PÄÄTÖS Nro 62/08/2 Dnro ISY-2008-Y-41 Annettu julkipanon jälkeen Versowood Oy, Otavan yksikkö

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 62/08/2 Dnro ISY-2008-Y-41 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Versowood Oy, Otavan yksikkö ASIA Puulan Kotalahden vesialueen täyttäminen tukkikentän laajentamista varten. Vaasan hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttama asia, Mikkeli ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Versowood Otava Oy on jättänyt Itä-Suomen ympäristölupavirastoon hakemuksen saada lupa sahan rannan edustan vesialueen täyttämiselle tukkikentän laajentamista varten. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen johdosta päätöksen nro 35/06/2. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0446/1 kumonnut Itä-Suomen ympäristölupaviraston asiassa antaman päätöksen ja palauttanut asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun muassa seuraavasti: "Kysymyksessä on siten toisaalta vesialueen ruoppaaminen, joka edellyttää vesilain 2 luvun 2 :n mukaista lupaa ja toisaalta lievästi pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen tukkikentän pohjarakenteisiin, joka edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Lisäksi kysymyksessä on myös lievästi pilaantuneen maa-aineksen käsittely, joka edellyttää ympäristönsuojelulain 78 :n mukaista lupaa. Vielä hankkeeseen kuuluu, että viemäröidyn tukkikentän suotovedet johdetaan tasausaltaan kautta järveen, mikä edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista lupaa."

2 "Hallinto-oikeus katsoo, ottaen huomioon hankkeesta ja sen vaikutuksista vesiluontoon ja alueen virkistyskäyttöön saadun selvityksen, että hankkeesta aiheutuu annettujen lupamääräysten mukaisestikin toteutettuna vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus, minkä vuoksi luvan myöntämisen edellytyksiä on harkittava saman lain 2 momentin nojalla suorittamalla intressivertailu." 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle hakemusasiakirjat, joita on täydennetty HAKEMUS Hankealueen sijainti Hankealue sijaitsee Mikkelin kaupungin Liukkolan kylässä, hakijan omistaman tilan edustalla Puulan Kotalahden itärannassa. Täytettävä vesialue on Heposelän osakaskunnan vesialuetta Täytön ala on m 2. Täytettävältä vesialueelta ruopattavan pohjasedimentin määrä on arviolta m 3 (itd). Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Luvan hakemisen tarve vesialueen täyttöön ja ruoppaukseen perustuu vesilain 2 luvun 2 :n 1 momenttiin (vesitalouslupa). Vesialueen pohjan ruoppauksella poistetaan vesistön pohjasta haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia, joita käsitellään työkohteen läheisyydessä välivarastoimalla ja kuivattamalla niitä maa-alueelle rakennettavassa läjitysaltaassa. Jätteinä pidettävien pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 78 :n ja 28 :n 2 momentin 4) kohdan perusteella. Vesilain 1 luvun 21 :n ja 16 luvun 2 :n sekä ympäristönsuojelulain 39 :n nojalla on perusteltua, että pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyä koskeva ympäristölupa-asia käsitellään yhdessä vesilain mukaisen lupa-asian kanssa ja ratkaistaan samalla päätöksellä. Lupaviranomaisena on tällöin ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 2) kohdan perusteella.

