YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 67/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-371

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 67/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-371 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kalojen kasvattaminen, perkaus ja vedenotto merestä maaallaslaitoksella sekä tehtyjen rakenteiden pitäminen meressä, Eurajoki. Elon kalankasvattamo, Erkki & Teuvo Elo avoin yhtiö ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Elon kalankasvattamo, Erkki & Teuvo Elo avoin yhtiö on saattanut hakemuksen vireille ympäristölupavirastossa ja täydentänyt hakemustaan , ja Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen maa-altaissa ja perkaamiseen Eurajoen kunnan Kuivalahden kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Kiviranta RN:o 1:103 sekä laitoksella tarvittavan veden johtamiseen merestä ja tehtyjen rakenteiden pitämiseen meressä Kuivalahden kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Lohivesi RN:o 6:196 ja Pihlauksen kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Eteläranta RN:o 1:86 kuuluvilla vesialueilla. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan sekä 5 :n 1 momentin 6) kohdan mukainen ympäristölupahakemus. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukainen vesistöön rakentamista ja 9 luvun 2 :n mukainen veden johtamista koskeva hakemus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Yhtiöllä on Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 97/1994/4 perusteella ollut lupa kasvattaa noin kg kalaa vuotuisena lisäkasvuna ilmaistuna kalankasvatuslaitoksella. Laitokselta mereen johdettava fosforimäärä sai olla enintään 320 kg ja typpimäärä enintään kg vuodessa. Laitokselle otettavan veden määrä sai olla enintään 2,2 m 3 /s. Lupa oli voimassa saakka. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiottiin jatkaa vuoden 2003

2 2 jälkeen, uusi hakemus oli saatettava vireille viimeistään Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uuden hakemuksen johdosta on saanut lainvoiman. Laura ja Erkki Elo ovat päivätyllä vuokrasopimuksella vuokranneet yhtiölle noin kahden hehtaarin suuruisen alueen Eurajoen kunnan Pihlauksen kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Kiviranta RN:o 1:103 kalankasvatustoimintaa varten. Vuokra-aika päättyy Erkki Elo on päivätyllä vuokrasopimuksella vuokrannut yhtiölle kalankasvatuslaitokseen kuuluvaa, jo rakennettua pengertä varten tarvittavan vesialueen Eurajoen kunnan Kuivalahden kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Lohivesi RN:o 6:196 ajaksi Paula Mäki-Esko on päivätyllä vuokrasopimuksella vuokrannut yhtiölle kalankasvatuslaitokseen kuuluvaa, jo rakennettua poistovesikanavaa varten tarvittavan vesialueen Eurajoen kunnan Pihlauksen kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Eteläranta RN:o 1:86 ajaksi Eurajoen kunnan rantayleiskaava, joka on voimassa kyseessä olevalla alueella, on vahvistettu Laitoksen sijaintipaikka on kaavassa merkitty AM-K-alueeksi eli maatilojen talouskeskusten alueeksi, jolla voi harjoittaa kalanjalostusta. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus merialueesta Laitos sijaitsee Pihlauksenmaan luoteiskärjessä Eurajoen pohjoisosassa. Vesialue on matalaa rannikkovyöhykettä, jonka erottavat avomerestä vain muutamat luodot ja karit, joten veden vaihtuvuus on hyvä. Veden laatu Kalankasvatuksen aiheuttamaa kuormitusta ja vaikutuksia lähivesien tilaan on selvitetty tarkkailututkimuksilla vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2001 on otettu kahdet vesinäytteet merialueen tarkkailupisteeltä sekä laitokselta lähtevästä vedestä. Heinäkuussa vesi oli Loukkeenmaan lähiympäristössä tuotantokerroksen kokoomanäytteen kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien sekä perustuotantokykyarvon perusteella lievästi rehevää ja selvästi rehevämpää kuin vertailualueella Olkiluodon velvoitetarkkailututkimuksessa. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli 16 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 340 µg/l ja a-klorofyllipitoisuus 2,3 µg/l. Elokuussa vesi oli kokonaisfosforipitoisuuden ja perustuotantokykyarvon perusteella lievästi rehevää ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella karua rannikkovettä vastaavaa. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli 17 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 350 µg/l ja a-klorofyllipitoisuus 1,7 µg/l. Vesi oli Loukkeenmaan lähiympäristössä vähemmän rehevää, kuin vertailualueella Olkiluodon velvoitetarkkailututkimuksessa. Eurajoen tuoma kuormitus voi ajoittain vaikuttaa alueen veden laatuun.

