YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 186/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 402 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 186/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 402 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Laitsalmessa sekä perkaamotoimintaan Rymättylän kunnan Mahilan kylässä. Röölän Kala kommandiittiyhtiö (entinen Röölän Kala V. ja E. Pöllänen Ky) Pitkäluodontie RÖÖLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Röölän Kala kommandiittiyhtiö kasvattaa ja säilyttää talvikaudella kalaa verkkoaltaissa meressä Laitsalmessa Mahilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 sekä perkaa kalaa kiinteistöllä Kontio RN:o 1:16 sijaitsevassa perkaamossa Rymättylän kunnan Mahilan kylässä. Kalankasvatus Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Perkaamotoiminta Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 C) kohdan mukainen hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on jäljempänä kohdassa Ympäristölupaviraston ratkaisu sanotuilla perusteilla siirtänyt perkaamotoiminnan ympäristölupaa koskevan hakemuksen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Röölän Kala kommandiittiyhtiö on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä , , ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 88/1994/4 myöntänyt Röölän Kala V. ja E. Pöllänen Ky:lle luvan kalankasvatukseen ja kalankasvatuksessa syntyvien jätteiden päästämiseen mereen Mahilan kalastuskunnalta vuokratulla Mahilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 1 kiinteistön Puutarhamäki RN:o 1:61 edustalla Rymättylän kunnan Mahilan kylässä. Luvan saaja on määrätty päätöksellä maksamaan vuosilta rantakiinteistöjen omistajille korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta ja vuosilta vesialueiden kalataloudellisen arvon heikentymisestä. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 49/1996 muuttanut vesioikeuden päätöksen siltä osin kuin se koski rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta maksettavaksi määrättyjä korvauksia vuosilta ja niiden korkoa vuosilta sekä poistanut päätöksestä vesialueiden kalataloudellisen arvon heikentymisestä maksettavaksi määrätyt korvaukset vuosilta Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään m 3 ja niissä kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa noin kg. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 420 kg ja typpimäärä enintään kg. Röölän Kala kommandiittiyhtiö on allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut Mahilan kylän yhteiseen vesialueen kymmeneksi vuodeksi alkaen Mahilan osakaskunnalta. Alueelle on tekeillä Eteläisen saariston osayleiskaava, jossa rannat kalankasvatuslaitoksen kohdalla on merkitty TY alueeksi eli ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi, A alueeksi eli asuntoalueeksi, RA alueeksi eli loma asuntoalueeksi ja MU alueeksi eli maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja. Alueella ei ole asemakaavaa.

3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 3 Toiminnan ympäristö Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitos sijaitsee Airismaan ja Otavan saaren välisessä Laitsalmessa Mahilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Rymättylän kunnan Mahilan kylässä. Laitoksen sijaintialue on idässä Airiston selän sekä lännessä Ruotsalaistenaukon selän ja siihen liittyvien muiden merenselkien yhdistävässä voimakasvirtaisessa salmessa. Merikortin mukaan vesisyvyys Laitsalmessa vaihtelee, rantavesiä lukuun ottamatta, 10 m:n ja 20 m:n välillä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 10 m. Merivedenkorkeuden suurin vaihteluväli Saaristomeren alueella on 186 cm. Vesialueella ei hakijan tietojen mukaan ole tehty varsinaisia virtaustutkimuksia. Laitsalmi on verraten syvä ja voimakasvirtainen. Laitsalmen pituussuuntainen pohjanmuodostus on Sattirauman salmialuetta lukuun ottamatta verraten tasainen ja siten selvästi veden vaihtuvuutta edistävä. Myös Pitkäluodon ja Nimettömän saaren välisessä salmessa on vedenkorkeuden vaihdellessa voimakasta virtausta. Idässä sijaitsevan Sattirauman sillan uudistamisen yhteydessä sen virtausaukkojen nykyistä poikkileikkausta tullaan suurentamaan huomattavasti penkereitä ja maatukia lyhentämällä, mikä parantaa entisestään kohtuullisen hyviä virtausolosuhteita. Siten veden vaihtuvuus on laitoksen sijaintipaikalla hyvä. Jossain määrin virtauksiin vaikuttavat myös tuulet ja Saaristomeren perusvirtaussuunnat. Veden laatu Pohjaeläimistö Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Tarkkailutuloksien mukaan veden laatu on pysynyt verraten hyvänä. Kalankasvatustoiminnasta ei ole havaittu aiheutuneen vesialueen rehevöitymistä tai vesien käyttökelpoisuuden muutoksia. Merialue on lievästi rehevöitynyt, ja sen käyttökelpoisuus on säilynyt hyvänä. Rymättylän Hämmärönsalmen, Laitsalmen, Kuristenlahden edustan, Kuusisen, Pakinaisen ja Velkuan eteläisen merialueen tarkkailututkimuksen vuoden 1997 tuloksien mukaan pohjan laatu koko Laitsalmessa oli heikko. Tummassa tai mustassa saviliejussa oli rikkivedyn hajua, ja sulfidiraidat kertoivat hapettomista oloista aiempien vuosien aikana. Laitsalmen kalankasvatuslaitosten välittömässä läheisyydessä sijaitsevista näyteasemista kahdella pohja oli hyvin likaantunut, koska pohjaeläimet puuttuivat näytteistä kokonaan. Kaikilla muilla näyteasemilla pohjaeläinlajisto koostui muutamista eutrofian indikaattorilajeista, ja pohja oli luokiteltavissa likaantuneeksi. Kaikilla näyteasemilla, joilla tavattiin itämerensimpukkaa, voitiin todeta nuorten ikäluokkien oleva edustettuina näytteissä.