3 3 Hankealueen omistusolot ja kaavoitus sekä hanketta koskevat luvat Hankkeen toteuttamiseen tarvittava 1,53 ha:n määräala Heposelän osakaskunnan omistamasta vesialueesta siirtyy hakijan omistukseen, kun hakija on saanut vesi- ja ympäristöluvat alueen ruoppaukseen ja täyttöön. Vesialueen myynnistä hakijalle on tehty esisopimus, joka on hakemuksen liitteenä. Osakaskunnan yhteisen vesialueen pinta-ala on 475,56 ha ja osuuslukujen summa 1,687500, josta hakijan omistaman Sotkan tilan osuusluku on 0, eli 1,85 %. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Mikkelin maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymässä ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen vahvistamassa Otavan yleiskaavassa saha-alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja suunniteltu tukkikentän laajennusalue vesialueeksi (W). Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta on ( 149) myöntänyt tukkikentän laajennukselle rakennus- ja maankäyttölain mukaisen toimenpideluvan. Hankkeen tarkoitus ja hyöty Hakemuksen mukainen vesialueen täyttö ja siihen liittyvä ruoppaus on tarpeen sahan tukkikentän laajentamiseksi. Hanke on tärkeää sahan toiminnan jatkamisen kannalta. Tukkikentän laajentaminen mahdollistaa ympäristöasioiden paremman huomioon ottamisen kuin nykyinen tukkikenttä. Nykyisin kaikki kastelu- ja sadevedet valuvat kenttää pitkin suoraan järveen. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tukkien kasteluvesille sekä alueen pintavesille keräysjärjestelmä tasausaltaineen, jolloin vesien mukana Kotalahteen kulkevan kiintoaineen määrä vähenee, mikä vaikuttaa Kotalahden veden laatua parantavasti. Hanke parantaa vesiympäristön tilaa myös siten, että ruoppauksella poistetaan vesistöstä haitta-aineita sisältäviä sedimenttejä. Hankkeen rakentamissuunnitelmaa on muutettu asian aiempaan lupakäsittelyyn verrattuna siten, että täytössä käytetään ainoastaan puhtaita massoja. Lisäksi hankealueen ympärillä on täyttötöiden aikana kaksi suojarakennetta estämässä kiintoaineen kulkeutumista hankealueelta muualle Kotalahdelle.

4 4 Vesistö ja täyttöalueen olosuhteet Kotalahti on pohjois-eteläsuuntainen, kapeiden salmien Puulaan yhdistämä erillinen vesialue. Kotalahden pituus on noin 5 km ja leveys noin 0,2 0,6 km. Kotalahden ala on noin 200 ha ja sen valuma-alue on 15 km 2 ; veden teoreettinen viipymä Kotalahdessa on kolme vuotta. Saha sijaitsee itärannalla noin kahden kilometrin päässä lahden perältä. Kotalahden vesi on vähähumuksista, hygieenisesti hyvälaatuista ja lievästi rehevää. Alusveden huono happitilanne aiheuttaa sisäistä kuormitusta kerrostuneisuuskausina. Kotalahden ympäristössä on pysyvää ja loma-asutusta. Vesistöä käytetään kotitarve- ja virkistyskalastukseen ja muuhun virkistykseen. Järven pohjan korkeus on rakennettavan reunapenkereen kohdalla N ,0 +94,0 m. Täytettävän vesialueen kohdalla vesisyvyys on enimmillään noin 5 m. Täyttöalueella järven pohjassa on löyhä, 1 5 metriä paksu, lieju- ja silttikerros, jonka alapuolella pohja muuttuu silttiseksi hiekaksi ja kiviseksi hiekaksi. Pohjan korkeustaso varmistetaan mittaamalla ennen kaivu- ja täyttötöiden aloittamista. Saha-alueen toimintatietojen perusteella on pidetty mahdollisena, että sahan maaperässä voi olla dioksiini- ja furaaniyhdisteitä, minkä takia penkereen täytössä käytettävien mineraalisten maa-ainesten sisältämiä haitta-aineita on selvitetty vuonna Pilaantuneisuutta on hakemuksessa arvioitu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten arvojen perusteella. Dioksiini- ja furaaniyhdisteille kynnysarvo on 10 ng/kg, alempi ohjearvo 100 ng/kg ja ylempi ohjearvo ng/kg. Tehtyjen tutkimusten mukaan täytössä käytettävä maa-aines on puhdasta, dioksiini- ja furaaniyhdisteiden pitoisuus on ollut tutkitussa näytteessä alle kynnysarvon. Sahan edustan sedimenttiä on tutkittu eri yhteyksissä, ja hankealueen sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on selvitetty vuonna Alkusyksyllä 2005 on selvitetty sedimentin dioksiini- ja furaaniyhdisteiden, kloorifenolien ja kokonaishiilivetyjen pitoisuudet sedimentistä 0 20 cm:n syvyydeltä otetuista kuudesta näytteestä. Näytteistä on muodostettu kaksi kokoomanäytettä. Loppusyksyn 2005 lisätutkimuksessa on selvitetty PAH-yhdisteiden pitoisuudet sedimentistä 0 50 cm:n syvyydeltä otetuista kahdeksasta näytteestä. Täyttöalueelta otetut neljä näytettä on yhdistetty kahdeksi kokooma-