3 3 Kalasto ja kalastus Alueella on monipuolinen ja terve kalakanta. Alueella toimii kaksi ammattikalastajaa. LAITOS Laitoksen rakenteet ja toiminta Elon kalankasvattamo on maa-allaslaitos. Laitos käsittää kolme maa-allasta, joiden yhteistilavuus on m 3. Kahteen altaaseen vedenotto merestä tapahtuu nostavilla pumpuilla, joilla veden happipitoisuus saadaan tehokkaasti nousemaan. Teuraskala-altaalle vedenotto tapahtuu imuvirtausmenetelmällä välppäristikon läpi. Merestä otettava vesimäärä on yhteensä m 3 /d. Kasvatusaltaista vesi kulkee puhdistettavien ritiläsuodattimien ja ilmastuspudotusten kautta saostuskartioaltaalle. Laitosalueen pohjoispuolelle yhtiö on rakentanut mereen ulottuvan poistovesikanavan, jonka penkereiden korkeus on keskivedenkorkeudesta mitattuna maanpuoleisessa päässä noin 1,0 m ja merenpuoleisessa päässä 0,5 0,6 m ja pituus noin 150 metriä. Poistovesikanava sijaitsee Pihlauksen kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Eteläranta RN:o 1:86 kuuluvalla vesialueella. Kanavan tarkoituksena on johtaa laitoksella käytetyt vedet kauemmaksi rannasta ja syvemmälle vesialueelle. Laitosalueen luoteispuolelle yhtiö on rakentanut mereen penkereen, jonka korkeus on keskivedenkorkeudesta mitattuna noin 0,4 m ja pituus noin 100 metriä. Penger sijaitsee Kuivalahden kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Lohivesi RN:o 6:196 kuuluvalla vesialueella. Penkereen tarkoituksena on estää käytetyn veden kiertymisen takaisin vedenottoalueelle sekä kulkeutumisen Loukkeenmaalla ja laitosalueen eteläpuolella sijaitsevien kiinteistöjen rantojen tuntumaan. Tuotanto Vuosina laitoksella kasvatettu kalamäärä lisäkasvuna ilmaistuna on ollut kg ja vuonna kg ja vuonna kg. Yhtiön tarkoituksena on kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu olisi noin kg/v. Kalojen ruokinnassa käytetään kuivarehua, jonka arvioitu kulutus on kg/v. Käytettävä rehu sisältäisi 480 kg fosforia ja kg typpeä. Rehun fosforipitoisuus olisi 0,8-0,9 % ja typpipitoisuus 6,08-7,5 %. Rehukerroin olisi noin 1,2. Kalat ruokitaan automaattiruokinnalla. Laitoksen aiheuttama päästö Laitoksen rehunkulutuksen ja kalojen lisäkasvun perusteella lasketut fosfori- ja typpipäästöt vuosina ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan sekä hakemuksen mukaiset fosfori- ja typpipäästöt käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