4 4 Rymättylän ja Velkuan alueen tarkkailututkimuksen vuoden 2001 tuloksien mukaan Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella pohjan tilassa ei ollut tapahtunut olennaisia muutoksia. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit kuten hauki, kuha, ahven ja särki. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikan läheisyydessä pohjoisessa on Röölän yhteysvenesatamaan johtava 5 metrin väylä noin 200 m:n etäisyydellä verkkoaltaista. Laitsalmessa on jonkin verran huviveneliikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen lisäksi Laitsalmessa ei toimi muita kalankasvatuslaitoksia. Tmi Rymättylän Forellin kalankasvatuslaitoksen toiminta on lopetettu kokonaan pari vuotta sitten. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia, lukuun ottamatta Röölän vierasvenesatamaa. Hankkeen vaikutusalueella on jonkin verran vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina : Vuosi Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,56 1,48 1,46 1,43 1,47 1,38 1,32 1,35 1,24 1,28 1,39 Fosforin ominaispäästö 9,7 10,8 10,6 9,8 9,2 7,9 7,9 8,1 7,2 7,6 8,9 (g/kg) Typen ominaispäästö (g/kg)

5 Hakemuksen mukainen toiminta 5 Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Laitsalmessa siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa pääasiassa kirjolohta. Talvisäilytyksessä samalla paikalla tulee olemaan kalaa noin kg, mistä määrästä enintään noin kg tulee olemaan Velkuan Lohiluoto Oy:n kalankasvatuslaitoksen poikasia. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 344 kg/a ja typpeä noin kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan ruokinta automaateilla. Laitoksella kaloja ruokitaan talvella vain kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi. Röölän Kala kommandiittiyhtiö on hakenut lupaa toistaiseksi. Laitoksen rakenteet Kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki ja kelluntarakenteet ovat muovia. Laitos koostuu kolmesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 832 m 2 ja tilavuus m 3. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 224 kg/a ja typpipäästö kg/a. Hajupäästöjä voi aiheutua hetkellisesti kuolleita kaloja käsiteltäessä. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu Rymättylän kunnan Mahilan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Kontio RN:o 1:16 Röölän Kala kommandiittiyhtiön perkaamossa. Kuolleet kalat (enintään 800 kg/a) kerätään ja aumakompostoidaan. Tämän jälkeen kompostointimassa käytetään maanparannusaineeksi. Poikkeuksellisesti kuolleet kalat toimitetaan jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaatopaikalle. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät suursäkit ja kartongit kerätään ja toimitetaan jätehuollon kautta kierrätykseen. Muut talous ja pakkausjätteet toimitetaan jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaatopaikalle. Vuosittain kertyy toiminnasta yhteensä noin 120 kg talous ja pakkausjätettä. Ongelmajätteet (enintään 25 kg/a), kuten paristot, loisteputket ja akut, toimitetaan liikkuviin tai kiinteisiin ongelmajätepisteisiin. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään vuosittain noin 10 l Germa Cert Plus nimistä yleisdesinfiointiainetta.