5 näytteeksi ja myös penkereen alle jäävältä alueelta otetut neljä näytettä on yhdistetty kahdeksi kokoomanäytteeksi. 5 Sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on verrattu ympäristöministeriön päivätyssä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa haitta-aineille annettuihin normalisoituihin raja-arvoihin (tasot 1 ja 2). Ohjeen mukaan pitoisuuksien alittaessa tason 1, ruoppausmassaa pidetään haitattomana. Jos tason 2 ylittäviä pitoisuuksia esiintyy, ruoppausmassaa pidetään pilaantuneena massana, joka on sijoitettava asianmukaiseen sijoituspaikkaan. Jos esiintyy tasojen 1 ja 2 välillä olevia pitoisuuksia, massaa pidetään mahdollisesti pilaantuneena ja läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Hankealueen sedimentti on ollut tutkimuspisteissä pilaantunut yhdellä PAHyhdisteellä (pitoisuus yli tason 2) sekä mahdollisesti pilaantunut dioksiini- ja furaaniyhdisteillä, öljy-yhdisteillä ja kolmella PAH-yhdisteellä (pitoisuudet tasojen 1 ja 2 välillä). Yli tason 2 oleva PAH-yhdisteen pitoisuus on todettu ruopattavalla alueella. Kloorifenolien pitoisuudet ovat olleet alle tason 1. Rakentamissuunnitelma Täytettävän vesialueen ulkopuolelle rakennetaan ennen täyttö- ja kaivutöiden aloittamista vesistön pohjaan ankkuroitu suojaseinämä, joka on valmis suojaverhorakenne tai suodatinkankaasta tehtävä seinämä. Seinämän alareuna painotetaan pohjaan ja yläreuna kiinnitetään ponttoneihin tai puomiin. Suojaseinämän rakentamisen jälkeen rakennetaan reunapenger louheesta päätypengertekniikalla. Reunapenkereen luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:1,5. Penkereen lopullinen korkeus on N m (Puulan ylin vedenkorkeus on +95,30 m). Sisäpuolinen luiska verhoillaan muotoilun jälkeen suodatinkankaalla. Penkereen pinta ja luiskat tasataan pienlouheella ja murskeella. Penkereen alle jäävältä alueelta poistetaan pehmeä pohjamaa ruoppaamalla penkereen rakentamisen etenemisen myötä. Ruoppaus tehdään rakennettavan penkereen päältä. Ruoppausmassojen mukana poistuu penkereen alta myös haitta-aineita sisältävä sedi-

6 mentti. Ruoppausmassat, joita on arviolta m 3 itd, siirretään kuivumaan sahaalueelle tehtävään läjitysaltaaseen. 6 Reunapenkereen valmistumisen jälkeen penkereen ja rannan välinen alue täytetään kitkamailla. Täytössä käytetään puhtaita massoja. Nykyisen kentän eteläosasta saadaan louhetta ja moreenia. Ruoppausmassoja ei käytetä täytössä ollenkaan. Täyttöalueen pinnan rakennekerrokset ja -paksuudet ovat alustavasti seuraavat: kulutuskerros, asfaltti Ab 20/ mm kantava kerros, Mr mm jakava kerros, Sr mm eristyskerros, Hk mm Täyttöalueelle rakennetaan sadevesiviemäröinti ja tasausallas, johon sade- ja sadetusvedet kerätään. Sadevesi- ja tarkastuskaivot varustetaan metrin syvyisillä sakkapesillä. Allas varustetaan ylivuotoputkella ja se toimii myös öljynerotusaltaana. Maanpinnalta vesien mukana kaivoihin ja altaaseen kertyvä kiintoaines voidaan poistaa kaivojen ja altaan puhdistamisen yhteydessä. Ruoppausmassojen väliaikainen läjitysallas tehdään maaperältään puhtaalle sahan maa-alueelle moreenista. Massoja välivarastoidaan altaassa niin kauan, kunnes massat ovat kiinteitä hyötykäytettäväksi saha-alueella tai kuljetettavaksi muualla sijaitsevalle läjitysalueelle tai pilaantunen maa-aineksen vastaanottolaitokseen. Massojen arvioitu kuivumisaika on muutama viikko. Haitta-ainepitoisuudet määritetään näytteistä massojen kuivuttua. Kuivuneet massat kuljetetaan haitta-ainepitoisuuksien perusteella määräytyvään läjityspaikkaan tai vastaanottolaitokseen. Jos haitta-ainepitoisuudet alittavat tason 1 raja-arvot, voidaan kiinteytyneitä ruoppausmassoja mahdollisesti käyttää saha-alueella esimerkiksi meluvalleissa tai maisemoinnissa maa-aineksen laatu ja kuivumisaste huomioon ottaen. Massoja ei käytetä tukkikentän täytössä. Ruoppausmassojen läjitysaltaan pohjalle asennetaan kolminkertainen suodatinkangas. Altaaseen tehdään läpäisevä pengerosa, jonka läpi massoista erottuva vesi suotautuu. Vesi johdetaan sakkapesällisen tarkastuskaivon kautta suojaseinän ja pengeralueen sisäpuoliselle vesialueelle. Tarpeen mukaan vedet johdetaan öljynerottimen kautta ja

