistamiseksi. Meren puhtaus tulisi palauttaa ennalleen. 3) BB ja CC (Tuulentupa I RN:o 1:30, Tuulentupa RN:o 2:17 ja Tuulentupa II RN:o 2:40, DD ja EE (Suviranta RN:o 1:15), FF ja GG (Suviranta II RN:o 1:36), HH (Souttu RN:o 2:26), II (Kleive RN:o 2:27), JJ (Hauenkuono RN:o 1:14) sekä KK ja LL (Vuorikauris RN:o 2:40), kaikki kiinteistöt Nauvon kunnan Simonkylän kylässä, ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat viitanneet tutkimustuloksiin, jotka osoittavat kalankasvatustoiminnan vahingoittaneen lähialueen meriluontoa, ja katsoneet että toiminnan aiheuttamat vahingot ja haitat ylittävät siitä saatavan hyödyn. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että Ekholmin kasvatuspaikkaa tuli siirtää jo edellisen luvan perustelujen mukaan, ja ihmetelleet sitä, ettei lupamääräysten noudattamista ole vaadittu. Muistuttajat ovat vaatineet, että hakija siirtymäajan jälkeen velvoitetaan siirtymään umpikassi tai maa allaskasvatukseen. 4) Simonkylän osakaskunta on vaatinut, ettei lupaa myönnetä kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa Ekholmin ja Klobbanin yksiköissä. Vaatimus perustuu meriluonnon lisääntyneeseen likaantumiseen. Veden sameus ja merenpohjan levämassat ovat jatkuvasti lisääntyneet. Likaantuminen on vähentänyt osakaskunnan vesialueen virkistysarvoa ja rantakiinteistöjen arvoa. Osakaskunta on vaatinut, että mikäli hakijalle myönnetään jatkolupa kalankasvatukseen, tulee koko kalatuotanto siirtää Sillholmin laitokselle, koska veden vaihtuvuuden kannalta tämä on hakijan kolmesta laitoksesta sijainniltaan sopivin. Mikäli Ekholmin ja Klobbanin laitoksille myönnetään jatkolupa, hakija tulee lupamääräyksissä velvoittaa siirtämään näiden kalankasvatuslaitosten tuotanto umpikasseihin. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta.

