XIII-199 KORTTELIN TONTTIEN YHDISTÄMINEN, XIII PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN, KAAVA NRO 8369.

Transkriptio

1 XIII-199 KORTTELIN TONTTIEN YHDISTÄMINEN, XIII PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä elokuuta 2010 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue koostuu kahdesta toisistaan erillään olevasta, Tampereen ydinkeskustan eteläreunalle, Ratinan alueelle sijoittuvasta osa-alueesta. Kaava-alueen itäinen osa sijoittuu ns. Vuoltsun kortteliin, Sorinaukion länsireunalle ja koostuu neljän tontin muodostamasta, yhtenäisestä liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K). Asemakaavan muutos koskee em. osin Tampereen kaupungin XIII:n kaupunginosan korttelin nro 199 tontteja nro 1, 2, 10 ja 12, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2. Tonteilla XIII ja -2 on voimassa hyväksytty tonttijako nro 4174 ja tontit on merkitty kiinteistörekisteriin Tonteilla XIII ja -12 on voimassa hyväksytty tonttijako nro 87 ja tontit on merkitty kiinteistörekisteriin Tontit eivät ole voimassa olevan asemakaavan mukaisia, vaan niiden pinta-alat ja rajaukset poikkeavat kaavayksiköiden XIII-119-3, -4 ja -12 mukaisista pintaaloista ja rajauksista. Tonteilla XIII ja -2 sijaitsee 1939 valmistunut, Bertel Strömmerin suunnittelema, kaksikerroksinen kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus. Tontilla XIII sijaitsee 1938 valmistunut, Heikki Tiitolan suunnittelema, kolmikerroksinen toimistorakennus ja tontilla XIII valmistunut, Veikko Kallion suunnittelema, kolmikerroksinen myymälärakennus. Kaava-alueen läntinen osa sijoittuu em. tonteista erilleen, Ratinansuvannon ja Tampereen stadionin väliselle alueelle ja koostuu yhden tontin muodostamasta autopaikkojen korttelialueesta (LPA). Asemakaavan muutos koskee em. osin Tampereen kaupungin XIII:n kaupunginosan korttelin nro 200 tonttia nro 3, jonka pinta-ala on m 2. Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin. Hankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Ratinan Kauppakeskus (Y-tunnus: ), joka jätti tontteja XIII-199-1,- 2,-10,-12 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE:1769/ /2010. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos sekä havainnekuvat kuulutettiin ja asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty aloitus- ja valmisteluvaiheen aikana mielipiteitä.

2 Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta. Saatujen lausuntojen perusteella asemamakaavaluonnoksessa ei ollut huomauttamista. Asemakaavan keskeinen sisältö Tontit XIII-199-1, -2, -10 ja -12 yhdistetään sitovalla tonttijaolla tontiksi nro XIII , jonka pinta-ala on m 2. Muodostettavan tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat rakennustaiteellisesti arvokkaita ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeitä, olemassa olevia rakennuksia (sr-8), sekä rakennusten keskelle rakennettavia, valokattoratkaisuja (va- 5/ ) varten. Muodostettavan tontin kerrosala vastaa yhdistettävien tonttien yhteenlaskettua kerrosalaa. Tontin pääkäyttötarkoituksenmukaiseksi kerrosalaksi on osoitettu m 2, jonka lisäksi tontille saa sijoittaa enintään m 2 asiakkaiden käytössä olevaa katettua ja lämmitettyä, yleiselle jalankululle varattua, kerrosalaan laskettavaa tilaa (9100+jal 1320). Tontille saadaan rakentaa kaksi kellarikerrosta, joissa saa olla pääkäyttötarkoituksenmukaisia liike- ja työtiloja (kma6). Tontin kerrosalasta saadaan osoittaa pääkäyttötarkoituksenmukaisille, maanalaisille, kerrosalaan laskettaville liike- ja työtiloille enintään 2820 m 2 (mak2820). Tontin kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e=2,20. Autopaikkojen mitoitusperusteena on käytetty tontille rakennettavien, liike- ja toimistotilojen kerrosalaa, jonka jokaista 80 m²:iä kohti tulee rakentaa yksi autopaikka (1ap/lto80m2). Tontin autopaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa enintään 300m päässä olevaan pysäköintilaitokseen ([pl-1]). Kaava-alueen läntisen osan, Ratinansuvannon ja Tampereen stadionin väliselle alueelle sijoittuvan autopaikkojen korttelialueen (LPA) kaavamääräykset säilyvät muilta osin ennallaan, mutta tontille saa asemakaavan muutoksen jälkeen osoittaa ainoastaan Tampereen Stadionin tontin (200-10) autopaikkoja. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 HANKKEEN PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, Asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus XIII-199 Korttelin tonttien yhdistäminen, XIII pysäköintimääräysten tarkistaminen, kaava nro 8369.