4 Hakemus Fosforipäästö kg/v < 350 Typpipäästö kg/v < Teuraskala-altaalle on asennettu ilmastuskompressori, jonka avulla altaan vettä hapetetaan. Samalla veteen sekoittuu ilmasta typpeä, mikä näkyy mittaustuloksiin perustuvassa tarkkailuraportissa lievänä typen nousuna. Perkaus Kalat pistetään perkaamossa verestysaltaaseen. Perkauksessa käytettävä vesi (2-3 l perattavaa kalakiloa kohden ja m 3 /a) otetaan talteen. Perkaamon vedet johdetaan kolmen saostuskaivon kautta ilmastuskivikkokosken kautta purkuvesikanavaan. Tällä tavoin biologisesti hajoava orgaaninen jäte saadaan hapettamalla hävitetyksi. Yhtiö on suunnitellut turvesuodatusalueen käyttöön ottamista perkaamovesien käsittelyä varten. Jätehuolto Kasvatusaltaiden pohjalle on rakennettu lietetaskut, joihin valuu vettä raskaampi liete. Liete imuroidaan viikoittaisten tarkastussukellusten yhteydessä pois. Saostusaltaassa loput orgaaniset aineet painuvat pohjalle. Kertyneet lietteet imetään alipaineella säiliöautoon ja kuljetetaan maanparannusaineeksi viljelys- ja puutarhamaille. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus veden laatuun Kuolleet kalat kerätään viikoittain ja tarvittaessa useamminkin altaista ja säilötään muurahaishappoa käyttäen litran ilmatiiviisti suljettavaan muovisäiliöön. Kuolleista kaloista muodostuva jäte ja perkausjätteet ( kg/a) kuljetetaan paikalliselle turkistarhaajalle. Pakkausmuovit kerätään ja toimitetaan kierrätykseen. Loput jätteet, jotka on verrattavissa talousjätteisiin, kerätään jätesäiliöön, jonka jätehuoltoyhtiö tyhjentää sopimuksen mukaan. Vuoden 2001 tarkkailututkimuksessa laitokselta lähtevästä vedestä heinäkuussa otetussa kertanäytteessä veden happipitoisuus oli hyvä ja veden biologinen hapenkulutus ominainen biologis-kemiallisesti erittäin tehokkaasti puhdistetuille jätevesille. Fosforin ja typen vuorokausipäästö laskettiin kahden kokoomanäytteen tulosten perusteella. Laitokselle tulevan veden oletettiin olevan laadultaan samanlaista kuin meritutkimuspisteellä tuotantokerroksen kokoomanäytteessä ja virtaaman oletettiin olevan m 3 /d. Kalankasvatuksen aiheuttama fosforipäästö oli karkeasti arvioituna 1,6 kg/d heinäkuussa ja 0,8 kg/d elokuussa. Typpipäästö oli heinäkuussa 6,9 kg/d ja elokuussa 0,9 kg/d.

5 5 Elon kalankasvattamon rehevöittävä vaikutus merialueeseen oli siten ainakin elokuussa vähäistä. Heinäkuussa kasvattamon merkitys saattoi olla suurempi, koska Loukkeenmaan havaintopaikan ravinnepitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin vertailualueella Olkiluodon velvoitetarkkailututkimuksessa, eikä Eurajoenkaan suunnalta tullut tuona aikana merkittävää kuormitusta. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Yhtiö on esittänyt, että laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu jatkuisi nykyisen luvan mukaisen käytännön mukaisesti. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Eurajoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että laitoksen fosforin ja typen ominaispäästöt ovat viiden viimeisen vuoden aikana olleet selvästi laskusuunnassa. Kesän 2002 vedenlaatu- ja päällyslevätutkimusten perusteella Elon kalankasvattamon vaikutusta ei ollut havaittavissa meressä Loukkeenmaan edustalla. Merialueen tila on luonnehdittu lievästi reheväksi ja heinäkuussa a-klorofyllipitoisuuden perusteella jopa karuksi. Sekä heinä- että elokuussa suoritetuilla tarkkailukerroilla vedenlaatu oli kalankasvattamon edustalla samaa luokkaa tai parempi kuin vertailupisteillä. Laitokselta lähtevän veden perusteella laitos kuitenkin selvästi kuormitti purkualuetta. Aikaisempien vuosien tarkkailututkimuksissa kalankasvattamon vaikutus on ajoittain ollut todettavissa Loukkeenmaan merialueella. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on joitakin kesäasutuskohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa noin kg kalaa seuraavin ehdoin: Kalankasvatukseen käytettävien maa-altaiden yhteistilavuus saa olla enintään m 3. Laitokselta mereen johdettava fosforipäästö saa olla yhteensä enintään 300 kg vuodessa ja typpikuormitus yhteensä enintään kg vuodessa. Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Laitoksen ominaispäästön tavoitteena tulee olla vuoteen 2005 mennessä enintään 6 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohti. Laitokselle saadaan johtaa vettä enintään 2,2 m 3 /s. Altaisiin kertyvä liete on poistettava vähintään kerran vuodessa. Liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesistön pilaantumista. Luvan saajan on tehostettava perkaamon jätevesien käsittelyä.