6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön 6 Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Se vaikuttaa merialueen tilaan ainoastaan ravinnepitoisuuksien muutoksina aivan toimintapaikan lähiympäristössä. Veden laatu on pysynyt verraten hyvänä ja jopa parantunut. Veden laadun vaihtelut laitoksen vaikutusalueella mahtuvat yleisiin veden laadun vaihtelurajoihin samoin kuin vesialueen yleiseen muutoskehitykseen. Edellä oleva huomioon ottaen hakemuksen mukainen päästö on hakijan mukaan perusteltu. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta ei aiheuta haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu haittaa kalakannoille eikä kalastukselle. Kalankasvatustoiminnasta ei myöskään aiheudu haittaa vesiliikenteelle eikä Röölän sataman yhteysalusliikenteelle ja venesatamatoiminnalle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon merkitään käytetyn rehun laatu ja määrä, veden lämpötila, verkkoaltaisiin sijoitetun ja niistä poistetun kalan määrä, mahdolliset kalataudit ja kuolemat sekä muut päästöjen seurantaan ja ohjaukseen vaikuttavat seikat. Röölän Kala kommandiittiyhtiö on esittänyt, että kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana.

7 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 7 Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle. Ympäristökeskus on vaatinut, että perkaamo luvitetaan samassa luvassa, koska kalankasvatustoiminta ja perkaamotoiminta muodostavat toimintakokonaisuuden. Ympäristökeskus on ilmoittanut, että kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on puoltanut noin kg:n vuotuista kalankasvattamista ja noin kg:n vuotuista kalojen talvisäilyttämistä. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saisi olla yhteensä enintään 800 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 300 kg vuodessa ja typpimäärä yhteensä enintään kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla myös silloin, kun laitos ei ole toiminnassa, ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Rymättylän kunnan ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle mennessä. 2) AA on hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämässään mielipiteessä tuonut esille, että lähiympäristön kalankasvatuslaitosten kokonaiskuormitus tulisi ottaa lupaharkinnassa huomioon. 3) BB ja CC (Rymättylän kunnan Mahilan kylässä sijaitseva kiinteistö Leppäranta RN:o 1:64) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Hakemuksen mukaiset

8 8 vuotuiset kalojen lisäkasvun määrät ovat liian suuret. Vesialueelle tulevat suuret määrät fosforia ja typpeä lisäävät lähialueen veden rehevöitymistä. Laitsalmi on jo melko pahoin rehevöitynyt, ja lämpiminä kesinä alueella on esiintynyt happikatoa. Viime kesinä nyt kyseessä olevalla vesialueella on esiintynyt myös sinilevää, mikä kertoo vesien lisääntyneestä likaantumisesta. Vedet likaantuvat ja rannat haisevat kalan rehulle. Matkaa verkkoaltailta muistuttajien omistaman kiinteistön rantaan on noin 500 metriä. Kalankasvatuslaitoksen lähialueella on kymmeniä loma asuntoja. Vesialuetta saastuttavasta toiminnasta aiheutuu rantakiinteistöjen arvon alentumista ja haittaa niiden käytölle. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten sekä esitettyjen mielipiteiden johdosta. Hakija on tuonut esille, että muistuttajien omistamat kiinteistöt sijaitsevat kokonaan toisen, kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueen ulkopuolella olevan vesialueen, Kirveenrauman puolella. Vesialueen erottaa sen pohjoispuolella sijaitsevasta Laitsalmesta Pitkäluodon ja Nimettömän saarten muodostama, vain erittäin kapean väylän läpäisemä pitkä kannas. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta tuonut esille, että Laitsalmen tila on ollut pitkälti riippuvainen sitä ympäröivän vesialueen tilasta. Tilanne vesialueella tulee kuitenkin huomattavasti paranemaan sen jälkeen, kun Laitsalmen itäpäässä sijaitseva Sattirauman silta uusitaan ja sen alittavaa väylää samalla levennetään ja syvennetään. Tämän myötä virtausolosuhteet salmessa paranevat huomattavasti. Hakija on katsonut, että vesialueen olosuhteet ja varsinkin virtausolosuhteiden muutos tulevaisuudessa mahdollistavat hakemuksen mukaisen vuotuisen kalojen lisäkasvun määrän sekä rehun sisältämän fosfori ja typpimäärän sallimisen ilman, että kalankasvatustoiminnasta aiheutuu haittaa. Hakija on katsonut, että lupa tulisi myöntää olemaan voimassa 10 vuotta siitä lukien, kun lupapäätös on saanut lainvoiman, taikka toistaiseksi. Hakija on 2) AA:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämän mielipiteen sekä 3) BB ja CC:n yhteisen muistutuksen johdosta todennut näiden esiin tuomien seikkojen koskevan lähinnä Linnaluodon saaren tuntumassa sijaitsevaa Patalohi Oy:n kalankasvatuslaitosta. Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