3 1.3 Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE:1769/ /2010. Tilaajan verkkonumero: Tuottajan verkkonumero: Kaava-alue Kaava-alue koostuu kahdesta toisistaan erillään olevasta, Tampereen ydinkeskustan eteläreunalle, Ratinan alueelle sijoittuvasta osa-alueesta. Kaava-alueen itäinen osa sijoittuu ns. Vuoltsun kortteliin, Sorinaukion länsireunalle ja koostuu neljän tontin muodostamasta, yhtenäisestä liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K). Asemakaavan muutos koskee em. osin Tampereen kaupungin XIII:n kaupunginosan korttelin nro 199 tontteja nro 1, 2, 10 ja 12, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on m 2. Tonteilla XIII ja -2 on voimassa hyväksytty tonttijako nro 4174 ja tontit on merkitty kiinteistörekisteriin Tonteilla XIII ja -12 on voimassa hyväksytty tonttijako nro 87 ja tontit on merkitty kiinteistörekisteriin Tontit eivät ole voimassa olevan asemakaavan mukaisia, vaan niiden pinta-alat ja rajaukset poikkeavat kaavayksiköiden XIII-119-3, -4 ja -12 mukaisista pintaaloista ja rajauksista. Kaava-alueen läntinen osa sijoittuu em. tonteista erilleen, Ratinansuvannon ja Tampereen stadionin väliselle alueelle ja koostuu yhden tontin muodostamasta autopaikkojen korttelialueesta (LPA). Asemakaavan muutos koskee em. osin Tampereen kaupungin XIII:n kaupunginosan korttelin nro 200 tonttia nro 3, jonka pinta-ala on m 2. Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin. 1.5 Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Ratinan Kauppakeskus (Y-tunnus: ), joka jätti tontteja XIII-199-1,- 2,-10,-12 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: asemakaavakartta asemakaavan selostuksen liitelomake Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy:n viitesuunnitelmat ( )

4 2 HANKKEEN OSALLISET Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kiinteistö Oy Ratinan Kauppakeskus Tj. Mauri Huhtamo (kaavamuutoksen hakija), c/o Rauno Kulmala, Sponda Oyj Autohuolto U. Ollanketo Oy, Tj. Unto Ollanketo Kiinteistö Oy Tampereen Hatanpää, Kiinteistö Oy Tampereen Suvantokatu ja Kiinteistö Oy Tampereen Koskenranta ( ), Tj. Eija Tahvanainen, c/o Citycon Oyj Asunto Oy Hatanpäänvaltatie 12 ( ), c/o Realia Isännöinti Oy Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan maakuntamuseo kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 3 HANKKEELLE ASETETUT TAVOITTEET Hakijan jättämään asemakaavan muutoshakemukseen kirjattuna tavoitteena on yhdistää tontit XIII-199-1, -2, -10 ja -12 sitovalla tonttijaolla yhdeksi tontiksi, liittää kortteli toiminnallisesti osaksi suunnitteilla olevaa Ratinan Kauppakeskusta, sekä mahdollistaa Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen oy:n laatimien viitesuunnitelmien mukainen rakentaminen kaava-alueella. Tilaajan tavoitteena on tuottaa kaava-aluetta koskeva asemakaavan muutos, joka mahdollistaa hakijan tavoitteidenmukaisen rakentamisen tonteilla XIII-199- olevan rakentamisen kaava-alueen ja lähiympäristön lähtökohdat huomioonottavalla tavalla, sekä selkeyttää kaava-alueen pysäköintimääräyksiä. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 4 KAAVA-ALUEEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Kaava-alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu kahdesta toisistaan erillään olevasta, Tampereen ydinkeskustan eteläreunalle, Ratinan alueelle sijoittuvasta osa-alueesta. Kaava-alueen itäinen osa sijoittuu ns. Vuoltsun kortteliin, Sorinaukion länsireunalle ja koostuu neljän luvun lopulla rakennetun tontin muodostamasta, yhtenäisestä liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K), joka rajautuu pohjoispuolta

