Naantalin kaupunki Humaliston osayleiskaavan luontoselvitys
|
|
- Martti Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raportti ep Naantalin kaupunki Humaliston osayleiskaavan luontoselvitys
2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Maa ja Vesi Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 1 Esipuhe Tämä luontoselvitys on tehty Naantalin kaupungin Humaliston alueelle osana alueen osayleiskaavoitusta. Tämän työn tarkoituksena oli kerätä tietoa alueen luonnosta ja luonnonmaisemasta. Erityisesti pyrittiin löytämään ja rajaamaan luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen perusteella voidaan luontoarvot ottaa huomioon suunnittelussa sekä arvioida ratkaisujen vaikutuksia. Luontoselvitys on tehty pääosin lokakuussa Selvitystä on täydennetty kesäkuussa Selvitys koostuu raportista ja sen liitteenä olevasta luontoselvityskartasta. Luontoselvityksen valokuvat: Kai Vuorinen Yhteystiedot Ilmarisenkatu 18 FIN Turku Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Krnro Puh Fax maajavesi.poyry.fi Turku Maa ja Vesi Oy Jari Hietaranta suunnittelupäällikkö Kai Vuorinen suunnittelija
4 1 Tiivistelmä Tämä luontoselvitys on tehty Humaliston osayleiskaavan valmistelua varten. Selvitys perustuu karttatulkintaan ja maastokäyntiin. Suunnittelualue on suureksi osaksi teollisuus- tai satama-aluetta tai teollisuuden muokkaamaa ympäristöä. Alueella on myös joitakin metsäsaarekkeita ja avoimia entisiä peltoalueita. Luolalanjärven ranta on luonnontilainen, kun taas meren rantaa on täytetty ja muotoiltu voimakkaasti. Koska alueen ympäristöstä suuri osa on ihmistoimintojen voimakkaasti muokkaamaa keskityttiin luontoselvityksessä ainoastaan niihin alueen osiin, joiden voitiin katsoa olevan lähes luonnontilaisia tai muuten luontoarvoja omaavia. Naantalin kaupungilta saadun aineiston pohjalta alueelle tehtiin maastokäynti Päivän kestäneen maastokierroksen aikana käytiin läpi kaikki metsäsaarekkeet tehden samalla kasvillisuuskartoitusta ja ottaen valokuvia alueesta. Alueelta tehtiin myös linnustohavaintoja. Lähtötietojen ja maastokäynnillä tehtyjen havaintojen pohjalta tehtiin ns. geoekologinen aluejako pienempiin alueisiin, kuitenkin koko suunnittelualueen kokonaisuus huomioiden. Humaliston alueen maasto on luonteeltaan varsin kallioista. Alueen eteläosaa on muokattu voimakkaasti. Alueen pohjoisosassa, Luolalanjärven alueella ympäristö on säilynyt uuden Järveläntien rakentamista lukuun ottamatta varsin pitkään ennallaan. Tien rakentamisen myötä entinen, yhä avoin viljelyaukea on jakautunut selvästi kahtia. Pääsääntöisesti alueen metsät ovat rakenteeltaan vaihtelevia. Ylispuina esiintyvät männyt hallitsevat maisemaa laajoilla alueilla, mutta paikoin hallitsevana puulajina on myös kuusi. Vain ranta-alueilla puusto on lehtipuuvaltaista. Kenttäkerrosta luonnehtivat yleensä varvut ja heinät. Maastoselvityksen jälkeen voitiin todeta, ettei suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia kohteita. Suunnittelualueelta oli kuitenkin rajattavissa huomionarvoisia, joskin usein varsin pienialaisia kohteita, joilla on merkitystä ennen kaikkea eläinten ja kasvien elinympäristönä. Suurin osa tutkituista luontokohteista on kasvillisuudeltaan varsin tavanomaista kalliometsikköä. Alueen lintu- ja nisäkäslajisto on vähäistä, ja palokärkeä lukuun ottamatta myös tavanomaista. Alueelta havaittiin kuitenkin kaksi EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajia, palokärki (Dryocopus martius) ja kurki (Grus grus). Palokärjen pesintä alueella oli epävarmaa mutta todennäköistä, sillä koko suunnittelualueella löytyi varsin runsaasti palokärjelle tyypillisesti tongittuja lahokantoja, joista laji tyypillisesti etsii (hevos)muurahaisia ruuakseen. Kurkipariskunta oli ruokailemassa olevia läpimuuttajia. Kaavoituksen yhteydessä tulisi huomioida (paikallista) monimuotoisuutta lisäävät pienet elinympäristöt ja pyrkiä sijoittamaan mahdollinen rakentaminen näiden ulkopuolelle. Selvityksen kohdekuvauksissa esitetyt suositukset kaavaa laativalle työryhmälle eivät ole ehdottomia, vaan ne punnitaan kaavan valmistelun yhteydessä muiden lähtökohtien ja perusselvitysten tulosten kanssa, jotta päästään tarkoituksenmukaisimpaan ratkaisuun.