9 9 Mielipiteen täydennys YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 2) AA on hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämänsä mielipiteen täydennyksessä tuonut esille, että vedenlaatu on alueella merkittävästi huonontunut kalankasvatustoiminnan alkamisen jälkeen. Mädäntyneen kalarehun aiheuttama lima nousee kokkareina pintaveteen. Perkaamotoimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen siirtäminen Perkaamo ja kalankasvatustoiminta sijaitsevat samalla toimintaalueella. Niiden välillä on osittainen yhteys siten, että perkaamossa perataan kaikki Laitsalmen laitoksella kasvatetut kalat. Näiden osuus perkaamossa käsiteltävistä kaloista on noin puolet. Perkaamon jätevedet johdetaan rasvanerotuksen, saostuskaivojen ja maahanimeytyksen kautta samalle vesialueelle, jolla kalankasvatuslaitos sijaitsee. Perkaamojätevesien aiheuttama päästö mereen on hyvin pieni verrattuna kalankasvatuslaitoksen aiheuttamaan päästöön. Perkaamon jätevesien esikäsittelyn ja maahanimeytyksen jälkeen mereen johdettavat jätevedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista. Perkaamotoiminnan ympäristövaikutuksiin ei voida vaikuttaa kalankasvatuslaitosta koskevassa lupaharkinnassa sen enempää mereen kohdistuvan päästön kuin jätteen synnyn ja käsittelyn osalta. Perkaamotoiminnan ja kalankasvatuksen välillä ei ole sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että toimintojen ympäristövaikutuksia tai jätteenkäsittelyä on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin 2) kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen käsittelemään kyseessä olevaa perkaustoimintaa koskevan ympäristölupa asian. Edellä sanotuin perustein ympäristölupavirasto siirtää perkaamotoiminnan ympäristölupaa koskevan Röölän Kala kommandiittiyhtiön hakemuksen ympäristönsuojelulain 35 :n ja hallintomenettelylain 8 :n nojalla Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Röölän Kala kommandiittiyhtiölle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Laitsalmessa Mahilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Rymättylän kunnan Mahilan kylässä (liite 2). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä.

10 10 Lupamääräykset Laitos 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 750 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on vesiliikenteen turvaamiseksi merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. Kalankasvatus 4) Kalankasvatuksessa ja talvisäilytyksen aikana vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 290 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Mereen joutuvat ominaispäästöt eivät saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristöön. Laitoksella käytettävät rehut ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jätehuolto 7) Kalankasvatuksen ja talvisäilytyksen aikana kuolleet kalat on otettava talteen ja toimitettava jätteiden käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaista jätettä, tai kompostoitava ja käsiteltävä eläinperäi

11 11 sen jätteen käsittelystä annettujen säännösten mukaisesti. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittaa. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat on korjattava viipymättä. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä erikseen kalankasvatusta ja talvisäilytystä koskien tiedot laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, käytössä olevien altaiden pinta alasta ja tilavuudesta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muun laitoksella syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä sekä niiden toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, laitoksella käytettävän rehun ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tarkkailun suorittamisesta. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan kasvatuskauden päättymisestä lukien ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.