7 7 vesien käsittelyä täydennetään. Vesistöön johdettavan veden laatua tarkkaillaan. Jotta vesi voidaan johtaa vesistöön, kiintoainepitoisuuden on oltava alle 30 mg/l. Jos pitoisuudet ylittävät hyväksyttävät raja-arvot, kuljetaan vedet muualla käsiteltäviksi. Hankkeen ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen Työaluetta ympäröivällä suojaseinärakenteella ja öljypuomistolla estetään kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden haitta-aineiden sekä mahdollisten öljyjen pääsy ulkopuoliseen vesistöön. Öljyn keräämiseen varataan imeytysainetta. Reunapenger ja sen sisäluiskaan asennettava suodatinkangas estävät täyttötyön aikana kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden haitta-aineiden kulkeutumista penkereen läpi vesistöön ja eristävät täyttöalueen muusta vesialueesta työn valmistumisen jälkeen. Täyttöalueen pinnan kestopäällystys ja pintavesien viemäröinti estävät pintavesien pääsyn täyttöön kentän valmistuttua. Suojausrakenteet vähentävät myös hankkeesta aiheutuvaa ravinne-, kiintoaine- ja happea kuluttavaa kuormitusta Kotalahteen. Täytöissä käytetään vain puhtaita maa-aineksia. Ruopattuja massoja ei käytetä täytössä ollenkaan. Sedimenttitutkimusten mukaan ainoastaan ruopattavalla alueella on todettu yli tason 2 oleva haitta-aineiden pitoisuus. Penkereen alta ruopataan pehmeä pohjamaa, jolloin poistetaan myös pilaantunut sedimentti. Läjitysaltaan rakenteilla estetään läjitysalueen maaperän pilaantuminen. Läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuudet ovat olleet enimmilläänkin vain hiukan yli tason 2. Haitta-aineet eivät liukene helposti veteen, vaan ne kulkeutuvat enimmäkseen kiintoaineen mukana. Läjitysaltaasta suotautuva vesi johdetaan hallitusti sakkapesällisen tarkastuskaivon kautta penkereen ympäröimälle vesialueelle. Suojaseinämillä estetään kiintoaineen leviäminen Kotalahdelle hankealueelta. Tarkastuskaivon kautta voidaan tarkkailla johdettavien vesien laatua ja tarpeen mukaan tehostaa vesien käsittelyä. Hakemuksessa on esitetty hankkeen riskinarviointi. Johtopäätöksenä on todettu, että sedimentissä esiintyvät haitta-aineet eivät tule aiheuttamaan merkityksellisiä ympäris-

8 8 tö- tai terveysriskejä työn aikana eivätkä hankkeen toteuttamisen jälkeen. Suunnitelman mukaisesti toteutettavasta hankkeesta ei aiheudu merkittävää haittaa vesistölle ja sen käytölle. Tarkkailu Hakemukseen päivätty tarkkailuohjelma sisältää vesistövaikutusten (vesistön vedenlaadun ja pohjasedimentin) tarkkailun, ruoppausmassojen läjitysaltaasta poistettavan veden laadun tarkkailun sekä läjitysaltaan maa-ainesten haittaainetutkimukset ennen massojen kuljetetusta muualle tai hyötykäyttöä sahan alueella. Työnaikaisen tarkkailun jälkeen laaditaan tarkkailun yhteenveto, jossa on selvitys hankkeen vaikutuksista tarkkailualueen tilaan ja esitys tarkkailun jatkamisesta. Tarkkailutulokset ja -raportit toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hankkeen aikataulu Hanke aloitetaan syksyllä Työt aloitetaan penkereen rakentamisella. Penkereen tekemisen jälkeen täytetään täyttöalue. Työt lopetetaan viimeistään keväällä 2009, siten että alueen virkistyskäytölle ei aiheudu vaikutuksia. TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään MUISTUTUKSET Etelä-Savon ympäristökeskus on esittänyt seuraavaa: Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä etua. Ennalta arvioiden työstä mahdollisesti aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat jäävät vähäisiksi ja ne ovat kestoltaan lyhyitä. Toiminnanharjoittajan tulee seurata mahdollisten haittojen suuruutta ja laajuutta sekä varautua rajoittamaan niitä oma-aloitteisesti.