6 6 Luvan saajan on pidettävä laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Luvan saajan on toimitettava vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Luvan saajan on suoritettava kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimitettava tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle sekä tarpeellisilta osin Eurajoen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa annettava tarkkailutiedot myös asianosaisten nähtäväksi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa vuoden 2011 loppuun. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri on toimittanut muistutuksen, joka koskee kalojen kasvattamista verkkoaltaissa meressä. 3) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) on katsonut, että lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. TE-keskus on todennut, että laitokselta mereen johdettu fosforikuormitus on alentunut selvästi vuodesta 1998 alkaen siitä huolimatta, että vuotuinen tuotantomäärä on ollut noin kg. Tämä kehitys on seurausta toisaalta nykyisistä rehulaaduista, mutta lisäksi kuormituksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet laitoksella toteutetut vesiensuojelutoimet ja laitoksen huolellinen hoito. Koska laitos sijaitsee lähellä avomerta, on veden vaihtuvuus jätevesien purkualueella hyvä. Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole muita merkittäviä kuormituslähteitä. Hakijan tuotannon lisääminen kg:aan ei todennäköisesti tule vaikuttamaan veden laatuun, kalastoon tai kalojen ravintoeliöstöön. Hakija on velvoitettava edelleen tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen Varsinais- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Eurajoen kunnan rakennuslautakunta on puoltanut hakemusta ja esittänyt, että ympäristölupa myönnettäisiin hakemuksen mukaisena. Rakennuslautakunta on suorittanut tutustumiskäynnin kalankasvattamolla ja todennut, että laitos oli esimerkillisessä kunnossa. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta todennut, etteivät kesäasukkaat häiriinny kalankasvatustoiminnasta ja viitannut hakemukseen liitettyihin naapurikiinteistöjen omistajien puoltaviin kannanottoihin. Tuotantomäärän suhteen hakija on katsonut oman näkemyksensä olevan oikeudenmukaisempi. Hakija on yhtynyt Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutukseen.