5 2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Tiivistelmä 1 JOHDANTO 3 2 YLEISTÄ Suunnittelualueen rajaus Luontoselvitysmenetelmät 4 3 MAANKÄYTTÖ JA ALUEIDEN LUOKITUS Luontokohteiden valintaperusteet ja lainsäädäntö Maankäytön suositukset Geoekologinen luokitus Geoekologisen aluejaon soveltaminen 6 4 SUUNNITTELUALUEEN YLEISPIIRTEET Kasvillisuus Kallio- ja maaperä Eläimistö Linnusto Muu eläimistö Maisema Vesialueet 8 5 LUONTOKOHTEET OSA-ALUEITTAIN Maastokäyntikohteet Arvokkaat luontokohteet 18 6 TULOKSET 18 Liitteet Liite 1. Luontoselvityskartta Humaliston alueelta, mk 1:5000
6 3 1 JOHDANTO Luontoselvityksen päätarkoituksena on varmistaa alueen sopivuus tulevaa maankäyttöä varten. Selvityksen perusteella voidaan kaavaratkaisut suunnitella siten, että haitalliset luontovaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi ja että reitit ja toiminnot ohjataan niin, ettei tarpeetonta kulutusta ja haittoja aiheudu. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on mm. katsottava, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja muuhun ympäristöön; luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuolto järjestetään ympäristöä huomioiden sekä; suunnittelualueelle tulee jäädä riittävästi myös yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Suunnittelualueen luonteesta, teollisuuden vaikutuksesta ja alueen läheisestä sijainnista suhteessa Naantalin keskusta-alueeseen johtuen alueella on varsin niukasti arvokkaita luontokohteita tai monimuotoisuuden kannalta merkittävää lajistoa. Tästä huolimatta alueen pienipiirteisyydellä, vaihtelevilla metsäsaarekkeilla ja pienialaisilla elinympäristöillä on kasvillisuuden ja eläimistön kannalta merkitystä osana ympäröivää viheralueverkostoa. Aluetta koskevaa kirjallisuutta, aiempia selvityksiä tai muuta materiaalia ei ole juuri lainkaan. Tärkeimpänä lähteenä käytettiin Luolalanjärven perustutkimusta, josta selvisi perustietoa mm. rantakasvillisuudesta ja kalastosta. Olemassa olevan lähtötietoaineiston suppeudesta sekä nyt tehdyn selvityksen maastoosuuden ajoituksesta johtuen on kaavaratkaisujen täsmentyessä tarpeen päivittää ja tarkentaa selvitystä nyt paikallisesti arvokkaiksi todetuilla alueilla. 2 YLEISTÄ Suunnittelualueesta suuri osa on teollisuus- tai satama-aluetta. Alueella on kuitenkin myös joitakin metsäsaarekkeita, avoimia entisiä viljelyalueita ja rantaluontoa. Alueen läpi kulkee lähinnä satamatoimintoja palveleva rautatie ja aluetta kiertää kehämäinen tie. Koska alueen ympäristöstä suuri osa on ihmistoimintojen voimakkaasti muokkaamaa keskityttiin luontoselvityksessä ainoastaan niihin alueen osiin, joiden voitiin katsoa olevan lähes luonnontilaisia tai muuten luontoarvoja omaavia. 2.1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualue sijoittuu Naantalin keskustakortteleiden eteläpuoliselle alueelle. Aluetta rajaa pohjoisessa Saaristotie (nro 189), koillisessa ja idässä Luolalanjärvi ja etelässä ja lounaassa meren rantaviiva (kuva 1).
7 4 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 2.2 Luontoselvitysmenetelmät Naantalin kaupungilta saadun aineiston pohjalta alueelle tehtiin maastokäynti Päivän kestäneen maastokierroksen aikana käytiin kaikki metsäsaarekkeet läpi kävellen. Havaintojen pohjalta tehtiin jako pienempiin alueisiin kuitenkin koko suunnittelualueen kokonaisuus huomioiden. Alueelta tehtiin myös linnustohavaintoja. Luontoselvityksen tekemisen ajankohta, myöhäissyksy, ei ollut paras mahdollinen, sillä havainnot erityisesti heinälajien kohdalla oli vaikea toteuttaa, eikä linnustosta kyetty tekemään kattavaa selvitystä syksyn muuton jo suureksi osaksi tapahduttua. 3 MAANKÄYTTÖ JA ALUEIDEN LUOKITUS 3.1 Luontokohteiden valintaperusteet ja lainsäädäntö Tässä selvityksessä on pyritty osoittamaan selvitysalueelta luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet, jotta ne voidaan ottaa kaavoituksessa huomioon. Mahdollisten suojeluohjelmiin kuuluvien kohteiden lisäksi tarkasteluissa on pyritty huomioimaan vähemmän merkittävät kohteet, jotka kuitenkin paikallisella tasolla lisäävät luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja usein ympäristöstään selvästi erottuvia kohteita, ns. avainbiotooppeja, on lueteltu luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälainsäädännössä. Luonnonsuojelulaissa määriteltyjä (4 luku: 29 ) ja Luonnonsuojeluasetuksessa tarkennettuja (4 luku: 10 ) suojeltuja luontotyyppejä, joita ei luonnontilaisina tai luonnontilai-
8 5 seen verrattavina saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseiseltä alueella vaarantuu ovat: 1) Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osilta jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2) Pähkinäpensaslehdot; 3) Tervaleppäkorvet; 4) Luonnontilaiset hiekkarannat; 5) Merenrantaniityt; 6) Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) Katajakedot; 8) Lehdesniityt; 9) Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Vesilaissa (1 luku: 15a ) on vesilain mukaisia päätöksiä tehtäessä kielletty seuraavien vesiluonnon tyyppien muuttaminen: 1) Enintään 10 ha suuruiset fladat ja kluuvijärvet; 2) Muualla kuin Lapin läänissä enintään 1 ha suuruiset lammet ja järvet; 3) Luonnontilaiset lähteet; 4) muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevat luonnontilaiset uomat, joita ei katsota vesistöksi. Metsälaissa (3 luku: 10 ) on määritelty sekä metsäasetuksessa (7 ) tarkennettu metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä elinympäristöinä luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset; 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2) Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; 3) Rehevät lehtolaikut; 4) Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5) Rotkot ja kurut; 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; 7) Vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat; Lisäksi teoksessa Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Tapio 1998) on mainittu edellä esitettyjen, eri laeissa määriteltyjen luontotyyppien lisäksi seuraavia muita arvokkaita elinympäristöjä: 1) Kuivat lehtolaikut; 2) Tuoreet lehtolaikut, 3) Kosteat lehtolaikut; 4) Ruohoiset suot; 5) Metsäniityt; 6) Hakamaat; 7) Vanhat havu- ja sekametsiköt; 8) Vanhat lehtimetsiköt; 9) Paisterinteet; 10) Supat. 3.2 Maankäytön suositukset Selvityksessä mainitut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet on pyrittävä säilyttämään rakentamattomina osoittamalla rakentamista sitä paremmin kestäville alueille. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee rakennusten sijoittamiseen kiinnittää tarkemmassa suunnittelussa erityistä huomiota. Vaikka jatkossa alueen kaavoitus muuttaisikin alueen miljöötä ratkaisevasti on alueen viheryhteydet ja yhteydet ympäröivään viheralueverkostoon turvattava.