9 9 Esitetty vesistön tarkkailuohjelma ja muut seurantaohjelma ovat ennalta arvioiden pääosin riittäviä ja ne voidaan hyväksyä. Työn päättymisen jälkeen otettavat näytteet tulee ottaa riittävän ajan kuluttua, että mahdollisesti liikkeelle lähtevä aines on ehtinyt laskeutua. Vesistötarkkailuohjelmaan tulee lisätä happipitoisuus- ja hapen kylläisyysmääritykset sekä fosfaattifosforin, ammoniumtypen sekä nitriitti- ja nitriittitypen määritykset. Kaivettavasta ja läjitettävästä sedimentistä tulee ottaa riittävä määrä edustavia näytteitä. Poiskuljetettavat massat on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja massojen valuminen maahan on estettävä. Poiskuljetettavat massat on toimitettava pilaantumispitoisuuksiensa mukaisesti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Lupamääräyksiin on sisällytettävä määräykset töiden aloittamis- ja valmistumisilmoituksista, töiden haitattomasta toteutuksesta ja rakentamisen jälkien siistimisestä. AA ja BB (Rantamökki RN:o 11:120 ja Mökkipelto RN:o 11:144) ovat muistutuksessaan huomauttaneet, että sahan laajentaminen lisää melua ja liikenteen määrää. Täytöstä voi aiheutua haitallisten aineiden leviämistä Kotalahteen hallitsemattomasti. Riskien toteutuessa vesialueen täyttö aiheuttaa jo nykyisin raskaasti kuormitetun Kotalahden vesistön pitkäaikaisen pilaantumisen, joka näkyisi veden samentumisena, rehevöitymisenä ja leväkasvuston lisääntymisenä. Pilaantuminen rajoittaisi vuosikausiksi vesistön hyöty- ja virkistyskäytön. Tukkikentän laajentaminen siirtäisi tukkien käsittelymelun pois rannan suojasta laajentaen näin häiritsevän melun vaikutusaluetta. Vesistön pilaantuminen yhdessä veden päälle siirrettyjen melulähteiden kanssa merkitsisi rantakiinteistöjen käyttöarvojen alentumista. Muistuttajat ovat esittäneet, että ympäristölupavirasto käy tutustumassa olosuhteisiin paikan päällä. Ympäristölupavirasto on selvittänyt kartalta tilojen sijainnit. Tila Mökkipelto ei sijaitse Kotalahden rannalla. Tila Rantamökki sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen Kotalahden rannalla.

10 10 HAKIJAN SELITYS Hakija on vastannut hakemuksesta annettuihin lausuntoon ja muistutukseen. Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta. AA:n ja BB:n muistutukseen hakija on vastannut, että hankkeen myötä Kotalahden tila paranee, koska siinä poistetaan haitta-aineita sisältäviä sedimenttejä sekä rakennetaan hallittu vesien keräysjärjestelmä. Vastaavanlaisissa hankkeissa Mikkelin seudulla on samanlaisilla suojaratkaisuilla estetty töiden aikainen haitta-aineiden leviäminen suojaseinän ulkopuolelle. Kyseisissä hankkeissa ei ole havaittu aiheutuvan haittoja lähivesistön vedenlaatuun, kalakantaan ja virkistyskäyttöarvoon. Lupahakemuksessa esitettyjen rakennus- ja ympäristöteknisten keinojen toteutuessa hankkeesta ei tule aiheutumaan merkityksellistä haittaa Kotalahden vedenlaadulle eikä virkistyskäyttöarvolle. Suurin osa muistutuksessa esitetyistä väitteistä ei liity tähän kyseiseen lupahakemukseen ja hankkeeseen. Melusta on annettu määräykset sahan toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa. Melua koskevia lupamääräyksiä tullaan noudattamaan hankkeen aikana ja tukkikentän valmistumisen jälkeen. Paikalliset asukkaat, joihin hanke enemmän vaikuttaa, eivät ole vastustaneet hanketta millään tavoin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU KÄSITTELYRATKAISU Vesialueen ruoppausta ja täyttöä koskeva vesilain mukainen lupa-asia ja pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyä koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa-asia käsitellään yhdessä ja ratkaistaan tällä päätöksellä. Perustelu Hankkeeseen sisältyvä vesialueen ruoppaus ja täyttö saattavat aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua vesistön pilaantumista. Vesilain mukaista lupa-asiaa käsiteltäessä on soveltuvin osin noudatettava vesilain 2 luvun 1a :ssä mainittuja ympäristönsuojelulain säännöksiä. Hankkeeseen kuuluva pilaantuneiden sedimenttien käsittely maa-alueella edellyttää ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan ja 78 :n perustella ympäristöluvan. Pilaantuneiden sedimenttien käsittely ai-