9 9 Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta todennut vesistön tilan olevan laitoksen lähialueilla monelta osin parempaa kuin vertailualueilla ja myös veden tilan muutosten olleen tuntuvampia ja merkittävämpiä vertailualueilla kuin lähialueilla. Pintavesien osalta Käldön merialue kuuluu luokkaan hyvä ja pintaveden keskimääräiset fosforipitoisuudet kesäisin ovat viimeiset 15 vuotta pysyneet samalla tasolla. Pintaveden klorofyllipitoisuudet ovat olleet korkeampia vertailualueilla kuin laitoksen lähistöllä. Ne tutkimusasemat, joiden pohjaveden tila on jatkuvasti ollut huono, ovat jo kalankasvatuksen alkaessa olleet hapettomat eikä mitään muutosta ole sen tapahtunut. Hakija on ehdottanut, että lähialueiden tutkimusasemien paikat vaihdettaisiin tai että otettaisiin näytteitä uusista paikoista, koska mahdollisia muutoksia ehkä tällä tavoin voitaisiin todeta paremmin. Hakijan hakemuksen mukaan Ekholmin yksikössä käytettävän rehun fosfori ja typpipitoisuudet olisivat alle 60 % nykyisellään sallitusta tasosta. Päästöt jäisivät niin pieniksi, ettei ole perusteltua syytä lakkauttaa yksikön toimintaa. Hakija ei ole lupajakson aikana löytänyt yksikölle sellaista paikkaa, jossa laitosten tarvitsema poikasten tuotanto olisi varmasti ja turvallisesti hoidettavissa. Ympäristölupaviraston katselmuksessa vesi oli laitosten lähistöllä kirkasta ja puhdasta ja kallioisilla ja kivisillä rannoilla esiintyi runsaasti rakkolevää, muttei juurikaan ruovikkoa. Hakija on 2) AA:n muistutuksen johdosta viitannut alla olevaan muistutuksen 3) johdosta tekemäänsä selitykseen. Se seikka, että on syntynyt vesijättömaata muistuttajan mainitseminen saarten väliin ja ettei näiden saarten välistä enää voi kulkea veneellä, ei johdu kaukana sijaitsevista kalankasvatuslaitoksista. Hakija on 3) BB:n ja CC:n ym. muistutuksen johdosta esittänyt että väittämät hakijan laitoksen vesistölle aiheuttamista ongelmista ovat vahvistamattomia ja että ne on siten katsottava väittäjän omiksi subjektiivisiksi mielipiteiksi. Ympäristölupaviraston katselmuksessa oli läsnä olleiden muistuttajien kiinteistöjen edustalla oleva hiekkaranta täysin puhdas, vesi oli kirkasta ja kalliorannan luona oli runsaasti rakkolevää. Kalankasvatusta ei nykyisellään voi ankarissa meriolosuhteissa toteuttaa umpikasseissa, mutta jos löytyy teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoinen ratkaisu, on hakija valmis ottamaan sen käyttöön. Hakija on 4) Simonkylän osakaskunnan toimittaman muistutuksen johdosta esittänyt, että muistutus on saapunut kuulemisajan jälkeen ja siksi olisi jätettävä ilman harkintaa. Mikäli muistutus tästä huolimatta otetaan harkintaan, tulisi väittämät hakijan laitoksen vesistölle aiheuttamista ongelmista vahvistamattomina katsoa muistuttajien omiksi subjektiivisiksi mielipiteiksi. Mitä tulee umpipussikasvatukseen, on hakija esittänyt saman kuin yllä muistutuksen 3) johdosta. Hakija on lisäksi huomauttanut, ettei muistuttaja omista vesialuetta laitoksen vaikutusalueella.

10 10 Katselmus Ympäristölupavirasto on suorittanut katselmuksen paikalla. Katselmuspöytäkirja on liitetty asian asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto jättää hakemuksen huomioimatta siltä osin kuin se koskee kalan perkuuta Nauvon kunnan Käldön kylän Östergård nimisessä kiinteistössä RN:o 2:43 sijaitsevassa perkaamossa. Hakemuksen hylkääminen Perustelu Hakija on kirjallisesti perunut hakemuksensa tältä osin. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee verkkoaltaiden pitämistä meressä ja kalojen kasvattamista niissä Nauvon kunnan Käldön kylän yhteisellä vesialueella RNr 876:1 sijaitsevassa Ekholmin yksikössä. Perustelu Ekholmin yksikkö sijaitsee salmessa Ekholmin saaresta lounaaseen merialueella, joka on saarien ympäröimä ja siten melko suljettu. Veden vaihtuvuus on tästä johtuen suhteellisen huono. Merenkulkulaitoksen merikorttien mukaan veden syvyys on yksikön kohdalla 7,5 m. Yksikön lähettyvillä on loma asutusta ja ranta ja vesialueet ovat virkistyskäytössä. Kalankasvatustoiminnan aiheuttamat päästöt mereen ovat Ekholmin yksikössä vuosina olleet arviolta 160 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Vuosien vedenlaatututkimuksissa ovat tuotantokerroksen fosforin ja typen kokonaispitoisuudet kyseisellä merialueella enimmäkseen olleet tyypillisiä lievästi rehevöityneille rehevöityneille rannikkovesille. Rehevintä vesi on ollut suojatuissa salmissa. Merenpohjan tilaa koskevat tutkimustulokset ovat osoittaneet pohjan olevan erittäin likaantunutta niillä tutkimusasemilla, jotka sijaitsevat Ramsön pohjoispuolella Ekholmin yksiköstä länteen, Käldön pohjoispuolella lähimpänä yksikköä sekä Sillholmin eteläpuolella. Pohjasedimentti on koostunut mustasta sulfidisavesta ja pohjasta on löytynyt vain pieniä määriä surviaissääsken toukkia. Ekholmin yksikköä lähimpänä sijaitsevalla tutkimusasemalla Käldön pohjoispuolella on pohjaveden happi loppunut toistuvia kertoja 1990 luvusta lähtien pohjasedimenttiin sitoutuneen fosforin liukenemisen takia. Nauvon rantayleiskaavassa Ekholm on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL) lukuun ottamatta saaren länsiosaa, joka on merkitty lomaasuntoalueeksi (RA). Se osa Käldö nimisen saaren rantaa, jonka edustalla kalankasvatuslaitos sijaitsee, on merkitty mm. lomaasuntoalueeksi (RA). Kalankasvatustoiminta Ekholmin yksikössä