9 6 3.3 Geoekologinen luokitus Aluejako perustuu alueen ominaisuuksiin. Näitä ovat mm. maanpinnan kaltevuus, maaperän kosteus, pohjaveden korkeus ja kasvillisuuden rakenne. (Jokaisen elementin suhteen rajataan tooppi eli fytotooppi (kasvillisuus), hydrotooppi (vesitase), klimatooppi (ilmastotekijät) ja lito- ja morfotooppi (maaperätekijät)). Näin jollakin rajatulla alueella kasvillisuus ilmentää maaperän, topografian, vesitaseen ja paikallisilmaston piirteitä. Lisäksi huomioidaan korkokuva ja maaperä, jotka eivät ole riippuvaisia kasvipeitteestä. Tämän jälkeen on laadittu synteesiksi geoekologinen aluejako. Siinä tärkeysjärjestyksessä kokonaisuutta ajatellen ovat (1) fytotooppi, (2) hydro- ja klimatooppi sekä (3) litoja morfotooppi. Alueet on pisteytetty (pisteet 1 4), ja kestävin ja tavanomaisin osaalue saa pienimmän arvosanan ja herkin tai arvokkain suurimman arvosanan. Geoekologinen luokitus on tehty maankäytön suunnittelua varten alueiden luonto- ja maisema-arvojen arvioinnin helpottamiseksi. Luokitus huomioi vyöhykkeen luonnontilaisuuden, asutuksen ja infrastruktuurin vaikutuksen, kasvillisuuden sekä maaperän ja geomorfologisen muodon piirteet. Kohteista on tehty kasvillisuusselvitys, josta ilmenee tarkempi luokitus (kohta 5.1). 3.4 Geoekologisen aluejaon soveltaminen Neljän geoekologisen suositusluokan (I, II, III, IV) tulisi vaikuttaa rakentamisen sijoittumiseen ja mitoitukseen. Suositusluokat on siis muodostettu sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön havaintojen että olemassa olevien luonnon peruspiirteiden perusteella. Luokitukseen ovat vaikuttaneet myös maisemapiirteet sekä nisäkäs-, kala- ja lintuhavainnot. Luonnonoloiltaan tavanomaiset kohteet on osoitettu luokituksella I, kun taas erityisen arvokkaat kohteet on ilmaistu luokituksella IV. Eri luokkiin kuuluvia alueita voidaan kuvata seuraavasti: I II Normaaliin rakentamiseen soveltuvat alueet. Alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Väljään rakentamiseen soveltuvat alueet. Alueen tavanomaisten luontoarvojen lisäksi alueella tavataan yksittäisiä pienialaisia luontoarvoja. III Rakentamisrajoituksia sisältävät alueet. Alueen luontoarvot ovat huomionarvoisia. IV Rakentamista tulee välttää. Luontoarvot täyttävät paikallisia, maakunnallisia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä kriteerejä (esimerkiksi em. laeissa mainitut kohteet). 4 SUUNNITTELUALUEEN YLEISPIIRTEET 4.1 Kasvillisuus Humaliston alue kuuluu Suomen kasvimaantieteellisessä jaossa Lounais-Suomen rannikkomaan vyöhykkeeseen. Luonnonmaantieteellisesti katsottuna suunnittelualue kuuluu Hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen, jota tyypillisesti edustavat lehdot, rannikkometsät, kalliometsät, jäkälätyypin metsät, lentohiekka-alueet ja metsäluhdat. Näistä vain rannikkometsät ja kalliometsät ovat edustettuina Humaliston suunnittelualueella. Pääsääntöisesti suunnittelualueen metsät ovat rakenteeltaan vaihtelevia. Alueen metsät ovat pääosin tavanomaista kalliometsää. Ylispuina esiintyvät männyt hallitsevat maise-
10 7 maa laajoilla alueilla, mutta paikoin hallitsevana puulajina on myös kuusi. Vain rantaalueilla on lehtipuuvaltaisia metsiköitä, joiden lajistoon kuuluvat hieskoivu, rauduskoivu, tervaleppä, harmaaleppä ja haapa. Pajukoita on paikoin runsaasti. Kenttäkerrosta luonnehtivat varvut ja heinät. Paikoitellen on hyvin pienialaisia, luontaisesti syntyneitä kosteikoita. Niissä kasvillisuus poikkeaa ympäröivien alueiden lajistosta, mutta harvinaisia kasvilajeja ei kuitenkaan ole löydetty. 4.2 Kallio- ja maaperä Suunnittelualueen kallioperä on graniittia. Kallioperän rakenteen ja jääkauden kulutuksen vaikutus maastonmuotoihin on selkeästi havaittavissa koko suunnittelualueella. Alueen korkeimpien selänteiden laet ovat monin paikoin karuja kallionlakimänniköitä tai avokalliota. Kallioperää on muokattu voimakkaasti teiden ja radan rakentamisen yhteydessä. Tiestöä reunustavat laajat kallioleikkaukset ja myös rautatien molemmin puolin kulkee kallioleikkaus päättyen aivan meren rantaan. Maaperää luonnehtivat Luolalanjärven tuntumassa savi ja silttimoreeni. Moreenit ovat kalliomäkien välissä yleisiä, joskin niiden kerrospaksuus on melko vaatimaton. 4.3 Eläimistö Linnusto Linnuista havaittiin tavallisimpia varpuslintuja useimmissa metsiköissä. Linnustosta poikkeavin alue oli Luolalanjärven rantavyöhyke, jossa tavattiin kurki, haahka, sinisorsa, käpytikka, talitiainen, sinitiainen ja varpunen. Muuallakin tavattiin kaksi käpytikkaa, kaikki uroksia. Edelleen merkittävimpiin havaintoihin kuului palokärkihavainto. Variksia ja harakoita tavattiin varsin säännönmukaisesti kaikilla maastotarkistusten alueilla. Tarkemmat havainnot alueen linnustosta esiintyvät kohdekuvausten osuudessa (5.1). Kuva 2. Alueella 17 tehtiin havainto palokärjestä (naaras). Kuvassa samaisen palokärjen jättämät merkit kannossa. Talvisin palokärjet hakevat ruokaa myös muurahaispesistä.