7 7 Hakija on todennut, että Eurajoen kunnan rakennuslautakunnan muistutus perustuu lautakunnan suorittamaan tutustumiskäyntiin kasvattamolla. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa muistutuksen johdosta. Lisäselvitys Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä toimittanut ympäristölupavirastolle päivätyn valtakirjan, jolla Laura Elo on valtuuttanut Erkki Elon allekirjoittamaan vuokrasopimuksen, jolla hakijayhtiölle vuokrataan kalankasvatuslaitokseen kuuluvaa, jo rakennettua pengertä varten tarvittavan vesialueen Eurajoen kunnan Kuivalahden kylässä sijaitsevasta kiinteistöstä Lohivesi RN:o 6:196 kolmeksikymmeneksi vuodeksi. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Elon kalankasvattamo, Erkki & Teuvo Elo avoimelle yhtiölle hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ympäristöluvan 1) kalojen kasvattamiseen ja perkaamiseen Eurajoen kunnan Pihlauksen kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Kiviranta RN:o 1:103, ja vesilain mukaiset luvat 2) veden ottamiseen merestä Eurajoen kunnassa sekä 3) jo rakennetun penkereen pysyttämiseen Eurajoen kunnan Kuivalahden kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Lohivesi RN:o 6:196 kuuluvalla vesialueella (liite 1) ja 4) jo rakennetun poistovesikanavan pysyttämiseen Eurajoen kunnan Pihlauksen kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Eteläranta RN:o 1:86 kuuluvalla vesialueella (liite 1). Kalankasvatustoiminnasta, kun se toteutetaan jäljempänä olevien lupamääräysten mukaisesti ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Veden johtamisesta laitokselle ja penkereen sekä poistovesikanavan pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Laitokselle saa suunnitelman mukaisesti johtaa vettä merestä yhteensä enintään m 3 /d vuosikeskiarvona.

8 8 Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava luotettavasti. Selvitys mittausmenetelmästä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. 2) Luvan saajan on pidettävä vedenjohtamiseen ja kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 3) Laitokselta mereen johdettava fosforipäästö saa olla enintään 300 kg ja typpipäästö enintään kg vuodessa. Laitoksen ominaispäästö saa olla enintään 6 g fosforia ja 45 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan jakamalla laitoksen aiheuttama vuotuisen ravinnepäästön määrä kalan vuotuisen lisäkasvun määrällä. Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. 4) Laitosta on hoidettava asianmukaisesti ja siten, että ominaispäästö ja kokonaispäästö ympäristöön on mahdollisimman pieni. Lisäksi laitoksen toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä vähentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaiset. 5) Altaisiin kerääntyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Saostusallas on tyhjennettävä lietteistä vähintään kerran kuukaudessa kasvatusaltaiden lietetaskut suunnitelman mukaisesti kerran viikossa kasvatuskauden aikana ja kasvatusaltaat aina kun ne tyhjennetään kaloista. 6) Perkaamossa saadaan käsitellä enintään kg kalaa vuodessa. Perkaamon jätevedet on johdettava kolmen saostuskaivon kautta mereen. Ensimmäisen kaivon tulee toimia myös rasvanerotuskaivona. Käsittelyä on tehostettava mennessä maasuodatuksen tai vastaavan tehoisen käsittelymenetelmän käyttöönotolla. Suunnitelma perkaamon jätevesien käsittelyn tehostamiseksi on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään Rakenteita, joita käytetään perkaamon jätevesien käsittelyyn, on hoidettava asianmukaisesti ja syntyvä liete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

9 9 7) Kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava. Kompostoinnin tulee tapahtua tätä tarkoitusta varten tehdyssä asianmukaisessa kompostorissa. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Jätteen käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia eläinjätteen käsittelystä annettuja säädöksiä. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Kaikki hyötykäyttökelpoiset jätteet on pyrittävä hyödyntämään. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden kuljetus ja jätehuolto asianmukaisesti ja voimassa olevien jätteen käsittelyä koskevien määräysten mukaisesti. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 11) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuslaitoksen aiheuttamia päästöjä, jätteiden määrää sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen ympäristöpäästöjen suuruus ja jätemäärät. Vesistöpäästöjen tarkkailun on perustuttava otettavan veden ja vesistöön johdettavan jäteveden määrän mittaamiseen ja jätevedestä otettavien näytteiden tutkimiseen sekä myös rehunkulutuksen ja lisäkasvun mukaiseen ainetasetarkasteluun. Tarkkailun ensimmäisenä vuonna laitokselta lähtevästä ja tulevasta vedestä on kesäkuussa ja syyskuussa otettava näytteet viikon jaksoissa vuorokauden kokoomanäytteinä. Heinäkuussa ja elokuussa tulevan veden näyte on otettava kertanäytteenä ja lähtevän veden näyte vuorokauden kokoomanäytteenä. Tämän jälkeen tulevan veden näytteet on kesä-syyskuussa otettava kertanäytteinä ja lähtevän veden näytteet vuorokauden kokoomanäytteinä. Näytteistä on analysoitava standardimenetelmin ainakin kiintoaine, BOD 7, kokonais- ja fosfaattifosfori sekä kokonais- ja ammoniumtyppi.