11 11 saattaisi vaikuttaa haitallisesti rantakaavan toteuttamiseen kyseisellä alueella, koska toiminnan vaikutukset eivät ole yhdenmukaisia kaavassa tarkoitetun käyttötarkoituksen kanssa. Yllä mainituin perustein Ekholmin lounaispuoleinen merialue ei sovellu kalankasvatukseen. Lupaa kalojen kasvattamiseen ei siten voi myöntää ilman, että tämä saattaa aiheuttaa ympäristön merkittävää pilaantumista tai sen riskiä, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Sovelletut säännökset Luonnonsuojelulaki 6 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Käldö Lax Ab:lle luvan 1) verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Klobbanin yksikössä Klobban nimisen saaren eteläpuolella (liite 2), 2) verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen talvisäilyttämiseen niissä Ekholmin yksikössä Ekholm nimisen saaren lounaispuolella (liite 2), 3) kahden tyhjän verkkoallaskehikon ja kalojen siirtämiseen tarkoitetun altaan säilyttämiseen Ekholmin lounaispuolella (liite 2), kaikki yksiköt ja rakenteet sijaitsevat Nauvon kunnan Käldön kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Luvan saajan on noudatettava alla lueteltuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitos 1) Klobbanin yksikössä verkkoaltaiden yhteispinta ala saa olla enintään 850 m 2 ja Ekholmin talvisäilytysyksikössä 500 m 2 kalojen talvisäilytyksen. Verkkoaltaita saa käsitellä vain sellaisilla antifouling aineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatuksessa. 2) Kalojen talvisäilytykseen käytettävät verkkoaltaat saa siirtää Ekholmin yksikköön aikaisintaan ja ne tulee poistaa sieltä viimeistään Kahdesta tyhjästä verkkoallaskehikosta toista saa säilyttää Ekholmin lounaispuolella ympäri vuoden ja toista vain aikana

12 12 3) Luvan saajan on pidettävä verkkoaltaat ja tyhjät kehikot sellaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät niille tarkoitetuissa paikoissa eivätkä häiritse meriliikennettä tai aiheuta merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 4) Meriliikenteen turvaamiseksi verkkoaltaiden läheisyydessä nämä on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Merenkulkupiiriin on lähetettävä ilmoitus laitoksen sijainnin osoittavine karttaliitteineen. Kalan kasvatus ja talvisäilytys 5) Klobbanin yksikössä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 350 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ekholmin talvisäilytysyksikössä vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 15 kg fosforia ja enintään 100 kg typpeä. Yksikössä talvisäilytettävä kalamäärä saa olla enintään kg. Ominaispäästöt mereen eivät saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohden. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuodessa käytetyn rehun ravinnearvosta kalojen kasvuun sitoutunut ravinne ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatettu kala sisältää 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Rehua ei saa yliannostella ja rehussa oleva pöly on poistettava ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ympäristönsuojelunäkökohdat huomioon ottaen. Toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksessa käytettävät rehu ja kemikaalit on säilytettävä siten, etteivät ne aiheuta pinta tai pohjavesien saastumisvaaraa. Jätteenkäsittely 8) Kuolleet kalat ja kalojen verestämisestä syntyvä jäte on otettava talteen ja kuljetettava jätteenkäsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaista jätettä, tai kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jäte on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön.