11 11 heuttaa hakemuksen mukaan päästöjä vesistöön, joten kyse on vesistön pilaantumista koskevasta ympäristölupa-asiasta. Koska hanke sisältää vesilain ja ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraisia toimenpiteitä, on lupa-asiat vesilain 1 luvun 21 :n nojalla käsiteltävä yhdessä siten kuin vesilain 16 luvun 2 :ssä ja ympäristönsuojelulain 39 :ssä on säädetty. Ruoppausmassojen käsittelystä johtuvien päästöjen vesistövaikutuksia ei voida erottaa vesistön ruoppauksen ja täytön aiheuttamista vesistövaikutuksista. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Versowood Oy:lle luvan Puulan Kotalahden vesialueen täyttämiseen ja pohjan ruoppaamiseen (vesitalouslupa) sekä luvan haitta-aineita sisältävien ruoppausmassojen käsittelyyn (ympäristölupa) Mikkelin kaupungissa. Ruoppauksesta ja vesialueen täytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ruoppausmassojen välivarastointialtaasta vesistöön lupamääräyksen mukaisesti johdettavista vesistä ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia työalueen ulkopuolisessa vesistössä. Vesistöön johdettavien vesien ja työn aikaisten vesistövaikutuksien tarkkailusta annetaan lupamääräys. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan ohjaus. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesialueen ruoppaus ja täyttö 1. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä hakemuksessa esitettyjen rakennus- ja ympäristöteknisten suunnitelmien sekä päivättyjen suunnitelmakartan 1:500 ja leikkauspiirustusten 1:200/1:100 mukaisesti. 2. Vesialueen täyttöön on käytettävä puhtaita maa-aineksia. Täytössä ei saada käyttää läjitysaltaassa kuivatettuja ruoppausmassoja. 3. Rakentamistyöt on tehtävä siten, että niistä vesistölle ja sen käytölle aiheutuva haitta ja häiriö jää mahdollisimman vähäiseksi. Ruoppaustyöt ja täyttöalueen reunapenkereen rakentaminen on tehtävä ajalla Kiintoaineksen ja öljyn pääsy työsken-

12 12 telyalueen ulkopuoliseen vesistöön on estettävä eristämällä työskentelyalue muusta vesialueesta pohjasta pintaan ulottuvalla suojaseinämällä ja öljypuomeilla. Penkereen sisäluiskaan on laitettava suodatinkangas ennen täyttötöiden aloittamista. Suojaseinämän ja öljypuomit saa poistaa vasta, kun Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa on sovittu asiasta. 4. Täyttöalue reunapenkereineen on maisemoitava ympäristöön sopivaksi ja pidettävä luvan mukaisessa kunnossa. Ruoppausmassojen käsittely 5. Ruoppausmassojen väliaikainen läjitys ja kuivatus on järjestettävä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti rakennetussa, mitoitukseltaan riittävässä maaaltaassa. 6. Läjitysaltaasta poistettava vesi on kerättävä sekä käsiteltävä suodattamalla, laskeuttamalla sekä tarpeen mukaan muulla lisäkäsittelyllä. Vettä saadaan johtaa valvotusti vesistöön suojaseinän sisäpuoliselle alueelle, jos veden kiintoainepitoisuus on alle 25 mg/l. Jos kiintoainepitoisuus ylittää tämän raja-arvon, on vesien käsittelyä tehostettava tai vesi kerättävä ja kuljetettava muualla asianmukaisesti käsiteltäväksi. 7. Läjitysaltaan maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä ruoppausmassojen kuivuttua. Pilaantuneet massat on kuljetettava asianmukaiseen loppusijoitus- tai käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty. Läjitysaltaan alustan mahdollisesti pilaantuva pohjamaa sekä vesien käsittelyssä syntyvät lietteet on kuljetettava asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kuljetettavat maa-ainekset on peitettävä ja massojen valuminen on estettävä. Ruoppausmassojen toimittamisesta loppusijoitus- ja käsittelypaikkoihin on pidettävä kirjaa, josta ilmenee kuljetettujen massojen määrät ja massojen haitta-ainepitoisuudet, toimituspaikka ja -päivämäärä, kuljetustapa sekä hyödyntämis- tai käsittelytapa.