10 10 Yksityiskohtainen päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto päästöistä. Yhteenvedossa on esitettävä laskelmiin perustuva ainetasetarkastelu laitoksen päästöistä mereen ja selvitys jätteiden määrästä ja käsittelystä. Laskelmat on tehtävä siten, että niiden oikeellisuus on tarkistettavissa. 12) Luvan haltijan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - päivittäin tulevasta ja lähtevästä vesimäärä - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta - laitokseen sijoitetusta ja laitoksesta poistetusta kalamäärästä - perattavasta kalamäärästä - otetuista vesinäytteistä ja analyysituloksista - lietteiden, perkeiden sekä muiden jätteiden määrästä ja käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Ympäristökeskuksen suorittaessa ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja tehtäviä sen vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vesistövaikutuksia Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille hyväksyttäviksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

11 11 Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainitun määräajoin edellä mainituille viranomaisille ja Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on tarvittaessa annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 14) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen ja perkaamiseen ja vesilain mukainen lupa veden ottamiseen merestä ovat voimassa saakka. Hakemus tämän lupapäätöksen määräysten tarkistamiseksi on tarpeellisine selvityksineen saatettava vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa mennessä. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Vesilain mukaiset luvat poistovesikanavan sekä penkereen pysyttämiseen ovat voimassa toistaiseksi. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Laitoksen päästöt ja niiden ympäristövaikutukset Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksen rehunkulutuksen ja kalojen lisäkasvun perusteella laskettu fosforipäästö on vuosina ollut keskimäärin 320 kg/a ja vuonna kg kalojen lisäkasvun ollessa edellisiä vuosia pienempi. Typpipäästö on vuosina ollut keskimäärin kg/a ja vuonna kg. Laskelmissa ei ole otettu huomioon lietteenpoiston päästöjä vähentävää vaikutusta, joten ne edustavat enimmäispäästöjä.

12 12 Kalankasvattamo sijaitsee lähellä avomerta ja veden vaihtuvuus kasvattamolla käytettyjen vesien purkualueella on siten hyvä. Vuoden 2001 tarkkailututkimuksissa vesi on Loukkeenmaan lähiympäristössä ollut lievästi rehevää ja elokuussa otettujen näytteiden a- klorofyllipitoisuuden perusteella karua rannikkovettä vastaavaa. Vuoden 2002 vedenlaatu- ja päällyslevätutkimusten perusteella kasvattamon vaikutusta ei ollut havaittavissa meressä Loukkeenmaan edustalla. Sallitut päästöt Lupaharkinta Lupamääräysten mukaan laitoksen fosforipäästö saa olla enintään 300 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitoksen päästöt ovat näin suurin piirtein samalla tasolla, kuin vuosien keskimääräiset päästöt tai vähenevät hieman. Lupamääräysten mukaisilla päästömäärillä voidaan saavuttaa noin kg:n vuotuinen lisäkasvu. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Eurajoen kunnan rantayleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Vedenotosta sekä penkereen ja poistovesikanavan pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Lainkohdat Ympäristösuojelulain 42, 43, 45, 46,55, 56 ja 57 Vesilain 2 luvun 6 :n 2 mom. ja 9 luvun 2 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Ympäristölupavirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon yllä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun asetuksen (1416/2001) mukaisesti. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi, maksu on määrätty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana.

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Nina Engberg Lea Siivola Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Nina Engberg sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Nina Engberg. NE/ts

14

15 VALITUSOSOITUS Liite 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.