YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 120/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 395 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 120/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 395 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen meressä verkkoaltaissa Pukkeenluodon saaren itäpuolella Kustavin kunnan Anavaisten kylässä. Luvan hakija Saaristomeren Kala Oy Suukari, PL 54, Uusikaupunki Luvan hakemisen peruste Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Saaristomeren Kala Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä , ja HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Kustavin kunnan Anavaisten kylässä Pukkeenluodon saaren itäpuolella hakijan omistamalla vesialueella (RN:o 5:22). Etäisyys saareen on noin 50 m. Kalojen arvioitu lisäkasvu on noin kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 36/2001/4 myöntänyt Saaristomeren Kala Oy:lle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa sekä kalojen talvisäilytykseen Pukkeenluodon itäpuolella Haminanaukon eteläpäässä Pukkeensuntin merialueella, Anavaisten kylässä Kustavin kunnassa. Vaasan hallinto oikeus on antamallaan päätöksellä nro 01/0148/3 pysyttänyt ympäristölupaviraston päätöksen.

2 2 Lupa on voimassa vuoden 2007 loppuun tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaan pinta ala saa olla yhteensä enintään m 2 ja tilavuus enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 620 kg ja typpimäärä enintään kg vuodessa. Oikeus alueeseen Saaristomeren Kala Oy omistaa kasvatuspaikkana toimivan vesialueen. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Kustavin Pukkeenluodon rantakaavassa kalankasvatusaltaiden vastarannalla oleva maa alue on merkitty maatalousalueeksi (M), jolla rakennusten rakentamien on kielletty. Kyseessä oleva ranta alue kuluu hakijan omistamaan vesi ja maa alueeseen RN:o 5:22. Kyseisen ranta alueen eteläpuolella oleva alue on merkitty lomaasuntoalueeksi (RH) ja yhteiskäyttöiseksi venevalkama alueeksi (LV). Kalankasvatusaltaiden kaakkoispuolella sijaitsevan Hurusein saaren ranta alueet ovat Kustavin kunnan Anavaisten kylän Hurusein rantakaavan mukaan merkitty maa ja metsätalousalueeksi (M), venevalkamaksi (LV 1) sekä loma asuntojen korttelialueiksi (RA). Vesialue Kuormitus Veden laatu Laitoksen vaikutusalue kaksi selkää yhdistävässä salmessa on virtausolosuhteiltaan varsin hyvä. Veden syvyys alueella vaihtelee 10 ja 30 m:n välillä ja kalankasvatuspaikalla 10 ja 12 m:n välillä. Alue on osa pohjois eteläsuuntaista selkien muodostamaa merialuetta, joka jatkuu etelässä Kihdille ja pohjoisessa niin ikään alueelle, jossa Kihti ja Selkämeri yhdistyvät. Lännessä pieni osa saaristoa erottaa alueen Kihdin selästä. Syvyysolot jatkuvat ympäröivällä merialueella virtaussuunnissa melko samanlaisina, eikä läheisyydessä ole merkittäviä, rajattuja syvänteitä tai kynnyksiä. Lähialueilla ei ole muuta kuormittavaa toimintaa, jonka yhteisvaikutus pitäisi tässä hakemuksessa ottaa huomioon. Laitoksen vaikutusta veden laatuun ympäröivällä alueella on seurattu vesistö ja kuormitustarkkailuna Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n Kustavin ja Iniön yhteistarkkailun puitteissa aikaisemmassa lupapäätöksessä edellytetyin tavoin luvulla tuotantomäärä ja kuormitus ovat pienentyneet Kustavin alueella. Fosforin taustapitoisuudet Saaristomerellä ovat kohonneet huomattavasti viime vuosikymmeninä, mikä ilmeisesti peittää paikallisen kuormituksen pienenemisen. Pukkeenluodon tarkkailupisteen vesialue oli vuosina yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävä fosforin ja hyvä a klorofyllin suhteen. Vuosina