12 12 Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle päästötarkkailun luotettavuuden tarkistamiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää vuosittainen veden laadun ja rehevöitymisen tarkkailu sekä tiettyinä vuosina tehtävä pohjan ja pohjaeläimistön tilan seuranta. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa tautia tai muuta tarttuvaa tautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan tarkoituksena on jatkaa kalankasvatus ja talvisäilytystoimintaa edellä sanotun päivämäärän jälkeen, on uutta lupaa koskeva hakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Tämä lupa on siinä tapauksessa voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman.

13 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Korvattavat vahingot RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatus ja talvisäilytys Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Hakemus koskee kalankasvatuslaitosta, joka on ollut toiminnassa noin 25 vuotta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee melko avoimella merialueella, missä veden vaihtuvuus on suhteellisen hyvä. Merenkulkulaitoksen merikartan mukaan vesisyvyys laitoksen kohdalla on noin 10 metriä. Etäisyys kalankasvatuslaitokselta lähimpään asutukseen on noin 150 metriä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan kalojen lisäkasvu laitoksella on vuosina ollut keskimäärin kg vuodessa, ja keskimääräiset vuosittaiset päästöt mereen ovat olleet 250 kg fosforia ja kg typpeä. Vedenlaatututkimuksissa laitoksen lähialueiden ja vertailualueiden rehevyydessä ei ole havaittu merkittäviä eroja. Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2001 kalankasvatuslaitoksen lähialueen ja vertailualueiden pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Kalankasvatuslaitoksella vuosittain kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa lupamääräyksen 4) mukaan sisältää enintään 290 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Kalan vuotuisen kg:n enimmäislisäkasvun aiheuttamat päästöt mereen ovat ympäristölupaviraston laskelman mukaan noin 170 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Laskelmassa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 %, rehun typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuvan fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Hoidettaessa laitosta huolellisesti ja käytettäessä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä rehulaatuja rehun sallituilla ravinnemäärillä on mahdollista saavuttaa suurempikin lisäkasvu. Samalla ravinnepäästöt pienenevät. Laitoskoko Laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta alan mukaan. Verkkoaltaiden pinta alaa laskettaessa kalatiheytenä käytetään 10 kg/m 3 ja vesisyvyytenä 4 metriä. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu

14 14 pinta ala kasvatettaessa noin kg kalaa vuodessa saa olla enintään 750 m 2. Luvan voimassaolo Lupaharkinta Lupa on myönnetty määräaikaisena ja sen voimassaolon rajoittaminen ympäristölupaviraston ratkaisun edellä kohdan Luvan voimassaolo mukaisesti on tarpeen, koska kalankasvatus ja talvisäilytystoiminnan luvan myöntämisen edellytykset on voitava harkita kohtuullisin väliajoin. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu tekeillä olevan Eteläisen saariston osayleiskaavan vastaisesti. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa ja luonnonsuojelulaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset. Vesilaki Rakenteiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan saajalle on vuokraoikeus kalankasvatuslaitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. LAUSUNTO MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla.

15 15 Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Verkkoaltaiden koko Verkkoaltaiden yhteenlaskettua pinta alaa kalankasvatuspaikalla on rajoitettu lupamääräyksestä 1) tarkemmin ilmenevällä tavalla. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Vesialueen koko ja vedenvaihtuvuus, laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Ominaiskuormitusarvot Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g/kg ja typen osalta 47 g/kg kasvatettua kalaa. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Haju Lupamääräyksissä 6) ja 7) on annettu määräykset hajupäästöjen estämisestä. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Lupa aika Luvan voimassaoloa on rajoitettu siten, että se on voimassa saakka ratkaisun perusteluista ilmenevällä perusteella. Luvan voimassaoloaikaa ei ole tarpeen määrätä tätä lyhyemmäksi. Muut muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla.

