MYLLYLAMMEN VESISTÖSILLAN JA TULOPENKEREIDEN RAKENTAMINEN SEKÄ VESIALUEEN RUOPPAUS, JUVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Destia Oy Asiakirjatyyppi Vesiympäristön tarkkailuohjelma Päivämäärä Marraskuu 2018 MYLLYLAMMEN VESISTÖSILLAN JA TULOPENKEREIDEN RAKENTAMINEN SEKÄ VESIALUEEN RUOPPAUS, JUVA VESIYMPÄRISTÖN TARKKAILUOHJELMA

2 MYLLYLAMMEN VESISTÖSILLAN JA TULOPENKEREIDEN RAKENTAMINEN SEKÄ VESIALUEEN RUOPPAUS, JUVA VESIYMPÄRISTÖN TARKKAILUOHJELMA Tarkastus 27/11/2018 Päivämäärä 27/11/2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Aki Partanen Mikko Penttinen Timo Massinen Tiesillan rakentaminen Myllylampeen. Rakentamisen aikainen vesiympäristön tarkkailuohjelma. Viite Ramboll Jääkärikatu MIKKELI T F

3 VESIYMPÄRISTÖN TARKKAILUOHJELMA SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Johdanto 1 3. Vesien tarkkailu Suojaseinien toiminnan tarkkailu Vedenlaadun tarkkailu 3 4. Sedimenttien laadun tarkkailu 4 5. Raportointi 4 LIITTEET Liite 1 Tarkkailukartta 1:15000

4 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta Ramboll Finland Oy on laatinut esityksen vesiympäristön tarkkailuohjelmaksi Myllylammen uuden tiesillan rakentamisen aikaisten vaikutusten arvioimiseksi. Hankkeelle on myönnetty vesilain mukainen lupa (nro. 68/2018/2; ISAVI/1559/2017), jossa velvoitetaan luvansaaja tarkkailemaan hankkeen aikaisia vesistövaikutuksia ja toimittamaan tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi Etelä-Savon ELY-keskukselle ennen töiden aloittamista. Hanke on osa valtatien 5 parantamista välillä Mikkeli-Juva, jonka tarkoituksena on parantaa nykyistä valtatietä 5 rakentamalla valtatie uuteen maastokäytävään nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä. Tiesilta rakennetaan Myllylammen vesialueen eteläosan yli. Vesiympäristön tarkkailulla pyritään arvioimaan sillan rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia muutoksia ympäröivässä vesialueessa. 2. JOHDANTO Siltapaikka sijaitsee Syysjärven alueen valuma-alueen (04.162) pohjoisosassa, joka on osa Vuoksen päävesistöalueen Suur-Saimaan aluetta (04.1). Myllylampi on osa Loukionojan muodostamaa uomareittiä, joka on luokiteltu pintavesityyppiin keskisuuret kangasmaiden joet. Kohde sijaitsee Juvan kunnan länsirajalla noin 21 kilometriä Juvan keskustasta lounaaseen. Uusi silta tiepenkereineen rakennetaan Myllylammen vesialueen eteläosaan. Myllylammen vesialueella sillan rakentaminen toteutetaan massanvaihto ja paalutustöiden avulla. Massanvaihto toteutetaan ruoppaamalla pehmeä maa-aines pois ja korvaamalla se louheella. Sillan rakentamisen jälkeen poistetaan työnaikaiset rummut ja uoman pohjan taso ruopataan sillan kohdalla luonnollisen pohjan tasoon. Töiden ajaksi työalue suojataan suojaseinällä mahdollisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ruopattavat massat läjitetään sillan eteläpuolella läjitysalueelle kiinteistölle