3 , jolloin laitoksella ei ollut toimintaa, veden laatu vaihteli fosforin suhteen hyvän ja tyydyttävän välillä ja pysyi a klorofyllin suhteen samana. Vuosina pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli Pukkeenluodon pisteessä heinä elokuun aikana 22 µg/l ja a klorofyllipitoisuus 4,1 µg/l. Vastaavat luvut olivat lähimmässä vertailupisteessä 21 µg/l ja 3,4 µg/l. Vuosina pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli Pukkeenluodon pisteessä 23 µg/l ja a klorofyllipitoisuus 4,0 µg/l ja vastaavasti vertailupisteessä 25 µg/l ja 4,0 µg/l. Pukkeenluodon syvänteellä sijaitsevan tarkkailuaseman happitilanne oli vuosina 2001, 2002 ja 2004 huono, mikä ilmeisesti johti kohonneisiin fosfori ja typpipitoisuuksiin pohjan lähellä. Perifyton Pohjaeläimistö Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Päällyslevästön kasvua on alueella mitattu kolmen vuoden välein. Vartsalan, Anavaisten ja Lypyrtin länsipuolella havaittiin vuonna 2000 kalankasvatuksen lisäävän päällyslevästön kasvua. Hakijan laitosta kolmessa lähimmässä tarkkailupisteessä kasvoi kesällä keskimäärin 7,6 mg/m 2 päällyslevää. Viimeisellä jaksolla kasvoi keskimäärin 13 mg/m 2. Kahden lähimmän, Iniönaukolla sijaitsevien, vertailupisteiden keskimääräinen määrä oli 3,7 mg/m 2. Vuonna 2003 suurimmalla osalla Kustavin tutkimusalueen osa alueilla keskimääräiset a klorofyllipitoisuudet olivat pienimmillään aikaisempiin tutkimusvuosiin verrattuna. Vuonna 2006 ainoan laitosta lähellä sijaitsevan tutkimuspisteen keskimääräinen klorofyllimäärä oli 1,2 mg/m 2 ja kahden lähimmän vertailupisteen 1,5 mg/m 2. Pohjaeläimistöä on alueella tutkittu suppeasti joka vuosi ja laajasti joka kolmas vuosi. Pohjaeläintutkimuksen tulosten mukaan kyseessä olevan kalankasvatuslaitoksen lähimpänä oleva tarkkailupiste on vuodesta 2001 saakka ollut luokitukseltaan puoliterve/puolilikaantunut, kun se vielä vuonna 2000 oli puoliterve. Pohjan laatu tarkkailupisteessä on ajoittain ollut jopa parempi kuin vertailupisteissä Ströömin pohjoispuolella ja läntisellä Iniönaukolla. Kustavin länsipuolen asemilla ei ole ollut tervettä pohjaa vuoden 1995 jälkeen. Alueella esiintyvät ulomman välisaariston tyypilliset kalalajit, kuten hauki, kuha, ahven, kampela, särki ja silakka. Alueella ei varsinaisesti harjoiteta ammattikalastusta. Sivuammattikalastajia on jonkin verran. Lähin kalankasvatuslaitos on Taimen Oy:n omistama Eknön laitos, joka sijaitsee etelämpänä yli 4 km:n etäisyydellä. Alueella ei ole vedenottamoita eikä rantaa hyödyntäviä yleisiä virkistystoimintoja. Pukkeensuntissa on veneilyväylä. Hakijan toiminnasta ei ole haittaa vesiliikenteelle, koska tämä on otettu huomioon altaiden sijoittelussa ja ankkuroinnissa.

4 4 Kalankasvatuspaikan läheisyydessä on loma asutusta Hurusein saarella noin 300 m kasvatusaltaista kaakkoon sekä noin 500 m itään niemen takana ja Pukkeenluodon saarella noin 600 m luoteeseen. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Saaristomeren Kala Oy:n kalankasvatuslaitoksen toteutunut kalankasvatus ja laitoksen aiheuttamat päästöt ovat vuosina olleet seuraavat (vuosina laitoksella ei ole kasvatettu kalaa): Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,40 1,39 1,40 * ) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 7,2 7,1 7,1 * ) Typen ominaispäästö (g/kg/a) * ) * ) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa (pääasiassa kirjolohta tai siikaa) entisellä paikalla Pukkeenluodon saaren itäpuolella siten, että kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä olisi noin kg/a, joka sisältäisi fosforia enintään kg/a ja typpeä enintään kg/a. Ruokinta suoritetaan automaattiruokintana, käsiruokintaa käytetään tarvittaessa. Kalankasvatuslaitoksella ei ole perkaustoimintaa. Hakijalla on erillinen perkaamo. Laitoksen rakenteet Huoltotukikohta Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu kahdesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2, tilavuus m 3 ja syvyydet noin 4 m. Altaat ankkuroidaan paikoilleen. Kalojen verestys ja perkaus tapahtuvat hakijan perkaamoissa Uudessakaupungissa tai Kustavin Vuosnaisissa myöhemmin käyttöönotettavassa perkaamossa. Rehu varastoidaan hakijan tukikohdassa Pohjois Vartsalan kylässä Kustavin kunnassa.