13 13 Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Nauvon kunnan ympäristöviranomaiselle merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista. Häiriön tai poikkeustilanteen syy tulee selvittää välittömästi ja havaitut viat tulee korjata viipymättä. Tarkkailu ja raportointimääräykset 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on siksi pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden laitoksessa syntyvien jätteiden määrästä ja niiden käsittelystä sekä siitä mihin ne toimitetaan, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksessa käytettyjen rehujen ja kemikaalien säilytyksestä sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tarkkailun suorittamisesta. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan kasvatuskauden päättymisestä laskien ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Nauvon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä.

14 14 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun tulee vuosittain sisällyttää vedenlaadun ja rehevöitymisen tarkkailu sekä määrävuosittain merenpohjan ja pohjaeläimistön tilan seuranta. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Nauvon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2012 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Haitat Annettujen lupamääräysten mukaan harjoitetusta kalankasvatustoiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista vesistön likaantumisesta johtuvaa haittaa, joka on ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattava.

15 15 Rakenteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattava haittaa. PERUSTELUT Kalankasvatus Klobbanin kalankasvatusyksikkö sijaitsee suhteellisen avoimella merialueella ulapan tuntumassa, joten veden vaihtuvuus on hyvä. Merenkulkulaitoksen merikorttien mukaan veden syvyys on yksikön kohdalla m. Kalankasvatusyksikön koko Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan kalojen vuosittainen lisäkasvu Klobbanin yksikössä on vuosina ollut keskimäärin kg ja vuosittaiset päästöt mereen keskimäärin 270 kg fosforia ja kg typpeä. Vedenlaatu on vaihdellut lievästi rehevöityneestä rehevöityneeseen. Merenpohjan tilan tutkimustulokset osoittavat, että pohja Klobbanin yksikköä lähimpänä olevilla tutkimusasemilla on puoliterve. Vuoden 2001 tutkimuksessa valtaosa niin kokonaisbiomassasta kuin yksilömäärästäkin oli itämerensimpukkaa. Yllä mainituin perustein saa Klobbanin yksikössä vuosittain käytettävä rehu lupamääräyksen 5) mukaisesti sisältää enintään 350 kg fosforia ja kg typpeä. Ympäristölupaviraston laskelmien mukaan kalojen vuosittaisen kg:n lisäkasvun enimmäismäärästä aiheutuva fosforipäästö mereen olisi n. 210 kg ja typpipäästö n kg. Laskelmissa on käytetty seuraavia parametreja: rehun fosforipitoisuus 0,90 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforimäärä 4,0 g/kg ja typpimäärä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen hoito sekä mahdollisimman vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistaa suuremmankin vuosittaisen lisäkasvumäärän tuottamisen rehun sallittujen ravinnepitoisuuksien puitteissa. Samalla ravinnepäästöt vähenevät. Kalankasvatustoiminta Klobbanin yksikössä ei huononna niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi yksikössä länteen sijaitseva alue on liitetty Natura 2000 verkostoon. Päästöt tulevat lisäksi vähenemään kyseisellä merialueella kalankasvatustoiminnan lakatessa Ekholmin yksikössä. Yksikön enimmäiskoosta pätee sama määräys kuin verkkoaltaiden pinta alasta. Pinta alaa koskeva lupamääräys on yksiselitteinen ja laitoksen valvonnan kannalta riittävä. Altaiden suurinta sallittua pinta alaa laskettaessa on käytetty seuraavia arvoa: kalatiheys 10 kg/m 3, veden syvyys 4 m ja kalojen lisäkasvu kg. Klobbanin yksikön verkkoaltaiden enimmäispinta ala on täten 850 m 2. Talvisäilytys Kalojen talvisäilytyksessä käytettävän rehun määrä on pieni. Rehua käytetään säilyttämään kalojen elintoiminnot. Talvisäilytyksestä aiheutuvat päästöt ovat pienet. Ekholmin yksikössä kalojen talvisäily

