YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 15/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 394 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 15/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 394 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen meressä verkkoaltaissa Sasinkloppien itäpuolella Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä Luvan hakija Rantamaan Lohi, avoin yhtiö Ihamontie 342, Pyhämaa Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Rantamaan Lohi, avoin yhtiö on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 9.1., 19.4., 7.5., ja HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Sasinkloppien saarten itäpuolella sijaitsevassa laitoksessa, hakijan vuokraamalla vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä. Kalojen lisäkasvu on noin kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 31/2001/4 myöntänyt Rantamaan Lohi, avoimelle yhtiölle luvan verkkoaltaiden pitämiseen ja kalojen kasvattamiseen niissä Sasinkloppien itäpuolella Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä. Lupa on voimassa kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa olla yhteensä enintään m 3, kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 730 kg ja typpimäärä enintään kg.

2 2 Oikeus alueeseen Rantamaan Lohi, avoin yhtiö ja Pyhämaan Kylän Kalastuskunta ovat tehneet toistaiseksi, viiden vuoden jaksoissa, voimassa olevan vuokrasopimuksen yhteisiin vesialueisiin RN:o 876:1 kuuluvan, Sasinkloppien ympäröivän vesialueen käyttämisestä kalankasvatukseen. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Uudenkaupungin yleiskaavassa Sasinklopit ja niitä ympäröivät saaret on merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL), joille ei saa rakentaa rakennuksia, jotka saattavat turmella alueen luontoa ja vaikeuttaa alueen muodostamista luonnonsuojelualueeksi. Laitos sijaitsee Uudenkaupungin saariston Natura 2000 alueella (FI ). Alue on mm. merkittävä saaristolinnuston pesimäalue ja muutonaikainen levähdysalue. Vesialue Kuormitus Veden laatu Sasinkloppien saaret sijaitsevat Selkämeren reunalla lähes avomerellä, jossa alueen virtaus ja kasvatusolosuhteet ovat hyvät. Kasvatuspaikan vesisyvyys on sekä kasvatuksen että päästöjen laimennuksen kannalta otollinen. Veden syvyys kasvatuspaikalla on noin 10 m ja vaihtelee sen välittömässä läheisyydessä 3 10 m. Kalankasvatuslaitosten ympäristövaikutukset ovat alueella suoritettujen tutkimusten perusteella osoittautuneet vähäisiksi. Hakijan kalankasvatuslaitosta lähimpänä sijaitsevat muut laitokset ovat hakijan Planeetin laitos yli 1,5 km lounaaseen ja Mannerlohi Oy:n Pujon laitos noin 2 km kaakkoon. Veden laatua alueella on tarkkailtu osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuonna 2005 heinäkuun tarkkailukerralla laitoksen lähivesissä oli havaittavissa merkkejä lievistä kalankasvatuksen rehevöittävistä vaikutuksista. Syyskuun tarkkailukerralla ero lähiveden ja vertailualueen rehevyystasojen välillä oli pieni. Pintaveden fosforipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja a klorofyllipitoisuus <1 2,7 µg/l välillä. Vuonna 2006 laitoksen lähivedet olivat jokseenkin luonnontilaiset. Fosforipitoisuus vaihteli µg/l välillä ja a klorofyllipitoisuus 1,1 2,9 µg/l välillä. Vesialue oli tuotantokerroksen fosfori ja a klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevä molempina vuosina. Veden laatu oli käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä pintaveden fosforipitoisuuksien perusteella, mutta vaihteli erinomaisen ja hyvän välillä a klorofyllin suhteen. Pohjaeläimistö Vuonna 2006 suoritettiin Pyhämaan merialueella pohjaeläintutkimus. Sasinkloppien laitoksen lähistöllä olevasta tarkkailupisteestä ei saatu pohjan soraisuuden vuoksi täysin luotettavia näytteitä. Näytteissä vallitsevia olivat Marenzelleria monisukasmadot. Joitakin puoliter