13 13 Tarkkailu 8. Luvan saajan on pidettävä työn aikana kirjaa ruoppaus- ja täyttötyön vaiheista ruoppausmassojen läjitysaltaan käytöstä läjitysaltaan vesien käsittelystä ja vesistöön johtamisesta tai muualle kuljettamisesta ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuuksien selvittämisestä massojen kuljettamisesta käsiteltäväksi muun tarkkailun toteutuksesta sekä suunnitelmasta poikkeamisesta ja poikkeuksellisista tapahtumista. 9. Luvan saajan on tutkittava täytettävän vesialueen pohjasedimentin ja maa-altaaseen läjitettyjen ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet sekä tarkkailtava läjitysaltaasta johdettavien vesien määrää ja laatua sekä hankkeen vaikutuksia Kotalahden vedenlaatuun ja sedimenttiin hakemuksessa olevan päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmasta poiketen sedimenttinäytteet on otettava syvänteestä noin 1 cm:n paksuisesta sedimentin pintakerroksesta, minkä lisäksi vesistönäytteistä tulee ohjelmassa mainittujen analyysien lisäksi selvittää happipitoisuus ja -kyllästyneisyys sekä fosfaattifosfori-, ammoniumtyppi-, nitriittityppi- ja nitraattityppipitoisuudet. Läjitettyjen ruoppausmassojen haitta-ainemittauksien ja -määritysten lukumäärä on sidottava massojen määrään Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ja täydentää Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Ilmoitukset 10. Työn aloittamisesta on ilmoitettava ennalta kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava työstä vastaavan henkilön nimi ja hänen yhteystietonsa.

14 14 Työn aikana esiintyvistä ennakoimattomista ja päästöjä mahdollisesti aiheuttavista tilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 2 kuukauden kuluessa valmistumisesta ympäristölupavirastolle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomaisille on toimitettava selvitys työn toteutuksesta sekä yhteenveto työnaikaisesta seurannasta ja tarkkailusta. Rakentamisaika 11. Rakentamistyöt on tehtävä valmiiksi neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Ennakoimaton vahinko Jos rakentamisesta aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole ennakoitu, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tähän lupaan sisältyvän ympäristöluvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

15 15 RATKAISUN PERUSTELUT Vesilain mukaisen luvan perustelut Hakemuksen mukainen vesialueen täyttö ja siihen liittyvä ruoppaus on tarpeen tukkikentän laajentamiseksi. Lisäksi laajennusalueelle rakennetaan tukkien kasteluvesien sekä alueen pintavesien keräilyjärjestelmä tasausaltaineen. Sahan tukkikentän laajennus vesistöä täyttämällä on tarpeen sahan toiminnan kehittämiseksi niin, että toiminnasta aiheutuvat ympäristöpäästöt voidaan hallita nykyistä paremmin. Sahan toiminnan jatkuvuuden turvaamista voidaan pitää hankkeesta saatavana hyötynä. Voimassa olevassa yleiskaavassa on sahan edusta merkitty vesialueeksi. Täytettävä alue on vain pieni osa vesialuetta, eikä täytöllä ole olennaista vaikutusta muun vesialueen käytölle. Saha-alue on yleiskaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Sahan edustan täyttö tukkikentän laajentamista varten palvelee saha-alueen yleiskaavan mukaista käyttöä eikä vaikeuta alueen myöhempää kaavoitusta. Täytettävä vesialue sijaitsee hakijan omistaman, teollisuuskäytössä olevan tilan edustalla. Rakentamisessa tarvittavan vesialueen (1,53 ha) siirtymisestä hakijan omistukseen on sovittu vesialueen omistajan kanssa. Vesistön ruoppaus ja täyttö voidaan toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu suojaseinämällä ympäröidyn työskentelyalueen ulkopuolisessa vesistössä veden laadun huononemista eikä haitta-aineilla pilaantuneen sedimentin leviämistä työskentelyalueen ulkopuolelle. Rakentamistyö ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna aiheuta haittaa vesistölle ja sen käytölle, kun työ tehdään virkistyskäyttökauden ulkopuolella. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan vesialueen hankinnasta hakijan omistukseen sovittu vesialueen omistuksen hankkimiskustannus on otettu huomioon verrattaessa hankkeesta aiheutuvia hyötyjä ja edunmenetyksiä (VL 2:11,2). Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvioiden muita vesilain mukaan korvattavia haittoja, vahinkoja ja edunmenetyksiä.