11 Muu eläimistö Alueella pesivä nisäkäslajisto ja yksilömäärä on varsin vähäinen. Alueella tehdyt havainnot viittaavat siihen, että alue ei ole edes hirvien reittialuetta. Ainoat havainnot tehtiin rusakosta ja muutamasta oravasta. Aiemmin tehdyissä koekalastuksissa Luolalanjärvestä saatiin saaliiksi särkeä, ahventa, haukea, kymmenpiikkiä ja ruutanaa. Sekä yksilömäärältään että biomassaltaan särki oli selvästi vallitsevana lajina. Koeravustuksissa ei saatu saaliiksi rapuja. (Luolalanjärven kalasto ja ravusto 1996). 4.4 Maisema Humaliston alue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Eteläiseen rantamaahan ja alajaottelussa Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Luonnonmaisemat ovat varsin kallioiset. Rakentamisen vaikutukset ovat alueella huomattavat ja alueen luonnontilaiset metsäsaarekkeet ovat varsin pieniä. Alueen eteläosassa näkymiä rajaavat usein jyrkät kallioleikkaukset. Kallioselänteiden lakialueilta aukeaa varsin upeita näkymiä Viheriäistenaukon yli Ruissaloon saakka. Luolalanjärven ympäristössä maisema on säilynyt uuden Järveläntien ja siihen liittyvien maastonmuotoilujen rakentamista lukuun ottamatta varsin pitkään ennallaan. Uusi tielinjaus on pirstonut entistä peltomaisemaa jakaen viljelysalueet selvästi kahtia. 4.5 Vesialueet Luolalanjärven perustutkimuksen mukaan Luolalanjärven ekosysteemi ilmentää rehevyyttä ja veden korkeaa ravinnepitoisuutta. Rehevyyttä ilmentävät korkea fosforipitoisuus ja uposlehtikasvillisuus. Karvalehti on uposkasvien dominoiva laji. Järvessä esiintyy vähäisessä määrin otalehtivitaa (Potamogeton friesii), joka on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi ja Varsinais-Suomessa vaarantuneeksi lajiksi.
12 9 5 LUONTOKOHTEET OSA-ALUEITTAIN Luontokohteet käydään läpi alueittain juoksevan numeron mukaisesti aloittaen Luolalanjärven pohjoisosista. Viimeiset alueet ovat suunnittelualueen eteläosassa. Alueista ilmoitetaan numeron lisäksi kohteen nimi, yleiskuvaus, käyttösuositus, lintuhavainnot ja luokitus. Kaikkien kohteiden läpikäymisen jälkeen kuvataan ja rajataan erikseen arvokkaimmat luontokohteet. 5.1 Maastokäyntikohteet Kohde 1: Luolalanjärven luoteisranta Kuvaus: Suuri osa alueen kasvillisuudesta on jo poistettu tiealueeseen liittyvän vihervyöhykkeen tieltä. Luonnonmukaista tai lähes luonnonmukaista kasvillisuutta esiintyy vain ranta-alueella. Alueen puuston muodostavat haapa, pajut, tervaleppä, harmaaleppä sekä hies- ja rauduskoivut harvassa. Muu lajisto edustaa rantojen ja kosteikkojen kasvillisuutta: ojakärsämö, siankärsämö, suoputki, voikukka, karhunputki, koiranputki, leveäosmankäämi, rönsyleinikki, tesma, pujo, mesiangervo, juolavehnä, ruokohelpi, järviruoko, ratamosarpio, viiltosara, pullosara, luhtasara, jokapaikansara, pikkulimaska, isolimaska, röyhyvihvilä, solmuvihvilä, rantapalpakko, terttuselja, ranta-alpi, ojakellukka ja kurjenmiekka. Kasvillisuus ilmentää alueen rehevöitynyttä luonnetta. Käyttösuositus: Alueen linnustolle tärkeät ominaispiirteet tulee säilyttää. Linnut: 14 sotkaa (osa poikasia), viklo, punarinta, variksia ja harakoita Luokitus: III Kuva 3. Etualalla istutettua, taustalla luontaista kasvillisuutta. Kohde 2: Rannan rinnemetsikkö Kuvaus: Alueen puusto ja kasvillisuus on melko edustavaa. Alueen arvoa heikentää kuitenkin metsän roskaisuus. Puusto koostuu seuraavista lajeista: tervaleppä, mänty, kuusi, pihlaja, koivuja ja harmaaleppä. Lisäksi alueella kasvaa muutamia vaahteroita, nuoria tammia ja katajaa. Alueella tavattiin kenttäkerroksen kasveista puolukka, mustikka, kielo, huopa-ohdake, vadelma, koiranputki, metsälauha, rönsyrölli, hiirenporras, metsäal-
13 10 vejuuri ja aho-orvokki. Kulttuurityypin kasveista havaittiin juhannusruusu, valkopeippi, rypsi ja nokkonen. Käyttösuositus: Alue sopisi erinomaisesti järven ympäristön lähivirkistysalueen erääksi pääkohteeksi. Alue on myös maisemallinen kiintopiste vanhoine riippakoivuineen, vaahteroineen ja kilpikaarnaisine mäntyineen. Metsikön ja tien väliset pienet peltojen ympäröimät metsäsaarekkeet (2 kpl) ovat myös maisemallisesti merkittäviä. Linnut: Käpytikkauros rantapuustossa (pesiminen epävarmaa), talvehtimaan jäävää varpuslinnustoa. Luokitus: III Kohde 3: Avoin pelto ja rantavyöhyke Kuvaus: Kasvillisuudeltaan varsin samantapainen kuin kohteessa 1 eli runsaasti kasvilajistoa, joka viihtyy matalassa rantavedessä ja tulvivalla kostealla rantapenkalla. Laajimmat kasvustot ovat mm. tervaleppää, harmaaleppää, jonkin verran koivua sekä kosteikkolajeista mm. leveäosmankäämiä, järviruokoa, saroja, mesiangervoa ja heiniä. Kohde kiertyy kohteen 4 molemmin puolin samantyyppisenä. Käyttösuositus: Järven ranta-alue tulisi säilyttää suureksi osaksi nykyisellään. Kasvillisuudeltaan tavanomaista