3 3 veen pohjan lajeja esiintyi, mutta yksilömäärät olivat erittäin pieniä. Melko runsaana esiintyi Tubifex costatus harvasukasmato, jonka esiintyminen kovalla pohjalla viittasi kalankasvatuslaitoksen paikalliseen rehevöittävään vaikutukseen. Pohja oli luokitukseltaan puoliterve/puolilikaantunut, kuten vuonna Koko tutkimusalueella pohjat olivat pääosin puoliterveitä. Vuoteen 2001 verrattuna moni ja harvasukasmatojen määrät olivat kasvaneet. Alueen käyttö Nykyinen toiminta Alueella ei ole loma asutusta, eikä kalankasvatustoiminnasta aiheudu kuin korkeintaan vähäistä haittaa ympäristölle. Alueella ei ole veneväyliä. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole vedenottamoja, kaivoja tai uimarantoja Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Rantamaan Lohi, avoimen yhtiön kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat Sasinkloppien laitoksella olleet seuraavat Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,19 1,27 1,22 1,19 1,18 1,21 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 6,5 6,2 5,8 6,4 5,4 6,1 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on noin kg vuodessa. Laitoksen rakenteet Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on yhteensä noin kg/a ja se sisältää fosforia noin 730 kg/a ja typpeä noin kg/a. Kalat ruokitaan puhaltamalla rehua kerran päivässä altaisiin. Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Sasinkloppien laitos koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2 ja tilavuus m 3. Altaiden syvyys on 5 m. Altaat ankku

4 4 roidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Huoltotukikohta Rehu säilytetään tuotantopakkauksissa hakijan Meri Ihamon laitoksella Pitkäluodolla, josta sitä päivittäin kuljetetaan tarvittavina annoksina kalankasvatuslaitokselle. Kalat perataan Meri Ihamon laitoksella. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Hakija käyttää parasta mahdollista tuotantovälineistöä ja korkealuokkaista rehua. Fosfori ja typpipäästöjä ympäristöön minimoidaan. Jätehuolto Kuolleet kalat (enintään kg/a) kompostoidaan. Kiinteä jäte kuljetetaan pois jätehuoltoyrittäjän toimesta. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Toiminta ei aiheuta kokemusperäisen tiedon mukaan veden laadun, biologisten tekijöiden tai alueen käyttökelpoisuuden muuttumista. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa ympäristön eri käyttömuodoille. Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Toiminta ei heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on tarkoitettu. Hankkeen vaikutuksena on enintään lievä perustuotantokyvyn nousu. Poikasallas on suojattu tiheällä ja paksulankaisella verkolla, johon linnut eivät voi takertua. Merikotkien ei ole havaittu saalistavan isojen kalojen altaalla. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua yhteenveto kuluneen vuoden tarkkailusta. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana.