5 Suvantokadun katualueeseen, itä- ja eteläpuolelta Hatanpään valtatien ja Vuolteenkadun katualueisiin, ja länsipuolelta Ratinankujaan. Kaava-alueen läntinen osa sijoittuu em. tonteista erilleen, Ratinansuvannon ja Tampereen stadionin väliselle alueelle ja koostuu yhden tontin muodostamasta autopaikkojen korttelialueesta (LPA), joka rajautuu eteläpuolelta urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YU). 4.2 Rakennettu ympäristö Tonteilla XIII ja -2 sijaitsee 1939 valmistunut, Bertel Strömmerin suunnittelema, kaksikerroksinen, rapattu, tiilirakenteinen, kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus, joka toistaa viereisen linjaautoaseman (Strömmer 1938) muotokieltä (mm. rakennuksen ulkonurkkien pyöristykset). Tontilla XIII sijaitsee 1938 valmistunut, Heikki Tiitolan suunnittelema, kolmikerroksinen toimistorakennus ja tontilla XIII valmistunut, Veikko Kallion suunnittelema, kolmikerroksinen myymälärakennus. Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 julkaisussa ns. Vuoltsun ja Autotuonnin korttelin rakennuskanta on luokiteltu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi kohteeksi, jonka alkuperäisyysaste on suuri ja joka on suojeltu lailla tai asemakaavalla (RKM I, III). Kaava-alueelle sijoittuva rakennuskanta on suojeltu asemakaavalla. Julkaisun perusteella kaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia kohteita, jollaiseksi on luokiteltu kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuva, 1938 valmistunut, Bertel Strömmerin ja Jaakko Laaksovirran suunnittelema Tampereen linja-autoasema. 4.3 Luonnonympäristö Kaava-alueen itäosaan sijoittuva kortteli XIII-199 on rakennettu Tampereen ydinkeskustan umpikortteleille tyypilliseen tapaan tehokkaasti. Korttelin XIII-199 piha-alueet ja kaava-alueen länsiosaan sijoittuva autopaikkojen korttelialue ovat kauttaaltaan kestopäällystetyt, eikä kaava-alueelle sijoitu luonnontilaista tai istutusperäistä kasvillisuutta. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmästä ei löydy kaava-alueen maalajitietoja. 4.4 Maanomistus Tontit nro XIII-199-1,-2,-10,-12, XIII omistaa Tampereen kaupunki. 5 KAAVA-ALUEEN KAAVOITUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT 5.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunki-

6 tasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuva Tampereen linja-autoasema ympäristöineen on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (akv177). Merkintä on alueen päämaankäyttöä täydentävä, usein eri aluevarauksia ja maankäyttömuotoja sisältävä alue tai kohde. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Maakuntakaavan suunnittelusuosituksen mukaan valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 julkaisun mukaan kaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia kohteita, jollaiseksi on luokiteltu kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuva, 1938 valmistunut, Bertel Strömmerin ja Jaakko Laaksovirran suunnittelema Tampereen linja-autoasema. 5.2 Yleiskaava Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymässä Tampereen keskustan osayleiskaavassa kaava-alueen itäosa (kortteli XIII-119) on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Kaavayksikkö XIII on osoitettu katualueeksi. 5.3 Asemakaava Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa nro 7992 kaavayksiköt XIII ja -4 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K) ja kaavayksikkö XIII liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi (KYV-1). Kaavayksiköiden XIII-119-3, -4 ja -12 yhteenlaskettu pinta-ala on m 2 ja yhteenlaskettu kerrosala jal Kaavayksiköiden XIII-119-3, -4 ja -12 pinta-alat ja rajat poikkeavat korttelissa voimassa olevien tonttijakojen mukaisista pinta-aloista ja rajauksista. Korttelialueiden suurinta sallittua kerroslukua ei ole määritelty. Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa nro 8204 kaavayksikkö XIII on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on I ja kerrosala 10 m 2. Tontille saa sijoittaa korttelin 200 ja kaavayksikön autopaikkoja. Korttelialueen länsireunaan on osoitettu rakennusala eritasoiselle, pihatason, katualueen tai pysäköintilaitoksen yläpuolelle rakennettavalle kulkuyhteydelle,