5 2 3. VESIEN TARKKAILU 3.1 Suojaseinien toiminnan tarkkailu Myllylammen vesialueella suoritetaan sillanrakennustöitä ruoppaus- ja täyttötöinä sekä paalutuksin. Kiintoaineksen leviämisen ehkäisemiseksi asennetaan suojaseinämät Myllylammen luusuaan Loukionojan suulle sekä lammen poikki siltapaikan pohjoispuolelle. Tarkkailulla varmistetaan suojaseinän toimintaa, jottei sedimenttiä ja sen osia pääse työnaikana hankealueelta läheiseen vesistöön. Esitetyt suojaseinien sijainnit ovat viitteellisiä ja suojaseinien sijaintien muuttuessa myös esitettyjen tarkkailupisteiden sijainteja voidaan joutua muuttamaan. Tarkkailupisteet tulee kuitenkin sijoittaa vähintään kymmenen metrin etäisyydelle suojaseinärakenteista. Läjitysalueelle tehdään läjitysmaiden valumisen estämiseksi suojapadot moreenista ennen ruoppausmassojen läjitystä. Pintavedet läjitysalueelta johdetaan hallitusti Myllylampeen laskuojaan toteutettavan selkeytysaltaan kautta. Suojaseinien sisä- ja ulkopuolisten vesien sameutta tarkkaillaan neljästä havaintopisteestä (S1, U1-U3) töiden alkamisen jälkeen viikon ajan päivittäin. Mikäli suojaseinä toimii odotetusti, tarkkailua harvennetaan siten, että näytteenottoja tehdään 1-2 kertaa viikossa. Tarkkailupisteet on esitetty liitteen 1 tarkkailuohjelmakartassa. Tarkkailupisteistä kolme sijaitsee suojaseinän ulkopuolella ja yksi suojaseinän sisäpuolella. Näytteenotto suoritetaan aina samasta pisteestä. Vesisyvyyden ollessa yli 4 m näytteet otetaan -1m pinnasta ja +1m pohjasta. Mikäli vesisyvyys on alle 4 m otetaan yksi näyte vesipatjan keskiosasta. Sameusmääritykset suoritetaan säännöllisesti kalibroidulla / tarkastetulla kenttämittarilla (Hanna HI 93703C tai vastaava) ja kalibrointi- / tarkastustulokset kirjataan ylös. Kenttämittaustulosten laadun varmistuksena otetaan kerran kahdessa viikossa rinnakkaisnäytteet, jotka lähetetään akreditoituun laboratorioon analysoitavaksi. Sameusmittauksin varmistetaan suojaseinän toimintaa, jottei työnaikana sedimenttiä ja sen osia pääse hankealueelta ympäröivään vesistöön. Lisäksi veden laatua (sen sameutta) havainnoidaan näytteenoton yhteydessä näkösyvyysmittauksin samoista tarkkailupisteitä. Näkösyvyysmittaukset suoritetaan varjopuolelta valkolevyllä (tai muulla vastaavalla). Tarvittaessa, tulosten mukaan, veden sameuden tarkkailua harvennetaan tai lisätään. Samoin näytteenottosyvyydet voivat tarvittaessa muuttua. Suoritettavat tarkkailut ajoitetaan siten että ensimmäiset näytteet (0-näytteet) otetaan suojaseinän asennustyön jälkeen ennen vesistötöiden alkamista. Samassa yhteydessä suojaseinän kunto tarkastetaan aistinvaraisesti ja havainnot dokumentoidaan näytteenottajien toimesta. Tarkkailua jatketaan harvakseltaan töiden päätyttyä, kunnes suojaseinän sisäpuolella ei ole havaittavissa samentumista ja suojaseinät voidaan poistaa vesistöstä. Vesinäytteenotot suoritetaan sertifioidun näytteenottajan toimesta, näytteenottoon soveltuvalla / tähän tarkoitetulla kalustolla. Mikäli veden sameusarvon todetaan suojaseinän ulkopuolella merkittävästi kasvavan, tarkistetaan välittömästi suojaseinän kunto, tehdään tarvittavat toimenpiteet sameutumisen estämiseksi ja otetaan yhteyttä Etelä-Savon ELY-keskukseen. Toimenpiteenä voi olla työn väliaikainen keskeyttäminen ja suojaseinän korjaus.