5 Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen 5 Kalankasvatuksen ravinnepäästöt mereen ovat noin 710 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Ruokinnassa pyritään lievään aliruokintaan ja vältetään rehun hukkaamista. Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poistetaan ennen käyttöä ja sen lisäksi ruokinta automaatissa on pölynpoistotoiminto. Hakemuksen mukainen kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin perustuva kalanviljely vastaa siten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätehuolto Kuolleet kalat (enintään 800 kg/a) käytetään ensisijaisesti raakaaineena hakijan yhteistyöyrityksen biodieseltuotannossa Uudessakaupungissa. Poikkeustapauksessa ne viedään kaatopaikalle. Jätteistä (noin 50 kg/a) kierrätettävä osa laitetaan kierrätykseen ja muu osa viedään kaatopaikalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET Hakijan mukaan jätteet syntyvät keskitetysti ja niiden lajittelu ja jatkokäsittely tapahtuvat hakijan perkaamoiden ja tukikohtien puitteissa. Vesiympäristön tila Merialueen käyttö Toiminnan voidaan katsoa vaikuttavan merialueen tilaan ainoastaan ravinnepitoisuuksien muutoksena aivan toimintapaikan lähiympäristössä. Veden laatu on laitoksen vaikutusalueella pysynyt verraten hyvänä. Toiminnan keskeytyksillä ei ole ollut veden laatuun sanottavaa vaikutusta. Hakija toteaa, että veden laatu alueella vaihtelee yleisten vaihtelurajojen sisällä sekä yleisen muutoskehityksen mukaan. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa kalastukselle eikä kalakannoille. Lähialueilla ei ole rantoja tai pohjia, joilla olisi merkitystä kalojen kutualueina. Alueella ei ole rantaa hyödyntäviä yleisiä virkistystoimintoja. Pukkeensuntissa sijaitsee veneilyväylä. Vesiliikenne on altaiden sijoittelussa ja ankkuroinnissa otettu huomioon. Natura 2000 alueen luonnonarvot Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Luonnonsuojelualueita ei ole hankkeen vaikutusalueella. Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Hakija ehdottaa, että tarkkailutoimintaa jatketaan aikaisempaa vesistö ja kuormitustarkkailuohjelmaa noudattaen. Tarkkailua hoitava

6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 6 Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalataloudellinen seuranta järjestetään tarvittaessa Varsinais Suomen TE keskuksen Kalatalousosaston esittämällä tavalla yhteisseurantana muiden laitosten kanssa. Hakija katsoo, että vuonna 2003 tehty selvitys on tulevaksi lupakaudeksi riittävä. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kustavin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, ettei laitoksen vaikutuksia ympäröivän vesialueen tilaan ole selkeästi havaittavissa tarkkailutuloksissa. Laitoksen viereisen syvänteen pohjan tila on huono. Syvänteessä on ollut useina vuosina hapenpuutetta ja alusveden fosforipitoisuus on ollut hyvin korkea. Pukkeenluodon laitoksesta tulevasta kuormituksesta osa kulkeutuu todennäköisesti syvänteeseen, jossa se lisää hapenpuutetta, sisäistä kuormitusta ja vesialueen rehevöitymistä. Vaikka laitos sijaitsee pitkän syvänteen lounaisreunalla, sen pohjoispuoli on matalaa ja saaristoista aluetta joka on altis rehevöitymiselle. Veden vaihtuminen alueella on rajoittunut. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" esitetään, että kalankasvatuksen vesiensuojelua tehostetaan, kun kuormitus kohdistuu pintavesiin, joiden tila on alle hyvän, tai tila kalaskasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormitusta alentamalla. Ekologisen luokituksen mukaan Anavaisten ja Lypyrtin länsipuolinen vesialue tulee todennäköisesti kuulumaan tyydyttävään luokkaan. Edellä mainituista syistä alueen ravinnekuormitusta ei ole syytä lisätä. Ympäristökeskus on todennut, että kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkun verran kohteita, jotka voivat kokea haittaa kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on puoltanut lupahakemusta kasvattaa kalaa noin kg vuodessa Pukkeenluodon laitoksella. Verkkoaltaiden pinta ala saa olla yhteensä enintään m 2. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa sisältää enintään 620 kg fosforia ja kg typpeä