16 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 840 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Hakemus koskee ympäristölupaa kalankasvatukseen, jossa lisäkasvu on kg vuodessa.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Montell Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Montell. Asiassa on suoritettu äänestys. Äänestyslausunto on päätöksen liitteenä. KM/ha

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 LIITE 2 kalankasvatuslaitos

20 ÄÄNESTYSLAUSUNTO Ympäristöneuvos Lea Siivola Ratkaisen kalankasvatuksen ympäristöluvan yhteydessä perkaamon ympäristöluvan, koska perkaamo on koko käsittelyn ajan sisältynyt hakemukseen, se vaatii ympäristöluvan, perkaamo sijaitsee kalankasvatuslaitoksen kanssa samalla toimialueella ja niiden välillä on sellainen toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Kalankasvatustoiminnan ympäristöluvasta olen samaa mieltä kuin enemmistö. Edellä mainituista syistä teen päätökseen seuraavat muutokset: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kalankasvatus Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Perkaamotoiminta Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 1) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 c) kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 35 :n 4 momentin mukainen hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kalankasvatus Perkaustoiminta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Ympäristönsuojeluasetuksen 31 :n 3 momentti. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaat sijaitsevat Airismaan ja Otavan saaren välisessä Laitsalmessa Rymättylän kunnan Mahilan kylässä kiinteistön Kontio RN:o 1:16 rannan edustalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 ja kalankasvatuslaitoksen tukikohta sijaitsee kiinteistöllä Kontio RN:o 1:16, jolla sijaitsee myös hakijan perkaamo. Verkkoaltaiden sijaintialue on idässä Airiston selän sekä lännessä Ruotsalaistenaukon selän ja siihen liittyvien muiden merenselkien yhdistävässä voimakasvirtaisessa salmessa.

21 2 LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Hakemuksen mukainen kalankasvatustoiminta Kalankasvatuslaitoksen rakenteet Kalankasvatuksen aiheuttama päästö Röölän Kala kommandiittiyhtiön kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Laitsalmessa siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa pääasiassa kirjolohta. Talvisäilytyksessä samalla paikalla tulee olemaan kalaa noin kg, mistä määrästä enintään noin kg tulee olemaan Velkuan Lohiluoto Oy:n kalankasvatuslaitoksen poikasaineistoa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 344 kg/a ja typpeä noin kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan ruokintaautomaateilla. Laitoksella kaloja ruokitaan talvella vain kalojen elintoimintojen ylläpitämiseksi. Röölän Kala kommandiittiyhtiö on hakenut lupaa toistaiseksi. Kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki ja kelluntarakenteet ovat muovia. Laitos koostuu kolmesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 832 m 2 ja tilavuus m 3. Rehun varastointi ja jätteiden käsittely tapahtuvat rannassa kiinteistöllä Kontio RN:o 1:16. Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 224 kg/a ja typpipäästö kg/a. Hajupäästöjä voi aiheutua hetkellisesti kuolleita kaloja käsiteltäessä. Perkaustoiminta Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu Röölän Kala kommandiittiyhtiön perkaamossa kalankasvatuslaitoksen yhteydessä. Perattavien kalojen yhteismäärä on noin kg/a, josta enintään kg/a kasvatetaan hakemuksessa tarkoitetun kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaissa. Perkaus tapahtuu syyskuussa joulukuussa sekä muulloin satunnaisesti pienempinä erinä yhteensä enintään noin yhden kuukauden aikana. Perkauksessa käytettävä vesimäärä, noin 90 m 3 /a eli noin 30 m 3 /perkauskuukausi, otetaan omasta porakaivosta. Perkeiden määrä on noin kg/a. Ne varastoidaan maahan upotettuihin umpisäiliöihin sekä vähäinen osa niistä kompostoidaan. Homogenisoitunut perkausjäte levitetään alipainesäiliöillä