aluetta voidaan käyttää myös vaikkapa virkistyksen kehittämiseen. Linnut: Linnustoltaan rantaruovikko suosii koko- ja puolisukeltajalintuja. Alueella havaittiin 7 haahkaa, 5 isokoskeloa sekä lisäksi variksia, harakkoja ja varpuslinnustoa. Luokitus: II Kohde 4: Peltoalueen metsikkö Kuvaus: Alueen metsätyyppi vaihtelee tuoreen ja kuivan kankaan välillä. Ylimmät osat ovat karukkokalliota. Alueella havaitut puu- ja pensaslajit ovat mänty, kuusi, hies- ja rauduskoivu, harmaaleppä, vaahtera, raita, kataja ja pihlaja. Kenttäkerroksen lajeista tavattiin mm. mustikka, puolukka, vadelma, ruusu (sp), lillukka, metsäkurjenpolvi, kilo, kivikkoalvejuuri ja runsaasti heiniä. Kallion päällä kasvillisuutta hallitsevat tavanomainen lajisto sammalia, jäkäliä sekä kallioimarre ja ahosuolaheinä. Käyttösuositus: Maisemallisesti merkittävä, joskin melko tavanomainen metsäsaareke. Myös jyrkänne tien laidassa on maisemallisesti merkittävä. Linnut: varpuslinnustoa. Luokitus: II Kohde 5: Luolalanjärven tulviva rantametsä Kuvaus: Alueen puusto on suurelta osin tervaleppää. Puustoon ja muuhun kasvillisuuteen vaikuttavat vedenkorkeuden vaihtelut. Tulvintakaistale on noin 20 metriä leveä, koska ranta on tässä kohdin melko loiva. Puustoon kuuluu lisäksi pajuja, koivuja, joitakin haapoja ja havupuita. Kortteet, kastikat ja heinät ovat varsin yleisiä. Varpukasveja ei alueella ole juuri lainkaan. Kenttäkerroksen kasveja ovat siankärsämö, suoputki, pujo, mesiangervo, juolavehnä, ruokohelpi, järviruoko, ratamosarpio, viiltosara, pullosara, jokapaikansara, isolimaska, röyhyvihvilä ja leveäosmankäämi. Tulvimisesta johtuen varsinaisen rantaviivan kasvillisuutta ei voitu selvittää kovin seikkaperäisesti. Käyttösuositus: Edustava tervaleppärantakaistale, joka on linnuille hyvä pesintäalue. Alue tulisi pyrkiä jättämään luonnontilaan. Linnut: Käpytikkauros (mahdollisesti sama kuin alueella 1 tavattu yksilö). Luokitus: III
14 11 Kohde 6: Rannan takainen rinnemetsikkö Kuvaus: Valoisa metsäalue, jonka puulajit ovat tavanomaisia (mänty, kuusi, koivut, haapa ja leppiä). Eteläisen osan metsikkö on varjoisampaa (vasten aluetta 7). Alueella on jonkin verran kaatuneita puita ja lahopuita, sekä niissä kasvavia lahottajasieniä. Paikallisesti varpukasvillisuutta on paljon, mutta toisin paikoin ei kenttäkerroksen kasvillisuutta ole lainkaan. Sammaleita on niukasti. Käyttösuositus: Linnut: Linnusto on tavanomaista varpuslinnustoa. Luokitus: II Kohde 7: Kalliometsä Kuvaus: Alueen oikean reunan pumppaamoon tuleva putkilinja on sijoitettu alueen vähäkallioiseen metsänosaan. Linjalla kasvaa runsaasti terttuseljaa, nokkosta, pujoa ja maitohorsmaa. Sen pohjoispuolella puolestaan on kallioalue, jonka puusto on mäntyvaltainen ja kasvillisuus tyypillisen karu. Varvut ovat varsin yleisiä kosteammilla kankailla. Eteläinen kallioalue on korkealle kohoava, osaksi puhdasta kalliopintaa, osaksi sammaleinen ja jäkäläinen. Lisäksi tavataan mm. särmäkuismaa, kallioimarretta, isomaksaruohoa ja ahosuolaheinää. Kallion tuntumassa on useita pienialaisia haavikoita, jotka monipuolistavat kallioiden eliöpiiriä. Käyttösuositus: Alueen rakentamista tulee välttää erityisesti korkeimpien kallioiden tuntumassa. Linnut: Ei lintuhavaintoja Luokitus: III Kohde 8: Viljatien reunusalue Kuvaus: Alue on varsin suureksi osaksi rakennettu eikä se siten ei ole luonnontilainen. Alueen eteläreunassa oleva suuri hopeapaju on merkittävin yksittäinen puu. Muutoin alueella on lähinnä joutomaata ja rikkaruohoiksi luettavaa kasvillisuutta, pillikkeitä ja heinikkoa. Maastonmuodoiltaan alue on tasainen ja luonteeltaan melko avoin. Linnut: Ei lintuhavaintoja Luokitus: I Kohde 9: Luolalanjärven etelälahti Kuvaus: Puuston ja pensaiston lajeja ovat tervaleppä, harmaaleppä, raita, raudus- ja hieskoivu, haapa, pihlaja, kiiltopaju ja terttuselja. Kenttäkerroksen ja kosteiden rantaalueiden kasvillisuus: vadelma, nokkonen, mustaherukka, mesiangervo, rohtotädyke, nurmitädyke, käenkaali, ojakellukka sekä hyvin runsaana sarat ja järviruoko, jotka reunustavat rantaa näkyvästi. Alue ruovikkoineen on linnustolle potentiaalinen suoja-alue. Käyttösuositus: Alue tulisi säilyttää ennallaan muuttumattomana. Linnut: Yksi sinisorsapari. Luokitus: III Kohde 10: Järvelän- ja Öljytien välinen metsäsaareke Kuvaus: Metsä on valoisa ja harvapuustoinen. Mänty esiintyy ylispuuna. Muut puut ovat suhteellisen nuoria. Lehtipuuryppäitä on siellä täällä. Puustoa on poistettu kohti mäen lakialuetta, ja kasvillisuutta on muutenkin vähäisesti. Varpukasvillisuus on tyypillistä tälle tuoreen kankaan metsäalueelle, jossa heinätuppaikot ovat yleistyneet erityisesti valoisille rinteille. Alue rajautuu jyrkänteeseen etelässä. Käyttösuositus: Luontoarvoiltaan tavanomainen alue.