7 7 vuodessa. Laitoksen ominaiskuormituksen tulisi olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohden. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Vuoden 2010 alusta tulisi laitoksen ominaiskuormituksen tavoitteena olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohden. Kuolleet kalat ja muut jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti. Laitoksen toiminnasta on pidettävää hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava tiedot laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee suorittaa kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa seitsemän vuotta lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 2) AA ja BB (Pukkeensarvi RN:o 5:6, Anavainen, Kustavi) ovat muistutuksessaan esittäneet, että luvan myöntämisen ehdoksi tulisi säännölliset veden laatuun liittyvät mittaukset suorittaa kalankasvatuslaitoksen lähiympäristössä, että tulokset olisivat julkisia ja että osalla laitoksen tuotoista perustettaisiin rahasto, jonka avulla taattaisiin, että toimintapaikka sen lopetettua palautettaisiin alkuperäiseen tilaansa, eivätkä esim. sen laitteet jäisi ajelehtimaan. 3) CC, (Aurinkoranta RN:o 5:12, Anavainen, Kustavi) on muistutuksessaan vastustanut kalojen kasvatusta ja toiminnan laajentamista veden ja ympäristön saastumisen takia. 4) DD ja EE, (Hajavi RN:o 4:143, Anavainen, Kustavi) ovat muistutuksessaan esittäneet, ettei haettavaa lupaa myönnettäisi ja ettei laitoksen aiheuttamaa luonnonsuhteiden huonontumista voi muulla lailla kompensoida kuin kyseisen toiminnan lopettamalla. Vuoden 1997 jälkeen on havaittu, että merivesi on alueella ollut sameaa, rakkolevän esiintyminen on ollut vähäistä ja ns. pukinparran kasvu on ollut voimakasta. Altaiden ympäristössä saalistavien lokkien aiheuttama meluhaitta on ollut jatkuvaa, eivätkä hakijan suojaverkot ole onnistuneet häätämään lokkeja. Aika ajoin laitokselta on levinnyt pahanhajuista kalanrasvaa, joka on rantakallioille ajelehtineena estänyt uimisen. Kaloja on kuollut huomattavia määriä. Laitoksen ollessa poissa toiminnasta muutos on ollut havaittavissa ympäristön suhteen, jolloin merivesi on kirkastunut ja yllämainitut haitat ovat vähentyneet tai poistuneet. 5) FF ja GG, (Karilehto RN:o 4:112, Anavainen, Kustavi) ovat omasta puolestaan ja 13 valtakirjan allekirjoittaneen henkilön asiamiehinä ehdottomasti vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä kalojen kasvattamiseen kyseisellä alueella. Kalankasvatus saastuttaa ympäristöä eikä sitä tulisi sallia kasvavan mökkiasutuksen keskellä. Kolmantena vuonna laitoksen toiminnan lopettamisesta vesi on ollut puhtaampaa eikä kalanrasvaa ole esiintynyt. Hakija ei ole ajoissa poistanut kuolleita kaloja altaista. Sukeltajan poistaessa kuolleita kaloja pohjasta paha haju on levinnyt ympäristöön. Vuonna 2006 altaiden