22 3 varustetuilla lieteperävaunuilla pelloille maanparannusaineeksi, lähinnä Airismaan saarella. Kalojen verestyksessä syntyvä verestysveri ja vesi noin 30 m 3 /a kerätään astioihin ja johdetaan niistä umpisäiliöihin, joista se imetään lieteperävaunun säiliöön ja levitetään pellolle tai käytetään muiden kuin vihanneskasvien kasteluun. Talvikaudella säiliökapasiteetin ylittävät määrät verestysverta johdetaan perkaamon jätevesijärjestelmään. Perkauksessa syntyvä verestysvesi johdetaan rasvanerotuskaivon ja kolmen saostuskaivon kautta halkaisijaltaan 100 mm:n putkea pitkin maaperäsuodattimeen, josta jätevesi suodattuu kaislikoituneelle merenlahtialueelle. Perkauksessa muodostuva liete noin 20 m 3 /a toimitetaan jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaatopaikalle Raision kuntaan. Jätehuolto Kuolleet kalat (enintään 800 kg/a) kerätään.. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Röölän Kala kommandiittiyhtiölle vesitalousluvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä Mahilan kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 sekä ympäristöluvan kalankasvatustoimintaan em. vesialueella ja kiinteistöllä Kontio RN:o 1:16 sekä ympäristöluvan perkaamotoimintaan em. kiinteistöllä Rymättylän kunnan Mahilan kylässä (liite 2) Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Kalankasvatus 4) Kalankasvatuksessa ja talvisäilytyksen aikana vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 290 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Mereen joutuvat ominaispäästöt eivät saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa.

23 4 Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. Perkaamotoiminta 5) Perkaamossa saadaan perata kalaa hakemuksen mukaisesti enintään kg/a. Perkauksessa on käytettävä vettä mahdollisimman vähän. Verestysveri on kerättävä erilleen eikä sitä saa johtaa maasuodattimeen. Käytettäessä jätevesien käsittelyjärjestelmänä maaperäkäsittelyä, kuten hiekkasuodatusta, on ympäristön vesien pääsy käsittelyjärjestelmään estettävä. Maaperäkäsittelyyn tuleville ja sieltä poistuville vesille on järjestettävä näytteenotto ja määrämittausmahdollisuus viimeistään Perkaamon jätevesien käsittelyä on tehostettava mennessä siten, että perkaamon jätevesien käsittelyteho laskettuna päästövuorokausien ainevirtaamien perusteella vuositasolla vastaa valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 talousvesille annettuja vaatimuksia: orgaaninen aine (BOD 7 ) vähintään 90 %, kokonaisfosfori vähintään 85 % ja kokonaistyppi vähintään 40 %. Mikäli perkaamon jätevesien ravinnepitoisuudet ennen käsittelyä ovat selvästi tavanomaista asumisjätevettä pienemmät, ja perkaamon jätevesimäärä on pienempi kuin 5 m 3 perattua kalatonnia kohti, pidetään käsittelyä riittävänä, mikäli ravinteiden jäännöspitoisuudet ovat enintään 2 mg/l kokonaisfosforia ja 50 mg/l kokonaistyppeä. Käsittelyn tehostamista koskeva asiantuntijan laatima suunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle mennessä. Laitosten hoito 6) Kalankasvatuslaitosta ja perkaamoa on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Niiden toiminta on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristöön. Käytettävät rehut ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jätehuolto 7) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa

24 5 kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 8) Kalankasvatuksen ja talvisäilytyksen aikana kuolleet kalat, perkaamon perkeet ja verestysveri (eläinkudosjätteet) on otettava talteen ja toimitettava jätteiden käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaisia jäteittä. Jätteitä ei saa levittää pellolle. Käsittelemätöntä lietettä ei saa levittää pellolle. Käsittelemättömät lietteet on käsiteltävä lannoitevalmistelain mukaisesti kompostoimalla tai toimitettava jätteiden käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaisia jäteittä. Kompostoinnista on tehtävä ilmoitus elintarviketurvallisuusvirastolle. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä ei aiheudu pohja ja pintavesien pilaantumisen vaaraa eikä hajuhaittaa kalanviljely ja perkaamoalueen ulkopuolelle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat on korjattava viipymättä. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot. 11) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjaan on merkittävä erikseen kalankasvatusta ja talvisäilytystä koskien tiedot laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, käytössä olevien altaiden pinta alasta ja tilavuudesta, peratun kalan ja perkausveden määrästä, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muun laitoksella syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä sekä niiden toimittamisesta edelleen jätelajeittain, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, laitoksella käytettävän rehun ja kemikaalien varastoinnista, sakokaivojen tyhjennyksestä sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella.