16 16 Edellä olevan perusteella ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain mukainen lupa voidaan myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin perusteella. Ruoppauksesta ja täytöstä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain säännökset huomioon ottaenkaan vesilain mukaisen luvan myöntämiseen ei ole estettä. Ympäristöluvan perustelut Pilaantuneen maa-aineksen käsittely koskee ruopattujen massojen välivarastointia ja lopullista sijoitusta varten tapahtuvaa esikäsittelyä (kuivatusta) läjitysaltaassa, joka sijoittuu teollisuuskäytössä olevalle maa-alueelle. Läjitysallas poistetaan käytöstä, kun massat on kuljetettu lopulliseen sijoitus- tai käsittelypaikkaan. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna massojen kuivatuksesta läjitysaltaassa ja läjitysaltaasta vesistöön johdettavista vesistä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna ruoppausmassojen käsittely täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja säännösten vaatimukset. Ympäristölupa voidaan myöntää. Täyttöön sijoitetaan hakemuksen mukaan vain puhtaita massoja. Tällaisten massojen käyttämiseen täyttömateriaalina ei tarvita ympäristölupaa. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 4 koskevat ruoppauksen ja täytön toteutusta hakemuksen suunnitelman mukaisesti ja niin, että hankkeesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia vesistölle ja sen käytölle.

17 17 Määräykset 5 7 koskevat pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelyä läjitysaltaassa siten, että massojen käsittelystä ja läjitysaltaan poistovesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle. Määräykset 8 10 koskevat tarkkailua sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista valvontaviranomaisille. Tarkkailu voidaan toteuttaa pääosin hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun avulla saadaan riittävä selvitys ruopattavan, täytön alle jäävän vesialueen pohjan laadusta, ruoppausmassojen haittaainepitoisuuksista niiden loppusijoitusta varten sekä hankkeen vesistöpäästöistä ja -vaikutuksista. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä. AA ja BB ovat muistutuksessaan vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa esitetty selvitys hankkeesta ja sen vaikutuksista on riittävä asian ratkaisemiseksi ja että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Paikalla käynnillä ei olisi saatavissa sellaista olennaista lisäselitystä, jolla olisi merkitystä käsiteltävänä olevan lupa-asian ratkaisuun. Tämän vuoksi esitys paikalla käynnistä hylätään. Ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluun sekä annettuihin lupamääräyksiin, jotka koskevat muun muassa hankkeen vaikutusten tarkkailua. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu työskentelyalueen ulkopuoliselle vesistölle ja sen käytölle merkittävää haittaa. Vesistöä samentavat työt ajoitetaan virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Lisäksi rantaan sijoittuva muistuttajien tila Rantamökki sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä hankealueesta, eikä hanke ympäristölupaviraston arvion mukaan vaikuta muistuttajien kiinteistön vesistösidonnaiseen käyttöön. Tässä lupa-asiassa ei ole ratkaistavana sahatoiminnasta aiheutuvat melupäästöt eivätkä muutkaan sahan toiminnasta johtuvat päästöt ja niiden ympäristövaikutukset, jotka käsitellään sahan toimintaa koskevassa ympäristölupamenettelyssä.

18 18 LAINKOHDAT Vesilaki 1 luku 19 ja 21, 2 luku 1a, 2, 3, 4, 6 2 momentti ja 14a sekä 16 luku 2 Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti 4) kohta, 31 1 momentti 2) kohta, 39, 41, 42, 43, 46 ja 78 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti ja 30 Jätelaki 3, 8 ja 51 Jäteasetus 3, 5 ja 8 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Mikkelin kaupungille ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Mikkelin kaupungissa ja ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Viljo Mikkonen Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Marjo Kaikkonen, Viljo Mikkonen ja Satu Ahola (asian esittelijä). VM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

20 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.