8 8 katkenneet kiinnitysköydet aiheuttivat vaaratilanteita väylällä liikkuneille. Hakija on vasta viranomaisen yhteydenoton jälkeen toiminut asian hyväksi. Muistutukseen on liitetty kaksi valokuvaa vuodesta ) HH, (Karipuhti RN:o 8:10 ja Segelrast RN:o 8:8, Anavainen, Kustavi) on esittänyt muistutuksessaan, ettei kyseiselle kalankasvatukselle tule myöntää lupaa. Veden laatu on vuosi vuodelta huonontunut. Näkösyvyys on pienentynyt, vesikasvillisuus köyhtynyt ja selvärajaisia sameita vesimassoja esiintynyt. Hajuhaittaa ja vedenpäällisiä rasvavanoja esiintyy. Säynävä on dramaattisesti vähentynyt Pukkeenluodon itäisellä alueella. Ravinnekuorma kulkeutuu syvähköltä toimintapaikalta myös pohjois ja itäpuolella sijaitseviin rikkonaisiin ja mataliin vesiin. Vaikka alueella olisi vähän loma asutusta eikä lähiympäristössä ole Natura 2000 alueita, se ei saisi olla perusteena luvan myöntämiselle. Hakijalla ei ole oikeutta liata toisten vesialueita, mikä myös johtaa kiinteistöjen arvon laskemiseen. Olisi järkevämpää keskittää altaat Ströömin alueeseen, jossa lisäkuormituksen vaikutus ei ole samalla tavoin tuntuva. 7) II:n oikeudenomistajana JJ (Isokartano RN:o 1:61, Anavainen, Kustavi) on muistutuksessaan vastustanut kyseisen kalankasvatuslaitoksen perustamista kyseiselle alueelle. Kuolinpesä omistaa vesiä ja saaria eikä halua vieraan paikkakunnan yrittäjää vesialueita likaamaan. 8) KK ja LL, (Korkkikloppi RN:o 2:36, Anavainen, Kustavi) ovat muistutuksessaan ehdottomasti vastustaneet luvan myöntämistä kalojen kasvattamiseen. Hakija ei ole hoitanut viljelyaltaitaan. Altaat ovat aiheuttaneet runsaasti ravinnekuormitusta ja esteettistä haittaa kauniissa saaristossa. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on katsonut, että muistutuksissa ja lausunnoissa ei ole esitetty olennaisia syitä hakemuksen hylkäämiseen tai haetun kasvatusvolyymin ja kuormitusmäärän olennaiseen supistamiseen hakemukseen verrattuna. Hakija on liittänyt selitykseensä sinilevänkukintojen ennustetta koskevan lehtiartikkelin. Hakijan on perustellut vuotuisen lisäkasvun nostamista n kg:lla sillä, että alueella ovat lopettaneet toimintansa Anavaisten Lohen Eesholmin, Epuskerin ja Pieskerin kalankasvatuslaitokset. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta katsonut, ettei ole esteitä myöntää lupaa myös haetun suuruisena. Veden happitilanteen vaihtelut läheisessä syvänteessä eivät ole välttämättä korreloineet hakijan toimintaan, eivätkä suoraan lähialueen pintaveden fosforipitoisuuksiin. Ympäristö