25 6 Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle käyttö ja päästötarkkailun luotettavuuden tarkistamiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. Perkaamon päästöä mereen on tarkkailtava alkaen vähintään kerran kalenterivuoden aikana puhdistukseen tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteet on otettava normaalina perkausaikana kokoomanäytteinä, niin että ne vastaavat mahdollisimman hyvin tarkkailupäivän keskimääräistä tilannetta. Näytteistä on määritettävä biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ), fosfori (P tot ), typpi (N tot ), kiintoaine, ph ja sähkönjohtavuus sekä esitettävä aistinvarainen arvio (ulkonäkö, haju, väri, rasvaisuus). Lisäksi on ilmoitettava jäteveden virtaama tarkkailupäivänä päästölaskelman tarkistamista varten. Tarkkailun tulokset on toimitettava kuukauden kuluessa Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tarkkailun suorittamisesta. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia. Luvan voimassaolo Vesitalous ja ympäristölupa kalankasvatustoimintaan Vesitalouslupa ja ympäristölupa kalankasvatustoimintaan ovat voimassa saakka. Jos luvan saajan tarkoituksena on jatkaa kalankasvatus ja talvisäilytystoimintaa edellä sanotun päivämäärän jälkeen, on uutta lupaa koskeva hakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Tämä lupa on siinä tapauksessa voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Ympäristölupa perkaamotoimintaan Ympäristölupa perkaamotoimintaan on voimassa toistaiseksi.

26 RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatus ja talvisäilytys 7 Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus perkaamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Perkaustoiminta Kalojen perkaus tapahtuu perkaamossa, joka sijaitsee rannassa välittömästi kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden käyntisillan vieressä. Jätevesien maasuodattamo on noin 50 metrin päässä perkaamosta ja muutaman metrin päässä rantaviivasta. Perkauksessa käytetyn veden määrä tunnetaan. Maaperään ja mereen menevän päästön suuruudesta ei ole tietoa, koska maasuodatinta ei ole rakennettu niin, että päästöjä pystyttäisiin tarkkailemaan. Perkaamon ja kalankasvatuksen vaikutuksia vesistöön ei pystytä vaikutustarkkailussa erottamaan toisistaan. Perkaamon jätevesien johtaminen maahan aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa, jonka ehkäisemiseksi on ympäristöluvassa annettava lupamääräykset. Ottaen huomioon perkaamosta johdettava jätevesimäärä ja verestysveren erottaminen jätevesistä ei luvansaajaa määrätä välittömästi tehostamaan jätevesien käsittelyä, vaan luvan saajalle annetaan mahdollisuus selvittää jätevesien käsittely ja selvityksen sekä tarkkailutietojen perusteella tehostaa jätevesien käsittelyä niin, että lupamääräyksen 5) vaatimukset täyttyvät asetetussa määräajassa. Perkaamo ja kalankasvatustoiminnan jätteiden käsittely tapahtuu kalankasvatuslaitoksella rinnakkain. Niistä tulevaa hajun aiheuttajaa ja vaikutuksia ilmaan ei pysty erottamaan toisistaan. Hajuhaittaa voidaan rajoittaa hoitamalla jätteiden käsittely asianmukaisesti. Jätehuolto Lietteiden ja eläinkudosjätteiden käsittelyssä on noudatettava niitä koskevia erityissäädöksiä, Euroopan neuvoston ja parlamentin asetuksesta EY 1774/2002 (sivutuoteasetus) ja siihen tehtyjen muutoksia sekä maa ja metsätalousministeriön asetusta eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä lisäksi jätelakia. Käytettäessä lietteitä lannoitteena on lisäksi noudatettava lannoitevalmistuslakia (539/2006). Luvan voimassaolo Vesitalouslupa ja ympäristölupa kalankasvatustoimintaan on verkkoaltaiden siirrettävyyden vuoksi myönnetty määräaikaisena. Luvan voimassaolon rajoittaminen on tarpeen, koska kalankasva