7 jonka alituskorkeus on vähintään luvun osoittama metrimäärä (ek- 3(4.5m)). 5.4 Tonttijako Tonteilla XIII ja -2 on voimassa hyväksytty tonttijako nro 1603 ja tontit on merkitty kiinteistörekisteriin Tonteilla XIII ja -12 on voimassa hyväksytty tonttijako nro 87 ja tontit on merkitty kiinteistörekisteriin Tontilla XIII on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tonttia ei ole merkitty kiinteistörekisteriin. 5.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v HANKKEESEEN LIITTYVÄ SELVITYSAINEISTO Hankkeessa hyödynnetään Tampereen kaupungin toimesta aiemmin tuotettua, sekä hakijan toimesta hankkeen aikana tuottamaa selvitysja suunnitteluaineistoa. Asemakaavan muutoksen hakija on tuottanut hankkeen aikana erillisiä valokuvasovituksia ja leikkauspiirroksia hankkeen kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointia varten. Hakija vastaa kaavan laadinnan aikana mahdollisesti tarvittavien lisäselvitysten tuottamisesta ja kustannuksista. 7 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Kiinteistö Oy Ratinan Kauppakeskus (Y-tunnus: ), joka jätti tontteja XIII-199-1,- 2,-10,-12 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen ei jätetty aloitus- ja valmisteluvaiheen aikana mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta. Saatujen lausuntojen perusteella asemamakaavaluonnoksessa ei ollut huomauttamista. 8 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Hankkeen yhteydessä on tilaajan ja kaavan laatijan kesken sovittu tarkasteltavan yhtä, hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja käytettävissä olevien lähtötietojen pohjalta laadittua asemakaavaratkaisua (1-vaihtoehto) suhteessa kaava-alueen nykytilaan (0-vaihtoehto).

8 8.1 0-vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavallisessa mielessä ennallaan, mutta tulee muuttumaan kaupunkikuvallisessa ja käyttötarkoituksellisessa mielessä olennaisesti suhteessa lähtötilanteeseen. Kaava-alueelle ei voida rakentaa hakijan viitesuunnitelmien mukaisia, rakennuksen vesikaton korkeusaseman ylittäviä valokattoja. Kaavamuutoksen hakijan ja tilaajan kaavahankkeelle asettamat tavoitteet eivät toteudu vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavallisessa mielessä ennallaan, mutta tulee muuttumaan kaupunkikuvallisessa ja käyttötarkoituksellisessa mielessä olennaisesti suhteessa lähtötilanteeseen. Kaava-alueelle voidaan rakentaa hakijan viitesuunnitelmien mukaiset valokatot. Kaavamuutoksen hakijan ja tilaajan kaavahankkeelle asettamat tavoitteet toteutuvat. 9 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTELUT Täydennysrakentaminen on kantakaupungin yleiskaavan periaatteiden mukaista, joten kaavan laatija päätti jatkaa suunnittelua asemakaavan muutoshakemuksessa määriteltyjen tavoitteiden ja käytettävissä olevien lähtötietojen pohjalta. 10 ASEMAKAAVAN KUVAUS 10.1 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Tontin XIII käyttötarkoitukseksi on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Tontin kerrosala on osoitettu asemakaavamerkinnällä 9100+jal Lukusarjan ensimmäinen luku osoittaa rakennusoikeuden kerrosneliömetreinä ja toinen luku tämän lisäksi sallitun, asiakkaiden käytössä olevan katetun ja lämmitetyn, yleisen jalankulkualueen kerrosneliömetrimäärän. Jalankulkualueelle saadaan sijoittaa yleistä viihtyvyyttä lisääviä rakennelmia ja kalustuksia. Siitä saadaan enintään yksi kolmasosa käyttää rakennuksen muihin liiketoimintoihin liittyvinä istuskelu-, esittely- ja neuvottelutiloina. Tontin kerrosalasta saadaan osoittaa pääkäyttötarkoituksenmukaisille, maanalaisille, kerrosalaan laskettaville liike- ja työtiloille enintään 2820 m 2 (mak2820). Tontille saadaan rakentaa kaksi kellarikerrosta. Tontin kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e=2,20. Tontilla olevia rakennuksia koskevat sr-8- ja srm-1- kaavamääräykset. Sr-8-kaavamääräyksen perusteella kyse on rakennustaiteellisesti arvokkaasta ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeästä rakennuksesta. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Srm-1- kaavamääräyksen perusteella kyse on kulttuurihistoriallisesti