9 9 keskus toteaa, ettei laitoksen vaikutuksia ympäröivän vesialueen tilaan ole selkeästi havaittavissa. Hakija epäilee, että osa laitoksen kuormituksesta kulkeutuisi syvänteeseen lisäten hapenpuutetta ja sen myötä sisäistä kuormitusta. Pukkeenluodon ja Hurusein välinen salmi on syvin alueen salmista ja avautuu Juuttoskerinaukon kautta Kihdille. Matalahkot ja sokkeloiset vesialueet laitoksen pohjoispuolella ovat kuitenkin suuria vesimassoja, joiden vaihtuminen vedenkorkeuden vaihtelujen myötä tapahtuu Pukkeenluodon ja Hurusein välisestä salmesta käytännössä kokonaan. Toisaalta mainittu vesialue aukeaa Kustavin Ströömin pohjoisen suun kautta käytännössä Selkämeren eteläosaan. Hakija toteaa lisäksi, että laitoksen vaikutuksia päällyslevästön määrään ei käytännössä ole ollut havaittavissa, harjoitettiin toimintaa tai ei. Lupaprosessin vaativuuden ja sen kaikille tahoille aiheuttaman työmäärän vuoksi hakija on esittänyt, että luvan voimassaoloajaksi määrättäisiin hakemuksessa esitetty kymmenen vuotta, joko siten, että uusi lupahakemus pannaan vireille vuotta ennen luvan umpeutumista taikka siten, että lupa myönnetään olemaan voimassa toistaiseksi ja lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus pannaan vireille edellä mainitussa ajassa ennen luvan umpeutumista Hakija on 2) AA:n ja BB:n muistutuksen johdosta tuonut esille, että veden laatuun liittyviä mittauksia jo tehdään tarkkailututkimustoiminnan puitteissa ja että tiedot ovat kaikkien saatavilla. On vaikea esittää tapaa, jolla tuloksista tiedotettaisiin laajemmalti. Toisaalta, jos jotakin hälyttävää ilmaantuisi, siitä tiedotettaisiin. Laitosten rakenteiden poistamista varmistavan rahaston muodostamiseen tuskin on tarvetta, koska toimintansa lopettaneidenkin laitosten omistajayhteisöt voidaan velvoittaa poistamaan laitteet vesialueelta, jos ne ovat haitaksi tai vaaraksi. Viime kädessä vastaavanlainen vastuu kuuluu myös vesialueen omistajalle. Hakija on 3) CC:n muistutuksen johdosta viitannut siihen, mitä edellä tämän selityksen yleisessä osassa on lausuttu ja mitä jäljempänä muiden muistutusten osalta on esitetty. Hakija on 4) DD:n ja EE:n muistutuksesta todennut, että meriveden näkösyvyyden väheneminen, rakkolevän väheneminen ja ns. pukinparran ja ahdinparran lisääntyminen ovat osa vesialueen tilan yleistä kehitystä. Hakija on sitä mieltä, ettei veden laadussa tapahtuisi mitään havaittavaa muutosta, vaikka koko kasvatustoiminta Saaristomerellä lopetettaisiin. Näin ollen ei yhtä harvoista saaristossa toimivista elinkeinoista saisi olettamusten perusteella uhrata. Sinileväkukinnan riskialueisiin ei kyseinen alue kuulu. Hakija torjuu tehokkaasti lokkeja ja näin ollen niiden aiheuttamaa meluhaittaa suojaverkkojen avulla, joskin lokit kuuluvat saaristoon ja voivat olla pesimäalueillaan hyvin äänekkäitä. Kalakuolemia ei ole laitoksella sattunut tavallista enempää, joskin kuolleiden kalojen poistaminen on kaikille eduksi. Hakijan mielestä mitään muutosta ei ole tapahtunut

10 10 vedenlaadussa laitoksen ollessa poissa toiminnasta, paitsi mahdollisesti syvänteen happitilanteen paraneminen. Tarkkailututkimuksen tuloksissa ei ole ollut selkeästi havaittavissa laitoksen vaikutuksia ympäröivän vesialueen tilaan. Hakija on 5) FF:n ja GG:n muistutuksesta huomauttanut, ettei voi kommentoida liitteitä, koska ne eivät olleet käytettävissä. Muistuttajien perustelun osalta viitataan siihen, mitä edellä on ulkopuoliseen asiantuntevaan selvitykseen viittaamalla esitetty kalankasvatuksen merkityksettömyydestä Saaristomeren tilan ja sen muutosten kannalta. Muutokset vedenlaadussa seuraavat yleistä kehitystä. Kalakuolema oli yksittäinen tapaus, joka ajoittui tuulettomaan ja lämpimään jaksoon, jolloin muuallakin Saaristomerellä tapahtui kalakuolemia. Hakijan mielestä kirjoitus on ylidramatisoitu ja muistuttajat ovat yleistäneet kyseisen tapahtuman toistuvaksi. Hakija poistaa kuolleet kalat oma aloitteisesti ja kasvatustoimintaan liittyvästä intressistä. Altaiden kiinnitysköysiin liittyen altaiden paikka on merkitty alueelle ja merikarttaan ja niihin törmääminen johtuu ilmeisesti navigointivirheestä. Hakija on 6) HH:n muistutuksesta viitannut vesistöä koskevien laatuerojen suhteen edellä lausuttuun. Hajuhaittaa ei käytännössä ole ja vaahtovanoja esiintyy tietyissä sääolosuhteissa kalankasvatustoiminnasta riippumatta. Kalatalousselvityksen mukaan kalankasvatuksesta ei ole haittaa kalastukselle eikä säynävä varsinaisesti ole kirkkaiden vesien kala. Rehevöitymisen muistutuksessa väitettyjen syiden osalta on viitattu edellä lausuttuun. Muistuttajan ehdotukseen, että kalaviljely keskitettäisiin Ströömiin, hakija on todennut, että viranomaiset pitkällä tähtäimellä päinvastoin siirtäisivät osan sen kasvatuksesta Vartsalan ja Anavaisten länsipuolelle. Hakija on viitannut 7) II:n oikeudenomistajan JJ:n muistutuksen osalta edellä lausuttuun. Hakijan kotipaikalla ei ole merkitystä ympäristöluvan perusteiden arvioinnissa. Kalankasvatus on keskittymässä suurempiin yrityksiin, joilla on hakijan käsityksen mukaan paremmat mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen vähenemiseen. Pukkeenluodon laitos tulee allas ja ruokintatekniikan valvonnan osalta uudistumaan. Hakija on 8) KK:n ja LL:n muistutuksesta huomauttanut, etteivät hakijan kalankasvatusaltaat ole aiheuttaneet sen suurempaa ravinnekuormitusta ympäröivään vesistöön kuin muutkaan kalankasvatusaltaat. Hakijan mielestä muistuttajat yrittävät käyttää hyväkseen takavuosien kuuman ja tuulettoman jakson poikkeuksellisissa oloissa tapahtunutta kalakuolematapausta, vaikka hakija kustannuksia säästämättä poisti kuolleet kalat.