15 12 Linnut: Ei lintuhavaintoja Luokitus: I Kohde 11: Siilojen viereinen kalliometsikkö Kuvaus: Muuten avoimen kallioselänteen laelle sijoittuva pienialainen metsikkö. Puustoa on jäljellä vain nelisenkymmentä suurempaa runkoa muutoin puusto on nuorta. Alue on heinävaltainen ja kallioilla kasvaa jäkäliä vain paikoin, mutta sammalia hiukan yleisemmin. Mänty ja koivu ovat puuston yleisimmät lajit. Alueen merkitys metsäluonnolle on vähäinen. Käyttösuositus: Metsikön ehkä merkittävin piirre on puuston maisemallinen arvo. Linnut: Ei lintuhavaintoja. Luokitus: I Kohde 12: Korkea kalliometsäalue Kuvaus: Alueen ekologisesti tärkeimmät kohteet ovat kallioalueet ja kosteikot. Alueen kahdesta kosteikosta on toinen on rakentamalla salvattu, eikä siten ole alkujaan luonnontilainen. Kallioalueen kasvillisuudesta mainittakoon nuoret lehtipuut, mänty, kuusi, haapa, koivu, kataja, pihlaja sekä maassa olevat lahot kannot (kelpaavat hyvin tikkojen koputeltaviksi) ja maapuut. Lahoissa kannoissa on havaittavissa samantyyppisiä kannon kovertamisia kuin alueella 1; kyseessä voi siten olla saman palokärjen elinpiiriä. Lähteinen kosteikko sijaitsee alueen keskellä valuttaen hiljalleen vettä joko purona tai ehkä enemmänkin maan läpi suodattaen kohti ojaa Järveläntien viereistä ojaa. Kosteikon kasvillisuus on metsälauhaa, mustikkaa, puolukkaa, ahomansikkaa, jokapaikansaraa, metsäalvejuurta, metsäkastikkaa sekä runsaasti rahkasammalia ja joitakin yksilöitä pajuja. Käyttösuositus: Alueen ekologisesti arvokkaimmat kohteet ovat em. kosteikko ja kallioalue (piirteet eivät täytä metsälaissa mainittuja kriteerejä). Linnut: Vanha käpytikkauros, kookkaampi kuin aikaisemmin havaitut käpytikat. Luokitus: III Kuva 4. Kosteikko kallioiden välissä.
16 13 Kohde 13: Järveläntien länsipuolen metsä Kuvaus: Alueella on paikoin avoimia kalliolaikkuja, mutta muutoin kalliometsikön kasvillisuutta luonnehtii vaihtelevanikäinen puusto ja varpukasvit. Lajistoa: mustikka, puolukka, sammalet, metsäalvejuuri, kallioimarre ja hyvin runsaana kaikkialla esiintyvä metsälauha. Puustosta voidaan vielä mainita, että alueelle on tyypillistä alueittaiset nopeat vaihtelut mäntykangastyypin ja hieman kosteamman lehtipuiden luonnehtiman kasvillisuuden välillä. Käyttösuositus: Linnut: Tavanomaista varpuslinnustoa. Luokitus: I Kohde 14: Kolmionmuotoinen metsäsaareke Kuvaus: Kasvillisuus on pitkälti samanlainen ja tyyppinen kuin alueella 13. Lajisto: mäntyä, kuusta, nuorta lehtipuustoa, kieloa, runsaasti heiniä (metsälauhaa, metsäkastikkaa), puolukkaa, mustikkaa, vadelmaa, lillukkaa, metsäalvejuurta ja jokapaikansaraa. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Käyttösuositus: Linnut: Tavanomaista varpuslinnustoa. Luokitus: I Kohde 15: Yhtenäinen peltoalue Kuvaus: Kasvillisuus koostuu savisen pellon jäännekasveista ja paikoin viljellyistä heinistä. Kosteilla ojilla kasvaa niille tyypillistä kosteikkolajistoa. Lajisto: nurmipuntarpää, juolavehnä, pietaryrtti, ojakärsämö, suoputki, suo-orvokki, timotei, niittyleinikki, kevätleinikki, heinätähtimö, maitohorsma, pujo, puna-apila, valkoapila, alsikeapila, hevonhierakka, ojakellukka, röyhyvihvilä, järviruoko ja ojaleinikki. Käyttösuositus: Viljely on luultavasti loppunut/loppumassa, joten alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Linnut: Ei lintuhavaintoja Luokitus: I Kohde 16: Vanhan pihamiljöön alue Kuvaus: Alueella on ollut joskus aiemmin pihamiljöö, joka nyttemmin on metsittynyt jo suureksi osaksi. Kasveista voidaan päätellä kuitenkin alueen vanhat kulttuuripiirteet. Kasvilajisto: koiranputki, taskuruoho, viljelykasvijäänteitä (rypsi, kaalikasveja, ruusuja) sekä puustosta mm. vaahtera, terttuselja, mänty, omenapuu, tuomi, rauduskoivuja sekä pihlaja. Komeimpina puista erottuvat neljä suurinta, vanhaa mäntyä, jotka ovat maisemallisesti merkittäviä erityisesti tien suunnasta katsottaessa. Käyttösuositus: Alueen mahdollisen rakentamisen yhteydessä tulisi vanhimmat puut ja niiden välitön lähialue jättää rakentamisen ulkopuolelle. Linnut: Luokitus: III
17 14 Kuva 5. Kulttuurivaikutteista kasvillisuutta esiintyy muuallakin kuin kuvan kallion tuntumassa. Kohde 17: Pohjoisen yhtenäinen metsäalue Kuvaus: Runsaasti erilaisia kasvuympäristöjä kuivasta kalliometsiköstä kosteaan notkelmaan. Useita erillisiä, kasvillisuudeltaan toisistaan poikkeavia alueita, joista tärkeimmät ovat a:n ja c:n välinen kosteikko sekä b:n kallioalue. Kosteikon lähettyvillä kasvavaa mm. kultapiiskua, karhunsammalta, nokkosta, metsäkorte, metsäimarretta, ruusukesammalta, kallioimarretta, yksi karviaismarjapensas sekä lehtipuista raitaa, haapaa, koivuja ja pieniä vaahteroita. Muiden alueiden kasvillisuutta: a) vadelma, terttuselja, varpukasveja, sananjalka, kallioimarre, kataja, pihlaja, heiniä, jäkäliä ja sammalia b) rohtotädyke, ahosuolaheinä, pihlaja, kanerva, mänty, kuusi, isomaksaruoho, terttuselja, metsälauhaa runsaasti sekä muitakin heiniä c) tavallisia varpuja kuten mustikka, puolukka, kanerva sekä ahomansikka, hiirenporras, mänty, kuusi, lehtipuita, mm. muutamia nuoria tammia d) puolukka, kanerva, mustikka, metsälauha, metsäkorte, käenkaali, sananjalka, kuusia paikoin runsaasti, haapa, mänty, koivuja ja pihlaja. Käyttösuositus: Osa-alueiden a ja c välinen kosteikko sekä kallion lakialueet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Linnut: Mm. sini- ja talitiaisia, variksia ja harakoita, palokärkinaaras. Luokitus: Kokonaisuutena alue on melko tavanomainen (II). III luokkaan kuuluvia alueita ovat liitekartan mukaisin rajauksin kosteikko ja kallioalue. Kuvat 6 ja 7. Alueen 17 pienialainen mutta yli metrin syvä kosteikko sekä kalliomäen lakialue.