16 Rakenteiden säilyttäminen meressä 16 tykseen käytettävien altaiden sallittu enimmäispinta ala on 500 m² ja talvisäilytettävien kalojen enimmäismäärä kg. Tyhjien verkkoallaskehikkojen säilytys Ekholmin lounaispuolella on tarpeen, jotta hakija voisi joustavasti säädellä verkkoaltaiden tarvetta laitoksissaan. Kehikot pidetään lähellä rantaa eivätkä ne siten mainittavasti vähennä ympäristön luonnonkauneutta tai viihtyvyyttä. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Nauvon kunnan rantayleiskaavan vastaisesti. Toimintaa harjoitettaessa tätä päätöstä ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttyvät ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä näiden pohjalta annettujen asetusten asettamat vaatimukset. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden meressä pitämisestä saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen. Klobbanin yksikön välittömässä läheisyydessä ei ole yksityisomisteisia kiinteistöjä. Verkkoaltaiden talvisäilytyksestä Ekhomin yksikössä mahdollisesti läheisten kiinteistöjen virkistyskäytölle aiheutuvia haittoja rajoittaa se, että säilytys tapahtuu parhaan virkistyskauden ulkopuolella. Laitosta varten tarvittavat vesialueet ovat vuokrasopimusteitse Käldö Lax Ab:n hallinnassa. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 42, 43, 45, 46 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Kalankasvatus Ekholmin yksikössä Koska ympäristölupavirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin, kuin se koskee kalankasvatusta Ekholmin yksikössä, lausuntoa ei anneta niiden muistutusten ja vaatimusten johdosta, jotka koskivat hakemuksen tätä osaa.

17 17 Kalankasvatus Klobbanin yksikössä Perusteluissa esitettyjen syiden perusteella on edellytyksiä luvan myöntämiselle kalojen kasvatukseen Klobbanin yksikössä lupamääräyksissä luetelluin rajoituksin. Ominaispäästöarvot Ympäristökeskuksen vaatimus, joka koskee mereen laskettavien päästöjen ominaisarvoja, on huomioitu siten että fosforin raja arvoksi on vahvistettu 6,5 g/kg ja typen raja arvoksi 47 g/kg. Arvot ovat yhdenmukaiset ympäristölupaviraston käyttämien laskenta arvojen kanssa. Lupamääräysten tarkoittamat ominaispäästöarvot voidaan saavuttaa hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä rehuja, joissa on mahdollisimman alhaiset ravinnepitoisuudet. Kasvatus umpikasseissa tai maa altaissa Nykyisellään on teknisesti ja taloudellisesti erittäin rajatusti mahdollista toteuttaa kalankasvatusta umpikasseissa, koska tämänkaltaiset altaat eivät kestä avomeriolosuhteita. Koska edellytykset verkkoallaskasvatukselle ovat olemassa, hylkää ympäristölupavirasto vaatimuksen umpikassien ja maa altaiden käyttöönotosta. Muut muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on muilta osin ottanut esitetyt muistutukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Muut asiassa esitetyt vaatimukset Ympäristölupavirasto hylkää Käldö Lax Ab:n vaatimuksen, että Simonkylän osakaskunnan vasta kuulutusajan umpeuduttua jättämä muistutus jätettäisiin harkitsematta, koska muistuttajat eivät ole sillä perusteella menettäneet puhevaltaansa. KÄSITTELYMAKSU 840 euro Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun hakemuksessa tarkoitettu kalan lisäkasvu on alle kg per vuosi.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. NE/ha

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 Liite 2 Ekholmin talvisäilytysyksikkö Klobbanin kalankasvatusyksikkö