11 11 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Saaristomeren Kala Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Pukkeenluodon saaren itäpuolella (liite 2). Paikka sijaitsee hakijan omistamalla vesialueella RN:o 5:22 Kustavin kunnan Anavaisten kylässä. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle, merialueen muulle käytölle eivätkä rannan omistajille vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 620 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia.

12 12 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai vietävä vastaanottopaikkaan, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleitten kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja raportointimääräykset 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen sekä laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille.

13 13 Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kustavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta var

14 14 ten tarvittavaan vesialueeseen. Vireille saatettavaan hakemukseen tulee muun ohella liittää yhteenveto tätä laitosta koskevista tarkkailutuloksista. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos, jolla ei ole ollut toimintaa vuoden 2003 jälkeen. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Pukkeenluodon saaren itäpuolella 2 km pitkän syvänteen lounaisreunalla. Pukkeenluodon itäpuolella kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on m ja vaihtelee sen vaikutusalueella 7 ja 30 m:n välillä. Pohjoispuoli on matalaa ja saaristoista aluetta. Merialue ei ole kovin avoin. Veden laimentumisolosuhteet ovat kohtalaiset. Avoimet merialueet Kihdin merenselän muodossa sijaitsevat noin 2,5 km länteen sekä noin 5 km luoteeseen laitokselta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Laitoksen keskimääräinen lisäkasvu on vuosina ollut kg/a. Fosforipäästö on ollut keskimäärin 460 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitoksen läheisyydessä pintaveden fosfori ja klorofyllipitoisuudet ovat tarkkailututkimuksen mukaan vuosina olleet jonkin verran suurempia ja vuosina , jolloin laitoksella ei ole ollut toimintaa, jonkin verran pienempiä kuin vertailualueella. Pintaveden a klorofyllipitoisuuden perusteella veden laatu Pukkeenluodon tarkkailupisteessä on 2000 luvulla ollut hyvä. Vuoden 2003 jälkeen, kun laitoksella ei ole ollut toimintaa, veden laatu on pintaveden fosforipitoisuuden perusteella vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä. Kasvatusaltaiden läheisyydessä sijaitsevassa syvänteessä on ollut happivajetta ja korkeita fosforipitoisuuksia (vuonna 2002 syyskuussa yli 700 µg/l). Vuosina fosforipitoisuudet ovat olleet pienempiä (keskimäärin 50 µg/l). Kyseisen laitoksen vaikutukset eivät ole näkyneet selvästi päällyslevästön klorofylli määrässä, joskin lähialueen määrät ovat olleet vertailualueita suuremmat. Lähin tarkkailupiste on ollut 500 m:n päässä. Pohjaeläinseurannan tulosten mukaan laitosta lähimpänä, etelässä yli kilometrin etäisyydellä sijaitsevan tarkkailupisteen pohjan tila on