18 15 Kohde 18: Armonlaaksontien viereinen nuori koivikko Kuvaus: Alueen ylitse kulkee suurjännitelinja. Sen vuoksi kasvillisuutta pidetään matalana. Koivikossa kasvavat muutkin tavalliset lehtipuut, runsaasti heiniä sekä varpuja sekä tavallisia metsän putkilokasveja. Käyttösuositus: Luokitus: I Kohde 19: Satamatien ja Armonlaaksontien risteyksen lähimetsä Kuvaus: Kasvillisuus on tavanomaista kalliometsikön kasvillisuutta. Paikoin kallioiden välissä on kosteita laikkuja, joissa kasvaa heinää ja varpuja sekä puista mäntyä sekä hies- ja rauduskoivua. Nuorempaa kuusta sekä koivua ja pihlajaa kasvaa myös ylispuiden varjostamilla paikoilla. Katajat viihtyvät kallioiden valoisilla rinteillä. Kalliot ovat melko paljaat; vain siellä täällä on jäkäliä tai sammalia runsaammin. Käyttösuositus: Risteyksen maiseman kannalta puustolla ja yleensä kasvillisuudella on suuri merkitys. Siten aluetta ei tulisi muuttaa kovin voimakkaasti. Kasvillisuus tavanomaista. Linnut: Sinitiaisia 4-6 kpl. Luokitus: II Kohde 20: Sahantien viereinen kalliomäki Kuvaus: Kalliomäen kasvillisuus on rannikkoseudulle tyypillistä. Männyt ovat ylispuina, mutta siellä täällä on ryhmissä koivuja, haapoja ja pihlajaa. Myös katajaa kasvaa siellä täällä. Heiniä on runsas kasvusto ja se muodostuu lähes yksinomaan metsälauhasta, jonka laajat yhtenäiset kasvustot saavat aikaan varsin pehmeän vaikutelman. Muuta kenttäkerroksen kasvillisuutta: rohtotädyke, puolukka, mustikka, rönsyrölli ja niittynurmikka. Muutama kohollaan oleva kalliojakso on varsin runsaiden sammalien peitossa. Alueen kiinnostavin kohta on kalliomäen päälle johtavan pikkutien vieressä. Täällä saarni, ruostehappomarja, pihlaja ja vaahtera muodostavat kalliojaksojen väliin poikkeavan, hiukan rehevämmän kasvuympäristön. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että pensaat ja puut on istutettu alueelle, sillä iältään ne ovat varsin nuoria ja sijoittuvat aivan tien viereen. Aluskasvillisuutta hallitsee paikoin kielo. Käyttösuositus: Maisemallisesti melko merkittäviä ympäristöjä. Ei metsälain mukaisia kohteita. Rakentamista alueelle tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Linnut: Kalliometsän varpuslinnustoa. Luokitus: II Kohde 21: Satamatien koillispuolinen metsä Kuvaus: Alueen kasvillisuus on melko matalaa. Puustoa hallitsevat noin 15 metriset männyt sekä koivut ja pihlajat. Pääosin alue on avointa kalliomaata. Muu kasvillisuus: kallioimarre, ahosuolaheinä, isomyyränsammal, turkkisammal, palleroporonjäkälä, hirvenjäkälä, harmaaporonjäkälä, suippotorvijäkälä ja punareunatorvijäkälä. Heinistä tavataan vain tavanomaisimpia lajeja: nurmipuntarpää, tesma, jänönsara, lampaannata, niittynurmikka ja nurmilauha. Käyttösuositus: Alue on maisemallisesti erittäin herkkää, sillä rakenteet näkyvät kauas, mm. merelle. Alueesta voidaan ottaa suuri osa rakentamiskäyttöön. Linnut: Varpusia, talitiaisia runsaasti ja tyypillisesti harakkoja ja variksia. Luokitus: II
19 16 Kuva 8. Tien ja kallioleikkauksen takana näkyvät alueet 20 ja 21. Kohde 22: Kapea teiden välinen metsäkaistale Kuvaus: Alueen merkittävin kohde on suuri yksittäispuu, raita, alueen länsireunalla. Muutoin kalliot ovat paljaat ja maasto varsin avointa. Keski- ja kaakkoisosassa on runsaammin mäntyä, koivuja, pihlajaa ja katajaa. Muutoin kasvillisuus on tavanomaista kalliomäen kasvillisuutta. Käyttösuositus: Avokallioalue ja yksittäinen hieno raita tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Linnut: Ei havaintoja Luokitus: II Kohde 23: Satama-alueen eteläisin kohde Kuvaus: Kohteen rinnemetsä suuntautuu koilliseen, ja se on aidattu kaikilta suunnilta. Kasvillisuus on pääpiirteiltään varsin nuorta lehtipuustoa, pääosin koivua. Aluskasvillisuus on heinikkoa ja varpukasveja. Käyttösuositus: Linnut: Ei havaintoja Luokitus: I Kohde 24: Leirintäalueentien ja Kopentien välinen kalliomäki Kuvaus: Kohteen maisemallinen merkitys on verrattain suuri. Kallion laelta avautuu näkymä merelle ja alue näkyy ympäröiville alueille. Kasvillisuudeltaan alue on melko tavanomainen, eikä varsinaissuomalaiselle kalliomäkialueelle tyypillisiä kasveja juurikaan tavata vaan enemmänkin tavanomaisen karukkokallion lakikasveja. Puusto: mänty (ylivoimaisesti runsaslukuisin ja aivan laella muutama suurehko yksilö), kuusi, rauduskoivu, raita, hieskoivu ja alueen eteläosassa katajaryhmä. Merkittäviä puuhavaintoja ovat alueen keskiosan kelopuu ja sen vieressä kookkaampi vaahtera sekä katajaryhmä. Muu lajisto: mustikka, puolukka, kielo, kanerva, metsäkastikka, metsälauha. Lisäksi kallioilla kasvaa paljon jäkäliä ja sammalia (tavanomaisia lajistoltaan) sekä ahosuolaheinää.