6 3 3.2 Vedenlaadun tarkkailu Vedenlaadun tarkkailua suoritetaan neljästä tutkimuspisteestä (Myllylampi1, S1, Loukionoja1, Loukionlampi1) rakennettavien suojaseinän sisä- ja ulkopuolelta. Yksi tutkimuspiste sijoittuu veden virtaussuunnassa rakennuskohteen yläpuolelle (Myllylampi1), yksi suojaseinin rajatun alueen sisäpuolelle (S1) ja kaksi tutkimuspistettä veden virtaussuunnassa rakennuskohteen alapuolelle. Tutkimuspisteiden sijoittuminen alueella on esitetty liitteen 1 tarkkailuohjelmakartassa. Tarkkailua toteutetaan kaikista edellä esitetyistä tutkimuspisteistä kerran ennen rakentamista ja kerran rakentamisen päätyttyä. Vesistöön vaikuttavan rakentamisen aikana tarkkailua toteutetaan suojaseinän ulkopuolella olevista havaintopisteistä (Myllylampi1, Loukionoja1 ja Loukionlampi1) kerran kuukaudessa. Ensimmäiset näytteet otetaan vähintään 2 viikkoa ennen töiden aloittamista ja viimeiset noin kuukausi suojaseinän poistamisesta. Näytteenotto suoritetaan aina samasta pisteestä. Vesisyvyyden ollessa yli 4 m näytteet otetaan -1m pinnasta ja +1m pohjasta. Mikäli vesisyvyys on alle 4 m otetaan yksinäyte vesipatjan keskiosasta. Vesinäytteenotot suoritetaan sertifioidun näytteenottajan toimesta. Näytteet otetaan näytteenottoon soveltuvalla / tähän tarkoitetulla kalustolla analyysit suorittavan laboratorion toimittamiin tarkoituksen mukaisiin astioihin ja siirretään välittömästi näytteenoton jälkeen viileään ja pimeään tilaan (kylmälaukku). Näytteet toimitetaan mahdollisimman nopeasti (tavallisesti saman päivän aikana) laboratorioon, huomioiden näytteen säilyvyys. Näytteistä määritetään seuraavat vedenlaatua kuvaavat parametrit: happipitoisuus ja -kylläisyys sameus kiintoaine väriluku ph sähkönjohtavuus CODMn kokonaisfosfori kokonaistyppi rauta alumiini Lisäksi näytteenoton yhteydessä mitataan veden lämpötila, näkösyvyys ja näytteenottopisteen kokonaissyvyys. Tarvittaessa, tulosten mukaan tarkkailua lisätään. Samoin näytteenottosyvyydet voivat tarvittaessa muuttua. Kaikki tarkkailuohjelmaan tehtävät muutokset (mikäli kyseessä ei ole tutkimuspisteen tai tutkimussyvyyden lisääminen) hyväksytetään Etelä-Savon ELY-keskuksella. Mikäli veden laadussa todetaan merkittäviä poikkeamia, otetaan yhteyttä Etelä-Savon ELY-keskukseen.

7 4 4. SEDIMENTTIEN LAADUN TARKKAILU Ruoppausalueen läheisyydessä ei tiettävästi ole ollut pilaavaa toimintaa. Alueelta ruopattavien massojen kokonaismäärä on noin m 3 ktr. Läjitysaltaassa kuivuneesta ruoppausmassasta otetaan edustavat kokoomanäytteet sertifioidun näytteenottajan toimesta. Näytteistä tutkitaan laboratorioanalyysein: Öljyjakeet (>C 10-C 40) PAH-yhdisteet Metallit (VNA 214/2007) Läjitysallas jaetaan kolmeen osa-alueeseen, joista kaikista otetaan erilliset kokoomanäytteet. Ruoppausmassat loppusijoitetaan liitteenä olevassa tarkkailuohjelmakartassa esitetylle läjitysalueelle. Läjityskelpoisuus varmistuu analyysitulosten perusteella. Mikäli ruoppausmassoissa todetaan VNa:n 214/2007 kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia tutkittuja haitta-aineita, arvioidaan massojen läjityskelpoisuus. Tarvittaessa läjityskelvottomat massat toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen tai muuhun soveltuvaan hyötykäyttökohteeseen. Mahdollisen läjitettyjen massojen poiston jälkeen varmistetaan altaan pohjalta ja seinämistä kuivuneessa sedimentissä todettujen haitta-aineiden pitoisuudet laboratorioanalyysein. Tarvittaessa läjityksestä pilaantunut maa-aines toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen. 5. RAPORTOINTI Mikäli tarkkailuissa havaitaan viitteitä suojaseinän vuotamisesta tai vesistön laatumuutoksista, ilmoitetaan havainnoista välittömästi Etelä-Savon ELY-keskukselle. Vesistötarkkailuista ja ruoppausmassojen tutkimuksista laaditaan yhteenvetoraportti. Raportti laaditaan kolmen kuukauden kuluessa vesistötarkkailujen päättymisestä. Raportissa esitetään vesistötöiden ajankohdat, vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat, tarkkailutulokset taulukkoina ja graafisina esityksinä, tarkkailun perusteella mahdollisesti tehdyt toimenpiteet, läjitetyn sedimentin haitta-ainepitoisuudet ja niiden vertailu maaperän pilaantuneisuuden arvioinnista annettuihin haitta-ainekohtaisiin kynnys- ja ohjearvotasoihin (VNA:n 214/2007), arvio hankkeen vaikutuksista vesiympäristöön sekä mahdollinen jatkotarkkailun tarve. Raportoinnit ja erilliset tarkkailutulokset toimitetaan Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikkelissä 27. marraskuuta 2018 Ramboll Finland Oy Mikko Penttinen Suunnittelipäällikkö Aki Partanen Suunnittelija

8 LIITE 1 TARKKAILUKARTTA 1:

9