5 Muistutukset ja vaatimukset 5 Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että Sasinkloppien laitoksen vaikutukset ympäröivän vesialueen tilaan ovat velvoitetarkkailututkimusten tulosten perusteella melko lieviä. Vuonna 2002 päällyslevästön a klorofyllimäärät ovat ensimmäisellä jaksolla olleet selvästi korkeampia lähi kuin vertailupisteillä. Vuonna 2001 laitosta lähimpänä sijaitseva pohjaeläinpiste on luokiteltu puoliterveen ja puolilikaantuneen rajoilla olevaksi. Pisteiden vähyydestä johtuen kalankasvatuksen ja muista tekijöistä johtuvan rehevöitymisen erittely on ollut vaikea. Laitos sijaitsee Selkämeren partaalla avomeren tuntumassa missä veden vaihtuvuus on hyvä ja alue soveltuu melko hyvin kalankasvatukseen. Laitoksen lähistöllä ei ole luonnonsuojelu tai muussa vastaavassa käytössä olevia erityisalueita, joiden käyttöön tai olosuhteisiin toiminnalla olisi vaikutuksia. Ympäristökeskus on puoltanut lupahakemusta kasvattaa kalaa noin kg vuodessa. Verkkoaltaiden pinta ala saa olla yhteensä enintään m 2. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa sisältää yhteensä enintään 730 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena tulisi olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Vuoden 2010 alusta tulisi laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee ilmoittaa vakavista kalatautitapauksista myös ympäristökeskukselle. Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu ja vesistövaikutusten tarkkailu tulee suorittaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Jos toiminta sen jälkeen jatkuu, tulisi uusi lupahakemus panna vireille vuotta ennen luvan umpeutumista. 2) Merenkulkulaitos ei ole muistutuksessaan vastustanut kyseistä hakemusta. Kelluvat kala altaat on merkittävä merenkulkulaitoksen ohjeiden mukaisesti. Kiinnitys tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimisen yleisillä vesikulkuväylillä. 3) Varsinais Suomen TE keskus on muistutuksessaan katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalojen kasvattamiseen kuten hakemussuunnitelmassa on esitetty. Laitos on hakemusasiakirjojen mukaan noudattanut sille määrättyjä lupaehtoja. Viime vuosien vesistötarkkailuraporteissa mainitaan tarkkailukerrasta riippuen, että kasvattamon lähivesissä on joko havaittavissa lieviä merkkejä laitoksen rehevöittävästä vaikutuksesta tai lähivesien tila on jokseenkin

6 6 luonnontilaista vastaavalla tasolla. TE keskus on katsonut, että laitospaikka sopii hyvin kalankasvatustoimintaan. Laitokselle tulisi määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Hakijan selitys Hakija on muistutusten johdosta todennut, ettei niissä ole esitetty mitään hakemuksia vastustavia seikkoja tai väitteitä. Hakija on näin ollen katsonut, ettei hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ole esteitä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Rantamaan Lohi, avoimelle yhtiölle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Sasinkloppien itäpuolella (liite 2) yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 vuokraamallaan alueella Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 680 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,0 g fosforia eikä 46 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä

7 Häiriö ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 7 ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä

8 8 muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Uudenkaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka.

9 9 Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2015 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatustoimintaan liittyvien rakenteiden ja laitteiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä, melko avoimella merialueella Sasinkloppien itäpuolella mantereen ja Selkämeren välissä. Vaikutusalueella veden syvyys vaihtelee 3 ja 13 m:n välillä, mutta on enimmäkseen alle 10 m. Keskimääräinen lisäkasvu on vuosina ollut kg/a, fosforipäästö keskimäärin 350 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitoksen rehevöittävät vaikutukset ympäröivään veteen ovat tarkkailututkimusten mukaan olleet melko lievät. Laitoksen paikallinen rehevöittävä vaikutus on näkynyt läheisen pohjan tilassa, joka on 2000 luvulla ollut puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalla. Alue sopii sijaintinsa perusteella melko hyvin kalankasvatukseen. Laitoksen toiminta nykyisillä lupamääräyksillä ei vaikuta lähistöllä sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 680 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 400 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,2 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa noin kg:n lisäkasvun vuotta kohti.

10 10 Sasinkloppien laitoksen vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosforipäästöt kasvavat noin 15 % ja typpipäästö pysyvät likimäärin ennallaan. Laitoskoko Luvan voimassaolo Lupaharkinta Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin yhteinen sallittu pinta ala m 2 on myönnetty haetun pinta alan mukaisesti. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ominaiskuormitusarvot Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,0 g ja typen osalta 46 g kasvatettavaa kalakiloa kohden. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Ominaiskuormituksen tavoitearvoja koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksen 5) toisessa kappaleessa esitetyllä tavalla.

11 11 Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. HN/sl

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

14 LIITE 2 Kalankasvatus Ympäristöhallinnon Karttapalvelu ( )