20 17 Käyttösuositus: Alueen käyttöä tulee harkita tarkoin sen maisemallisten arvojen vuoksi. Kelopuu sijaitsee myös näkyvällä paikalla. Muutamat yksittäispuut ja puuryhmät tulisi säästää. Maisema-arvoja heikentää kuitenkin alueen kautta kulkeva sähkölinjaus. Linnut: Varis (2), naakkaparvi, talitiaispari, pesivä puukiipijä ja ruokaileva sinitiainen. Luokitus: III Kuva 9. Näkymä kohteeseen 24; vasemmassa reunassa näkyvät myös vaahtera ja kelopuu. Kohde 25: Läntisin alue Kuvaus: Alue rajautuu Armonlaaksontiehen. Kasvillisuus on lajistoltaan tavanomaista, lakialueella kulunutta. Puusto: mänty, kuusi, hies- ja rauduskoivu, muutama pihlaja ja vaahtera. Muu lajisto: puolukka, mustikkaa vähän, nuokkuhelmikkä, tuoksusimake, kultapiisku, rohtotädyke, vadelma, koiranputki, karhunputki, metsälauha ja rönsyrölli. Käyttösuositus: Alue soveltuu rakentamiseen. Linnut: Vain muutama peippo ja yksittäinen metsäkirvinen. Luokitus: I Kohde 26: Leirintäalueeseen rajoittuva alue Kuvaus: Alue rajautuu rantaan saakka. Kasvillisuus on tavanomaista ja osin myös kulunutta aluskasvillisuuden osalta. Puusto koostuu männystä, kuusesta, koivuista, joukossa on myös muutama nuori vaahteran ja tammen taimi. Heinistä tavataan tavanomaisen rinnelajiston lisäksi mm. nuokkuhelmikkä ja tuoksusimake. Muu lajisto: puolukka, mustikka, kielo, valkovuokko, sinivuokko, huopa-ohdake, kultapiisku, mesiangervo, rohtotädyke, vadelma, mesimarja, koiranputki, metsälauha, rönsyrölli, ja käenkaali. Käyttösuositus: Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista. Linnut: Rantasipi ja muutama pesivä pari peippo, viherpeippo, keltasirkku ja punatulkku. Luokitus: II
21 Arvokkaat luontokohteet Alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Alueelta ei myöskään ollut rajattavissa metsälain tai vesilain mukaisia kohteita tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Luontoselvityskartalle on kuitenkin rajattu (vihreällä) sellaiset alueet, jotka paikallisesti edistävät ja ennen kaikkea ylläpitävät luonnon moninaisuutta. Tällaisia alueita ovat seuraavat kohteet alueittain: Taulukko 1. Suunnittelualueelta tavatut monimuotoisuutta edistävät elinympäristöt. Alue Elinpiirien määrä Elinpiirien tyyppi 1 1 rantaruovikko 2 3 metsäsaareke 4 1 kalliomäki 5 2 tervaleppärantametsikkö 7 1 kalliomäki 9 1 rantaruovikko 12 2 kalliomäki ja kosteikko 16 1 kulttuurikasvillisuus, vanha pihapiiri 17 2 kalliomäki ja kosteikko 19 1 kalliomäki 20 1 kallioiden välinen lehtimetsikkö 22 1 yksittäinen puu, raita 24 2 kelopuu ja vaahtera, katajarypäs 6 TULOKSET Alue ei sisällä luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia kohteita. Suunnittelualueelta oli kuitenkin rajattavissa huomionarvoisia, joskin usein varsin pienialaisia kohteita, joilla on merkitystä ennen kaikkea eläinten ja kasvien elinympäristönä. Tällaisia kohteita ovat mm. Luolalanjärven rantaruovikot, rantametsä, metsäsaarekkeet, kalliomäkien laet, kosteikot, vanha pihapiiri, lehtimetsikkö sekä yksittäinen puu. Eläimistöltään alueelta havaittiin kaksi EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajia, palokärki (Dryocopus martius) ja kurki (Grus grus). Palokärjen pesintä alueella oli epävarmaa mutta todennäköistä, sillä koko suunnittelualueella löytyi varsin runsaasti palokärjelle tyypillisesti tongittuja lahokantoja, joista laji tyypillisesti etsii (hevos)muurahaisia ruoakseen. Kurkipariskunta oli ruokailemassa olevia läpimuuttajia. Alueen maankäyttöä ajatellen voidaan todeta, että suuri osa alueen luontokohteista on kasvilajistoltaan varsin tavanomaista kalliometsikköä. Eläinlajisto vähäistä ja tavanomaista palokärkeä lukuun ottamatta. Kaavoituksen yhteydessä tulee silti huomioida paikallista monimuotoisuutta lisäävät pienet elinympäristöt.
22 Liite 1 Naantalin kaupunki Humaliston osayleiskaava Luontoselvityksen liitekartta 1. Merkintöjen selitys SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS HUOMIONARVOINEN ELINYMPÄRISTÖ 14 MAASTOKÄYNTIKOHTEET JA NIIDEN NUMEROINTI
KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotYmpäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys
LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVäinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten
Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotNurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-
LisätiedotSOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotTuunan asemakaava LUONTOSELVITYS
LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys
Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotSELVITYSALUEEN SIJAINTI
Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18 B 20520 Turku Muuramen kunta Kivijärven ranta-asemakaava Luontoselvitys, luonnos Päiväys 31.8.2007 Viite Sivu 1 (4) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotMARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotJyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys
Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys.
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotImatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014
Liite 4 Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen 0 Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Aineisto
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS
MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS Ympäristövinkki Ameriikantie 875 74200 VIEREMÄ Heini Niskanen TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3. SELVITYSALUE... 3 3.1 Sijainti ja yleiskuvaus... 3 3.2 Suojeluarvot...
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X IMATRAN KAUPUNKI Paajalan asemakaava. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 16X219560 9.1.2015 IMATRAN KAUPUNKI Paajalan asemakaava Luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset
Lisätiedot