9 edustavasta rakennuksen osasta. Mikäli nykyinen osa puretaan, sen paikalle tulee toteuttaa samaa kattomuotoa, katon korkeusasemaa, julkisivun materiaalia ja samoja julkisivun muotoaiheita omaava rakennusosa. Asemakaavassa viitatulla rakentamistapaohjeistolla tarkoitetaan tämän asemakaavan yhteydessä em. sr-8- ja srm-1- kaavamääräyksiä. Tontille on osoitettu yksi olemassa olevan rakennuskannan ja pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusala, sekä kaksi rakennusmassojen keskelle jäävien sisäpihojen muotoista rakennusalaa, joille saa rakentaa pääosiltaan läpinäkyvän valokaton (va-5/ ). Korkeusasemamerkintä osoittaa sen tason, jonka alapuolelle valokaton tulee jäädä. Rakennusalojen määrittelyssä on tukeuduttu voimassa olevassa asemakaavassa määriteltyihin rakennusaloihin. Tontin autopaikkamäärän mitoitusperusteena on tontille rakennettavaa liike- ja toimistotilan (lto) kerrosalaa. Tontille tulee rakentaa yksi autopaikka jokaista liike- ja toimistotilan 80 m²:iä kohti (1ap/lto80m2). Tontin autopaikat tulee ensisijaisesti sijoittaa enintään 300 metrin päässä olevaan pysäköintilaitokseen ([pl-1]). Tontin autopaikoituksen edellyttämät järjestelyt on tarkoitus toteuttaa alueelle sijoittuvan kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä. Korttelialueen maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennustöiden aloittamista (pima-1). Korttelin 199 rajaseiniin saadaan tehdä aukkoja katutason alapuolelle rs-3-merkinnän osoittamilla osilla. 11 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 11.1 Asemakaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaavan vaikutuksia ihmisten elinoloihin voidaan pitää vähäisinä. Kaava-alueen itäosaan sijoittuva ns. Vuoltsun kortteli on rakennettu Tampereen ydinkeskustan umpikortteleille tyypilliseen tapaan jo aiemmin tehokkaasti. Tontin keskiosalle, rakennusten väliin sijoittuvat pienehköt piha-alueet ovat kauttaaltaan kestopäällystetyt, eikä kaava-alueelle sijoitu luonnontilaista tai istutusperäistä kasvillisuutta. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan asemakaavalla mahdollistettavat valokattorakenteet parantavat olennaisesti korttelin piha-alueiden käytettävyyttä. Kattorakenteisiin tehtävillä muutoksilla ei ole vaikutuksia naapurikiinteistöjen valaistusolosuhteisiin Asemakaavan vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan suoria vaikutuksia kaupunkikuvaan voidaan pitää kaavan laatijan näkemyksen mukaan vähäisinä. Pääkäyttötarkoituksenmukainen rakennusala ja esitetyt asemakaavamääräykset noudattaa voimassaolevan asemakaavan

10 keskeisiä lähtökohtia. Asemakaavan välillisenä vaikutuksena kaavan laatija näkee sen, että kaava-alueella sijaitsevien liike- ja toimistorakennusten kaupunkikuvallinen rooli tulee korostumaan ja korttelin yleisilme kohentuu. Kaavaan sisällytetyt sr-8-ja srm-1-kaavamerkinnät asettavat rakennuksessa suoritettaville korjaus- ja muutostöille erityisvaatimuksia, jotta rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy sisäpihojen alalle rakennettavista valokatteista huolimatta Asemakaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavan laatijan näkemyksen mukaan hanke tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettuja tavoitteita. Hanke tukeutuu olemassa oleviin liikenne- ja infraverkkoihin ja yhdyskuntarakenteeseen parantaen samalla Tampereen ydinkeskustan palvelutarjontaa, minkä voidaan katsoa tehostavan kaupunkialueen maankäyttöä ja vähentävän ydinkeskustan ulkopuolelle suuntautuvaa asiointiliikennettä ja asiointiin liittyvää energiankulutusta. 12 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavasta on laadittu valmisteluvaiheessa yksi luonnosversio. 13 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.