15 15 vuodesta 2001 ollut puoliterve/puolilikaantunut. Koska piste sijaitsee suhteellisen avoimella merialueella, voi sen pohjan laadun olettaa olevan vähintään yhtä hyvä luokitukseltaan kuin Pukkeenluodon itäpuolinen merenpohja. Vuonna 2001 on viimeksi otettu pohjaeläinnäytteitä Pukkeenluodon tarkkailupisteellä. Tuolloin sen lajimäärä ja biomassa olivat Kustavin länsipuolen tarkkailupisteistä pienimmät ja luokitus oli puolilikaantunut. Kustavin alueella tuotantomäärä ja kuormitus ovat 2000 luvulla pienentyneet, mutta fosforin taustapitoisuudet Saaristomerellä ovat kuitenkin kohonneet huomattavasti viime vuosikymmeninä, mikä ilmeisesti peittää paikallisen kuormituksen pienenemisen. Lähialueella Anavaisten Lohi Oy:n kolme kalankasvatuslaitosta ovat lopettaneet toimintansa vuosina Laitosten lisäkasvu on vuonna 2002 ollut yhteensä noin kg. Laitokset ovat sijainneet hakijan Pukkeenluodon laitoksen vaikutusalueen ulkopuolella eikä alueen hydrologisten ominaisuuksien perusteella voida katsoa vaikuttavan paikallisesti samaan vesialueeseen. Siten edellä mainittujen kolmen laitoksen toiminnan lopettaminen ei vaikuta olennaisesti Pukkeenluodon laitoksen kokoon. Yllämainittujen seikkojen perusteella haetulle laitoskoolle ei voida myöntää lupaa. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 590 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on näin ollen keskimäärin 350 kg ja typpipäästö kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun määräksi noin kg/a. Vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt vähenevät 25 %. Laitoskoko Luvan voimassaolo Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määritetty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon kuvaamisen ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala, yhteensä m 2, on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kg kalojen lisäkasvun perusteella. Luvan voimassaoloaika seitsemän vuotta on tarkoituksenmukainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan tarpeen mukaan arvioida uudelleen ottaen huomioon toiminnan päästöjen vaikutukset, merialueella ja sen veden laadussa muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatustekniikan kehittymisen myötä sekä toiminnanharjoittajan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on toisaalta riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta.

16 16 Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittava vesialue on hakijan omistuksessa. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 2) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 3) niiden merkitsemisestä. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta edelleen on annettu määräykset lupamääräyksissä 7) ja 8). Kuolleet kalat on lupamääräyksen 7) mukaisesti poistettava laitokselta, ennen kuin niistä aiheutuu hajuhaittaa. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön. Kalankasvatuksen vaikutus kalakantoihin ja kalastukseen Tarkkailut eivät osoita, että kalankasvatuslaitoksella on suoranaisia vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen. Luvan saajan velvollisuudesta tarkkailla kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on annettu määräykset lupamääräyksessä 12).

17 17 Toiminnan vaikutusselvitysten riittävyys Laitoksen tarkkailu Ominaiskuormitusarvot Muut muistutukset Toiminnan ympäristövaikutukset on selvitetty riittävän tarkasti asian ratkaisemiseksi. Lounais Suomen ympäristökeskus hyväksyy erillisellä päätöksellä toiminnan vaikutuksia koskevan yksityiskohtaisen tarkkailuohjelman. Tarkkailutulokset ovat julkisia. Mereen kohdistuvia ominaispäästöjä koskeva 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimus on otettu huomioon edellä lupamääräyksessä 4) siten, että raja arvoksi on fosforin osalta määrätty 6,5 g ja typen osalta 47 g kasvatettavaa kalakiloa kohden. Lupamääräysten mukaisiin ominaiskuormitusarvoihin voidaan päästä hoitamalla laitosta huolellisesti ja käyttämällä mahdollisimman vähäravinteista rehua. Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a.

18 18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. HN/ha

19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä

20 Kartta LIITE 2